HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 10/2009 1 22.9.2009 HELSINGIN SATAMAN JOHTOKUNNAN KOKOUS Kokousaika Tiistaina 22.9.2009 kello 8.00 Paikka Johtokunnan kokoushuone Salonki Olympiaranta 3
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 10/2009 2 22.9.2009 JÄSENET PUHEENJOHTAJA MIKKO KORTELAINEN (Kok.) 050 301 8334 mikko.kortelainen(at)defmin.fi VARAPUHEENJOHTAJA OLLI AALTO (Vihr.) (09) 432 4129 olli.aalto(at)eduskunta.fi VARAJÄSENET JUKKA KYRÖHONKA (Kok.) 050 370 1671 jukka.kyrohonka(at)welho.com JARI KALLIONIEMI (Vihr.) 0400 408 048 jari.kallioniemi(at)saaristomaailma.fi TERHEN SAARINEN (Kok.) 050 552 4624 eija.terhen(at)point-fi.com TINA TAIVALOJA (Kok.) 040 719 3155 tina.taivaloja(at)gmail.com RITVA LAITINEN (Vihr.) 040 703 0000 ritva.laitinen(at)vihreat.fi ULLA-MAIJA RAJAKANGAS (SDP) 0400 374 164 ulla-maija.rajakangas(at)fkl.fi LAURA KOLBE (Kesk.) 040 511 7505 laura.kolbe(at)helsinki.fi MARKUS KALLIOLA (KD) 050 359 1499 markus.kalliola(at)gmail.com OLLI SALIN (SKP) 050 402 0125 olli.salin(at)hel.fi KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJA KIMMO HELISTÖ 050 536 9027 kimmo(at)helisto.net TERHI KAUTI (Kok.) 0400 982 471 terhi.kauti(at)krogerus.com MARJATTA DONNER (Vihr.) 040 718 1897 JAPE LOVÉN (SDP) 050 413 4013 jape.loven(at)welho.com JUKKA IHANUS (Kesk.) 050 463 9929 jukka.ihanus(at)vnk.fi PAULA PENNANEN-AITTA (KD) 040 558 5274 paula.pen(at)elisanet.fi HANNELE SALAVA (SKP) 050 402 0557 hannelesalava(at)elisanet.fi VARAEDUSTAJA ELINA MOISIO 040 575 5988 elina.moisio(at)iki.fi
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 10/2009 3 22.9.2009 ESITTELIJÄT SATAMAJOHTAJA HEIKKI NISSINEN puh. 310 33500 heikki.nissinen(at)hel.fi MATKUSTAJASATAMAT, PALVELUTUOTANTOJOHTAJA HEIKKI LAMPINEN puh. 310 33570 heikki.lampinen(at)hel.fi TALOUSJOHTAJA TAUNO SIERANOJA puh. 310 33560 tauno.sieranoja(at)hel.fi SATAMAKAPTEENI JUKKA KALLIO puh. 310 33676 jukka.t.kallio(at)hel.fi TEKNINEN JOHTAJA AARNO AHTI puh. 310 33550 aarno.ahti(at)hel.fi VUOSAAREN SATAMAKESKUS, JOHTAJA KARI NOROVIITA puh. 310 33510 kari.noroviita(at)hel.fi MUUT OSALLISTUJAT PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ, TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ EVE TUOMOLA puh. 310 33551 eve.tuomola(at)hel.fi SATAMALAKIMIES TERO LEPONIEMI puh. 310 33571 tero.leponiemi(at)hel.fi VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ EEVA HIETANEN puh. 310 33540 eeva.hietanen(at)hel.fi
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 10/2009 1 Sisältö 22.9.2009 Asia Sivu SATAMAJOHTAJA 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 1 MATKUSTAJASATAMAT, PALVELUTUOTANTOJOHTAJA 2 Lausunto kuntalaisaloitteesta 2 SATAMAKAPTEENI 3 Lausunto vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämisestä ja ympäristövyöhykkeen perustamisesta Helsingissä 10 VUOSAAREN SATAMAKESKUS, JOHTAJA 4 Lausunto lumenkaadosta Helsingissä 13 OSASTONJOHTAJAT 5 Osastonjohtajien tilannekatsaukset 16 SATAMAJOHTAJA 6 Satamajohtajan tiedotukset 17 7 Helsingin Satamassa tehdyt päätökset 18 8 Päätösten täytäntöönpano 19
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/1 1 Satamajohtaja 22.9.2009 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEA- MINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA HelSa Johtokunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Ulla-Maija Rajakankaan (varalla Tina Taivaloja) ja Ritva Laitisen (varalla Olli Salin) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Msj/2 2 Matkustajasatamat, palvelutuotantojohtaja 22.9.2009 2 LAUSUNTO KUNTALAISALOITTEESTA HelSa 2009-133, Taske 2009-1524/72 23.6.2009 EHDOTUS Johtokunta päättänee antaa otsikkoasiasta seuraavan sisältöisen lausunnon. Yhteenveto lausunnosta Helsingin sataman matkustajaliikenne Viking XPRS -alusta varten tehtiin Katajanokan matkustajaterminaalin