HAAGA INSTITUUTIN AMMATTIKORKEAKOULUN, HAAGA INSTITUUTTI- SÄÄTIÖN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

Transkriptio

1 HAAGA INSTITUUTIN AMMATTIKORKEAKOULUN, HAAGA INSTITUUTTI- SÄÄTIÖN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu ja Haaga Instituutti-säätiö sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2002) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista seuraavaa. 1. Tulosanalyysi Ammattikorkeakoulun tekemä tulosanalyysi toiminnastaan vuonna 2002 on liitteenä Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen. Korkeakoululaitoksen toimivuutta parannetaan selkeyttämällä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoa ja yhteistyön menetelmiä. Tavoitteena on opiskelijoiden ja työelämän kannalta läpinäkyvä ja ymmärrettävä järjestelmä, jonka molempia osia kehitetään tasavertaisina niiden omien vahvuuksien pohjalta. Korkeakoulujärjestelmää kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulujen kehittämisessä asetetaan tavoitteeksi ammattikorkeakouluverkon toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laatutason kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään alueensa elinkeino- ja muuhun työelämään sekä korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Opetusministeriö tukee kirjastopalvelujen ja FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ammattikorkeakoulujen opetuksen laatutason kohottamista jatketaan edelleen. Huolehditaan riittävän monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, hyväksilukemiskäytäntöihin ja läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Kehittämisen painopisteiksi asetetaan ohjaus- ja neuvontapalvelut, työharjoittelu ja virtuaaliopetus. Ammattikorkeakoulujen roolia alueellisessa innovaatiojärjestelmässä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä tehostetaan niin, että se palvelee aluetta ja sen työelämää sekä opetusta. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot toteuttavat yhteisesti laatimiaan alueellisia strategioita tavoitteena myönteinen aluekehitys sekä toiminnassa kehittyvä yhteistyö ja työnjako sekä verkottuminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun alueellisen roolin vahvistamisessa korostuu panostaminen aikuiskoulutustarjonnan, tutkimus- ja kehitystyön sekä muun palvelutoiminnan kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistämistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisellä vastataan työelämän sisällöllisiin osaamisvaatimuksiin. Tavoitteeksi asetetaan, että vuosittain 8000 ammattikorkeakouluopiskelijaa opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vaihdon vastavuoroisuus. Ammattikorkeakoulujen ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää nostetaan ja heille tarjottavaa vieraskielistä opetusta kehitetään. Kaikki ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikoulujärjestelmää koskeviin

2 yhteisiin verkostomaisiin hankkeisiin: 1. Harjoittelun kehittäminen, 2. Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto, 3. Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu, 4.Opinto-ohjauksen kehittäminen, 5. Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen sekä 6. Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittäminen. 3. Ammattikorkeakoulun tehtävä Perustehtävä ja strategia Yrityselämän ammattikorkeakouluna HAAGA vastaa toimialoillaan elinkeinoelämän tarpeisiin ja kykenee myös suuntaamaan näiden kehitystä. Se tuottaa osaamista ja osaajia, jotka pystyvät työ- ja elinkeinoelämän muuttuvissa olosuhteissa uudistamaan toimialaansa ja nostamaan kilpailukykyä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kehittämistavoitteet Sopimuskauden aikana HAAGAn keskeiset kehittämistavoitteet liittyvät työyhteisön kehittämiseen, henkilöstön ammatillisuuden tukemiseen ja laaja-alaisuuden kehittämiseen, opiskelijarekrytoinnin tehostamiseen ja oppimisympäristön arviointiin, elinkeinoelämäsuhteiden syventämiseen ja aluevaikuttavuuden vahvistamiseen sekä tutkimus- ja kehittämistyön profilointiin. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi määritellään strategisen työyhteisön kehittämisprosessin aikana. Painopisteet ja profiloituminen HAAGAn toiminnan painopisteinä on yrittäjyys sen kaikissa muodoissa, liikkeenjohdollisuuden ja elinkeinoelämän vaikutuksen lisääminen koulutuksessa sekä ammatillisen asiantuntijuuden arvostamisen kohottaminen. Työhyvinvoinnin kehittäminen ja tulevien elinkeino-osaajien ympäristötietoisuuden lisääminen tulevat korostumaan HAAGAn koulutustoiminnassa. HAAGA tulee olemaan aikuiskoulutukseen profiloitunut, monimuotoisia koulutuspalveluita tarjoava vahva yksityinen ammattikorkeakoulu, joka nojaa koulutuspalveluissaan elinikäisen oppimisen periaatteeseen. 4. Rakenteellinen kehittäminen Organisaatio ja ylläpitojärjestelmä HAAGAn rakenteellisen kehittämisen tavoitetila määritellään vuoden 2002 lopussa käynnistetyn strategisen työyhteisön kehittämishankkeen edetessä. Siitä saatavat tulokset otetaan käyttöön sopimuskauden kuluessa. Työnjako muiden ammattikorkeakoulujen kesken HAAGA tulee toimimaan koordinaattorina useissa ammattikorkeakoulujen välisissä hankkeissa. Työnjaoista on sovittu hankekohtaisesti. HAAGA on aktiivisesti mukana mm. Virtuaaliammattikorkeakoulussa ja sen kehittämisessä. Ammattikorkeakoulu tekee virtuaaliopetuksessa yhteistyötä myös yliopistojen kanssa. Liikunta-alalla Vierumäen liikuntainstituutti keskittyy työhyvinvoinnin, valmennuksen ja liikuntamatkailun koulutukseen ja tutkimukseen. HAAGA on aktiivinen etenkin MaRaTa-alan koulutusyhteistyötä ja työnjakoa koskevissa kehittämishankkeissa. Yksityiset ammattikorkeakoulut tiivistävät sopimuskaudella yhteistyötään. Yhteistyö ja verkottuminen muiden ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken, vetovastuut näissä verkostoissa 2

