ESPOON-VANTAAN TEKNILLISEN AMMATTIKORKEAKOULUN, EVTEK KUNTAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE 2004-2006 Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu ja EVTEK kuntayhtymä sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2002) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista seuraavaa. 1. Tulosanalyysi Ammattikorkeakoulun tekemä tulosanalyysi toiminnastaan vuonna 2002 on liitteenä 1. 2. Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen. Korkeakoululaitoksen toimivuutta parannetaan selkeyttämällä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoa ja yhteistyön menetelmiä. Tavoitteena on opiskelijoiden ja työelämän kannalta läpinäkyvä ja ymmärrettävä järjestelmä, jonka molempia osia kehitetään tasavertaisina niiden omien vahvuuksien pohjalta. Korkeakoulujärjestelmää kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulujen kehittämisessä asetetaan tavoitteeksi ammattikorkeakouluverkon toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laatutason kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään alueensa elinkeino- ja muuhun työelämään sekä korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Opetusministeriö tukee kirjastopalvelujen ja FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ammattikorkeakoulujen opetuksen laatutason kohottamista jatketaan edelleen. Huolehditaan riittävän monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, hyväksilukemisen käytäntöihin ja läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Kehittämisen painopisteiksi asetetaan ohjaus- ja neuvontapalvelut, työharjoittelu ja virtuaaliopetus. Ammattikorkeakoulujen roolia alueellisessa innovaatiojärjestelmässä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä tehostetaan niin, että se palvelee aluetta ja sen työelämää sekä opetusta. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot toteuttavat yhteisesti laatimiaan alueellisia strategioita tavoitteena myönteinen aluekehitys sekä toiminnassa kehittyvä yhteistyö ja työnjako sekä verkottuminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun alueellisen roolin vahvistamisessa korostuu panostaminen aikuiskoulutustarjonnan, tutkimus- ja kehitystyön sekä muun palvelutoiminnan kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistämistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisellä vastataan työelämän sisällöllisiin osaamisvaatimuksiin. Tavoitteeksi asetetaan, että vuosittain 8000 ammattikorkeakouluopiskelijaa opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vaihdon vastavuoroisuus. Ammattikorkeakoulujen ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää nostetaan ja heille tarjottavaa vieraskielistä opetusta kehitetään.
Kaikki ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin verkostomaisiin hankkeisiin: 1. Harjoittelun kehittäminen, 2. Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto, 3. Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu, 4.Opinto-ohjauksen kehittäminen, 5. Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen sekä 6. Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittäminen. 3. Ammattikorkeakoulun tehtävä EVTEK toteuttaa ammattikorkeakoulututkintoihin johtavaa ja elinikäiseen oppimiseen liittyvää koulutusta hallinnon ja kaupan, kulttuurin ja tekniikan koulutusaloilla sekä harjoittaa opetustoimintaa tukevaa tutkimus- ja kehitystyötä. EVTEKissä suoritetut tutkinnot ja opinnot ovat tasoltaan vaativia ja arvostettuja. Ammattikorkeakoulu profiloituu toiminnassaan samalla tavalla kuin suomalaiset korkean teknologian yritykset, jotka ovat yhdistäneet edistykselliseen tekniseen osaamiseen muotoilun ja markkinoinnin. Ammattikorkeakoulu vastaa nopeasti toiminta-alueella olevien yritysten ja yhteisöjen sekä sijaintikuntiensa osaamistarpeisiin ja muokkaa tarjontansa yksilöiden elämäntilanteeseen sopivaksi. Tarpeet tyydytetään kokonaisvaltaisesti valitsemalla tilanteeseen parhaiten soveltuvat yhteistyökumppanit. Nopeasti muuttuviin tarpeisiin kyetään vastaamaan säilyttämällä työyhteisö innovatiivisena, panostamalla henkilöstön ja opiskelijoiden osaamiseen ja hyvinvointiin sekä kehittämällä jatkuvasti opetusmenetelmiä ja ympäristöjä. EVTEK tuottaa toiminta-alueensa elinkeinopoliittisille kärkihankkeille osaamiskeskuksia, joissa ylitetään perinteiset oppilaitosten raja-aidat sekä ministeriöiden toiminta-alueet. Osaamiskeskusten suunnittelussa ja toteutuksessa käytetään laajasti EVTEKin osaamista. 