HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULUN, HÄMEEN AMMATILLISEN KORKEAKOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

Transkriptio

1 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULUN, HÄMEEN AMMATILLISEN KORKEAKOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululaitoksen kehittämiselle ja ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista vuosiksi Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoululaitosta kehitetään seuraavien tavoitteiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulujärjestelmää kehitetään duaalijärjestelmää vahvistaen kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Osana yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisten aluestrategioiden toimeenpanoa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, työelämän ja kansalaisjärjestöjen yhteisiä hankkeita lisätään ja infrastruktuuri- ja muuta yhteistyötä tiivistetään. Yhteistyön lisäämisellä tavoitellaan korkeakoulujen vuorovaikutuksen vahvistamista, jota voidaan toteuttaa lisäämällä yhteisiä toimintoja ja verkostoja, osallistumalla yhteisiin kehittämishankkeisiin sekä muodostamalla yhteisiä yksiköitä. Ammattikorkeakoulut vahvistavat tutkimus- ja kehitystyötään lisäämällä henkilöstön tutkimus- ja kehitystyön osaamista sekä kokoamalla tutkimustoimintaa entistä suuremmiksi ja ohjelmallisemmiksi kokonaisuuksiksi. Tavoitteena on ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön rahoituksen lisääminen. Ammattikorkeakouluverkon kehittämisen tavoitteena on ammattikorkeakoulujen toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laadun kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Tutkintoon johtava nuorten koulutus kootaan eurooppalaisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisiin yksiköihin, jotka järjestävät aluetta palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä. Yksiköitä kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja vähennetään alueellisesti hajaantuneiden toimipisteiden määrää. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistä maakuntakorkeakoulutoimintaa kehitetään palvelemaan kunkin korkeakoulun koko toiminta-aluetta opetuksen ja soveltavan tutkimuksen avulla. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistymistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut kehittävät laadunvarmistustaan osana kansallista laadunvarmistusjärjestelmää ja osallistuvat Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttamaan laadunvarmistusjärjestelmien auditointiin. Opiskelijavalintajärjestelmää kehitetään yhtenä tavoitteena opiskelijoiden aiempaa nopeampi siirtyminen toisen asteen koulutuksesta korkeakoulutukseen. Ammattikorkeakoulut tukevat opiskelijakuntien toimintaa osana korkeakoulun autonomian ja demokratian vahvistamista siten, että opiskelijat saavat nykyistä keskeisemmän aseman korkeakouluyhteisössä. Ammattikorkeakoulut lisäävät eri vammaisryhmien sekä kielellisesti ja kulttuurisesti eritaustaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua ammattikorkeakoulutukseen tukemalla esteetöntä opiskelua ammattikorkeakouluissa. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulukirjastot tiivistävät keskinäistä yhteistyötään ja yhteistyötä Kansalliskirjaston kanssa. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laadusta huolehditaan panostamalla koulutusohjelmien ja niiden opetussuunnitelmien kehittämiseen. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen profiilia kehitetään ammatillista osaamista syventävinä sekä asiantuntijatyötä ja työelämää kehittävinä tutkintoina. Ammattikorkeakoulujen tulee huolehtia riittävästä ja monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, osaamisen tunnustamisen käytäntöihin ja tutkintojen läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Opintojen kehittämisen