3 Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu toteuttaa toiminnassaan metropolialueen alueellisen kehittämisen yhteistyöstrategiaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisen alueellisen kehittämistyön aieasiakirjan mukaisesti. Sopimuskauden aikana HAAGA vastaa aluestrategian mukaisen yhteistyörakenteen luomisesta ja hanketoiminnan käynnistämistä koskevasta koordinaatiosta aieasiakirjan valmistelun yhteydessä sovitun työnjaon mukaisesti. Koulutustarjonnan ja voimavarojen tai toiminnan painopisteiden merkittävä uudelleen kohdentaminen HAAGA vastaa pääkaupunkiseudun elinkeino-elämän kasvavaan osaamistarpeeseen nostamalla aikuisten koulutustasoa ja monipuolistamalla erikoistumisopintojen koulutustarjontaa erityisesti luonnontieteiden alalla, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla. Tavoitteena on laajentaa myös HAAGAn Avoimen ammattikorkeakoulun toimintaa. Tavoitteen saavuttamiseksi avoimen ammattikorkeakoulun hallinnointi ja opintojaksojen organisointi vastuutetaan uudelleen HAAGAn sisällä. Opintojaksotarjonnan sisältöä ja muotoa uudistetaan kysyntälähtöisesti, samoin panostetaan suunnitelmalliseen markkinointiin toiminnan tunnettuudeen lisäämiseksi valituissa kohderyhmissä. Uudenmaan ammattikorkeakoulut työskentelevät yhdessä sen puolesta, että koulutustarjonnan alueellista tasapainoa parannetaan valtakunnallisesti ottaen huomioon muun muassa työvoiman kysynnän sekä väestökehityksen muutokset. 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat 2004 Aloituspaikat 2005 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ Aloituspaikat 2006 Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammatillista tietä tulevien opiskelijoiden osuus opiskelupaikan vastaanottaneista on 25 %. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, ammatillisten erikoistumisopintojen ja jatkotutkinto-opiskelijoiden yhteenlaskettu keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna enintään Opetusministeriö tekee ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilun aloituspaikoista

