HYVÄ SYDÄNYSTÄVÄ Joensuun Sydänyhdistysten tiedotuslehti vuosille 2012 2013

HYVÄ SYDÄNYSTÄVÄ Joensuun Sydänyhdistysten tiedotuslehti vuosille 2012 2013

SUOMEN SYDÄNLIITTO RY Oltermannintie 8, PL 50, 00621 HELSINKI www.sydanliitto.fi, puh. (09) 752 7521 Suomen Sydänliitto on ihmisten voimavaroja ja hyvinvointia lisäävä, yhteiskunnallisesti aktiivisesti vaikuttava sydänterveyden edistäjä. Sydän järjestön perusarvot ovat: 1) Asiantuntemus, 2) Luotettavuus, 3) Rohkeus, 4) Ihmisen kunnioitus ja 5) Tavoitteellisuus. Sydänjärjestön visiona on, että sydänterveys paranee Suomessa 2020-luvulle mentäessä siten, että vältettävissä olevat sydän- ja verisuonisairaudet eivät ole merkittävä kansanterveysongelma ja ihmiset elävät sydänterveyttä edistävässä ympäristössä, toimivat aktiivisesti oman terveytensä parhaaksi ja saavat tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisesti hoitoketjun kaikissa vaiheissa asuinpaikasta riippumatta. Sydänliiton muodostavat 19 sydänpiiriä ja niiden 239 sydänyhdistystä, joissa on yhteensä yli 82 000 jäsentä. POHJOIS-KARJALAN SYDÄNPIIRI RY Siltakatu 10 A 16, 80100 JOENSUU www.sydanliitto.fi, puh. 044 339 7339 Pohjois-Karjalan Sydänpiiri on sydänjärjestön tavoitteiden mukaan toimiva piiriyhdistys, johon kuuluu 18 sydänyhdistystä ja vajaat 6 000 jäsentä. Sydänpiiri pyrkii toiminnallaan edistämään pohjoiskarjalaisten sydänterveyttä ja turvaamaan omalta osaltaan sairastuneiden oikea-aikaisen hoidon ja kuntoutuksen. Sydänpiiri toimii yhdessä alueen sydänyhdistysten kanssa jäsentensä hyväksi. Vuoden 2013 keskeisiä tapahtumia ovat: Ystävänpäivä 14.2., Sydänviikko Yksi Elämä 14. 21.4., Lopeta ja voita tupakoinnin lopettamiskilpailu toukokuussa, Satumetsä koko perheen tapahtuma Lykynlammella 8.9., Karjalan Liikuntaviikot syyskuussa, Maailman Sydänpäivä Sydän- ja polkuretki 28.9. Toiminnanjohtaja Terttu Pakarinen puh. 044 339 7339 terttu.pakarinen@kansanterveys.info Kolestroliasema Seija Lipponen puh. 050 444 4257 seija.lipponen@kansanterveys.info Puheenjohtaja Juhani Nuutinen puh. 0400 989 523 juhani.nuutinen@luukku.com Projektipäällikkö Eeva Kröger puh. 0400 607 359 eeva.kroger@kansanterveys.info 2

SYDÄNTYÖTÄ POHJOIS-KARJALASSA laajenee muutamalla uudella yhdistyksellä, kun Saimaan sydänpiiri lopettanee toimintansa ja osa sydänyhdistyksistä liittynee Pohjois-Karjalan sydänpiirin. Otamme ilolla vastaan Savolais-Karjalaisia sydänyhdistyksiä ne varmasti antavat oman värikkään ilmeen yhteiseen järjestökenttään. Pohjois-Karjalan sydänpiirin toiminta kuluneena vuonna on ollut omalla tavallaan jopa vauhdikasta. Piirin hallinnoima Kiertävä Pysäkki hanke on saanut uskomattoman hyvän vastaanoton maakunnassa ja samoin koko valtakunnassa.hanke oli Maaseutuviraston järjestämässä Hyvät käytännöt kilpailussa monen sadan hankkeen määrästä hienosti neljän finalistin joukossa. 40 vuotta sitten eli vuonna 1972 perustettiin Pohjois-Karjalaan 11 eri sydänyhdistystä ympäri koko maakunnan. Se oli aikaa kun Pekka Puska oli joukkoineen saaanut Pohjois-Karjala projektin täyteen vauhtiin ja keskustelu voista ja tupakasta alkoi olla kuumimmillaan. Projekti lähti liikkeelle aikana jolloin Pohjois-Karjalaa koettelivat kovin sen ajan ongelmat muuttoliike, työttömyys, peltojen paketointi ja köyhyys. Oikeaan tutkimustietoon ja yhteen hiileen puhaltamalla voitiin saada syvällisiä muutoksia ihmisten elintavoissa. Aikaa on kulunut ja moni hyvä asia vuosien takaa tahtoo unohtua. Tarvitaan aktiivista jatkuvaa työtä terveellisten elintapojen valistamiseksi kansalle, Sydänyhdistysten työ on juuri tätä. Pohjois-Karjalan sydänpiiri on kuluneena vuonna ollut mukana 11 sydänjuhlassa ja juhlia jää vielä vuodelle 2013. Ensi vuoden aikana Pohjois-Karjalan sydänpiiri Piirin jäsenmäärä on monen vuoden laskusuhdanteen jälkeen ollut jälleen nousujohteinen, yli 100 jäsenellä on jäsenmäärä kasvanut. Piirin henkilöstössä on tapahtunut myös muutoksia, pitkäaikainen toiminnanjohtajamme Mirja Huuskonen on siirtynyt uusiin haasteisiin, hänelle kiitos hyvästä yhteistyöstä ja menestystä uusissa kuvioissa. Syyskuussa aloitti Mirjan työtä jatkamaan Terttu Pakarinen, hänelle myös voimia ja innokkuutta sydäntyön parissa. Näin matka etenee muutosten saattelemana, olemme kaikki innolla mukana yhteisen hienon sydäntyön merkeissä. Sydän tarvitsee meitä ja me tarvitsemme Sydäntä Rauhaisaa Joulun aikaa ja onnellista Uutta vuotta kaikille Pohjoi-Karjalan sydänystäville. Pohjois-Karjalan Sydänpiiri ry Juhani Nuutinen puheenjohtaja

KUNTOUTUSTA AMMATTITAIDOLLA JA LÄMMÖLLÄ - HAE KELAN KUSTANTAMAAN KUNTOUTUKSEEN PÄÄSKYNPESÄÄN TYÖELÄMÄSTÄ POISSAOLEVIEN SEPELVALTIMOTAUTIA SAIRASTAVIEN KUNTOUTUSKURSSI 7.1. 11.1.13... kurssi nro 50218 22.7. 26.7.13... kurssi nro 50219 25.11. 29.11.13... kurssi nro 50220 SEPELVALTIMOTAUTIA SAIRASTAVIEN KUNTOUTUSKURSSIT 28.1. 1.2.13... kurssi nro 50221 22.4. 26.4.13... kurssi nro 50222 20.5. 24.5.13... kurssi nro 50223 23.9. 27.9.13... kurssi nro 50224 21.10. 25.10.13... kurssi nro 50225 METABOLISTA OIREYHTYMÄÄ JA TYYPIN 2 DIABETESTA SAIRASTAVIEN KUNTOUTUSKURSSIT 14.1. 18.1.13... kurssi nro 48751 4.3. 8.3.13... kurssi nro 49342 5.8. 9.8.13... kurssi nro 49343 16.12. 20.12.13... kurssi nro 49344 TYÖELÄMÄSSÄ OLEVIEN METABOLISTA OIREYHTYMÄÄ JA TYYPIN 2 DIABETESTA SAIRASTAVIEN KUNTOUTUSKURSSIT 13.5. 17.5.13... kurssi nro 49345 7.10. 11.10.13... kurssi nro 49346 Katso lisää vuonna 2013 järjestettäviä kuntoutuskursseja www-sivuiltamme tai kysy meiltä lisätietoja eri mahdollisuuksista. Tutustu myös uusiin hoito- ja hyvinvointipalveluihimme! Ota yhteyttä, annamme lisätietoja: Aija Toivanen, THM Päivi Hirvonen, FT (AMK) puh. 0400 356 215 puh. 0400 356 223 aija.toivanen@paaskynpesa.fi paivi.hirvonen@paaskynpesa.fi tai puh. 0400 357 200 (vaihde) Ota puoliso tai ystävä mukaan, kysy edullista majoituspakettia! 4 www.paaskynpesa.fi

Sydäntukihenkilöitä Joensuussa ja ympäristössä Oletko juuri sairastunut johonkin sydänsairauteen, arveluttaako arkielämä sairauden kanssa. Sydäntukihenkilö on käynyt läpi samoja asioita, hän osaa kertoa elämästään ja neuvoa sairauteesi liittyvissä arkipäivän asioissa. Hän on koulutettu ja vaitiolovelvollinen ja hän on puhelinsoiton päässä. Joensuu Haapalainen, Martti, sydänsiirtopotilaat, puh. 0400 974 218 Harjuveteläinen, Aune, pallolaajennuspotilaat, puh. 040 719 2147 Hartikainen, Raimo, ohitusleikkausja pallolaajennuspotilaat, puh. 050 531 4761 Karvinen, Erkki, mitraaliläppä, rytmihäiriöt, tahdistin, hermoratakorjaus, puh. 0500 328 260 Eno Laukkanen, Lauri, ohitusleikkauspotilaat, puh. 050 323 0205 Kiihtelysvaara Nuutinen, Juhani, ohitusleikkauspotilaat, puh 0400 989 523 Törrönen, Eila, ohitusleikkauspotilaat, puh. 0500 170 025 Vatanen, Inkeri, rytmihäiriöpotilaat, puh. 040 576 3385 Kasurinen, Pentti, rytmihäiriöt, puh. 050 527 1842 Kempas, Eila, ohitusleikkauspotilaat, puh. 050 533 5397 Kettunen, Esko, ohitusleikkauspotilaat, aorttaläppäproteesi, puh 050 443 1373 Niiranen, Lauri, ohitusleikkauspotilaat, puh. 040 709 6898 Nikkanen, Jaakko, ohitusleikk.- ja rytmihäiriöt, aorttaläppäproteesi, puh. 050 359 3204 Puumalainen, Seija, sydämen vajaatoiminta, puh. 040 508 3124 Savolainen, Jaakko, ohitusleikkauspotilaat, puh. 050 539 8402 Pyhäselkä Vanhanen Martti, ohitusleikkaus- ja flimmeripotilaat, puh. 050 407 0244 Tuupovaara Karhapää, Maija, läppäpotilaat, puh. 050 345 5939 ASIANAJOTOIMISTOJA Lakiasioiden ammattilaiset puolellasi Riippumattomat asiantuntijat löydät puhelinluettelon kohdasta Asianajotoimistoja. www.asianajajat.fi 5

