Liikkuvan lapsen alaraajaongelmat 14.9.2018 Riikka Lempinen Fysioterapeutti, SatKs
Lapsia tutkittaessa on hyvä muistaa, että monet luiset rakenteet ovat saavuttaneet muotonsa noin 10-vuoden ikään mennessä. Luuston muotoutuminen jatkuu kuitenkin vielä vuosien ajan. n. 10 -vuotiaalla nivelet ja luut toimivat kuten aikuisilla Luuston lopullinen muoto riippuu myös kuormituksesta kasvun aikana.
Luisten rakenteiden kehittyminen osittain kokonaan Ilium 13-14 v 20-22 v Sacrum 7-10 v 18-25 v Femur n. 12 v n. 20 v Patella n. 3 v murrosikä Tibia n. 11 v 17-21 v Fibula n. 2 v 17-21 v Calcaneus n.9 v 17-21 v
Alaraajojen tutkiminen Riisuta lapselta / nuorelta päällysvaatteet ja sukat pois. Tarkista koko ryhti jalkateristä ainakin vyötärön tasolla saakka. Tarkista nivelten liikkuvuudet, lihasvoimat ja lihaskireydet. Testaa myös toiminnallisuutta. Paikanna kipualueet mahdollisimman tarkasti.
Ryhdin tarkistus Jalkateristä kohti vyötäröä Lättäjalat vai ei Kantaluiden asento Pihtipolvet / länkisääret Alaraajojen pituusero Anteversiolonkat Lantion asento Lannerangan lordoosi
Nivelten liikkuvuudet, lihaskireydet ja lihasvoimat Tarkista nivelten aktiivinen ja passiivinen liikkuvuus Vertaile puolieroja Testaa loppujoustot Tarvittaessa tee tarkka lihastestaus Huom! Tarkista pakaralihasten aktivoituminen Jos pakaralihas ei aktivoidu kunnolla -> lonkan ojennus on vajaa -> polven ojennus on vajaa - > varvastyöntö on vajaa
Toiminnallinen testaus Kävely, myös varpailla ja kantapäillä Kyykistyminen, mahdollisesti myös yhdellä jalalla Yhdellä jalalla seisominen Hypyt tasajalkaa ja yhdellä jalalla Vartalon eteentaivutus / täysistunta lattialla
Paikallista kipualueet Pyydä lasta/ nuorta näyttämään tarkka kohta Onko turvotusta, värieroa, lämpötilaeroja? Kosketustunto Tarkka lihastestaus tarvittaessa Erityisesti lantion, lonkkien tai nivusten alueiden kiputiloissa (rasitusperäiset vammat)
Jalkaterän tai nilkan alueen vaivat Jackin testi 1. Severin tauti: Pohjelihasten venytys, nilkan seudun lihasten vahvistus, kantakorotuksen sovitus 2. Lättäjalka : Nilkan sisäsyrjän lihasten vahvistus, pohjelihasten venytys, tasapainon parantaminen, (tarvittaessa tukipohjallisten hankkiminen) 3. Nilkan nyrjähdys: Nilkkatuen sovitus ja käyttö riittävän kauan, nilkan seudun lihasten vahvistus, tasapainon parantaminen
Jackin testi
Polven alueen vaivat Kiinnitä huomiota polvien ja nilkkojen linjauksiin ja polvilumpion liikkuvuuteen. Tee toiminnallisia testejä. 1. Patellaluksaatio / -subluksaatio: Patellatuen sovitus, reisilihasten vahvistaminen, polvien linjausten parantaminen, lihaskireyksien vähentäminen
2. Kipua tuberositas tibiaen kohdalla: Osgood Schlatter Patellajännetuen sovitus, reisilihasten vahvistaminen, polvien linjauksen parantaminen, lihaskireyksien vähentäminen, rasituksen vähentäminen 3. Kipua patellan alakärjen kohdalla: Sinding Larsen Johansson Reisilihasten vahvistus, polvien linjausten parantaminen, lihaskireyksien vähentäminen, rasituksen vähentäminen, tarvittaessa teippaus tai tuen sovitus
Lonkan, nivusen tai lantionalueen vaivat Vastustetut testit sekä tarkka lihastestaus tarkan kipualueen löytämiseksi. Rasitusperäiset vammat: Kipua istuinkyhmyn seudussa (hamstring) Kipua throcanter minorin seudussa (iliopsoas) Kipua suoliluun etuyläkärjen seudussa (sartorius) Kipua nivusessa /lonkan edessä (rectus femoris) Kaikki kipua aiheuttava liikunta /rasitus pois, EI venyttelyjä
Kehonhuolto ja venyttely Optimaalinen ryhti on sellainen, jossa ihmisen pystyasento on mahdollisimman vaivaton ja helppo. Hyvä ryhti mahdollistaa liikkeiden optimaalisen suorittamisen ja tätä kautta minimoi niveliin kohdistuvaa kuormitusta. Huonossa ryhdissä lihasten oikea aktivoitumisjärjestys on häiriintynyt ja lihakset eivät palaudu jännityksestä. Tämä estää lihasten venyvyyttä.