terminaalirakennuksessa ja liikennealueilla mittavat muutostyöt. Uudet liikennesuunnitelmat sisältyvät kaupunginvaltuuston 15.11.2006 hyväksymään Katajanokan matkustajaterminaalin muutostöiden perustamissuunnitelmaan. Perustamissuunnitelmaa laadittaessa arvioitiin ajoneuvoliikenteen kasvavan 1,5 1,7 -kertaiseksi uuden isomman laivan tullessa liikenteeseen. Kasvu on toistaiseksi pysynyt arvion alarajalla. Tällä hetkellä rekkaliikenteen kasvu tarkoittaa käytännössä sitä, että uudesta aluksesta on purettu ja siihen lastattu keskimäärin 9 rekkaa aluskäyntiä kohti enemmän kuin M/S Rosellaan. Vertailtaessa matkustajasatamia ja Vuosaaren satamaa käyttävien alusten rahti- ja matkustajakapasiteettejä voidaan todeta, että M/S Viking XPRS on matkustaja-autolautta kuten muutkin Eteläsatamasta liikennöivät matkustaja-autolautat. Se poikkeaa merkittävästi Vuosaaren sataman RoPax-aluksista, jotka kuljettavat myös vähäisiä määriä matkustajia. Eteläsatama ja Länsisatama palvelevat pääsääntöisesti matkustajia ja matkustajien ajoneuvoja sekä busseja kuljettavia aluksia. Aluksissa kuljetetaan myös rekkoja ja irtoperävaunuja. Vuosaaren satama on suuryksikköliikenteen satama, jossa tavara kulkee rekoissa, perävaunuissa, konteissa ja muilla suurilla kuorma-alustoilla. Joissakin aluksissa kuljetetaan myös vähäisiä määriä matkustajia, enintään 400-600 matkustajaa laivakäyntiä kohden.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Msj/2 3 Matkustajasatamat, palvelutuotantojohtaja 22.9.2009 Vuosaaren satama on rakennettu tavarasatamaksi ja rahtiliikenteen ehdoilla, kun taas matkustajasatamat on muokattu palvelemaan matkustaja-autolauttaliikennettä, pika-alusliikennettä sekä kansainvälistä risteilyliikennettä. Risteilyalukset ja pika-alukset kuljettavat vain matkustajia. Matkustaja-autolautat kuljettavat matkustajia ja ajoneuvoja. Helsingin sataman matkustajamäärä oli vuonna 2008 yhteensä 8,9 miljoonaa matkustajaa. Helsingin ja Tukholman välillä matkustajamäärät ovat pysyneet hyvin tasaisina vuodesta toiseen. Matkailun painopiste on Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä, jolla uudet isokokoiset shuttle- tyyppiset alukset, kaksi Länsisatamasta (Star ja Superstar) ja yksi Katajanokalta (Viking XPRS) liikennöivät ympärivuotisesti. Tällä hetkellä M/S Viking XPRS liikennöi kaksi kertaa päivässä ja Länsisataman alukset yhteensä viisi kertaa päivässä. M/S Viking XPRS Viking Linen XPRS -alus aloitti liikenteen 1.5.2008, jolloin se korvasi varustamon Rosella-aluksen. Viking XPRS -alusta varten tehtiin Katajanokan matkustajaterminaalissa terminaalirakennuksessa että liikennealueilla mittavat muutostyöt. Uudet liikennejärjestelysuunnitelmat sisältyvät kaupunginvaltuuston 15.11.2006 hyväksymään Katajanokan matkustajaterminaalin muutostöiden perustamissuunnitelmaan. Viking XPRS -aluksella on sekä rahdille että henkilöautoille molemmille 1 000 kaistametriä. Matkustajia alukseen mahtuu 2 500 henkilöä. Poiketen useimmista muista aluksista henkilöautokantta ei voi käyttää rekkojen kuljettamiseen. Perustamissuunnitelmaa laadittaessa ajoneuvoliikenteen arvioitiin kasvavan 1,5 1,7 -kertaiseksi uuden isomman laivan tullessa liikenteeseen. Ensimmäisenä liikennöintivuotena 1.5.2008 30.4.2009 liikenne kasvoi noin 13 700 ajoneuvolla (lähes 1,5 -kertainen) verrattuna ajanjaksoon vuotta aikaisemmin, jolloin M/S Rosella oli liikenteessä. Kasvu on toistaiseksi pysynyt arvion alarajalla. Rahtiyksiköiden lisäys merkitsee keskimäärin noin 8 saapuvaa ja 8 lähtevää tavaraa kuljettavaa ajoneuvoa aluskäyntiä kohden. Satamakäynnin aikana M/S Viking XPRS purkaa keskimäärin 30 rekkaa tai perävaunua ja vastaavasti lastaa 30 rekkaa tai perävaunua. Henkilöautoja M/S Viking XPRS:ssä kulkee keskimäärin 90 autoa. Lisäksi aluksella on kuljetettu keskimäärin viisi bussia. Matkustajia M/S Viking XPRS:ssä on ollut keskimäärin noin 1 000.