Sydäntyötä kolmella tasolla Sydän- ja verisuonitautityötä tehdään Suomessa kolmella tasolla Sydänliitto on valtakunnallinen sydänjärjestö, joka pyrkii vaikuttamaan sydänterveyttä tiedottamalla, kouluttamalla ja hoitaa valtakunnallisella tasolla sydän- ja verisuonisairauksia edistäviä toimenpiteitä (mm. sydänmerkkituotteet) Tavoitteena on että ihmiset toimisivat aktiivisesti oman terveytensä hyväksi, saisivat tarvitsemansa hoidon oikea-aikaisesti ja tasa-arvoisesti. Sydänliiton puheenjohtajana toimii tällä hetkellä professori Matti Uusitupa. Sydänliitossa on 80 000 jäsentä, jotka kuuluvat johonkin 237 paikalliseen sydänyhdistykseen, 19 alueelliseen sydänpiiriin ja kolmeen valtakunnalliseen järjestöön (Sydänlapset ja -aikuiset ry, Sydän- ja keuhkosiirrokkaat SYKE ja Kardiomyopatiapotilaat Karpatiat ry). Sydänliiton internet-sivuilla (www.sydanliitto.fi) on paljon tietoa sydänsairauksista, sydänoireista, sydänlääkityksestä, kuntoutuksesta, vertaistuesta, terveysriskeistä ja siitä miten pysyä terveenä. Sydänpiirit Suomessa on 19 sydänpiiriä, jotka järjestävät sydänliiton koordinoimaa koulutusta, vertaistukea ja auttavat alueensa yhdistyksiä järjestämällä yhteistyössä terveyteen tähtääviä tilaisuuksia, kampanjoita, tietoiskuja jne. Pohjois-Karjalan sydänpiirin alueella on 18 yhdistystä ja n. 6000 jäsentä. Toiminnanjohtajana on tällä hetkellä Terttu Pakarinen ja hallituksen puheenjohtajana Juhani Nuutinen. Hallitus koostuu yhdistysten edustajista. Toiminnassa on keskeistä valtimoterveyden edistäminen, savuttomuuden edistäminen ja ensiapuvalmiuden ylläpitäminen. Merkittävä hanke on Kiertävä pysäkki, joka kiertää alueella jakamassa paitsi sydäntietoa, myös ensiapuvalmiutta. Kunto- ja virkistyslomia haetana sydänpiirin kautta. Sydänpiirin tietoja saa internet-sivuilta Sydänliiton kautta. Joensuun sydänyhdistys ry:n toiminnassa alkoi 41. toimintavuosi. Tavoitteena on kulkea ja kuunnella yksittäisiä ihmisiä, saada heidät hoitamaan sydäntään, selviämään sairastumisen jälkeen eteenpäin. Kuntoutuksen puolella on tärkeää toimintaa sairastuneille Tulppa-toiminta yhdessä terveyskeskusten kanssa. Yhdistys järjestää ohjattua vesivoimitelua, lentopalloa, Bocciaa ja sydänkerho kokoontuu pääosin kuukausittain. Sydänkerhon toiminnan tavoitteena on kokoontua yhteen erilaisten teemojen merkeissä. Ne voivat olla yleisiä kiinnostavia aiheita, sydänterveyteen, arkiseen jaksamiseen liittyviä tai virkistävää yhdessäoloa. Kuntoutus- ja virkistysmatkoja järjestetään vuosittain useita. Kesäaika on kesäteatterimatkojen aikaa, kuntoutusmatkoja järjestetään kuntolomakohteisiin tarjonnan mukaan ja kulttuurimatkat ovat olleet myös ohjelmassa. Jäsenmaksu on tähän asti ollut 16,50 euroa. Tarkoituksena on yhtenäistää jäsen- 6

maksu samansuuruiseksi koko maassa eli 20 euroon. Tästä summasta menee Sydänliitolle 7,50 euroa, sydänpiirille 6,50 ja yhdistykselle 6 euroa siis omalle alueelle jää 12,50 euroa. Lisäksi yhdistys järjestää yhdessä sydänpiirin ja muiden yhteistyötahojen kanssa Satumetsä-tapahtumaa syksyllä. Joensuun sydänyhdistys tiedottaa jäsenilleen tapahtumista, suunnitelmista, vertaistukihenkilöistä ym. oman lehden Hyvä sydänystävä kautta. Se ilmestyy kerran vuodessa ja jaetaan jäsenille joulukuun alussa, jolloin siihen pyritään saamaan tietoa seuraavan vuoden tapahtumista. Ajankohtaiset tiedot julkistetaan sanomalehti Karjalaisen ja Karjalan Heilin järjestöpalstalla. Joensuun Hallin Parturi Ay Tuula Kokkonen Pankkitoimintaa vuodesta 1871 Handelsbanken Kauppakeskus Metropol, II kerros, puh. 010 444 3640 Tule meille tule hyvälle mielelle! 7

Tapahtumia vuonna 2013 Ystävänpäivä 14.2.2013, Ystävänpäivätapahtuman järjestää P-K:n sydänpiiri yhdessä Joensuun seudun mielenterveysseura ry:n ja Joensuun Pelastakaa lapset ry:n kanssa Sydänviikko 14.-21.4.2013. Sydätanssit kerhotalolla sydänviikon yhteydessä. Itä-Suomen aluetoiminnan kehittämispäivät 17.-18.5.2013 yhteistyössä Pohjois-Savon sydänpiirin kanssa Kuopiossa aiheesta Itäisen Sydänalueen aluepäivät. Satumetsä 8.9.2013 Maailman sydänpäivä 28.9.2013 Ensitietopäivät sydän- ja verisuonitautiin sairastuneille keskussairaalan Tikka-salissa (klo 11.30 15.15) 14.2., 25.3., 28.5., 10.9. ja 26.11. Tilaisuudet järjestää keskussairaalan sydänosasto. Ohjelmassa sydänlääkärin luento, ravintoon ja liikuntaan liittyvät luennot sekä P-K:n sydänpiiri ja Joensuun sydänyhdistys kertovat toiminnastaan. Virkistys- ja hyvinvointilomat (Hyvinvointilomat ry) Lomia järjestetään vuonna 2013 Lomakeskus Huhmarissa erityisellä sydänohjelmalla seuraavasti: Keväällä 11.-16.3.2013 27.5.-1.6.2013 26.5.-31.8.2013 Syksyllä 9.9.-14.9.2013 30.9.-5.10.2013 Viiden vuorokauden jakson omavastuu on 110 euroa/aikuinen, täysihoito. Majoitus: loma-asunto/pariskunta ja yksin tulevat majoitetaan 3 henkilöä/loma-asunto. Lomia haetaan Hyvinvointilomien kaavakkeella, jotka tulee palauttaa P-K:n sydänpiiriin, 10, 6 krs. Hakemukset tulee sydänpiiriin n. 2 kk ennen lomajakson alkua. Sydänpiirin tehtävänä on varata loma-ajankohdat sekä koota ja toimittaa hakemukset yhtä aikaa kuhunkin jaksoon Hyvinvointilomat ry:hyn, joka tuetut lomat myöntää. Valinnassa otetaan huomioon aikaisemmat tuen saannit (tukea myönnetään peräkkäisinä vuosina erityisperustein tai jos paikkoja jää vapaaksi). Lisäksi otetaan huomioon tulot, terveydelliset ja elämäntilanteesta johtuvat perusteet. Hakemus on täytettävä huolellisesti ja allekirjoitettava. Loman järjestäjä ilmoittaa hyväksymisestä tai hylkäämisestä jokaiselle hakijalle. 8

Nyt myös SILMÄLÄÄKÄRIN VASTAANOTTO AJANVARAUKSELLA. NIINIVAARAN OPTIIKKA OY, Niinivaarantie 52, 80200 Joensuu, p. 013 229 941, avoinna ma pe klo 9 17 Jäsenille normaalihintaisista silmälaseista ja kehyksistä sekä aurinkolaseista -20% KIOSKI HUIKURI Niinivaarantie 52, 80200 Joensuu Avoinna: klo 9.00-21.00 p. 013-744 344 Lue avainasiakastarjouksista osoitteessa: www.avainapteekit.fi Tervetuloa hyvän palvelun apteekkiin. Ilmainen pysäköinti apteekin edessä. Liity nyt avainasiakkaaksi, liittyminen on maksutonta! Palvelemme: ma pe 9 18 / la 9 14 Niinivaarantie 52, 80200 Joensuu Puh. 010 231 32 90 www.niinivaaranapteekki.fi 9

Kiertävän pysäkin matkassa Hyvä Sydänystävä, Monessa kulttuurissa tunnetaan ajatus, että ihmisellä on kaksi sydäntä: toinen pumppaa verta ja pitää meidät elossa, toinen on henkinen sydän. Sydämen terveys on elämän perusasioita. Pumpun pitää toimia mahdollisimman hyvin että arkipäivä on sujuvaa. Elämäntapavalinnoilla ja mahdollisesti tarvittavalla lääkityksellä sekä kuntoutuksella voi hoitaa sydäntään. Sydänsairaus ei estä elämästä täysipainoista elämää rajoitusten kanssa. Ihmisen henkinen sydän laajenee viisauden kasvaessa eli sen myötä, kun ihminen elää, kokee ja ottaa kokemastaan opiksi. Tämä sydämen laajeneminen on meille hyväksi. Viisauteen kuuluu monia asioita. Elämän tasapaino koostuu pienistä yksinkertaisista asioista: mistä saan voimaa ja iloa, miten jaksan kulkea elämän matkaa päivä kerrallaan. Oma henkinen ravintoympyrä on hyvä tarkistaa. Nykyisin elämässä tuntuu olevan monenlaisia paineita. Kuormittavia asioita löytyy niin omasta kuin yhteiskunnan tilanteestakin. Levollisuuden ja mielenrauhan löytäminen on haasteellista. Se on kuitenkin tavoittelemisen arvoista ja mahdollista saavuttaa. Mielenpaine kuormittaa sydäntä kuten verenpainekin, siihen on syytä puuttua ajoissa. Jokaisella on oma elämäntie kuljettavana. Matkantekoa helpottamaan voi tehdä itselleen vaikka seuraavanlaisen tarkistuslistan: Arvostan itseäni Syön terveellisesti ja tasapainoisesti Lepään ja rentoudun Liikun Huolehdin itsestäni ja terveydestäni Olen yhteydessä ystäviin ja tuttaviin Teen itselleni mieleisiä asioita Pyydän tarvittaessa apua Eväitä elämään ja matkantekoon voi hankkia mieleisistä asioista ja harrastuksista. Yhteiset hetket toisten kulkijoiden kanssa, asioiden jakaminen, antavat paljon polttoainetta moottoriimme molemmat sydämet jaksavat paremmin. Hyvää elämänmatkan jatkoa! Eeva Kröger, emäntä Kiertävä pysäkki 10