4 päätöksen erikseen. 4 Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintoviikkojen määrää siten, että vuonna 2004 niitä on 100, seuraavana vuonna 180 ja vuonna 2006 niitä on 250 opintoviikkoa. 6. Kehittämistavoitteet HAAGAn tavoitteena on kehittää opiskelu, opetus- ja työharjoittelumenetelmiä sekä henkilöstön osaamista siten, että pystymme ennakoimaan riittävän ajoissa tulevat työelämän muutokset ja antamaan sellaista opetusta, jolla valmennamme opiskelijoista osaavia ammattilaisia ja asiantuntijoita vastaamaan näihin haasteisiin. a) Opetuksen kehittäminen Kehittämisen painopisteet HAAGA kehittää opetussuunnitelmiaan visionsa pohjalta ennakoiden toimintaympäristön muutokset ja vastaten toimialojensa yritysten ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Läpivirtausta tehostetaan etsimällä uusia malleja koulutuksen ja työssäkäynnin yhdistämiseksi. Opetushenkilöstön ydinosaaminen ja sen kehittämisen painopisteet määritellään strategisen työyhteisön kehittämisprosessin yhteydessä. Painopiste on aikuiskoulutuksen joustavien, työn ja opiskelun yhdistävien opintojen kehittämisessä. HAAGA osallistuu aktiivisesti Virtuaaliammattikorkeakoulun toimintaan ja yhteiseen sisällöntuotantoon. Hotelli- ja ravintolaelinkeinolta HAAGAlle tulleen aloitteen ja muiden alalla toimivien ammattikorkeakoulujen kanssa sovitun yhteistyön pohjalta ryhdytään kehittämään ruokatuotannon opetusta Suomen ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakoulu tarjoaa kaikille opiskelijoilleen mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa virtuaaliammattikorkeakouluportaalin kautta suoritettavia opintoja. b) Alueellinen kehittäminen, työelämäyhteistyö sekä tutkimus- ja kehitystyö Yrityselämän ammattikorkeakouluna HAAGA on vahva aluevaikuttaja ja sen tutkimus- ja kehitystyö suuntautuu toimialojen muutos- ja kehitystarpeiden ennakointiin. Yhteistyöverkostot erityisesti muiden ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa Aluekehittämistä koskevassa, metropolialueen korkeakoulujen yhteistyössä HAAGA nojaa korkeakoulujen yhteiseen aieasiakirjaan vastaten yhteistyörakenteen luomista ja hanketoiminnan käynnistämistä koskevasta koordinaatiosta aieasiakirjan valmistelun yhteydessä sovitun työnjaon perusteella. HAAGA ottaa hoitaakseen kansallisen koordinointitehtävän yrittäjyyden lisäämiseen tähtäävässä ASKEL-projektissa. Osapuolina yrittäjyyshankkeessa ovat alueilla toimivat ammattikorkeakoulut ja alueen yrittäjäjärjestöt sekä yrittäjät. Kansallisen koordinointitehtävän lisäksi HAAGA lisää merkittävästi toimintaansa alueensa yrittäjien ja elinkeinoelämän kanssa. Tutkimus- ja kehitystyössä ammattikorkeakoulu keskittää osaamistaan palvelualojen soveltavan tutkimustyön toteuttamiseksi ja tuotteistaa palveluitaan varmistaakseen tehokkaan