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Msj/2 4 Matkustajasatamat, palvelutuotantojohtaja 22.9.2009 M/S Viking XPRS:n saapumiset ja lähdöt (tulo klo 10.30/lähtö 11.30 ja tulo klo 20.30/lähtö klo 21.30, sunnuntai-iltaisin tulo klo 19.00/lähtö 20.00) on ajoitettu keskustan ruuhka-aikojen ulkopuolelle. Aluksen saapuminen aiheuttaa liikenteeseen Katajanokalla ja sieltä johtaville ulosmenoteille noin 30-45 minuutin liikennepiikin. Ennen lähtöä satamaan tuleva liikenne jakaantuu tasaisemmin katuverkossa. Matkustaja-autolauttojen tulonmuodostuksesta merkittävä osa kertyy raskaan ajoneuvoliikenteen varustamoille tuomista rahtituloista. Rahtitulojen osuus on korostunut tax-free myynnin rajoitusten takia. Nykyisen kaltaisen ympärivuotisen matkustajaliikenteen ylläpito ilman matkustajalaivojen autokansilla kuljetettavaa raskasta liikennettä ei ole mahdollista. Eteläsataman liikenne Olympiaterminaali, Makasiiniterminaali ja Katajanokan terminaali Eteläsataman matkustajaterminaalien kautta kulkevat raskaan tavaraliikenteen ajoneuvot käyttävät sisääntulo- ja ulosmenoreittinään Pohjoisrantaa ja Sörnäisten rantatietä. Katajanokalta Tallinnaan ja Tukholmaan liikennöivien alusten rahtiliikenne on M/S Viking XPRS:n tultua liikenteeseen kasvanut noin 22 % eli keskimäärin 31 yksikköä päivässä. M/S Viking XPRS:n liikennöintiaikana on kaksi pika-alusvarustamoa, jotka matkustajien lisäksi kuljettivat busseja ja matkustajien henkilöautoja, eli Nordic Set Line ja SuperSeaCat, lopettaneet toimintansa. Näiden varustamoiden liikenteestä osa siirtyi M/S Viking XPRS:lle. Vuoden pituisena tarkasteluajanjaksona Eteläsataman laivojen kuljettamien raskaan tavaraliikenteen ajoneuvojen kokonaismäärä on kasvanut noin 13 %. Vastaavasti henkilöautojen määrä on vähentynyt noin 7 %.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Msj/2 5 Matkustajasatamat, palvelutuotantojohtaja 22.9.2009 Liikenne Pohjoisrannassa Helsingin keskustassa on voimassa yli 12 metriä pitkille tavaraa kuljettaville ajoneuvoille ajokielto. Katajanokalta raskas tavaraliikenne ohjataan Pohjoisrantaa pitkin ulosmenoteille ja kehäteille. Kaupunkisuunnitteluviraston teettämien laskentojen mukaan Hakaniemen sillalla Katajanokalta peräisin olevan raskaan liikenteen osuus, josta sataman osuus oli merkittävä, oli 56 % vuonna 2007 ja vuonna 2008 vastaavasti 47 %. Koko Eteläsataman osuus Hakaniemen sillan raskaiden ajoneuvojen määrästä oli 71 % vuonna 2007 ja 57 % vuonna 2008. Satamien liikenteen osuus Pohjoisrannan raskaasta liikenteestä on siten pienentynyt vuoden 2008 aikana. Tulevaisuus Helsingin Satama sallii keskustan satamissa vain yksinomaan matkustajia kuljettavat pika-alukset ja kansainväliset risteilyalukset sekä pääasiassa matkustajia mutta myös rahtia kuljettavat matkustaja-autolautat. Eteläsatamassa ei lisätä rahtia kuljettavien alusten määrää. Kuntalaisaloitteessa ehdotetaan laituripaikkojen huutokauppaamista määrävälein. Huutokauppaaminen on käytännössä mahdotonta. Matkustaja-autolauttojen käyttämät laituripaikat on räätälöity kunkin aluksen käyttöön. Uuden aluksen tuominen paikalle edellyttäisi käyttökelpoisten rakenteiden purkamista ja uusien rakentamista. Tällainen olisi sekä kallista että rakentamisen elinkaariajattelun vastaista. Vuosaaren satama on rakennettu rahtisatamaksi, joten sitä ei ole mahdollista ottaa matkustajaliikenteen käyttöön kapasiteettinsa puolesta eikä teknisesti, eikä myöskään satamaoperaattoreiden kanssa solmittujen pitkäaikaisten aluevuokrasopimusten takia. Vertailtaessa matkustajasatamia ja Vuosaaren satamaa käyttävien alusten rahti- ja matkustajakapasiteettejä voidaan todeta, että M/S Viking XPRS on matkustaja-autolautta kuten muutkin Eteläsatamasta ja Katajanokalta liikennöivät matkustaja- autolautat. Vastaavasti se poikkeaa yhtä merkittävästi Vuosaarta käyttävistä RoPax-aluksista, jotka myös kuljettavat vähäisiä määriä matkustajia.