2 2 painopisteinä ovat lisäksi ohjaus- ja neuvontapalvelut, virtuaaliopinnot sekä yrittäjyyden edistäminen. Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen kehittämisessä lähtökohtana on työikäisen aikuisväestön osaamisen jatkuva kehittäminen, tasa-arvon ja koulutuksen saavutettavuuden lisääminen sekä koulutukseen suunnattujen voimavarojen tehokas käyttö. Aikuisväestön osaamisen kehittämisestä huolehditaan ammattikorkeakoulu- ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavalla koulutuksella sekä ammatillisilla erikoistumisopinnoilla. Aikuiskoulutusta tehostetaan lisäämällä verkkoopiskelua, edistämällä aikuisväestölle soveltuvia koulutuksen toteuttamistapoja sekä kehittämällä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tarjontaa ja järjestelyjä monipuolistamalla parannetaan opintojen saatavuutta. Koko ammattikorkeakouluverkon kehittämistavoitteiksi asetetaan sopimuskaudella seuraavat määrälliset tavoitteet: Toteuma 2004 Tavoite 2009 Opinnot ja tutkinnot -Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen läpäisy viiden vuoden kuluttua aloittamisvuodesta 58,1% 63,5% - 45 opintopistettä tai enemmän lukuvuonna suorittaneet opiskelijat kaikista opiskelijoista nuorten koulutuksessa 60,3% 65% - Virtuaaliopinnot opintopisteinä Hankkeistettujen opinnäytetöiden osuus kaikista opinnäytetöistä 73% 80% Opettajat - Yliopettajista tohtoreita ja lisensiaatteja 69,7% 80% Tutkimus- ja kehitystyö - Tutkimustoiminnan htv:t päätoimisten opettajien määrästä 18,8%* 25% - T&K:n ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista 8,5% 10% Opiskelijat - Ammatillista väylää tulevien opiskelijoiden osuus aloittaneista nuorten koulutuksessa 20,3%* 25% - Opiskelijoista opiskelijakunnan jäseniä - 70% Kansainvälisyys - Yli 3 kk:n opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon Suomesta ja Suomeen osallistuvat opiskelijat Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat Tuottavuus - Tuottavuuden kohottaminen siten, että suoritettujen opintopisteiden ja tutkintojen määrä kasvaa nopeammin kuin käytettävissä oleva euromäärä (yksikköhintarahoitus). * Toteumatieto on vuodelta 2003 Ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikorkeakoulujärjestelmää koskeviin yhteisiin kehittämisverkostoihin. Verkostojen tavoitteena on lisätä ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä sekä yhdistää ammattikorkeakoulujen osaamis- ja kehittämisresursseja. 1) Opiskelijan ja työelämän yhteyksien kehittäminen 2)Tutkimus- ja kehitystyö osana ammattikorkeakoulujen tehtävää 3) Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittäminen 4) Ammattikorkeakoulun opettajuuden kehittäminen 5) Ammattikorkeakoulujen kansainvälisen toiminnan kehittämisverkosto 6) Ammattikorkeakoulujen yrittäjyysverkosto

3 3 2. Ammattikorkeakoulun tehtävä Hämeen ammattikorkeakoulu ("HAMK") on järjestämänsä monipuolisen ja korkeatasoisen koulutuksen sekä siihen liittyvän tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä voimakkaan kansainvälistymisen ansiosta toiminta-alueensa johtava osaamisen kehittäjä ja elinkeinostrategian edistäjä. Sillä on keskeinen asema suomalaisen ammattikorkeakouluopetuksen ja ammatillisen opettajankoulutuksen sekä liikenneopetuksen kehittämisessä. Ammattikorkeakoulun menestyksellinen toiminta perustuu monialaiseen ja korkeatasoiseen osaamiseen, joka tuottaa uusia innovaatioita sekä alueellisen ja kansallisen että kansainvälisen kehityksen tarpeisiin. Toimintojen kehittämisessä korostuvat koulutuksen ja opetuksen laatu, aluekehitysvaikutus sekä terve talous. 3. Rakenteellinen kehittäminen Toimipisteverkkoa kehitetään jo muodostettujen suurten koulutus- ja tutkimuskeskusten pohjalta. Keskus on kooltaan yli 500 opiskelijan kokonaisuus, jossa sekä koulutus- että tutkimustoimintaa voidaan kehittää voimallisemmin kuin pienissä koulutusohjelmissa tai osaamiskeskittymissä Tässä yhteydessä myös koko luonnonvara-ala kootaan yhdeksi voimakkaaksi keskukseksi, joka hyödyntää tehokkaasti yhtymän toimintapuitteita. Verkoston rakenteen kehittämisessä on tavoitteena keskittää Hämeenlinnan toiminnat nykyisen viiden toimipisteen sijasta kahteen toimipisteeseen vuoteen 2010 mennessä. Sopimuskaudella koulutustarjontaa kohdennetaan ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin ja vieraskielisiin koulutusohjelmiin. Voimavaroja suunnataan T & K -toiminnan kehittämiseen. 4. Korkeakoulujen välinen yhteistyö HAMK kehittää yhteistyöverkostoaan muiden korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa sekä Pirkanmaalla että Kanta-Hämeessa ja Uudellamaalla. Yhteistyön kehittämisessä yhteiset aluestrategiat sekä koulutus- ja tutkimus -keskusten toimintaan liittyvät yhteiset hankekokonaisuudet muodostavat keskeisen perustan. Pirkanmaalla kehitetään Tampereen yliopiston ja Tampereen teknisen yliopiston kanssa Valkeakosken teollisuuden käynnissäpitoon, automaatioon ja kansainväliseen liiketoimintaan erikoistunutta osaamiskeskittymää. Hämeenlinnassa yhteistyön keskeisinä kohteina ovat ammatilliseen osaamiseen ja elearning-osaamiseen suuntautuva Osaamiskeskus sekä ammattikasvatus ja ammatillinen opettajankoulutus. Uutena yhteistyökohteena on ohutlevytekniikan ja teräsrakentamisen kehittämistä varten perustettu kokonaisuus, jossa on mukana myös suuri määrä alan yrityksiä. Hyvinkää-Riihimäki alueella tärkein korkeakouluyhteistyön kumppani on Laurea. Lounais-Hämeessä tärkein yhteistyökumppani on MTT ja sen yhteydessä toimiva Agropolis-tiedepuisto. Luonnonvara-alan alueellinen yhteistyökumppani on Helsingin yliopisto. Näiden lisäksi HAMKilla on laaja kansallinen ja kansainvälinen korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyöverkosto. HAMK on alueen ylivoimaisesti suurin ja monipuolisin korkeakoulutoimija, josta on tarkoitus yhteistyössä muiden osaajaorganisaatioiden kanssa rakentaa alueelle kansainväliset mitat täyttävä korkeakoulu.