Sähkö- ja teleasennukset Ukkolantie 15, 80130 Joensuu Puh. 010 423 6500 Fax 013-225 665, www.kareliansahko.fi Matti Varis LKV 0500 177 177 Viljami Varis LKV 041 456 3638 Torikatu 7 A, Joensuu (013) 285 280 toimisto@asuntovaris.fi www.asuntovaris.fi Tykkää meistä Facebookissa, niin saat kaikki uudet kohteemme reaaliaikaisesti etusivullesi! www.facebook.com/asuntovaris Kauneimmat hautakivet oman maakunnan veistämöstä. Joen Kivituote Oy Lylykoskentie 2, Joensuu p. (013) 126 454 www.joenkivituote.com 11

Hyvät sydänystävälehden lukijat Viime vuosi oli yhdistyksemme 40-vuotisjuhalavuosi. Olemme siirtyneet juhlatunnelmista arkeen. Se on työtä sydän- ja verisuonisairauksien vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi sekä sairastuneiden kuntoutuksen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Miten olemme kuluneen vuoden aikana noita edellä mainittuja haasteita onnistuneet toteuttamaan. Ensimmäiseksi tulee esiin raha. Mistä ja millä keinoin sitä saisimme. On totta, että lähes kaikkeen toimintaan tarvitaan jonkin verran rahaa. Yhdistyksen perustulohan ovat jäsenmaksut. Niillä kyetään toteuttamaan normaalit rutiinit, joita ovat kokoukset, sydänkerhon järjestäminen ohjelmineen ja muutamat yhteiset tapahtumat. Suurempiin tuki- ja virkistysaktiviteetteihin tarvitaankin jo suurempia summia, joihin eivät jäsenmaksutulot riitä. Yksi monivuotinen aktiviteetti on satumetsätapahtuma syyskuussa. Yhteistyökumppaneiden kanssa se onkin ollut merkittävä apu toiminnallemme. Toinen tulon hankintamuoto on tämä lehti. Kiitos yhteistyökumppaneille! Yhdistyksemme talous on kunnossa. Sen puolesta toimintaa voimme kehittää edelleen ja järjestää erilaisia aktiviteetteja jäsenille. On ehkä liian härskiä ottaa ensimmäiseksi asiaksi raha ja varainhankinta. Se ei voi olla toiminnan itsetarkoitus. Mielestäni koko toiminnan ydin on huoli sydänsairauksista, niiden ennalta ehkäisytyöstä ja vertaistuesta. Ennakoivaa työtä yhdistystoiminnan kautta voidaan tehdä välittämällä sitä tietoutta, mitä ravintotieteilijät ja lääkärit suosittelevat. Sydänsairaus kohtaa yllättävän monia meistä, syystä tai toisesta. Monilla meistä on joku perheenjäsenistä tai läheisistämme sairastunut sydäntautiin. Kokemuksesta tiedämme, että silloin läheisen tai sairauden kokeneen tuki on hyvin merkittävä apu selviytyä alkujärkytyksestä ja jatkohoidosta. Näissä edellä mainitsemissani elämäntilanteissa sydänyhdistys pyrkii toiminnallaan olemaan avuksi ja tueksi. Toimintamme ei ole eikä saa olla pelkkää hallinnon pyörittämistä. Sen pitäisi olla todellista tuki- ja virkistystoimintaa jäsentensä hyväksi. Siihen työhön tarvitaan kaikkien jäsenten yhteinen halu tukea lähimmäistään vakavissa elämän tilanteissa. Yhdistyksemme ei ole ainoastaan sydänsairaiden yhdistys, vaan sydänterveyttä edistävä yhdistys. Olisikin toivottavaa, että saisimme jäseniksi myös muitakin kuin sydänsairaita henkilöitä ja jotka olisivat kiinnostuneita toimimaan vakavan kansantautimme ehkäisystä.. Ravintotietouden ja liikuntaharrastusten puolestapuhujia tarvitaan aina. Meillä on hyvät kokemukset Pohjois-Karjala projektista. Sen viitoittamalla tiellä pitäisi pysytellä edelleen. Älkäämme antako otteen herpaantua! Sydäntyötä sydämellä Martti Kummunmäki, yhdistyksen varapuheenjohtaja 12

Joensuun Keskusapteekki Kauppakeskus Centrum Palvelemme: ma-pe 8.30-18, la 9-16 Tarvikkeet toimistoon toimittaa Aspitie 2, 80100 JOENSUU puh. 013 2489 007 fax. 013 2489 008 sähköposti: tilaukset@pksystema.fi www-sivut: pksystema.fi Täyden palvelun kaihdin- ja verhotalo Jukolankatu 19, 80100 Joensuu Puh./fax (013) 225 751 myynti@karjalankaihdin.fi www.karjalankaihdin.fi Soita meille, varaamme matkan teille! Tilausajot niin pienelle kuin suurelle ryhmälle. Matkapaketit ja tapahtumakuljetukset. Lylykoskentie 39 JOENSUU puh. 020 141 5570 joensuu@linja-karjala.fi www.savonlinja.fi 13

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOKSEN VINKKEJÄ KYNTTILÄN POLTTOON JA TURVALLISUUTEEN Pimeänä vuoden aikana poltetaan paljon kynttilöitä. Kynttilän poltossa kannattaa huomioida turvallisuus: Polta vain palamattomalla alustalla. Sijoita riittävän etäälle palavista materiaaleista. Palavaa kynttilää ei saa jättää ilman aikuisen valvontaa; huomioi lapset ja lemmikkieläimet. Hyvä kynttilänjalka on tukeva. Älä polta ulkotulia parvekkeella, kuistilla tai katoksen alla. Sijoita ulkotulet vähintään 1-3 metrin etäisyydelle aidasta tai muista rakenteista ja kulkuteistä. Mansetit ja koristeet ovat vaarallisia, jos niitä ei ole tehty palamattomista materiaaleista. Pelastusviranomaisen vinkkejä lahjaksi ja oman kodin turvaksi: Sammutuspeite (esimerkiksi 120 cm x 180 cm) Jauhesammutin (esimerkiksi 6 kg) Häkävaroitin Palovaroitin Lähimmäisestä ja lähimmäisen turvallisuudesta välittäminen Ensiapu ja alkusammutustaitojen hankkiminen Lisätietoa turvallisuudesta saat oman paikkakuntasi pelastusviranomaiselta, jonka yhteystiedot löytyvät internet sivuilta osoitteesta www.pkpelastuslaitos.fi tai palotarkastuksen neuvontapuhelimesta 013 267 5999. 14

KUKKAKAUPASTA SAAT: Kukat kotiin, töihin, viemisiksi Hääkimput Surukukat Kortit, kynttilät ja lahjatavarat Nurmeksentie 4, 80100 Joensuu, puh. 010 7623 821 Avoinna: ma-pe 9-18, la 8-15 Puhelun hinta 010-numeroon: 0,0828 /puh. + 0,1199 /min. www.s-kukkakauppa.fi Tervetuloa edullisille jäsenetuostoksille! 15

Hyvä, jos ei haittaa, sillä OP-bonuksilla ne ovat totista totta. Laske oma tilanteesi bonuslaskurilla osoitteessa op.fi/bonuslaskuri pankkipalvelut kaupan s-pankki tarjoaa osuuskauppojen päälle. asiakasomistajille ja asiakasomistajatalouksiin kuuluville peruspankkipalvelut maksutta! palvelemme sinua outokummun s-marketin asiakaspalvelupisteessä. s-pankki tarjoaa osuuskauppojen asiakasomistajille ja asiakasomistajatalouksiin kuuluville peruspankkipalvelut maksutta! s-etukorttiin saat myös maksuttoman visan. 16 S-PANKKI.FI

Hyvää ja asiantuntevaa tilitoimistopalvelua Teollisuuskadulla Joensuun Tili ja Laskenta Ky Teollisuuskatu 4, 80100 Joensuu Puh. 010-423 6560, Fax (013) 223 842 e.jolkkonen@tilijalaskenta.inet.fi - Tilausajot, ryhmä- ja valmismatkat 9 62 paikkaisilla busseilla. Jukolankatu 18, 80160 Joensuu Puh. (013) 221 365, 040 769 8201 joensuu@mniskanen.fi www.mniskanen.fi PYHÄN NIKOLAOKSEN KIRKKO Tule joulukirkkoon 25.12. klo 8.00 Ystävällistä palvelua jo yli 20 vuotta! SISÄTAUTIEN JA KARDIOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRIT UltraäänitUtkimUkset (echo) rasitusekg (rekg) HOlter - vrk-seuranta laboratoriotutkimukset Lääkärikeskus Torikatu 25 A 80100 Joensuu Ajanvaraus puh (013) 253 6200 tai www.ite.fi 18

Torikadun varteen tulevan Senioripihan 1. vaiheen julkisivu Senioripihan rakentaminen aloitettiin Joensuuhun rakennettavan ikäihmisten asumisyhteisön Senioripihan rakennustyöt ovat käynnissä. Peruskivi muurattiin 12.11.2012. Talon rakentamiseen arvioidaan kuluvan 18 kuukautta. Tähän ensimmäiseen rakennusvaiheeseen tulee 20 pienryhmäkotiasuntoa ja 55 muuta vuokra-asuntoa. Senioripiha Oy on kaupungin tytäryhtiö. Seuraava vaihe, tehostetun hoivan rakennuksen rakentaminen pyritään aloittamaan kesällä 2012. Tähän viisikerroksiseen rakennukseen tulee asuntoja yhteensä 80. Ensimmäiseen kerrokseen suunnitellaan tilat ravintolalle, kuntosalille, päivätoiminnalle sekä sosiaalipalvelujen ohjaukselle. Lisäksi alakertaan varataan toimistotilat kotihoidolle sekä monitoimitilat erilaisia tilaisuuksia varten. Joensuun kaupungin asettama työryhmä tekee asukasvalinnat vuoden 2013 aikana. Valintakriteereinä tulee olemaan mm. asukkaiden ikä, kuntoisuus, hoidon tarve, nykyiset asuinolosuhteet ja KELAN määrittelemät tulorajat. Kolmannen rakennusvaiheen rakennuksen suunnittelu jatkuu ja se nousee Rantakadun varteen. Siihen on tulossa myös omistusasuntoja. Lisätietoja antavat: Y-säätiön toimitusjohtaja Hannu Puttonen (hannu.puttonen@ysaatio.fi) ja projektipäällikkö Pekka Kampman (pekka.kampman@ysaatio.fi) sekä Senioripihan toimitusjohtaja Jukka Masalin (jukka.masalin@senioripiha.fi) puh 050 4416314 20