4. Rakenteellinen kehittäminen Yhteistyö Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian kanssa on käynnistynyt tekniikan alalla ja ammattikorkeakoulut yhdessä tulevat tyydyttämään ns. kehyskuntien insinöörikoulutustarpeet. Sopimuskauden aikana tehdään ja toteutetaan tekniikan koulutuksen ja kehityshankkeiden osalta työnjako. Yhteistyö laajenee koskemaan myös hallintoa ja kauppaa sekä kulttuurialaa. Elektroniikan koulutus- ja koetehtaan toiminta edellyttää EVTEKin, TKKn, TTKKn ja VAKESin yhteisen hallinnon luomista, jonka avulla usean eri toimijan tarjonnasta syntyy elinkeinoelämää palveleva kokonaisuus. EVTEKistä mukana ovat kaikki koulutusalat, jotka kytkeytyvät myös Vantaalla sijaitsevantechnopolis oyj:n kanssa tehtävään yhteistyöhön. EVTEKissä on käynnistetty strategiaprosessi, jonka tarkoituksena on valmistautua syvällisesti pitkän aikavälin muutoksiin ja menestystekijöiden löytämiseen. Kuntayhtymän hallitus laatii yhdessä ammattikorkeakoulun laajennetun johtoryhmän kanssa vuoden 2003 aikana pitkän aikavälin strategialähtöisen suunnitelman, jossa kirkastetaan visio ja strategia ja pohditaan toteuttamiskelpoisia ja nykyistä täsmällisempiä kilpailuetuja tuovia strategisia toimintamalleja. EVTEK on menestyksellisesti järjestänyt muuntokoulutusta insinööreille yhteistyössä AEL:n ja JTO:n kanssa. Ammattikorkeakoululla on hyvät valmiudet jatkaa yhteistyötä, mutta koulutusyhteistyön jatkuminen entisessä laajuudessaan edellyttää lisäresursseja. Pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten ja yhteisöjen muualla Suomessa sijaitsevien yksiköiden koulutus- ja tk-tarpeisiin vastataan yhteistyössä Tampereen ja Oulun ammattikorkeakoulujen kanssa. Verkostoon otetaan mukaan Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu, jonka vastuulla tulee olemaan erityisesti metsäteollisuus. 5. Koulutustarjonta vuosina 2004-2006 2
a) Nuorten koulutuksen tarjonta 3 Koulutusala Aloituspaikat 2004 Aloituspaikat 2005 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala 110 60 60 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 180 180 180 Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala 540 540 540 Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ 830 780 780 Aloituspaikat 2006 Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu asettaa seuraavat tavoitteet sopimuskaudelle: 1) 60 opiskelijaa aloittaa vuosittain tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen. 2) Ammatillista tietä tulevien opiskelijoiden osuus opiskelupaikan vastaanottaneista on 30 %. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, ammatillisten erikoistumisopintojen ja jatkotutkinto-opiskelijoiden yhteenlaskettu keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna enintään 1145. Opetusministeriö tekee ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilun aloituspaikoista päätöksen erikseen. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintoviikkojen määrää siten, että vuonna 2004 niitä on 190, seuraavana vuonna 200 ja vuonna 2006 niitä on 200 opintoviikkoa. 6. Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen EVTEKin missiona on edistää toiminnallaan korkeinta ammatillista osaamista. Pedagogisena strategiana on kehittää jatkuvasti oppimismenetelmiä ja ympäristöjä sekä opintojen ohjausta, kytkeä työelämä kiinteäksi osaksi opiskelua ja edistää kansainvälisyyttä sekä verkottua tarkoituksenmukaisesti muiden korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa. Asetettujen tavoitteiden saavuttamista seurataan systemaattisesti itsearvioinnilla, johon kuuluu opiskelijapalautejärjestelmä sekä haastattelut jotka suunnataan myös työelämän edustajille. Organisaation itsearvioinnissa selvitetään seuraavassa vaiheessa EFQM-mallin (eurooppalainen laatupalkinto sovellettuna julkisyhteisöille) käyttöä. Koulutusohjelmaneuvostot toimivat osana palautejärjestelmää ja antavat oman tärkeän panoksensa opetuksen kehittämiselle.