4 4 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat 2007 Aloituspaikat 2008 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ Aloituspaikat 2009 Vapautuvia aloituspaikkoja käytetään koulutustarjonnan uudelleen kohdentamiseen ottaen huomioon ikäluokkakehitys sekä rakenteellisen kehittämisen ja kehittämissuunnitelman tarkistuksesta tulevat vaatimukset. Aloituspaikkojen kohdentamisesta sovitaan vuosien 2008 ja 2009 lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sopimuskaudella 125 opiskelijaa aloittaa vuosittain tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen sekä ammatillisten erikoistumisopintojen opiskelijoiden yhteenlaskettu vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna Osana aikuiskoulutuksen opiskelijamäärää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot aloittaa vuonna 2007 enintään 80 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulu varautuu tarjoamaan valtakunnallisesti merkittävien koulutusohjelmien koulutusta myös toiminta-alueensa ulkopuolella. Vuotuisista kohdentamistarpeista sovitaan tarvittaessa vuosien 2008 ja 2009 lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulun järjestämät ammatilliset erikoistumisopinnot ovat pääsääntöisesti 30 opintopisteen laajuisia. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintopisteiden määrää siten, että niitä on: - vuonna , - vuonna ja - vuonna opintopistettä. c) Ammatillisen opettajankoulutuksen koulutustarjonta Aloituspaikkojen määrä ammatillisessa opettajankoulutuksessa vuosina on 425 mu-