WWW.JOENSUUNKUNTOKEIDAS.FI KEILAILU HOHTOKEILAILU SULKAPALLO PÖYTÄTENNIS BILJARDI MINIGOLF GOLF-SIMULAATTORI SEINÄKIIPEILY KUNTOSALI SQUASH TENNIS Kaupungin liikuttavin paikka! Upeat liikuntatilat Kahvila ja tilausruokapalvelu, A-oikeudet Räätälöityjä kursseja ja luentoja Kabinettitila Tyylikäs VIP-Sauna Linnunlahdentie 10, Joensuu p. (013) 126 558 kuntokeidas@fittari.fi Puhelun hinta lankaliittymästä 8,28 snt/puhelu + 3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä 19,2 snt/min. Huolehditaan yhdessä SENIORIN terveystarkastus hyvinvoinnistasi Eläkkeellä ollessa on enemmän aikaa keskittyä mukaviin asioihin elämässä; ystävät, harrastukset, perhe ja matkustaminen. Hyvä terveys on keskeinen edellytys sille, että työelämän jälkeisistä vuosista voi nauttia mahdollisimman täysipainoisesti ja laadukkaasti. Seniorin Terveystarkastuksessa seuraamme terveydentilaasi säännöllisesti ja ennakoimme mahdollisia terveysriskejä. Kartoitamme terveydentilaasi yksilöllisesti mm. verikokein siten, että keskeisiin terveysriskeihin sekä piileviin tai jo olemassa oleviin sairauksiin (esim. diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, osteoporoosi) puututaan ajoissa ja tehokkaasti. Lue lisää: www.terveystalo.com/seniorit Terveystalo Joensuu Torikatu Torikatu 17 avoinna ma to klo 7.30 20, pe klo 7.30 18, la klo 8 14. laboratorio ma pe klo 7.30 15.30, laboratorioon ajanvarauksella. VARAA AIKA terveystalo.com p. 030 6000* 21

Vastuunjako ja sydänterveys Yhteiskunnassamme julkinen terveydenhuolto jakautuu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Palvelutarjonnassa työterveyshuollolla ja kuntoutusyksiköillä on oma erityinen paikkansa. Yksityissektorilla on myös suuri merkitys koko palvelutarjontaa ajateltaessa. Tutkimuksen ja hoidon laadukkuus Hoitojärjestelmän toteuttaman tutkimuksen ja hoidon laadukkaan lopputuloksen edellytys on, että kumpikin taho hoitaa oman vastuualueensa hyvin ja tehokkaasti. Ilman toimivaa perusterveydenhuoltoa ei erikoissairaanhoitokaan saa koneistostaan parasta irti. Potilasvirta ei kulje tällaisessa tilanteessa niin kuin pitäisi. Erikoissairaanhoitoon pääsy voi kohtuuttomasti vaikeutua tai vaihtoehtoisesti perusterveydenhuolto niin sanotusti vuotaa vääriä potilaita tälle taholle. Toisensuuntaisessa potilasliikenteessä erikoissairaanhoidon tutkimat ja hoitamat potilaat taas jäävät juohevan potilasvirran tukkeiksi erikoissairaanhoidon vuodepaikoille, kun perusterveydenhuolto ei paikka- ja resurssipulassaan pysty ottamaan tutkittuja ja hoidettuja potilaita oikea-aikaisesti vastaan tarvittavan jatkohoidon järjestämiseksi. Tämä epäsuhta on johtanut tunnettuun potilasjono-ongelmaan erikoissairaanhoidon ja terveyskeskusten välillä, jonka aiheut tamista kustannuksista ja niiden jakautumisesta on käyty julkista kädenvääntöä. Ajatellessamme terveyskeskusten perustehtävää ja potilaitten vastaanotoille pääsyä on todettava, että odotusajat ovat varsin usein liian pitkät. Tähän odotetaan parannusta. Se edellyttää entistäkin parempaa työn organisointia tai sitten ja mitä ilmeisimmin, lisäresurssien saamista. Epäkohtiin kajotessamme on kuitenkin syytä muistaa, että hoitojärjestelmämme yleistaso on joka tapauksessa korkea ja saamme siitä olla jopa ylpeitä. Parannettavaa aina kuitenkin on. Julkinen ja yksityinen sektori Julkisen terveydenhuollon hyvänä tukena toimii maassamme yksityinen sektori, joka toiminnallaan monipuolistaa ja lisää yleistä terveydenhuoltopalvelujen tarjontaa. Julkisella taholla on vastuu palvelujen järjestämisestä ylipäätään. Velvoitteen toteuttamisessa yksityistä sektoria on käytetty myös apuna siten, että tiettyjä palveluja on ulkoistettu, niin kuin sanonta kuuluu, yksityisen tahon tuottamiksi. Vastuu tällöinkin on ja pysyy julkisella taholla. Riittävän vahva ja hyvätasoinen julkinen palvelujen tuottaminen suojaa yhteiskuntaa ulkoistamiseen pesiytyviltä lieveilmiöiltä. Sydäntyön strategia Kansanterveyden kannalta on keskeistä että esiintymiseltään suuret sairausryhmät ovat tehokkaitten toimien alla. Sydän- ja verisuonisairauksista puhuttaessa on kaksi suurta: korkea verenpaine ja sepelvaltimotauti. Verenpainetaudin haaste on sen oireettomuus. Sepelvaltimotauti oireistaan huolimatta voi yllättää ikävästi ja oireeton sekin usein on; salakavaluuden pahin muoto on taudin ilmitulo niin sanotusti terveen ihmisen äkkikuolemassa. Tärkeää on, että verenpaine tulee mittautettua sil- 22

loin tällöin. Tärkeää on, että tunnetut sepelvaltimotaudin vaaratekijät otetaan huomioon elämän arjessa. Kolesterolitasokin on siis syytä selvityttää verinäyttein, koska sekään ei itsestään ilmoittele. Tupakoinnin haitallisuus tulisi noteerata. Ylipainon välttämiseen tulisi pyrkiä. Liikuntasisältöiseen elämäntapaan tulisi itsensä totuttaa. Terveen ravitsemuksen suosijaksi kannattaisi ryhtyä. Vähäinen suola on eduksi, vähärasvainen ruoka niin ikään, kasviksia ja marjoja sen sijaan saisi ruokavalioon kuulua runsaasti. Ennaltaehkäisy Ennaltaehkäisy on kultaa arvokkaampaa, silla se pelastaa elämälle. Tämä tarkoittaa kokonaisuudessaan tervehenkisiin elämäntapoihin itsensä ja lähipiirinsä opettamista ja kasvattamista. Karu totuus näet on, että länsimaiseen elämäntyyliin ujuttautuneet käytänteet ovat paljossa valtimotautien taustalla. Kun tämä tiedetään niin kannattaa toimia ennalta. Näin voi valtimotaudin ilmaantumista ainakin siirtää tuonnemmaksi. Tämä on myös halvin tapa edesauttaa ja parantaa sydänterveyttä niin yksittäisen ihmisen kuin myös koko ihmisyhteisön kannalta asiaa tarkasteltuna. Kolmas sektori Vapaaehtoistyöhön perustava niin sanottu kolmas sektori voi toimillaan olla hyväksi avuksi terveydenhuollolle. Sydänyhdistysten työ ansaitsee julkisen kiitoksen. Se pystyy ihmisläheisyydellään, inhimillisyydellään ja tavallisuudellaan tavoittamaan ihmiset ja innostamaan heidät toteuttamaan elämässään terveydenhuollon antamia ohjeita usein paremmin kuin itse hoitojärjestelmä. Vertaistukeen perustuvasti se pystyy usein myös rohkaisemaan jo sairastunutta paluutiellään elämän arkeen. Kolmannen sektorin taholla toimiminen johtaa usein myös sosiaalisen ihmisverkoston laajentumiseen ja osallistuminen tämän tahon moninaisiin aktiviteetteihin tuo monesti elämään virkistävää vaihtelua. Yhteisöllinen mukana olo on jo sellaisenaan tervehdyttävää. Mielialan vireyden kohentuminen on monesti kiinni siitä, että yhteyksiä muihin on. Sosiaalisten kontaktien luominen on yksin jäämistä ehdottomasti parempi vaihtoehto. Kolmannen sektorin yleishyödyllisen työn tukena ja luotettavuuden takeena on sen yhteys valtakunnallisten kattojärjestöjen ohjantaan, mikä varmistaa työlle asiantuntijuuspohjan. Yhteenveto Me tarvitsemme terveydenhuoltojärjestelmän, julkisen ja yksityisen. Me tarvitsemme ennalta ehkäisevän työn asenteen ja saman asenteen oman elämäntyylimme sopeuttamiseen sydänterveyttä suojaavaksi. Kolmas sektori voi herätellä meitä toteuttamaan elämässämme niitä yksinkertaisiakin terveyttä yllä pitäviä asioita, jotka helposti unohdamme tai joita emme ymmärrä riittävästi arvostaa. Me tarvitsemme myös ihmisten omaa vastuuta terveytensä suojaamisessa. Terveys on tärkeä, jos kohta ei välttämättä tärkein asia elämässä. Niin tärkeä se kuitenkin on, että sen kohtuullinen taso on täysipainoisen elämän elinehto. Terveyttään ei kannata ehdoin tahdoin vaarantaa. Terveyden ylläpitoon ja sen suojaamiseen kannattaa panostaa. Yksi sen ilmentymä on liittää terveyden vaaliminen yhdeksi arvoperusteisen elämän tärkeäksi osaksi. Siihen kuuluu myös hoitomahdollisuuksien järkevä käyttö silloin, kun niiden aika on tullut. Matti Ketonen Osastonylilääkäri, PKKS Pohjois-Karjalan Sydänpiirin asiantuntijajäsen 23

Sydänyhdistys juhli näyttä Juhlapuhujan Pekka Puskan toivottaa tervetulleeksi juhlan juontaja Urho Pirinen. Joensuun Sydänyhdistys vietti 40-vutisjuhliaan 19.11.2011 lämminhenkisessä tilaisuudessa Joensuun ortodoksisessa seurakuntasalissa. Tilaisuuteen osallistui runsas joukko yhdistyksen jäseniä ja muita sydänystäviä. Juhlapuheessaan Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen pääjohtaja Pekka Puska toi esiin Pohjois-Karjala-projektin käänteentekevän merkityksen sydänkuolemien vähenemiseen täällä Pohjois-Karjalassa ja muualla maassamme. Sydänyhdistyksien merkitys hankkeen onnistumisessa koros- 24

västi 40-vuotistaivaltaan Kirkkoherra Tapani Nuutinen ja rouva Pirkko Nuutinen etupenkissä. tui. Lisäksi ohjelmassa oli taiteilija Anna- Liisa Alangon lausuntaesitys ja Joensuun konservatorion salonkiorkesterin musiikkiesityksiä Eevamaija Mustaniemen johdolla. Tilaisuudessa jaettiin sydänliiton ansiomerkkejä ansioituneille yhdistyksen jäsenille. Kuvassa vasemmalta: Veli Pennanen, Lauri Niiranen, Toivo Korpelainen ja Pentti Voutilainen 25

Sydänyhdistys juhli näyttävästi 40-vuotistaivaltaan Kultainen ansiomerkki: Esko Kettunen, Toivo Korpelainen, Lauri Niiranen ja Urho Pirinen Hopeinen ansiomerkki: Anja Halmepuro, Tuula Kukkonen, Pirkko Naumanen, Veli Pennanen, Jaakko Savolainen ja Alli Stranden Pronssinen ansiomerkki: Kyllikki Heikkinen, Onni Kärkkäinen, Anna-Liisa Ohvanainen, Pentti Voutilainen Juhlivaa yhdistystä muistivat lukuisat järjestöt. Pääjuhlan lisäksi Sydänyhdistys järjesti 6.11. kirkkokonsertin Joensuun ev.lut.kirkossa. Teemalla Sinuhun turvaan esiintyivät Esa Ruuttunen laulu ja Janne Piipponen urut ja piano. Yhdistyksen 40-vuotista taivalta esiteltiin tarkemmin Hyvä Sydänystävä -lehden 40-vuotis juhlanumerossa. 26