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Msj/2 6 Matkustajasatamat, palvelutuotantojohtaja 22.9.2009 Laiva Matkustaja- Kuljetuskapasiteetti määrä (max) Matkustaja-autolautat (Matkustajasatamat) M/S Viking XPRS 2 500 1 000 m rahdille ja 1 000 m henkilöautoille + linja-autoille M/S Gabriella 2 420 yht. 950 m rahdille ja muille autoille M/S Mariella 2 500 yht. 1 000 m rahdille ja muille autoille M/S Silja Serenade / M/S Silja Symphony 2 850 yht. 1 000 m rahdille ja muille autoille Rahtialukset (Vuosaaren satama) M/S Finnstar 500 yht. 4 200 m rahdille ja muille autoille M/S Superfast 620 yht. 2 000 m rahdille ja muille autoille RoPax-aluksen ja matkustaja-autolautan erilaisuudesta kertoo myös aluksilla kuljetettavan rahdin määrä matkustajaa kohden. Tarkasteluajanjaksona 1.5.2008 31.5.2009 se oli M/S Finnstarilla 14,50 tonnia, M/S Silja Serenadella 0,21 tonnia ja M/S Viking XPRS:llä 0,31 tonnia. Ympäristönäkökohdat Eteläsataman satamatoiminnalle on voimassa oleva ympäristölupa, jossa on tiettyjä velvoitteita melun ja ilmanlaadun suhteen. Lupa on myönnetty vuonna 2006. M/S Viking XPRS:ssä on käytetty Helsinkiin liikennöivistä aluksista eniten tekniikkaa, joka estää tai vähentää ympäristöhaittojen syntymistä. Sen pääkoneet ja kaikki apukoneet on varustettu katalysaattoreilla. Lisäksi alus käyttää vähärikkistä polttoainetta. Aluksen satamassa oloajan ilmapäästöt ovat alhaisemmat kuin muiden alusten. Aluksen melutaso on myös alhainen. Helsingin Satama on mukana pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurantatyössä siten, että YTV mittaa ilmanlaatua satama-alueilla. Vuonna 2008 oli Länsisatamassa jatkuvatoiminen ilmanlaadunmittausasema. Vuonna 2009 asema on Katajanokalla ja vuonna 2010 Eteläsatamassa Makasiiniterminaalin luona. Aseman mittaustulokset kuvaavat ilmanlaadun tasoa, jolle ihmiset altistuvat sataman läheisyydessä liikkuessaan ja asuessaan. Mitattuihin pitoisuuksiin vaikuttavat pääasiassa laivojen, ajoneuvoliikenteen ja työkoneiden päästöt sekä kaukokulkeuma ja katupöly. Asemalla mitataan typenoksidien, rikkidioksidin ja pienhiukkasten (PM 2,5 ) pitoisuuksia.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Msj/2 7 Matkustajasatamat, palvelutuotantojohtaja 22.9.2009 Vuonna 2009 Katajanokan mittausasemalla typpidioksidin kuukausikeskiarvot olivat melko matalia, jopa hieman alle Kallion tausta-aseman pitoisuustason. Pitoisuudet olivat selvästi alle raja- ja ohjearvojen. Typpidioksidin pitoisuuteen vaikuttavat ajoneuvo- ja laivaliikenteen päästöt. Pienhiukkaspitoisuudet olivat matalia, noin Kallion ja Luukin taustaasemien tasolla. Pienhiukkasten pitoisuus on selvästi alle vuosirajaarvon. WHO:n ohjearvot eivät myöskään ylittyneet. Katupölyllä on vain pieni vaikutus pienhiukkasten pitoisuuksiin, koska suurin osa katupölystä kuuluu karkeaan kokoluokkaan. Katupöly näkyy selvästi hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuudessa, mutta tämän kokoluokan mittauksia ei tehdä vuonna 2009 Katajanokalla. Vuonna 2000 tehtyjen mittausten perusteella hengitettävien hiukkasten pitoisuus oli Katajanokalla suunnilleen samalla tasolla kuin Helsingin Kallion tausta-asemalla, joten katupöly ei todennäköisesti aiheuta hengitettävien hiukkasten raja-arvoylityksiä Katajanokalla. Ohjearvot saattavat kuitenkin ylittyä kevään katupölykaudella, kuten lähes kaikilla YTV:n mittausasemilla. Rikkidioksidipitoisuudet olivat Katajanokalla huomattavasti korkeammat kuin muilla YTV:n mittausasemilla, sillä rikkidioksidin pitoisuudet ovat nykyään hyvin matalia YTV-alueella. Katajanokalla rikkidioksidin pitoisuuksia nostaa laivojen päästöt, mutta pitoisuudet olivat selvästi alle raja- ja ohjearvojen. Helsingin kaupunginhallitus on