HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULUN, HELSINGIN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

Transkriptio

1 HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULUN, HELSINGIN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE Helsingin ammattikorkeakoulu ja Helsingin kaupunki sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista seuraavaa. 1. Tulosanalyysi Ammattikorkeakoulun tekemä tulosanalyysi toiminnastaan vuonna 2002 on liitteenä Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen. Korkeakoululaitoksen toimivuutta parannetaan selkeyttämällä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoa ja yhteistyön menetelmiä. Tavoitteena on opiskelijoiden ja työelämän kannalta läpinäkyvä ja ymmärrettävä järjestelmä, jonka molempia osia kehitetään tasavertaisina niiden omien vahvuuksien pohjalta. Korkeakoulujärjestelmää kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulujen kehittämisessä asetetaan tavoitteeksi ammattikorkeakouluverkon toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laatutason kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään alueensa elinkeino- ja muuhun työelämään sekä korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Opetusministeriö tukee kirjastopalvelujen ja FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ammattikorkeakoulujen opetuksen laatutason kohottamista jatketaan edelleen. Huolehditaan riittävän monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, hyväksilukemiskäytäntöihin ja läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Kehittämisen painopisteiksi asetetaan ohjaus- ja neuvontapalvelut, työharjoittelu ja virtuaaliopetus. Ammattikorkeakoulujen roolia alueellisessa innovaatiojärjestelmässä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä tehostetaan niin, että se palvelee aluetta ja sen työelämää sekä opetusta. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot toteuttavat yhteisesti laatimiaan alueellisia strategioita tavoitteena myönteinen aluekehitys sekä toiminnassa kehittyvä yhteistyö ja työnjako sekä verkottuminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun alueellisen roolin vahvistamisessa korostuu panostaminen aikuiskoulutustarjonnan, tutkimus- ja kehitystyön sekä muun palvelutoiminnan kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistämistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisellä vastataan työelämän sisällöllisiin osaamisvaatimuksiin. Tavoitteeksi asetetaan, että vuosittain 8000 ammattikorkeakouluopiskelijaa opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vaihdon vastavuoroisuus. Ammattikorkeakoulujen ulkomaisten tutkintoopiskelijoiden määrää nostetaan ja heille tarjottavaa vieraskielistä opetusta kehitetään. Kaikki ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin verkostomaisiin hankkeisiin: 1. Harjoittelun kehittäminen, 2. Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto, 3. Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu, 4.Opinto-ohjauksen kehittäminen, 5. Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen sekä 6. Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittäminen.

2 3. Ammattikorkeakoulun tehtävä 2 Ammattikorkeakoulun tehtävänä on pitää huolta ammatillisesta korkeakouluosaamisesta Helsingissä, pääkaupunkiseudulla ja osaltaan koko valtakunnassa. Sen tehtävät ovat monialainen ammatillisten asiantuntijoiden korkeakoulutus, elinikäisen oppimisen palvelut, tutkimus- ja kehittämistoiminta ja alueellinen kehittäminen. Opiskelijoiden, työelämän ja yhteiskunnan tarpeet ohjaavat ammattikorkeakoulun toimintaa. Ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavat arvot ovat asiantuntijuus ja jatkuva oppiminen, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus sekä ihmisen ja ympäristön kunnioittaminen. Ammattikorkeakoulun visiona on olla Suomen vetovoimaisin ja toiminnassaan monialainen ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulu profiloituu metropolialueen elinkeinoelämän ja julkisen sektorin osaamisen ja toiminnan kehittämiseen sekä sitä tukevaan soveltavaan tutkimukseen. 4. Rakenteellinen kehittäminen Ammattikorkeakoulun johtamisjärjestelmää tehostetaan sekä sisäinen organisaatio ja ylläpitojärjestelmä uudistetaan vuonna Ammattikorkeakoulun olemassa olevien toimipisteiden käyttöä tehostetaan. Suunnittelukaudella selvitetään mahdollisuudet toteuttaa tekniikan uudet toimitilat Itä-Helsinkiin Ammattikorkeakoulu vahvistaa asiantuntijuuttaan solmimalla osaamisalueitaan täydentäviä kumppanuussopimuksia muiden korkeakoulujen ja yhteisöjen kanssa. Vuosiin 2005 ja 2006 kohdistuvista, aieasiakirjaan liittyvistä hankkeista sovitaan erikseen. Ammattikorkeakoulun voimavarojen ja toiminnan kohdentamisessa painotetaan ikääntyvän väestön, elinkeinoelämän ja julkisen sektorin sekä metropolialueen kehittämistarpeita. 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat 2004 Aloituspaikat 2005 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ Aloituspaikat 2006 Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu asettaa seuraavat tavoitteet sopimuskaudelle: 1) 150 opiskelijaa aloittaa vuosittain tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen. 2) Ammatillista tietä tulevien opiskelijoiden osuus opiskelupaikan vastaanottaneista on 33 %.