Kun suru yllättää... surussa kanssasi Leo Vatanen Yläsatamakatu 10, Joensuu puh. (013) 223 633 fax. (013) 229 887 leo.vatanen@elisanet.fi Joensuun Hautaustoimisto Leo Vatanen 0400 271 956 www.leovatanen.fi PS. Pitopalvelu Leo Vatanen järjestää tarjoilut muistotilaisuuksien lisäksi syntymäpäiville ja muihin perhejuhliin. puh. (013) 802 343 toimisto@leovatanen.fi Kauppakatu 33, 80100 Joensuu Puh. (013) 125 267 Faksi 013-228 575 leinikki@kolumbus.fi 27

Elämä jatkuu Yritän sinulle, tämän tarinan lukijalle, kertoa sydämen ohitusleikkaukseen ja pallolaajennukseen johtaneet syyt omalta kohdaltani. Samalla kerron myös siitä, kuinka tärkeää on rientää mukaan kaikenlaiseen toimintaan omien tuntemusten ja voimavarojen mukaisesti. Sairaustapaukset eivät yleensä ole samanlaisia ja myös voimavarat ovat hyvin yksilöllisiä jälkihoidon aikana. Työhistoriani v. 1956-1994. SOK:laisten osuuskauppojen palveluksessa olin ensin 21 vuotta, jossa työsuhteessa olin portierina ja pääportierina kahdessa hotellissa yhteensä 18 vuotta. Työaika oli vuorotyötä ja työrupeamat jopa 24 :n tunnin mittaisia. Henkilökunnan ruokailu tapahtui kaiken kiireen keskellä ja se oli raskasta ravintolaruokaa. Seuraava työnantajani oli kustannusliike, jonka tehtävänä oli palvella seurakuntia ja kirjakauppoja. Tämä työsuhteeni kesti eläkkeelle jäämiseeni asti, eli yhteensä 17 vuotta. Matkapäiviä kertyi parhaimmillaan n. 200 vuo- dessa ja melkein jokaisen yön asuin eri hotellissa ja eri paikkakunnalla. Liikuin henkilöautolla ja ennakkoon asiakkaani kanssa sovitun aikataulun mukaisesti. Toimenkuvaani kuului myös osallistuminen erilaisiin näyttelyihin ja messutapahtumiin. Aloitin työni tässä työsuhteessa myyntiedustajana ja lopetin myyntijohtajana. Vaikka sain itsenäisesti suunnitella omat tekemiseni asiakkaidemme palvelijana, niin oma aikatauluttaminen työn toteuttamisessa aiheutti stressiä ja ruokailuajat olivat poikkeukselliset. Aamulla nautin hotellissa aamupalan, päivällä kahvit ja ruokailu vasta päivällisaikaan majapaikassa. Jäin eläkkeelle täytettyäni 60 vuotta. Heinäkuussa 1994 tehtiin ohitusleikkaus ja elokuussa samana vuonna jäin työkyvyttömyyseläkkeelle. Helmikuussa v. 2012 jouduttiin minulle tekemään pallolaajennus. Eräs aikaisemmin ohitusleikattu suoni oli tukkeutunut ja se jouduttiin avaamaan pallolaajentamalla. Älä jää suremaan sairastumistasi! Etsi itsellesi sopivaa tekemistä ja riennä erilaisten harrastusten pariin! Omalla kohdallani olen kiitollinen, että löysin heti sairastumiseni jälkeen sydänkerhon, joka silloin kokoontui joka viikko. Sydänkerhossa tapasin saman sairauden läpikäyneitä ja pääsin mukaan retkille ja matkoille. Pääsin kuulemaan asiantuntijoiden hyviä esitelmiä; terveellinen ravinto, liikunta, matkailu, monipuoliset lääkäreiden antamat luennot jne. Sydänkerhon 28

sittenkin kautta löysin myös itselleni sopivan liikuntamuodon. Se on lentopallon peluu. Se näet sopiii tällaiselle pitkälle miehelle (pituuteni on 166 cm) erittäin hyvin. Vain muutaman kerran olen sotkeutunut suurten miesten jalkoihin. Kun luet kädessäsi olevaa Hyvä Sydänystävä lehteä niin huomaat, että paljon muitakin harrastusmahdollissuuksia löytyy. Vesijumppa uimahallissa on mm. hyvä harrastus. Vesi keventää sopivasti lihasrasitusta ja jäykät lihakset ja nivelet lähtevät herkemmin liikesarjassa mukaan. Vuodesta 1994 alkaen olen käynyt ohjatussa vesijumpassa, mutta nyt käyn vaimoni kanssa uimahallissa uimassa ja sen lisäksi suoritamme itsenäisesti ilman ohjausta kymmenen liikesarjan vesijumpan. Omalta osaltani liikesarjan kokonaismäärä on 500 suoritusta. Hyötyliikunnan osuus jokapäiväisessä elämässä on merkityksillinen. Useinkaan emme osaa antaa sille kuuluvaa arvoa. Omakotitalossa elävät sen kuitenkin huomaavat jo moninaisina päivittäin tapahtuvina työsuoritteina. Toisaalta myös hyvää hyötyliikuntaa tarjoaa kesäisin marjojen poimiminen, sienestäminen, kalastaminen ja vaikkapa kävellen suoritettu kaupassa käynti. Oheisena energiankulutustaulukko, josta saa suuntaa antavan selvityksen siitä, millaisiin tuloksiin pääsee jo hyötyliikuntaa harrastaessa. Energiaa kuluu huomaamatta! Puolen tunnin hyötyliikunnan energiankulutus 70-kiloisella. imurointi... 129 kcal reipas kävely lastenvaunuja työntäen... 147 kcal kaupassa käynti ostoskärryjä työntäen... 129 kcal koiran ulkoiluttaminen... 184 kcal lehtien haravoiminen... 147 kcal lasten kanssa leikkiminen... 147 kcal lumityöt... 221 kcal marjastus ja sienestys... 184 kcal pyöräily (rauhallinen)... 147 kcal mattojen piiskaus... 147 kcal portaiden nousu... 147 kcal puiden pilkkominen... 221 kcal ruohon leikkaaminen... 221 kcal Huom: Tulokset ovat suuntaa antavia. Lähde: Energy/Net-laskuri, Kuopion yliopisto Kuoki, kitke, istuta, karsi ja leikkaa, haravoi, auraa ja hiekoita. Kotipihalta löytyy aktiivista ajanvietettä. Urho Pirinen 29

Allasvoimistelijat 8.10.2012 Kuntohovi Vetrean altaalla Allasvoimistelu Allasvoimistelu on sydänsairaiden yksi parhaimmista kuntoutumispalveluista, jolla saavutetaan hyvä yhteishenki voimistelijoiden kesken. Kaikki ovat olleet iloisia voimistelunkin jälkeen ja masennuskin on varmasti unohtunut. Historiaa: Joensuun sydänyhdistys on järjestänyt allasvoimistelutapahtumia 80-luvun lopulta lukien: Sairaanhoito-opisto aloitus kuivajumpalla + uinti n. 5 kertaa norm. allasvoimistelu kerran vko:ssa 20 hlöä lukukauden aikana vuoteen 2010 saakka. Kuntohovi vanha allasvoimistelu n.10 15 hlö vuoteen 2009 Uimahallit allasvoimistelu hlö-lukumäärät? Vetrea Kuntohovi allasvoimistelu 2011 2012 25 henkilöä keskiarvo Vuonna 2013 on tarkoitus aloittaa allasvoimistelu viikolla 3 14.1.2013 maanantaisin klo 13.00, mikäli on 30 ilmoittautunutta. Yhteyshenkilönä on Erkki Karvinen puh. 0500 328 260. 30

ILMOITTAUTUMISET TULPPA -RYHMIIN JOENSUUN ALUEELLA JOENSUU th Heli Jääskeläinen, puh. 050 371 6872 ke 10-11, tai viesti ENO th Liisa Karvonen, puh. (013) 267 7523 tai 044 576 7344 KIIHTELYSVAARA JA TUUPOVAARA sh Tarja Lehikoinen, puh. (013) 267 4490, ark 12 15 PYHÄSELKÄ sh Seija Willman, puh. (013) 267 7365 Lisätietoja Pohjois-Karjalan Sydänpiiriltä, puh 0400 607 359 Työtä jokaisen sydämen terveydeksi www.sydanliitto.fi Enon Sydänyhdistys ry Pj. Raija Oksman...puh. 050 379 7379 Siht. Aune Hämäläinen..puh. 040 533 5793 Kiihtelysvaaran Sydänyhdistys ry Pj. Juhani Nuutinen...puh. 0400 989 523 Siht. Kyösti Vatanen...puh. 0500 234 815 Kontiolahden Sydänyhdistys ry Pj. Esko Tikkanen...puh. 044 092 9093 Siht. Anne Nylander...puh. 040 410 1022 Liperin Sydänyhdistys ry Pj. Maritta Varis...puh. 041 430 4040 Siht. Elli Kröger...puh. 045 310 5709 Pyhäselän Sydänyhdistys ry Pj. Osmo Kähkönen...puh. 0400 418 339 Siht. Seija Hirvonen...puh. 050 343 7833 Tohmajärven-Värtsilän Sydänyhdistys ry Pj. Kalervo Mantsinen...puh. 050 411 8211 Siht. Kaija Taskinen...puh. 0400 836 6419 Tuupovaaran Sydänyhdistys ry Pj. Pentti Piiroinen...puh. 050 338 0514 Siht. Liisa Jouha...puh. 0400 209 289 MAARAKENNUSTA JA AUTOKAUPPAA www.hartikainen.com 31