hyväksynyt Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman vuosille 2008-2016 ja YTV:n hallitus Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian vuoteen 2030. Lisäksi Liikenneministeriö julkaisi 17.3.2009 ilmastopoliittisen ohjelmansa, joissa otetaan kantaan ajoneuvojen päästöihin. Näissä ohjelmissa tavoitteena on uudemman, vähäpäästöisemmän ajoneuvokannan suosiminen. Katupölyn tuomia haittoja kaupunki pyrkii poistamaan aloittamalla katujen puhdistuksen aikaisin keväällä. Kirje kaupunginhallitukselle. Lisätiedot: Lampinen Heikki, palvelutuotantojohtaja, puhelin 310 33570 LIITE Hallintokeskuksen lausuntopyyntö 23.6.2009 liitteineen
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Msj/2 8 Matkustajasatamat, palvelutuotantojohtaja 22.9.2009 Tausta Hallintokeskus pyysi 23.6.2009 mm. Helsingin Sataman johtokunnalta lausuntoa Esko Niemen ym. kuntalaisaloitteesta, jossa esitetään Viking XPRS -aluksen siirtämistä Katajanokalta Vuosaareen. Lausunto on pyydetty 16.10.2009 mennessä. Aloite on seuraava: Asia: Esitämme, että Helsingin kaupunki siirtäisi Viking XPRS -laivan liikennöinnin pois Katajanokalta, esimerkiksi tarjoamalla sille laituripaikkaa Vuosaaren satamasta. Perustelu Syynä aloitteeseemme ovat Viking XPRS -laivalle kulkevasta rekkaliikenteestä aiheutuvat haitat Helsingin keskustassa. Tämä liikenne kulkee Katajanokan kärjestä Pohjoisrantaan ja edelleen Sörnäisten rantatietä ulosmenoteille, ja toisin päin. Siis tiheimmin asutun keskustan läpi. Rekkaliikenne tässä osassa keskustaa on olennaisesti lisääntynyt viime talvena Viking XPRS -laivan aloitettua liikennöinnin keväällä 2008. Kyseinen laiva käy Helsingissä kaksi kertaa päivässä, ja se purkaa tyypillisesti 30-50 rekka- ja kuorma-autoa kerrallaan. Sama määrä kulkee Tallinnan suuntaan. Lisäksi ko. laivan aiheuttamaan liikenteeseen on tietysti laskettava lisääntynyt läpiajoliikenne henkilöautoilla. Rekkaliikenne keskustassa on hyvin haitallista asumismukavuuden kannalta. Siitä lähtee huomattava määrä melua ja pakokaasupäästöjä. Lisäksi rekat nostavat esim. Pohjoisrantaa pitkin ajaessaan melkoisen pölypilven, joka tekee kävelemisestä jalkakäytävällä tai pyöräilemisestä pyörätiellä hyvin epämiellyttävää. Tämä pöly ja dieselien noki ovat mikrohiukkasina ihmisten terveydelle vaarallisinta tyyppiä. Lisäksi rekat pahentavat ruuhkia. Kaiken kaikkiaan Helsingin ydinkeskusta on mahdollisimman väärä paikka rahdin läpikuljettamiselle. Nykyisellään tilanne on absurdi. Voi kysyä, voisivatko rekkaliikenteen haitat olla missään Suomessa suuremmat? Laivat kuuluvat Helsingin kaupunkikuvaan, mutta tähän riittävät Ruotsinlaivat. Viking XPRS:n laituri on Katajanokan kärjessä, eikä sillä juuri ole kaupunkikuvallista merkitystä. Rekat sen sijaan näkyvät, mutta eivät kuulu kaupunkikuvaan, eivätkä lisää kaupungin vetovoimaa.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Msj/2 9 Matkustajasatamat, palvelutuotantojohtaja 22.9.2009 Oikea paikka Viking XPRS:lle olisi Vuosaaren satama. Kyseinen pikaalus on enemmän rahtilaiva kuin matkustaja-alus, ja sen siirtäminen Vuosaareen palvelisi helsinkiläisten etua. Mikäli kaupunki haluaa turvata tasapuolisen kilpailutilanteen keskusten satamien laituripaikkojen jaossa ahvenanmaalaisten ja virolaisten varustamoiden välillä, se voisi huutokaupata käytössä olevat laiturit varustamoiden kesken määrävälein. Jos matkustajaliikenteen Tallinnaan halutaan välttämättä kulkevan keskustan kautta, suosittakoon silloin puhtaita matkustajalaivoja, ei rekkoja kuljettavia pika-autolauttoja.