Nivelten liikkuvuus ja lihasten liikelaajuus vaikuttavat tasapainoon. Lihastasapaino= lihasten voima- ja venyvyyssuhde Geneettisillä tekijöillä on vaikutusta nivelten liikkuvuuteen nivelten muodon ja koon sekä sidekudosrakenteen kautta.
Venyttely Venyttelyn tavoitteena on ylläpitää tai lisätä lihasten, jänteiden, kalvojen, nivelsiteiden ja nivelkapselin elastisuutta sekä rentouttaa lihaksia. Eli ylläpitää hyvää ryhtiä. Erityisen tärkeää venyttely on kasvupyrähdyksen aikana.
Tietyt kehonosat vastustavat venytystä, esim. iho, jänne, lihas, lihaskalvo ja nivelkapseli. Venyttelyn vasta-aiheita ovat mm. yliliikkuvat nivelet(!), murtumat (myös rasitusperäiset), vastatehdyt operaatiot, akuutit vammat ja välilevyn pullistuma
Venyttelytekniikat Tekniikoita on useita erilaisia ja venytyksiä eri pituisia. Tehokkainta olisi yhdistellä eri tekniikoita ja valita lapselle / nuorelle sopivin tekniikka. Passiiviset ja toiminnalliset venytykset. Venyttelyn aikana tulee kiinnittää huomiota myös oikeaan suoritustekniikkaan ja venytysasentoon! Muista myös sopiva ajoitus.
Miksi treeneissä ei venytellä? Venytelkää lisää kotona. Kuka keksii seuraavan venytyksen? Jää-, sali- tai allasaika on kallista. Sitä ei käytetä venyttelyyn. Treenit on myöhään illalla. Venyttelyhetki menee rupatellessa eikä kukaan vahdi venyttelyä.
Venyttely on tärkeä osa kehonhuoltoa ja tällä ehkäistään virheellisten tekniikoiden ja liiallisen kuormituksen vaikutusta kasvavaan luustoon. Jo varhain opitusta tavasta tulee helpommin tapa. Ryhmän vaikutus
Miksi lapsille ja nuorille tulee rasitusvammoja? UKK instituutti: Lapset urheilevat riittävästi, mutta liikkuvat liian vähän. Arkiliikunta vähenee. Lasten peruskunnon lähtötaso on alhaisempi kuin aiemmin. Keskittyminen vain yhteen lajiin tapahtuu jo erittäin varhain. Vuoden aikana ei ole lepotaukoja omasta lajista. Kasvupyrähdyksen aikana vamma-alttius kasvaa.
Miten ehkäistä urheiluvammoja? Herkkyyskausien huomioiminen Oikeat suoritustekniikat Alkulämmittely Tasapainon ja koordinaation harjoittelu Asento- ja kuormitusvirheiden korjaus Riittävä palautuminen ja kehonhuolto Aiempien vammojen riittävä kuntoutus Asianmukainen varustus
Kiitos!