Hei kaikille Sydän ja mieli sekä kehon kieli on mottoni, jota aion noudattaa myös tässä vaativassa tehtävässä Pohjois- Karjalan Sydänpiirin toiminnanjohtajana. Olen Terttu Pakarinen, toimintaterapeutti ja syntynyt Joensuussa. Asun mieheni Pertin kanssa Pielisjoen varrella Ranta-Mutalassa. Meillä on kolme lasta ja he ovat jo maailmalla ja omissa ammateissaan. Olen aloittanut toiminnanjohtaja Mirja Huuskosen sijaisena syyskuun 17. päivänä ja Joulukuun 2012 alusta jatkan osa-aikaisena toiminnanjohtajana. Tässä vaativassa tehtävässä riittää haasteita ja haluan kiittää Mirjaa saamastani tuesta ja perehdytyksestä tähän tehtävään. Samalla haluan kiittää piirihallitusta ja puheenjohtaja Juhania luottamuksesta sekä Kiertävän pysäkin Eeva emäntää saamastani tuesta. Suurimman osan työurastani, lähes kolmekymmentä vuotta työskentelin sotiemme veteraanien kuntoutuspalveluja kehittäen alueellisesti ensimmäisessä Pohjois-Karjalan Sairaskodissa Joensuussa. Vuosituhannen alussa järjestötyö ja projektit alkoivat vetää yhä enemmän puoleensa ja siirryin Omaiset mielenterveystyön tukena Pohjois-Karjalan yhdistykseen projektipäälliköksi. AUVO (Auta Uupunutta Voimaannuta Omaisia) hanke oli 2004-2008 työuupuneiden ja arjessa uupuneiden perheiden RAY:n rahoittama hanke Joensuun, Liperin ja Joensuun alueella. Projektin päätyttyä siirryin opiskelijaksi Pohjois-Karjalan ja Jyväskylän ammattikorkeakoulujen yhteistyössä toteuttamaan fysioterapeutista toimintaterapeutiksi (AMK) tutkintokokonaisuuteen ja valmistuin keväällä 2012. Olen suorittanut sosio- logian perusopinnot avoimessa Joensuun, nykyisessä Itä-Suomen yliopistossa. Outokummussa suoritin jalkojenhoidon ammattitutkinnon 2010 ja työn ohella olen suorittanut palvelu-, muutos- ja johtamisen opintoja. Toimintaterapeuttiopiskeluihin liittyvän harjoittelujakson syksyllä 2010 olin Pohjois-Karjalan sydänpiirillä Eevan ohjauksessa ja huomasin, että olen ollut sydämen asialla koko työurani ajan. Viimeksi olin harjoittelemassa ja töissä Joensuun kaupungilla, Lasten Kaste II Itä- ja Keski- Suomessa, Joensuun Kaupungin hallinnoimassa Pohjois-Karjalan Terttu osahankkeessa. Hanke kuuluu valtakunnalliseen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen KASTE -ohjelmaan. Hankkeessa tavoitteena on lasten ja nuorten terapiapalvelujen hoidonporrastuksen, 32

palveluprosessin, toimintamallin ja työkäytäntöjen kehittäminen ja yhtenäistäminen asiakkaiden näkökulmasta joustavaksi ja vaikuttavaksi palvelukokonaisuudeksi. Hankkeessa minun työsuhteeni päättyi elokuun lopussa 2012 ja hanke kokonaisuudessaan päättyy syksyllä 2013. Olen luonteeltani optimisti mutta samalla realisti ja uskon yhteistyön voimaan. Pohjois-Karjalan sydänpiirin hallinnoima Kiertävä pysäkki -hanke on hyvä esimerkki hyvästä ruohonjuuritasolla tehtävästä yhteistyöstä maaseudun kehittämiseksi ja paikalliset sydänyhdistykset voivat olla omalta osaltaan mukana tässä arvokkaassa maaseudun asukkaiden yhteisöllisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä kehittävässä vapaaehtoistoiminnassa ja tuottaa iloa itselle ja muille. Kiertävä pysäkki kulkee maantiellä ja jakaa tietoa, taitoja, valmiuksia ja järjestää toimintaa moninaisen toimijaverkoston kanssa yhteistyössä ja sen tehtävä on olla sytyttämässä ja ylläpitämässä tulta maaseudun eri alueilla. Hanke oli Marraskuussa 2012 Maaseudun parhaat käytännöt kilpailussa finaalissa ja palkittiin Tampereella 8.11.2012 Onnistunut kehittämishanke - sarjassa kunniakirjalla. Toimiva vertaistukiverkosto sydänsairaille on panostus arjessa tukea tarvitseville. Siinä paikalliset sydänyhdistykset ovat olleet aktiivisia ja on hienoa todeta, että vertainen on vastassa kun omalle kohdalle sattuu sairastuminen. Keskustelu saman kokeneen henkilön kanssa luo turvallisuutta. Sydäntukihenkilö on tällainen keskustelukumppani. Hän on sydänjärjestön kouluttama, itse sydänsairauden kokenut henkilö. Hän on valmis vapaaehtoisesti jakamaan kokemuksiaan sekä neuvomaan sairauteesi liittyvissä arkipäivän kysymyksissä. Tukihenkilö löytyy puhelinsoiton päästä. Järjestötyö on opettavaa, mielenkiintoista ja ennen kaikkea innostavaa. Parasta järjestötyössä on ihmiset, joiden kanssa työtä tehdään niin paikallistasolla kuin täältä sydänpiirin näkökulmasta. Odotan innolla omiin paikallisiin sydänyhdistyksiin tutustumista ja teidän kaikkien vapaaehtoisten tapaamista. Tärkein tehtäväni on yhdistysten tukeminen ja siihen haluan paneutua parhaani mukaan. Pyrin mahdollisimman paljon vierailemaan paikallisissa sydänyhdistyksissä joita tämän piirin alueella on kahdeksantoista (18) ja haluan toivottaa onnea kaikille 40 vuotta jo täyttäneille ja täyttäville sydänyhdistyksille ympäri maakuntaa. Parhaiten olen tavoitettavissa Siltakadun toimistolla alkuviikosta maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona klo 9-15 ja/tai puhelinnumerosta 044-339 7339 ja sähköpostilla terttu.pakarinen@kansanterveys.info. Auttamisen tie on kaksisuuntainen tie jota kuljetaan samaan suuntaan tietyn pituinen matka Matka tuottaa iloa, hyvää mieltä se tuottaa myös huolta ja surua, mutta se on hyvä tie. Sinä voit jostain liittymästä siirtyä hiljalleen pois hyvillä mielin ja joku toinen jatkaa tietyn matkan taas sinun aloittamaasi tietä Sydänterveisin Terttu Eeva Krohns 2010 Terttu Pakarinen vs. toiminnanjohtaja Pohjois-Karjalan sydänpiiri Siltakatu 10 A 16 80100 Joensuu p. 044-339 7339 terttu.pakarinen@kansanterveys.info 33

Muutakin kuin voileipää Ravitsemus on keskeinen osa hyvää toimintakykyä ja terveyttä. Jokainen meistä tuntee ainakin jollakin tasolla ravitsemussuositukset ja myös sen, miten niitä pitäisi omalla kohdalla hyödyntää. Kuitenkin liian usein huomio kiinnittyy arjen muihin askareisiin ja ruokailu saattaa liukua voileipälinjalle. Meitä motivoivat erilaiset asiat, omaa suhdetta terveellisempään syömiseen voi pysähtyä tarkastelemaan. Joku koettaa kiinnittää huomiota rasvaasioihin, samalla runsasta suolan käyttöä hiljalleen vähentäen. Suurella osalla suomalaisista taas ongelmana on liika energian saanti ja lihomiseen johtaneet asiat. Onpa myös henkilöitä, joiden keskeisimpänä murheena on riittävän energian ja ravintoaineiden saannin turvaaminen. Miten tavoitteet voisivat muuttua toimiksi myös arjessa? Täsmäsyömistä Millainen ruokavalio on kyllin hyvä? Ainakin sellainen, jossa syödään säännöllisesti. Ruoka-aikojen säännöllistäminen niin ettei aterioiden väliin jää yli 3-4 tunnin taukoja, auttaa useimpiin ruokailuun liittyviin pulmiin. Painonhallitsijan on tällä tavoin helpompi syödä suunnitelman mukaan, eikä tule naposteltua yllättävään nälkään mitä sattuu. Myös aliravitsemusriskissä olevan on näin helpompi muistaa syödä tarpeeksi usein ja monipuolisesti turvatakseen energian ja tärkeiden ravintoaineiden saannin. Terveellisemmin syöminen on myös parempaa suunnittelua. Kannattaa kokeilla ruokalistaa, suunnitella useamman päivän ruoat etukäteen jolloin esimerkiksi edellisen päivän tähteiden hyödyntäminen käy luontevasti. Kun valmistaa kerralla isomman annoksen ja pakastaa annoksiin, toi- mii kotiruoan syöminen myös pienessä taloudessa. Toisaalta ei valmisruokakaan hullumpi vaihtoehto ole, kun vain muistaa täydentää sen kasviksin ja lisukehedelmin tai -marjoin monipuoliseksi kokonaisuudeksi. Lautasmallin lisäksi muista nämä: Ihminen tarvitsee pehmeää rasvaa ja sen saannista meidän on itse huolehdittava. Siispä leivälle ainakin 60% rasvaa sisältävä margariini ja ruoanvalmistuksen sekä salaatinkastikkeen rasva öljypohjaiseksi. Proteiinin tarve säilyy koko eliniän, tarve jopa kasvaa kun ikää karttuu. Laadukasta proteiinia aterioille ja välipaloihin, sitä löytyy esimerkiksi lihasta, kalasta, kanasta, maitotuotteista, pavuista ja pähkinöistä. Hiilihydraattien laatu ja kuidun saanti kuntoon; kun valitsee tummat viljatuotteet leivän, pastan ja suurimoiden kohdalla, on 34

varaa vähentää epäterveellisempiä höttöhiilareita. D-vitamiinia täydennyksenä tarvitsee jokainen yli 60-vuotias 20µg päivässä valmisteen muodossa. Nuorempienkin on hyvä D-vitamiinin saantinsa tarkistaa. Parempi kuin pilleri Monipuolinen, säännöllinen ja elimistön tarpeet tyydyttävä hyvä syöminen näkyy suoraan hyvinvoinnissa ja toimintakyvyssä. Mistään purkista ei löydy sellaista pilleriä, jonka terveysvaikutukset olisivat lähelläkään monipuolisen syömisen tehoa. Kyllin hyvään syömiseen riittää kun valitsee ainakin enimmäkseen terveellisemmät vaihtoehdot. Ruoka on tärkeä mielihyvän ja nautinnon lähde. Päivästä toiseen, aterialta toiseen on muistettava monipuolisesti syödä. Muutakin kuin voileipää. Mirja Huuskonen terveyden edistämisen koordinaattori laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM PKSSK 35

Tavataan sydänkerhossa Sydänkerhon on sydänihmisten kohtauspaikka. Sydänkerhossa voi tavata säännöllisesti kerran kuukaudessa samanhenkisiä, sydänterveydestä kiinnostuneita ihmisiä ystäviä. Kerhotoiminnan punaisena lankana on kerholaisten sydänterveyden ja hyvinvoinnin lisääminen. Yksistään jo virkistävä yhdessäolo on hyväksi terveydelle. Sydänkerho on avoin kaikille terveydestä ja toiminnasta kiinnostuneille. Kerhossa on mahdollisuus jakaa kokemuksia, tukea toinen toistaan ja saada tietoa ja virikkeitä oman terveyden hoitamiseen. Jokaisella on myös mahdollisuus tehdä ehdotuksia kerhon ohjelmiin. Omat esitykset, kuten runot, tarinat, tietokilpailut, musiikkiesitykset ym. ovat tervetullut lisä. Arpajaiset kuuluvat kerhon ohjelmaan kerran kaudessa. Kerhopaikkana toimii edelleen tuttu Koivupihan palvelukeskus, Kirkkokatu 13. Kerhotilaisuus alkaa klo 13.30 omakustanteisella kahvitarjoilulla ja vapaalla seurustelulla. Klo 14.00 alkaa ohjelmaosuus, joka kestää noin klo 15.15. Kevätkauden 2013 kerhopäivät Koivupihassa, Kirkkokatu 13, ovat seuraavat: Ke 23.1. klo 13.30 Ke 20.2. klo 13.30 Ke 20.3. klo 13.30 Ke 17.4. klo 13.30 Kerhoista ja niiden aiheista ilmoitetaan lisäksi Karjalaisen ja Karjalan Heilin järjestöpalstalla. Olethan mukana taas uuden vuoden alkaessa! SYDÄNTERVEISIN kerhokaverisi Sirkka-Liisa Lavikainen Joensuun Sydänyhdistys kiittää ilmoittajia! Samalla kehoitamme jäseniämme yhteistyöhön tukijoittemme kanssa. 36 LOMAKESKUS HUHMARI Pohjois-Karjalan suurin lomakeskus palveluksessanne Puhelun hinta max. 8,21 snt/puhelu + 17 snt/min. www.lomakeskushuhmari.com Virkistyslomia jo yli 30 vuotta Vesimaailma-allasosasto Maittavaa ruokaa ja tanssi-illat Hyvät ulkoilumaastot, vapaa-aikaohjaajat Tervetuloa!