5 ja aluevaikutuksiltaan vahvan toiminnan. Hankeyhteistyötä lisätään alan muiden yksikköjen kanssa. Hanketoiminnassa erityistä huomiota kiinnitetään amk:n toimialoittain eri elinkeinoalojen yritysten ja niiden henkilöstön työ- ja toimintakykyisyyttä ylläpitävään hanketoimintaan. 5 c) Kansainvälistäminen Kansainvälistämiseen liittyvä toiminta-ajatus HAAGAn kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on tukea koulutusohjelmien tavoitetta varmistaa opiskelijoiden edellytykset toimia menestyksellisesti alojensa yritysten ja sidosryhmien johto-, asiantuntija- ja kehittämistehtävissä tai yrittäjinä kotimaassa ja ulkomailla. Opettajille ja muulle henkilökunnalle tarjotaan mahdollisuuksia toimia kansainvälisessä ympäristössä. Kehittämisen painopisteet Kansainvälistyminen integroidaan tiiviimmin osaksi opetussuunnitelmaa. Opiskelijavaihto ja ulkomailla suoritettava harjoittelu ovat sekä ajallisesti että sisällöllisesti osa suoritettavaa amktutkintoa. Tätä edistetään kehittämällä ulkomaisten opintojaksojen suunnittelua ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa. Lisähuomiota kiinnitetään niiden opiskelijoiden kansainvälistämiseen, jotka eivät suorita osaa opinnoista tai harjoittelusta ulkomailla. Mahdollisuuksia kotimaassa tapahtuvaan kansainvälistymiseen tarjotaan kansainvälisillä yhteistyöhankkeilla sekä lisäämällä kulttuuri- ja vieraskielistä opetustarjontaa suomenkielisten koulutusohjelmien opiskelijoille. Ulkomaista yhteistyöoppilaitosverkostoa arvioidaan ja kehitetään sekä Euroopassa että Amerikassa, Aasiassa ja Oseaniassa. Yhteistyötä ulkomaisten oppilaitosten kanssa syvennetään niin, että vaihtoyhteistyön lisäksi toteutetaan yhteisiä opetuksen kehittämiseen painottuvia hankkeita mm. EU-ohjelmien rahoituksella. HAAGA käynnistää eurooppalaisten ammattikorkeakoulujen kanssa yhteistoimintaa. Tavoitteena on, että vuosittain ulkomaille yli 3 kuukauden opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on 28 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. Ulkomailta Suomeen yli kuukauden opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon tulevien opiskelijoiden määrä on 16 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. d) Henkilöstön kehittäminen Eri henkilöstöryhmien koulutus ja kehittäminen määrittyy strategiaprosessin ja muun tarvekartoituksen pohjalta. Opetushenkilöstön kehittämisen toiminta-ajatuksena on opiskelijan ja työelämän tarpeiden pohjalta määrittyvä amk-opettajuus, joka sisältää seuraavat osaamisalueet: Oppisisällön ja tiedon luomisen asiantuntija, työelämän kehittämisen ja konsultoinnin asiantuntija sekä oppimisen ja oppimaan ohjaamisen asiantuntija. Toimintamuodot: koulutus, konsultointi, kehityskeskustelut sekä yhteisen kulttuurin luominen eri keskustelufoorumeilla. Jatkossa HAAGA tulee entistä enemmän panostamaan virtuaaliopetuksen kehittämiseen. Opettajien tieto- ja viestintätekniikan opetus-käytön valmiuksia kehitetään systemaattisesti valtakunnallisen ope.fi taitotasojen tavoitteiden mukaisesti Opettajien tavoiteltu koulutusrakenne sopimuskauden lopussa on: 1) yliopettajat: lisensiaatti tai tohtori 100 %, 2) lehtorit: ylempi korkeakoulututkinto, lisensiaatti tai tohtori 90 %. 7. Voimavarat

6 6 a) perusrahoitus ja hankerahoitus Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti: Euroa Tutkimus- ja kehitystyöhön Osallistumiseen sisällöntuotantorenkaisiin osana valtakunnallista virtuaaliammattikorkeakoulua Harjoittelun tukemiseen Yhteishaun toteuttamiseen Ammattikorkeakoulujen yhteiset hankkeet - Ruokatuotannon opetuksen kehittäminen ammattikorkeakouluissa PIKANTTI-Pienyrityksestä kannattava tietoyhteiskunnan osa Aluekehityshankkeet - Askel-projektin koordinaatiotehtävä Korkeakoulujen alueyhteistyön koordinointi metropolialueella Hankerahoitus yhteensä Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - harjoittelu enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista- muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2004 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen järjestämiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten

7 7 tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain yhteensä euroa, koulutuksen laatuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2005 yhteensä euroa sekä aluekehitysvaikutusten huippuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2006 yhteensä euroa. d) Ulkopuolinen rahoitus Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sen käyttötalouden tuloista 5 % tulee muusta kuin edellä tarkoitetusta perusrahoituksesta ja muusta opetusministeriöltä tulevasta rahoituksesta. Tavoitteena on myös, että tutkimus- ja kehitystyöhön tulevan ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista kasvaa sopimuskaudella 2,5 %:iin. Ammattikorkeakoulun alustava suunnitelma vuonna 2004 alkavista EUrakennerahastohankkeista on liitteessä Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalutejärjestelmä OPALA:n käyttöön. Valtioneuvosto hyväksyy koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Mikäli kehittämissuunnitelma aiheuttaa tarpeita muuttaa tätä sopimusta niin tarpeellisista muutoksista sopimukseen sovitaan ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa. Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Haaga Instituutti-säätiö myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmien vahvistamisesta tekemän päätöksen rajoissa. Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2003

8 8 Opetusministeriö Haaga Instituutti-säätiö Arvo Jäppinen Ylijohtaja Aarne Hallama Hallituksen puheenjohtaja Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Juha Arhinmäki Johtaja Antti Halli Rehtori LIITTEET 1. Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2002 toiminnasta 2. Vuonna 2004 alkaviksi suunnitellut EU-rakennerahastohankkeet 3. Lisäpöytäkirja vuodelle 2005