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Sak/3 10 Satamakapteeni 22.9.2009 3 LAUSUNTO VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA HELSINGISSÄ HelSa 2009-122, Halke 2009-1156/811 3.6.2009 EHDOTUS Johtokunta päättänee antaa otsikkoasiasta seuraavan sisältöisen lausunnon: Helsingin Sataman johtokunta pitää ilmansuojelutyöryhmän tekemää selvitystä tarpeellisena ja perusteellisena. On hyvä, että vähäpäästöisille ajoneuvoille määritellään kriteerit. Kannustimien käyttöönottomahdollisuuksien selvittäminen on suositeltavaa. Mikäli kannustimia otetaan käyttöön esimerkiksi tarjoamalla vähäpäästöisille autoille ilmainen pysäköinti koko kaupunkialueella, tulee varmistaa, että kyseiseen etuisuuteen oikeutetut ajoneuvot voidaan helposti ja luotettavasti tunnistaa. Selvityksessä on ehdotettu, että tunnistus tapahtuisi pysäköintitunnuksen avulla, jonka saa HKR:n asiakaspalvelusta. Pysäköintietuudessa on vastuutahoksi nimetty KSV, Helen ja HKR. Helsingin Satama vastaa ja hoitaa matkustajaterminaalien pysäköintipaikkoja Eteläsatamassa, Katajanokalla ja Länsisatamassa. Selvityksessä todetaan, että kannustamilla voidaan vaikuttaa kaupunkialueen ilmanlaatuun ja kasvihuonepäästöihin. Kuitenkin kannustimen käyttöönotto vähentää pysäköintituloja sekä aiheuttaa kustannuksia mm. pysäköintipaikkojen merkitsemisestä, merkintäjärjestelmän luomisesta ja hallinnoimisesta sekä pysäköinninvalvonnasta. Selvitysten perusteella Euroopassa yleisesti käytössä olevien euroluokkiin perustuvien ympäristövyöhykkeiden kustannushyöty ilmanlaadun kannalta on heikko. Näillä ei ole myöskään vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin. Selvityksen mukaan raskaanliikenteen terveydelle haitallisten pakokaasu- ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tehokkaampaa on edistää niiden muuttumista vähäpäästöisemmiksi vaikuttamalla tekniikkaan ja polttoaineisiin. Helsingin satamien kautta kulkevat raskaat ajoneuvot eivät useastikaan ole Suomessa rekisteröityjä. Niihin on mahdotonta vaikuttaa kaupungin omilla säädöksillä. Siksi onkin hyvä, että ympäristövyöhyke on rajattu koskemaan niitä raskaita ajoneuvoja, joiden laatuun kaupunki voi vaikuttaa eli YTV:n kilpailuttamat bussit ja jäteautot.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Sak/3 11 Satamakapteeni 22.9.2009 Ympäristövyöhykkeen ensisijainen tavoite on parantaa ilmanlaatua. Tarkoituksenmukaisin rajoitusalue Helsingissä olisi kantakaupungin alue, joka sisältää ilmanlaadultaan kriittisimmät, vilkasliikenteiset katukuilut. Tällä hetkellä on jo voimassa raskaan kaluston (yli 12 m) rajoitusalue, joka käsittää kantakaupungin. Kirje kaupunginhallitukselle. Lisätiedot: Kallio Jukka T, satamakapteeni, puhelin 310 33676 LIITE Hallintokeskuksen lausuntopyyntö 5.6.2009 Tausta Hallintokeskus pyysi 5.6.2009 mm. Helsingin Sataman johtokunnalta lausuntoa selvityksestä, joka koskee vähäpäästöisten ajoneuvojen edistamistä ja ympäristövyöhykkeen perustamista Helsingissä. Lausunto on pyydetty 30.9.2009 mennessä. Helsingin kaupungin Ilmansuojelun toimintaohjelma 2008-2016 hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 19.5.2008 ja Meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008 17.11.2008. Ohjelmiin on kirjattu toimenpiteiksi muun muassa ympäristövyöhykkeen soveltuvuuden selvittäminen ja vähäpäästöisten ajoneuvojen edistäminen sekä Helsinkiin parhaiten soveltuvien liikenteen hallinta- ja hinnoittelumuotojen selvittäminen. Myös muut pääkaupunkiseudun kunnat ja YTV ovat laatineet omat ilmansuojelun toimintaohjelmansa. Vähäpäästöisyyden edistäminen ja vähäpäästöisyyden kriteerien määrittely sisältyvät toimenpiteinä kaikkiin näihin ohjelmiin. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa 2030 (Khs 11.2.2008) on liikenteen osalta päästövähennyskeinoiksi sovittu muun muassa liikenteen hinnoittelu, vähäpäästöisten ajoneuvojen edistäminen sekä ympäristövyöhykkeiden perustamisen selvittäminen.