Matkat Joensuun sydänyhdistyksen tavoitteena on järjestää matkoja niin edullisesti kuin mahdollista, siis omakustannushintaan. Erillistä matkatukea on aiemmin voitu maksaa vain kuntoutuslaitoksiin suuntautuviin matkoihin. Tällaiset tuet harkitaan tapauskohtaisesti. Teatterija kulttuurimatkat Tavoitteena on järjestää kevään aikana kahden päivän kulttuuri- ja teatterimatka Jyväskylän seudulle. Teatterin ohella etsitään mielenkiintoisia muita tutustumiskohteita, vaikkapa Jyväskylän Naissaaren kynttiläpaja tehtaanmyymälöineen, Pandan tehtaanmyymälä, käsityönäyttely ym. Lisäksi kesän aikana järjestetään lähiseudun kesäteattereihin pari matkaa. Kylpylämatkat Mikäli halukkuutta on, järjestetään muutaman päivän kylpylämatka joko kotimaahan tai Tallinnaan. Talinnaan on tarkoitus järjestää kevään aikana kahden/kolmen yön matka, johon sisällytetään opastettu kierros Lentosatamassa, johon sisältyy nähtävää sukellusveneistä vesitasolentokoneisiin ja tietysti Merimuseoon. Mikäli saadaan hyviä tarjouksia, tähänkin matkaan voidaan yhdistää jokin Tallinnan kylpylöistä. Matkoista ilmoitetaan Karjalaisen ja Karjalan Heilin järjestöpalstoilla ja omalla internet-sivulla www.joensuunsydanyhdistys.fi. SYDÄMELLISET KIITOKSEMME Lahjoittajille ja toimintojemme tukijoille sekä talkootoimissamme mukana olleille! Joensuun Sydänyhdistyksen hallitus 37

Sydänyhdistyksen matka kesäiseen kukkivaan Kotkaan ja idylliseen Tammioon Kesäkuun puolivälissä tehtiin yhden yön kulttuurimatka Kotkaan ja Haminaan sekä risteily idylliseen Tammion saaren kalastajakylään. Ajankohta onnistui täydellisesti, saimme kauniin aurinkoisen sään. Kotkan puistot olivat parhaimmillaan alkukesän loistossa. Luulimme tutustuvamme sahaja selluloosateollisuuden kaupunkiin, mutta se yllätti kukkivilla puistoillaan. Sapokan kalliot ja lammen rannat olivat heränneet sellaiseen kukkaloistoon, jota emme aiemmin osanneet kuvitella. Tutustuimme myös Hietasen kaupunginosassa moderniin Merimuseoon, joka siirtyi sinne Helsingistä. Toisen päivän aamuna läksimme Sapokan satamasta yhteysalus Vikla II:lla kohti Tammiota. Kotkan rantamilla näimme Ruotsinsalmen historiallisen kapeikon ja Kukourin puolustuslinnoituksen rauniot. Saarten rantoja hipoen purjehdimme Viklalla auringon paisteessa lempeässä tuulessa kohti Tammiota. Tammio on vanha kalastajien asuttama saari, joka täyttyy kesäaikaan saaren sukujen jälkeläisistä, jotka ovat palanneet saarelleen kesän viettoon. Syreenikujat olivat täynnä tuoksuvia pensaistoja, kun Tammion tarmokas opas kuljetti meitä saaristolaistyylisten talojen välisiä kujanteita pitkin kylätalolle ja museoon. Rannan tuntumassa saimme vielä käydä opasrouvan omassa talossa, jossa oli näkyvissä esineitä menneestä elosta. Kaikkia rakennuksia hoidetaan huolellisesti, jotta saaren idylli säilyisi kertomassa sen menneisyydestä. Tammion satamassa söimme maittavan lohikeiton Viklan salongissa. Edelleen auringon paisteessa Vikla toi meidät Haminaan, matkalla nautimme laivalla kahvit. Haminan satamassa kävimme entisessä majakkalaiva Hyökyssä (entinen majakkalaiva Helsinki) museolaivan omistaja Jorma Pataasen eli Patun ja Haminan oppaan ohjailemina istahtamassa rautalaivan salongissa, joka oli täynnä museoesineistöä. Haminan kiertoajelu historioineen päätti kahden päivän ohjelman itäisen Suomenlahden rannikkokaupungeissa. Vasta kotimatkalla ensimmäiset sadepisarat ilmestyivät bussimme tulilasiin. Tuula Kukkonen 38

Viikoittainen liikunta ja yhteyshenkilöt Lentopallo Yhteyshenkilöt: Tiistaina ja torstaina Niinivaaran ala-asteen urheiluhallissa alkaen klo 15.30. Urho Pirinen puh. 040-558 5150 ja Antti Kukkonen puh. 0400-932 249. Martti Pykäläinen puh. 050 303 0792 Boccia Tiistaina Areenalla klo 10.00. Yhteyshenkilö: Jaakko Nikkanen puh. 050-359 3204. 39

SYDÄNNAISET Joensuun Sydänyhdistyksen naistoimikunta Sydännaiset hankkivat varoja sydäntyöhön järjestämällä erilaisia tilaisuuksia. Yhteystiedot Puheenjohtaja Anni Silvennoinen, puh. 050 546 8664 anni.silvennoinen@suomi24.fi Varapuheenjohtaja Maija Tuunainen, puh. 050 575 8462, maija.tuunainen@netti.fi Sihteeri Paula Jokinen, puh. 044 204 5485 paula.jokinen@kopijyva.fi Rahastonhoitaja Maija Miikkulainen, puh. 040 501 6379 maija.miikkulainen@gmail.fi Joensuu seudun Karpalot Karpalot on vapaamuotoinen ryhmä, johon ovat tervetulleita niin itse kardiomyopatiaa (sydänlihassairaus)sairastavat kuin heidän läheisensäkin. Karpalot kokoontuvat Joensuussa n. kerran kuukaudessa. Tapaamisen tärkeintä antia ovat vertaistukikeskustelut. Uudet jäsenet ovat tervetulleita joukkoomme. Karpalo-kerhon vetäjä on Maija Hiltula, Joensuu, puh. 050-375 2890 Vertaistukihenkilöitä ovat: Maija Hiltula, Joensuu puh. 050-375 2890, Kerttu Mutanen, Joensuu puh. 050-321 1397 ja Markku Makkonen, Kesälahti puh. 040-514 0258 Pohjois-Karjalan Sydänlapset ja aikuiset ry Pohjois-Karjalan alueosasto Yhteistyötä ja vertaistukea sekä toimintaa Yhteyshenkilö: Eveliina Honkanen Visapuuntie 8, 80160 Joensuu puh. 050-345 5513 E-mail: eveliinahonkanen@luukku.com Sydänmerkki viestii terveellisestä ruoasta Sydänmerkki myönnetään tuotteelle, joka on omassa tuoteryhmässään parempi valinta rasvan ja suolan suhteen. 40

Väestöterveyttä yhteistyöllä hanke Sirpa Moilanen, Kari Hyvärinen, Jaana Huohvanainen Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus Väestöterveyttä yhteistyöllä on maakunnallinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen hanke. Hanke tukee Pohjois- Karjalan kansanterveyden keskuksen terveysmaakunta-strategiaa. Alueellista terveyden edistämisen mallia hyödynnetään lähellä Pohjois-Karjalan väestöä ja eri toimijoita. Tammikuussa 2011 alkanutta ja joulukuussa 2015 päättyvää hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus ja rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Hankkeessa toimii kolme terveyden edistämisen suunnittelijaa. Väestöterveyttä yhteistyöllä -hankkeen kokonaistavoitteena on lisätä Pohjois-Karjalan väestön terveystietoisuutta ja sitoutumista suunnitelmalliseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Strategiatasolla se tarkoittaa tukea poikkihallinnolliseen päätöksentekoon ja toimintaan, joissa huomioidaan mm. uuden terveydenhuol- tolain velvoitteet ja hyödynnetään sähköistä hyvinvointikertomusta. Kuntaorganisaatioiden ohella yhteistyötä tehdään elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa. Työyhteisön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen pyritään vaikuttamaan elinkeinoyhtiöiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Neljän maakunnallisen teemaryhmän koordinointityön tavoitteena on puolestaan järjestöjen ja julkishallinnon verkostomainen ja suunnitelmallinen yhteistyö väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ravitsemuksen, liikunnan, savuttomuuden ja päihteiden käytön näkökulmista. Itsehoitopisteiden kehittäminen neuvonta-/toimintapisteiksi, joissa kohdataan Pohjois-Karjalan väestöä, on meidän kaikkien yhteinen haaste. Terveysmaakunta-strategian toteutuminen edellyttää paitsi eri toimijoiden ja väestön sitoutumista tavoitteelliseen ja suunnitelmalliseen yhteistyöhön, myös terveyden edistämisen työvälineitä ja osaamista. Ennen kaikkea se edellyttää innostusta monialaiseen kehittämistyöhön! Nämä ovat niitä keskeisiä haasteita, joihin Väestöterveyttä yhteistyöllä hankkeessa pyritään vastaamaan. ENSIHOITO TUNNISTA OIREET SOITA 112 NOUDATA OHJEITA Lisätietoja ja aineistoa Pohjois-Karjalan Sydänpiiri ry Siltakatu 10 A 16 80100 JOENSUU 41