3 b) Aikuiskoulutuksen tarjonta 3 Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, ammatillisten erikoistumisopintojen ja jatkotutkinto-opiskelijoiden yhteenlaskettu keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna enintään 1095, joista 550 sosiaali- ja terveysalalla. Opetusministeriö tekee ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilun aloituspaikoista päätöksen erikseen. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintoviikkojen määrää siten, että vuonna 2004 niitä on 800, seuraavana vuonna 900 ja vuonna 2006 niitä on 950 opintoviikkoa. 6. Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Ammattikorkeakoulun strategisena päämääränä on monialainen oppiminen ja erinomainen opetus. Tavoitteena on vähentää opintojen keskeyttämistä kehittämällä opetusta ja ohjausta sekä edistää valmistumista määräajassa. Tekniikan alalla koulutuksen kehittämisessä tehdään hankeyhteistyötä Espoon-Vantaan teknillisen ammattikorkeakoulun kanssa. Ammattikorkeakoulu tarjoaa kaikille opiskelijoilleen mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa virtuaaliammattikorkeakouluportaalin kautta suoritettavia opintoja. b) Alueellinen kehittäminen, työelämäyhteistyö sekä tutkimus- ja kehitystyö Ammattikorkeakoulun strategisena päämääränä on tuottaa elinikäiseen oppimiseen joustavat palvelut, tutkimus- ja kehitystoiminnassa innovatiivista soveltavaa tutkimusta ja olla aluekehityksessä aktiivinen osaamisen kehittäjä. Ammattikorkeakoulu toteuttaa toiminnassaan metropolialueen alueellisen kehittämisen yhteistyöstrategiaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisen alueellisen kehittämistyön aieasiakirjan mukaisesti. Vuonna 2004 ammattikorkeakoulu osallistuu aieasiakirjan mukaisten yhteistyörakenteiden luomiseen ja hankkeiden valmisteluun ydintehtäviensä ja vahvuuksiensa mukaisesti. c) Kansainvälistäminen Ammattikorkeakoulun kansainvälistä toimintaa kehitetään esimerkiksi kansainvälisellä projektitoiminnalla vahvistamaan ammattikorkeakoulun osaamista sen kaikilla tehtäväalueilla. Tavoitteena on, että tavoitesopimuskauden lopussa vuosittain ulkomaille yli 3 kuukauden opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on 10 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. Ulkomailta Suomeen yli 3 kuukauden opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon tavoitesopimuskauden loppuun mennessä tulevien opiskelijoiden määrä on 7 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä. d) Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittämisessä tuetaan tutkintoon johtavaa koulutusta ja oman alan osaamisen kehittymistä. Tavoitteena on vahvistaa yksilöllistä ja työelämä-osaamista sekä kehittää ammattikorkeakoulua oppivana organisaationa. Kehittäminen kohdistuu henkilöstön perusosaamisen, ammatillisen asiantuntijuuden, ohjaus- ja neuvontaosaamisen sekä organisaatio-osaamisen vahvistamiseen. Opettajien tavoiteltu koulutusrakenne sopimuskauden lopussa on: 1) yliopettajat: lisensiaatti tai tohtori 90 %, 2) lehtorit: ylempi korkeakoulututkinto, lisensiaatti tai tohtori 90 %.

4 7. Voimavarat 4 a) perusrahoitus ja hankerahoitus Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti: Tukiohjelmaan yhteensä Opetushenkilöstön koulutus - Kansainvälistäminen - Kirjasto- ja tietopalvelut - Tietoverkojen ja verkko-opiskeluympäristöjen kehittäminen - Ura- ja rekrytointipalvelut Tutkimus- ja kehitystyöhön Osallistumiseen sisällöntuotantorenkaisiin osana valtakunnallista virtuaaliammattikorkeakoulua Harjoittelun tukemiseen Yhteishaun toteuttamiseen Ammattikorkeakoulun yhteiset hankkeet - Ammattikorkeakoulujen opetuksen kehittäminen Aluekehityshankkeet -Taidealan korkeakoulupedagogiikan tutkimus- ja kehittämishanke Hankerahoitus yhteensä Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - tukiohjelma ja harjoittelu enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista, - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2004 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakouluopetuksen järjestämiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain yhteensä euroa, koulutuksen laatuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2005 yhteensä euroa sekä aluekehitysvaikutusten huippuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2006 yhteensä euroa.

5 d) Ulkopuolinen rahoitus 5 Helsingin ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sen käyttötalouden tuloista 30 % tulee muusta kuin edellä tarkoitetusta perusrahoituksesta ja muusta opetusministeriöltä tulevasta rahoituksesta. Tavoitteena on myös, että tutkimus- ja kehitystyöhön tulevan ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista kasvaa sopimuskaudella 10 %:iin. Ammattikorkeakoulun alustava suunnitelma vuonna 2004 alkavista EU-rakennerahastohankkeista on liitteessä Seuranta ja raportointi Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön. Valtioneuvosto hyväksyy koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Mikäli kehittämissuunnitelma aiheuttaa tarpeita muuttaa tätä sopimusta niin tarpeellisista muutoksista sopimukseen sovitaan ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa. Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Helsingin kaupunki myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmien vahvistamisesta tekemän päätöksen rajoissa. Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2003 Opetusministeriö Helsingin kaupunki Arvo Jäppinen Ylijohtaja Ilkka-Christian Björklund apulaiskaupunginjohtaja Helsingin ammattikorkeakoulu Juha Arhinmäki Johtaja Timo Luopajärvi Rehtori

6 6 LIITTEET 1. Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2002 toiminnasta 2. Vuonna 2004 alkaviksi suunnitellut EU-rakennerahastohankkeet 3. Lisäpöytäkirja vuodelle 2005