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Sak/3 12 Satamakapteeni 22.9.2009 Ilmansuojelutyöryhmä vastaa kaupunginhallituksen hyväksymän ilmansuojeluohjelman toteuttamisen seurannasta. Työryhmä nimesi keväällä 2008 toimenpideryhmän edistämään ilmansuojelun toimintaohjelman toimenpiteiden toteuttamista. Ryhmään nimettiin edustajia toimintaohjelman toteuttamisen kannalta keskeisimmistä hallintokunnista mm. Helsingin Satamasta sekä YTV:stä. Ryhmää täydennettiin liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön sekä muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien edustajilla. Toimenpideryhmän ensimmäisenä tehtävänä oli selvittää ympäristövyöhykkeen perustamisen ja vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämisen mahdollisuudet Helsingissä. Näihin liittyviä selvityksiä oli tehty jo aiemmin Helsingissä eri virastojen yhteistyönä. Vähäpäästöisistä ajoneuvoista ja ympäristövyöhykkeestä laadittujen selvitysten sekä päästötutkimusten perusteella ilmansuojelutyöryhmä esittää, että kaupunki laatii kriteerit vähäpäästöisille ajoneuvoille ja ottaa käyttöön kannustimia niiden lisäämiseksi. Lisäksi muodostetaan kantakaupungin alueelle ympäristövyöhyke, joka koskisi Helsingin sisäistä ja seudullista bussiliikennettä sekä YTV:n kilpailuttamaa jätteenkuljetusta. Ympäristövyöhyke olisi luonteeltaan bussiliikenteen ja jäteautojen vähäpäästöisyyden edistämisvyöhyke. HKL:n ja YTV:n tulisi luoda erilliset kriteerit alueelle tuleville vähäpäästöisille busseille ja jäteautoille. Kriteerejä käytettäisiin kilpailutettaessa linjoja ja alueita. ESITTELIJÄ Satamakapteeni esittää, että johtokunta antaisi otsikkoasiasta esityslistan mukaisen lausunnon.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vsj/4 13 Vuosaaren satamakeskus, johtaja 22.9.2009 4 LAUSUNTO LUMENKAADOSTA HELSINGISSÄ HelSa 2009-132, Ylk Ymk 2009-1267 16.6.2009 EHDOTUS Johtokunta päättänee antaa otsikkoasiasta seuraavan sisältöisen lausunnon: Helsingin sataman lumenkaato Helsingissä on käytössä kahdeksan yleistä lumen vastaanottopaikkaa, joista Hernesaaressa sijaitseva paikka on varsinainen mereen pudotuspaikka. Muut ovat maalla sijaitsevia lumen vastaanottopaikkoja ja paikkoja, joissa lumi sekoitetaan mereen johdettavaan puhdistettuun jäteveteen. Lisäksi kaupungissa on kolme tilapäiseen käyttöön tarkoitettua maalla sijaitsevaa varapaikkaa. Helsingissä lumen vastaanottopaikoille viedään normaalin talvikauden aikana lunta keskimäärin noin 800 000 m 3 ja runsaslumisena talvena jopa 5 000 000 m 3. Karkean arvion mukaan normaalitalvina kaupungin asuin- ja liikennealueilta kerätystä lumesta noin 25 % sijoitetaan maaalueilla sijaitseville vastaanottopaikoille, noin 25 % sulatetaan jäteveden sekaan ja noin 50 % kaadetaan mereen Hernesaaressa. Lumikuljetusten aiheuttamien haittojen ja kustannusten pienentämiseksi lumi viedään keräysalueen kannalta lähimpänä sijaitsevalle avoinna olevalle vastaanottopaikalle. Helsingin Sataman hallinnassa on satamatoimintaan käytettäviä alueita n. 192 hehtaaria, josta valtaosa sijaitsee Vuosaaren satamassa. Satama-alueilta, joille tyypillisiä ovat laajat kenttäalueet, kerätään lunta keskimääräisen talven aikana n. 1 000 m 3 hehtaarilta. Eteläsatamasta ja Katajanokalta lumet ajetaan Hernesaaren ja Viikin vastaanottopaikoille, Länsisatamassa on toistaiseksi käytetty entisessä tavarasatamassa sijainnutta lumenkaatopaikkaa, joka tulee poistumaan asuntorakentamisen edetessä. Vuosaaren sataman eteläosaan on rakennettu aallonmurtajan tyveen lumenkaatolaituri. Paikka arvioitiin suunnitteluvaiheessa toiminnallisesti parhaaksi ja lumenkaadosta mahdollisesti aiheutuvan puhdistustarpeen kannalta helpoimmin hallittavaksi. Paikka sijaitsee suljetulla satamaalueella ja on tarkoitettu satamasta kerättävien lumien kaatoon.