EVTEKin aikuiskoulutukseen kehitetty projekti- ja työssäoppimismalli on osoittautunut tulokselliseksi. Menetelmää tullaan edelleen kehittämään ja sen tuloksia otetaan soveltuvin osin käyttöön myös muussa koulutuksessa. Opettajien valmiuksia vieraskieliseen opetukseen ja virtuaaliopetuksen käyttöön lisätään. Insinöörikoulutuksessa opetuksen kehittämisen painopistealueena tulee olemaan opetuksen eriyttäminen nimenomaan matemaattisluonnontieteellisen opetuksen osalta siten, että heterogeenisen opiskelija-aineksen erilaiset tarpeet tulevat nykyistä paremmin huomioon otetuiksi. Opiskelijoiden valmiuksia lisätään ja heitä kannustetaan yrittäjyyteen. EVTEKin koulutusalojen poikkitieteellistä yhteistyötä lisätään ja synergiaa hyödynnetään niin ammattikorkeakoulun koulutustarjonnassa ja sen toteutuksessa kuin tk-toiminnassakin. Ammattikorkeakoulu tarjoaa kaikille opiskelijoille mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa virtuaaliammattikorkeakouluportaalin kautta suoritettavia opintoja. b) Alueellinen kehittäminen, työelämäyhteistyö sekä tutkimus- ja kehitystyö EVTEKin aluekehityksen strategia on laadittu siten, että se palvelee mahdollisimman hyvin ammattikorkeakoulun toiminta-aluetta, mutta profiloituu samalla vahvasti EVTEKin omaan osaamiseen. Strategian laatimisen lähtökohtana on ollut alueen yritysten tarpeet sekä omistajakuntien ja laajemminkin Uudenmaan aleen kuntien elinkeino- ja kehittämisstrategiat. EVTEKin rooli on osallistua aluekehittämistoimintaan 1. tarjoamalla alueen tarpeita vastaavaa perus- ja täydennyskoulutusta ja kohottamalla alueen toimijoiden ja yksilöiden osaamistasoa, 2. osallistumalla omistajakuntien elinkeinopoliittisten linjausten mukaisesti keskeisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka samalla tukevat ammattikorkeakoulun omaa osaamista ja strategisia painopistealueita, 3. tekemällä yhteistyötä alueen yritysten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa ja rakentamalla oppivien alueiden yhteistyöverkostoa ja 4. tukemalla uuden yritystoiminnan syntymistä alueella ja osallistumalla voimakkaasti uusien, innovatiivisten hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. EVTEKin tavoitteena on verkottua muiden koulutuksen tarjoajien kanssa siten, että alueen yrityksille voidaan tarjota koulutusta ja palveluja ns. yhden luukun periaatteella. Ammattikorkeakoulu toteuttaa toiminnassaan metropolialueen alueellisen kehittämisen yhteistyöstrategiaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisen alueellisen kehittämistyön aieasiakirjan mukaisesti. Vuonna 2004 EVTEK osallistuu asiakirjan mukaisten yhteistyörakenteiden luomiseen ja hankkeiden valmisteluun ydintehtäviensä ja valmiuksiensa mukaisesti. EVTEKin tk-toiminnan painopisteet lähtevät ammattikorkeakoulun perustehtävästä ja ovat sidoksissa työelämään sekä pyrkivät alueelliseen vaikuttavuuteen. Toimintastrategiaan kuuluu, että opettajat osallistuvat kiinteästä tk-hankkeisiin, jolloin tieto siirtyy välittömästi myös opetukseen. Strategiaan kuuluu myös toteuttaa ns. kärkihankkeita, jotka ovat laajoja, usean alan toimijan yhteisprojekteja. 4 c) Kansainvälistäminen Kaikkiin EVTEKin eri koulutusalojen yksiköihin on aktiivisen kv-toiminnan ansiosta luotu voimakas kansainvälinen ilmapiiri. Opiskelija- ja opettajavaihdon määrät ovat nykyisellä
tasolla hyvää luokkaa. Nykyinen hyvä taso pyritään kaikessa kansainvälisessä toiminnassa säilyttämään. Sopimuskaudella selvitetään yhden tekniikan alan koulutusohjelman muuttamista englanninkieliseksi. 5 Kansainvälistämisen toiminta-ajatuksena on edistää opiskelijoiden ja henkilökunnan ammatillista kasvua ja osaamista sekä henkilökohtaisia valmiuksia toimia kansainvälisissä ja monikulttuurisissa työympäristöissä siten, että kansainvälinen näkökulma integroidaan asteittain kaikkeen korkeakoulutoimintaan. Vastavuoroinen opiskelija- ja opettajavaihto, kansainväliseen tutkimukseen ja erilaisiin projekteihin osallistuminen ovat toimintoja, joilla EVTEK edistää koulutusalojensa ja henkilökuntansa kansainvälistämistä Euroopassa ja Euroopan ulkopuolisissa maissa. Kansainvälistämisprosessista vastaa EVTEKin ammattitaitoinen henkilökunta, joka säännöllisen palautteen avulla kehittää toimintaa opiskelijoiden tarpeita vastaavaksi. Tavoitteena on, että vuosittain ulkomaille yli 3 kuukauden opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on 23 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. Ulkomailta Suomeen yli 3 kuukauden opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon tulevien opiskelijoiden määrä on 17 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. d) Henkilöstön kehittäminen EVTEKin henkilöstöstrategia ja koko toimintaa ohjaavat arvot ovat; avoimuus, ammattimaisuus ja asiakaslähtöisyys. Henkilöstön kehittäminen kuuluu keskeisesti EVTEKin toimintastrategioihin; EVTEK kehittää jatkuvasti oppimismenetelmiään ja ympäristöjään sekä henkilökuntansa osaamista ja luo tavoitteisiinsa suuntautuvan ja arvojensa mukaisesti toimivan innovatiivisen työyhteisön. Ammattikorkeakoulun profiloituminen teollisuutta palvelevan elinikäisen oppimisen osaajaksi edellyttää systematiikan rakentamista oman henkilökunnan jatkuvaan kehittämiseen. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen sekä lähtevien osaamisen ja kokemuksen siirtäminen organisaatioon ovat kehityksen kannalta keskeisiä tehtäviä. Perehdyttämiseen kuuluu henkilön osaamisen ja kokemuksen kartoittaminen ja sen perusteella tehtävä kehityssuunnitelma. Vähintään vuosittain esimiesten ja alaisten kanssa käydyissä kehityskeskusteluissa kartoitetaan henkilöstön sen hetkinen osaaminen ja tehtävien vaatimustaso sekä odotettavissa olevat toimintaympäristön ja organisaation muutokset sekä henkilöstön omat kehittämistavoitteet ja toiveet. Näiden perusteella laaditaan kullekin henkilökohtainen kehityssuunnitelma. Johto- ja esimiestehtävissä toimivien ammattitaitoa pidetään yllä valmennusohjelmalla. Opetushenkilöstön jatkotutkintoihin tähtääviä opintoja sekä teollista harjoittelua tuetaan erityisellä tukiohjelmalla. Osaamispankki toimii organisaation osaamisen tietopankkina, jonka avulla henkilöstön osaamista voidaan kaikilla tasoilla hyödyntää paremmin. Opettajien tavoiteltu koulutusrakenne sopimuskauden lopussa on: 1) yliopettajat: lisensiaatti tai tohtori 70 %, 2) lehtorit: ylempi korkeakoulututkinto, lisensiaatti tai tohtori 90 %. 7. Voimavarat a) perusrahoitus ja hankerahoitus Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun
käyttömenoihin vuosina 2004-2006 ammattikorkeakoulun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti: Euroa 2004 2005 2006 Tutkimus- ja kehitystyöhön 217 000 217 000 217 000 Osallistuminen sisällöntuotantorenkaisiin 50 000 50 000 50 000 osana valtakunnallista virtuaaliammattiammattikorkeakoulua Harjoittelun tukemiseen 84 000 84 000 - Yhteishaun toteuttamiseen 16 800 - - Aluekehityshankkeisiin - Oppimisteollisuusprojekti 70 000 - - - Elektroniikan koulutus- ja koetehtaaseen liittyvä kehittämishanke 70 000 - - Hankerahoitus yhteensä 507 800 351 000 267 000 Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat:: - harjoittelu enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2004 ammattikorkeakoululle 49 500 euroa avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen järjestämiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina 2004-2006 yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain yhteensä 1 500 000 euroa, koulutuksen laatuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2005 yhteensä 1 500 000 euroa sekä aluekehitysvaikutusten huippuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2006 yhteensä 1 500 000 euroa. d) Ulkopuolinen rahoitus Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sen käyttötalouden tuloista 12 % tulee muusta kuin edellä tarkoitetusta perusrahoituksesta ja muusta opetusministeriöltä tulevasta rahoituksesta. Tavoitteena on myös, että tutkimus- ja kehitystyöhön tulevan ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista kasvaa sopimuskaudella 5 %:iin. 8. Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan 6
vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. 7 Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMOKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön. Valtioneuvosto hyväksyy koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2003-2007 tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Mikäli kehittämissuunnitelma aiheuttaa tarpeita muuttaa tätä sopimusta niin tarpeellisista muutoksista sopimukseen sovitaan ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa. Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmien vahvistamisesta tekemän päätöksen rajoissa. Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2003 Opetusministeriö EVTEK-kuntayhtymä Arvo Jäppinen Ylijohtaja Heikki Heinimäki Hallituksen puheenjohtaja Espoon-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu Juha Arhinmäki Johtaja Pertti Törmälä Rehtori LIITTE Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2002 toiminnasta Lisäpöytäkirja vuodelle 2005