Tommi ja Annika toivottavat tervetuloa. Vieressä Pepinkylän asukkaita. SATUMETSÄ VUONNA 2012 Syksyllä 2012 Satumetsän teemana oli Peppi Pitkätossu. Peppi seikkaili yhdessä Herra Tossavaisen, sirkuslaisten, voimamiesten, poliisien, merirosvojen sekä Tommin ja Annikan kanssa. Edellisen päivän sateen jälkeen aurinko paistoi ja houkutteli Satumetsään runsaasti perheitä kävelemään syksyisessä metsässä. Alussa pitikin malttaa mielensä, kun tulijoita oli niin paljon, että Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijoiden pystyttämille rasteille oli aikamoinen jono odottelemassa vuoroaan. Ensin lapsia tervehti RanKidsien koululaiset, jotka jututtivat lapsia ja yrittivät pidätellä heitä hetken kertomalla hauskoja tarinoita. Ensimmäisellä rastilla lapsia olivat vastassa Pepin ystävät Tommi ja Annika ja lapset pääsivät heittelemään palloja puihin roikkumaan nostettujen sateenvarjojen sisälle. Se olikin mukavaa puuhaa eikä liian vaikeaa edes pienille lapsille. Ei ollut niin väliä, vaikka pallo ei osunutkaan sateenvarjon sisälle. Aina sai yrittää uudelleen ja metsään oli hyvä heittää ja hakea palloja takaisin heittopaikalle. Lopuksi lapset pääsivät ison satuvarjon alle, joka tuntui jännittävälle paikalle. Isommat lapset pääsivät auttamaan varjon heiluttamisessa vanhempiensa kanssa. Toisella rastilla odottikin Pepin hevonen, mutta mitä ihmettä! Hevosella ei ollutkaan pilkkuja kyljissään, vaan lasten piti maalata pilkut hevosen kylkeen ja jopa kiinnittää häntäjouhia hevoselle. Tämä olisi ollut mukavaa puuhaa vaikka pidemmänkin 42

Pepin Pikku-Ukko hevoseen lisätään puuttuvat pilkut. aikaa, mutta jonot kasvoivat odotellessa ja siksi pitikin rientää jo seuraavalle rastille, kun kädet oli ensin puhdistettu mustasta sormiväristä. Matkalla seuraavalle rastille lapset saivat harjoitella omia sirkustaitojaan. Maassa oli lannevanteita, joita saattoi kokeilla ja jongleerata oppaan johdolla. Koko sirkus oli tullut metsään ja herra Tossavaisen hattu oli kadonnut! Sen etsimisessä tarvittiin lasten apua. Sirkuksesta mentiin jännittävää tunnelia pitkin ja tultiin voimamiestä tapaamaan. Kylläpä hän olikin vahva. Hän saattoi nostaa satoja kiloja rautaa ilmaan! Lapsetkin saivat kokeilla painojen nostamista sirkustirehtöörin seuraillessa vieressä. Seuraavalla rastilla odotteli kaksi poliisia ihan Se on ihan kiltti hauva selittää tyttö toiselle. 43

SATUMETSÄ VUONNA 2012 oikeissa uniformuissaan. Nämä poliisit olivat kyllä ihan kilttejä, vaikka heillä olikin aika outoja kysymyksiä kysyttävänä lapsilta. Palkinnoksi vastauksista sai poskeensa oikein aidon poliisimerkin. Pelastulaitos opastaa sammuttimen käyttöä. Seuraavalla rastilla piti juosta rosvoja kiinni, kun he aina karkasivat omasta tyrmästään vapaaksi. Sekin oli aika jännää puuhaa ja sai juosta hiki hatussa metsässä. Merirosvot olivat ottaneet Pepin isän vangiksi ja sitoneet hänet puuhun. Lasten piti auttaa, että isä pääsi vapaaksi. Kaiken jännityksen päätteeksi Peppi Pitkätossu odotteli reitin lopussa ja lapset pääsivät viettämään Pepin synttäreitä. Kyllähän Peppiä olikin jo odoteltu ja etsitty koko metsäreitin aikana. Samalla maistui nuotiolla paistettu makkara ja mehu sekä keksi. Nyt oli hetki aikaa huokaista ja istua reitin päätteeksi. Vielä tämän jälkeenkin oli mukavaa tekemistä ja kuuntelemista teatteri Traktorin pisteellä, Planin ja Osuuspankin paikoilla. Koko satumetsän rastien ulkopuolella sai harjoitella elvytys- tai tulipalon sammutustaitojaan tai ratsastaa ponilla. Liikenneturvan pisteellä nähtiin, kuinka Pappa ja mummo sekä rouva Rissanen. tärkeää on käyttää turvavyötä ja turvaistuinta. Jälleen kerran satumetsä tarjosi paljon tekemistä ja näkemistä lapsille ja heidän perheilleen. Opiskelijoille se antoi mahdollisuuden olla hetken lasten kanssa ja toteuttaa terveyttä edistävää toimintaa erilaisessa muodossa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Ritva Mertanen 44

TÄYDENNÄ TILAUKSESI DIGILEHDELLÄ

JÄSENEDUT SYDÄNYHDISTYKSEN JÄSENILLE Jäsenedut saa hyväkseen vain esittämällä voimassa olevan jäsenkortin, joka tulee jäsenmaksulapun mukana Sydänliitosta. Kuntoutuskeskus Pääskynpesä Henrikintie 4, Ilomantsi - 10 % alennus Peruslomasta ja normaalihintaisista huonehinnoistamme. Lomakeskus Huhmari - Huhmarisentie 43, Polvijärvi Vesimaailmakäyntikerta 7,50 /hlö (ma-pe) Intersport Joensuu, Kauppakatu 23 b, Joensuu. Intersport Erä-Urheilu, Kauppakatu 18, Joensuu. - Tekstiilit ja jalkineet ovh -15 % Itä-Suomen Lääkärikeskus Oy, Torikatu 25 A 2. krs, Joensuu - 15 % alennus Joensuussa suoritettavista laboratoriotutkimuksista Joensuun KatseOptiikka, Siltakatu 10, Joensuu - Silmälasien normaalihinnoista -20 %, aurinkolasien normaalihinnoista -10 %. - Optikon näkötutkimus veloituksetta. FysioBalance, Suvantokatu 2, Joensuu - kuntosalin 10 x -kortti, alennus 5,00 nomaalihinnasta. Päivin Hiuspaletti ja Salon Raija Pitkänen, Niskakatu 7, 2 krs., Joensuu - 10 % alennus kampaamopalveluista. Kukka- ja Hautauspalvelu Eronen, Koskikatu 11, Joensuu - Kukkaostoksista jäsenetua. Niinivaaran Optiikka, Niinivaarantie 52, 80200 Joensuu - 20 % alennus normaalihintaisista silmälasilinsseistä ja -kehyksistä. KK-Salonki, Kauppakatu 23 b 7 (3krs.), Joensuu - 10 % alennus parturi-kampaamopalveluista, tarvittaessa kotikäyntejä asiakkaiden luona. Kulta Nalle, Kauppakatu 24, Joensuu - 20 % alennus rannekellon (1,5 v) paristonvaihdosta sekä rannekkeista (ei kultakellot eikä Polarit). Silmäasema Joensuu, Kauppakatu 23 b Silmäasema Joensuun Prisma, Voimatie 2-20 % alennus normaalihintaisista silmälaseista - 15 % alennus normaalihintaisista aurinkolaseista - joustava pääsy optikon ja silmälääkärin vastaanotolle - S-etukortilla bonusta tuotteista ja palveluista Ilmakangas, Kauppakatu 27 - Silmälasien normaalihinnoista -20% Sydänyhdistyksen jäsenet voivat hakea virkistyslomia Sydänpiirin kautta. Katso valtakunnalliset jäsenedut Sydänlehdestä. 46

JOENSUUN SYDÄNYHDISTYS RY Työtä jokaisen sydämen terveydeksi www.joensuunsydanyhdistys.fi Hallitus 2013 Pentti Kasurinen, puheenjohtaja puh. 050 527 1842 pentti.kasurinen@gmail.com Martti Kummunmäki, varapuheenjohtaja puh. 050 597 2734 martti.kummunmäki@luukku.com Jaakko Savolainen puh. 050 539 8402 jaakko.e.savolainen@hotmail.com Kyllikki Heikkinen 405 942 408 heikkinen.kyllikki@elisanet.fi Kalevi Honkanen puh. 050 401 8814 Koo.Hoo@luukku.com Tuula Kukkonen, sihteeri, jäsenrekisteri nettiyhdyshenkilö puh. 050 347 4961 Lähekummuntie 12, 82210 Suhmura eevatuula.kukkonen@luukku.com Tulppa-ohjelma ja vertaistuki Pentti Kasurinen, puh. 050 527 1842 Jaakko Savolainen, 050 539 8402 Erkki Karvinen, puh. 0500 328 260 karvinenerkki@gmail.com Hyvä sydänystävä -lehti Toivo Korpelainen, puh. 050 300 2058 Kalevi Honkanen, puh. 050 401 8814 Boccia Jaakko Nikkanen, puh. 050 359 3204 Pauli Suvanto puh. 050 552 1891 paukki.suvanto@kolumbus.fi Heino Summala, matkat puh. 0500 181 1630 heino.summala@telemail.fi Maija Hiltula puh. 050 375 2890 maija.hiltula@luukku.com Laura Pakarinen puh. 050 523 4346 lau.pak@hotmail.com Leena Matilainen, taloudenhoitaja puh. 050 540 4698 leena.matilainen@kolumbus.fi Sydänkerho Sirkka-Liisa Lavikainen, puh. 050 467 7588 lavikaiset@gmail.com Lentopallo Urho Pirinen, puh. 040 558 5150 pirinen@gmail.com Martti Pykäläinen, puh. 050 303 0792 Vesivoimistelu Erkki Karvinen, puh. 0500 328 260 Lauri Niiranen, puh. 040 709 6898 lauriniiranen1@luukku.com Liityn jäseneksi Joensuun Sydänyhdistykseen n:o 002 Pohjois-Karjalan Sydänpiiri n:o 010 Palauta kuponki Joensuun Sydänkerhoon tai sihteerille Sukunimi... Etunimi... Lähiosoite... Postinumero... Postitoimipaikka Henkilötunnus... Puhelinnumero Jäsenmaksu (sisältää Sydän-lehden) 20 euroa 47

FYSIKAALINEN HOITOLAITOS JOENSUU, Torikatu 17, III krs Puhelin: (013) 225125 (013) 229410 Seppo Åkerlund HTM-tilintarkastaja Eeva Hiltunen KHT-tilintarkastaja Siltakatu 18, IV krs, 80100 Joensuu Puh. 0500 345 6734 email: etunimi.sukunimi@joensuuntilintarkastus.fi 0400 671 585 www.joensuuntilintarkastus.fi 0400 344 220 48 Lehden avustajat: Jaakko Savolainen, Tuula Kukkonen, Sirkka-Liisa Lavikainen, Urho Pirinen, Lauri Niiranen, Pentti Voutilainen, Toivo Korpelainen, Tuomas Kettunen ja Pauli Suvanto. Painopaikka: PunaMusta Oy Taitto: Pohjois-Karjalan Ilmoitusvalmistus Oy