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vsj/4 14 Vuosaaren satamakeskus, johtaja 22.9.2009 Vuosaaren lumenkaatolaituria käytettiin viime talvena rinnan Niinisaarenkadun päässä sijaitsevan maavastaanottopaikan kanssa. Vuosaaren vastaanottopaikan kapasiteetti on rajallinen, eikä se lumisina talvina ole riittänyt asutusalueiden lumenpoiston tarpeisiin. Lumenkaato mereen ei edellytä ympäristö- tai muuta lupaa eikä lunta katsota jätelaissa tai ympäristönsuojelulaissa jätteeksi. Lumen kaatamisesta mereen aiheutuu hiekoitushiekan, suolan ja roskien joutuminen mereen. Suurimpana ympäristöhaittana pidetään merialueen roskaantumista ja hiekasta likaantuneiden lumimassojen aiheuttamaa esteettistä haittaa. Helsingin Satama pyrkii vähentämään lumenkaadosta mereen aiheutuvia haittoja. Vuosaaren sataman lumenkaatopaikalle asennetaan pintavirran kehittäjä, jonka avulla pyritään vastaanottopaikka pitämään sulana ja edistämään lumen tehokasta sekoittumista veteen. Mahdolliset mereen joutuvat roskat varaudutaan lisäksi poistamaan merestä keväällä jäiden sulettua. Osa sataman lumesta kuljetetaan Vuosaaren maavastaanottopaikalle, vastaanottopaikan rajallisen kapasiteetin riittäessä. Kaikissa satamanosissa roskien joutumista mereen pyritään vähentämään tehokkaalla alueiden puhtaanapidolla ja valvonnalla. Helsingin satamatoiminnan ja ympäristövaikutusten kannalta on tärkeää säilyttää mahdollisuus lumen hallittuun mereen kaatamiseen. Lähimmät kaupungin yleiset ja kapasiteetiltaan riittävät lumen vastaanottopaikat Vuosaaren satamaan nähden sijaitsevat Herttoniemessä, Malmilla ja Viikissä, jonne kuljetusmatkaa on 12-14 km suuntaansa. Lumen kuljettamisesta aiheutuvat haitat (päästöt, melu, lisääntynyt liikenne) ja lisääntyvät kustannukset muodostuvat näissä vaihtoehdoissa huomattaviksi. Kuljetusten haittoja korostaa, että lunta kuljetetaan usein yöllä tai aamuyöllä ja että lumen vastaanottopaikat sijaitsevat asutuksen läheisyydessä tai sinne johtava reitti kulkee asuinalueiden läpi.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Vsj/4 15 Vuosaaren satamakeskus, johtaja 22.9.2009 Lumenhallintaa tulee edelleen kehittää ympäristövaikutuksiltaan haitattomampaan suuntaan. Helsingin Sataman johtokunta ehdottaakin uuden, maalle sijoitettavan lumenkaatopaikan perustamista palvelemaan itäisen Helsingin lumenpoistotarpeita. Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi selvitys, jossa verrataan siirrettävien, viemäreihin johdettavien lumensulatusjärjestelmien ympäristövaikutuksia nykyiseen tapaan kuljettaa lumet eri puolilla kaupunkia sijaitseville lumenkaatopaikoille. Kirje ympäristölautakunnalle. Lisätiedot: Noroviita Kari, Vuosaaren satamakeskus, johtaja, puhelin 310 33510 LIITE Ympäristölautakunnan lausuntopyyntö 16.6.2009 Tausta ESITTELIJÄ Ympäristölautakunta on 16.6.2009 päivätyssä kirjeessään pyytänyt satamalautakunnalta, kaupunkisuunnittelulautakunnalta, yleisten töiden lautakunnalta ja teknisen palvelun lautakunnalta kannanottoa mereen tapahtuvasta lumenkaadosta. Lisäksi kirjeessä pyydetään lautakunnilta ehdotuksia lumenkäsittelyn kehittämiseksi ja haittojen vähentämiseksi. Vuosaaren satamakeskuksen johtaja esittää, että johtokunta antaisi otsikkoasiasta esityslistan mukaisen lausunnon.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Osj/5 16 Osastonjohtajat 22.9.2009 5 OSASTONJOHTAJIEN TILANNEKATSAUKSET HelSa Merkittäneen tiedoksi.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/6 17 Satamajohtaja 22.9.2009 6 SATAMAJOHTAJAN TIEDOTUKSET HelSa Merkittäneen tiedoksi.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/7 18 Satamajohtaja 22.9.2009 7 HELSINGIN SATAMASSA TEHDYT PÄÄTÖKSET HelSa Johtokunta päättänee merkitä Helsingin Satamassa 31.8. 11.9.2009 tehdyt päätökset tiedoksi.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Saj/8 19 Satamajohtaja 22.9.2009 8 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO HelSa Johtokunta päättänee, että tämän kokouksen päätökset saadaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen ole toisin päätetty tai myöhemmin päätetä.