5 5 kaan lukien erityisopettajankoulutus ja opinto-ohjaajan koulutus sekä liikenneopettajankoulutuksessa 80 mukaan lukien ruotsinkielinen liikenneopettajankoulutus. d) Laskennallinen opiskelijamäärä Rahoituksen perusteena oleva ammattikorkeakoulun laskennallinen opiskelijamäärä on vuonna 2007 opettajankoulutus mukaan lukien yhteensä Vuosien 2008 ja 2009 laskennallisesta opiskelijamäärästä sovitaan tarkemmin lisäpöytäkirjoissa. 6. Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen Opetuksen kehittämisen painopistealueena on opiskeijan polun selkeyttäminen ja ammatillisen kasvun tukeminen. Kehittämisessä korostetaan opetussuunnitelman ja opiskelijoiden henkilökohtaisten opinto-ohjelmien merkitystä. Opetusjärjestelyjen toteutusta ja työnsuunnittelua kehitetään tukemaan opiskelijoiden ammatillisen kasvun tavoitteita. Yhteistyössä Ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa kehitetään ammattikorkeakoulupedagogiikkaa, läpinäkyvää tavoitteisiin pohjautuvaa arviointia ja opiskelijoiden mahdollisuutta saada jatkuvaa palautetta omasta kehittymisestään. Verkkopedagogiikan kehittäminen on keskeisessä asemassa. Ohjausta ja sitä tukevia palveluja kehitetään sekä yksilön että järjestelmän näkökulmasta. Henkilöstöä koulutetaan opintojen ohjaukseen ja tuutorointiin liittyviin tehtäviin. Oikein ajoitettu ja ennaltaehkäisevä toiminta on avainasemassa niin opintojen ohjauksessa kuin muissakin opiskelijan hyvinvointipalveluissa. Opetuksen laadunvarmistusta kehitetään hyvien käytäntöjen jakamisella, avoimella vuorovaikutuksella, toimivilla palautejärjestelmillä, ajantasaisilla koulutuksen toimintaohjeilla sekä kiinteällä opiskelijoiden ja ammattikorkeakoulun välisellä yhteistyöllä. Vieraskielisten koulutusohjelmien tarjonta avataan myös suomenkielisten ohjelmien käyttöön, siten että kaikilla opiskelijoilla on aito mahdollisuus osallistua vieraskieliseen koulutukseen. Koulutuksen työelämäintegraatiota syvennetään koulutuksen ja työelämän yhteistyöprojektein, tuotantopainotteisen koulutuksen, harjoittelun ja opinnäytetöiden kautta. b) Tutkimus- ja kehitystyö HAMK on monipuolisen soveltavan tutkimus- ja kehitystoimintansa sekä laajan verkostonsa ansiosta alueellisen innovaatioympäristön keskeisin toimija alueella. Toimintaperiaatteena on asiakasja ratkaisukeskeisyys. HAMK toimii alueen elinkeinoelämän monipuolistajana ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittäjänä erityisesti pk-sektorilla sekä julkisen sektorin toiminnan kehittäjänä, yrittäjyyden edistäjänä ja yritysten houkuttelijana alueelle. HAMKilla on myös merkittävä rooli innovaatioverkostojen aktiivisena rakentajana. Toimintaa kehitetään alueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteisen aluestrategian mukaisesti. Opetuksen ja t&k -työn tiivistä yhteyttä tuetaan rakenteellisin järjestelyin. Koulutusohjelmista ja osaamiskeskittymistä on muodostettu vuoden 2006 alussa laajempia resurssikeskittymiä, koulutus- ja tutkimuskeskuksia, jotka tulevat olemaan keskeisiä toimijoita alueellisen innovaatioympäristön kehittämisessä. Keskusten henkilöstön ytimen muodostavat opetushenkilöstön ohella tutkijayliopettajat ja erityinen projektihenkilöstö. Tutkijayliopettajan keskeiset tehtävät ovat kehittämishankkeet sekä soveltava tutkimus ja tuotekehitys. Tutkijayliopettajajärjestelmää ja yliopettajien

6 toimenkuvia laajennetaan suunnittelukaudella tutkimuksen suuntaan. 6 Osaamiskeskittymät eli soveltavaan tutkimukseen keskittyvät yksiköt kokoavat tutkijat, opettajat ja opiskelijat yhteisten tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden ympärille. Näin luodaan puitteet kiinteälle vuorovaikutukselle työelämän kanssa ja palvellaan opiskelijoiden kasvua ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Osaamiskeskittymät toimivat läheisessä yhteistyössä seudun yliopistoyksiköiden, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa muodostaen sovelluskohtaisia tutkimusyhteisöjä, jotka puolestaan ovat osa laajempia kansainvälisiä verkostoja. Henkilöstön t&k-taitoja kehitetään vuonna 2006 aloitetun systemaattisen valmennusohjelman avulla yhdessä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa. Tavoitteena on ammattikorkeakouluille räätälöity hyvä tutkimuskäytäntö, laadunvarmistus sekä innovaatiotoiminnan systemaattinen edistäminen. Valmennusohjelma sisältää useita eri elementtejä, jotka suunnataan eri kohderyhmille tarpeen mukaan. Henkilökohtaisia jatko-opintoja kannustetaan ja tuetaan systemaattisesti. c) Alueellinen kehittäminen ja työelämäyhteistyö Aluestrategian keskeiset tavoitteet on linjattu hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Aluestrategian linjausten mukaiset toimenpiteet ovat osin jo käynnissä tai käynnistämisvaiheessa. Alueelle on ominaista korkeakouluyhteistyön lisäksi vahva yhteistyö tutkimuslaitosten kanssa (mm. MTT ja Lihateollisuuden tutkimuskeskus). Työtä viedään eteenpäin kärkihankkeiden avulla HAMK kehittää myös jatkuvasti lisä- ja täydennyskoulutuksen tarjontaa ja toteutuksia, jotka osaltaan vahvistavat alueen osaamista. HAMK osallistuu työyhteisöjen kehittämishankkeisiin ja tuottaa alueelle kärkiosaamista osaamisensa ja verkostojensa avulla. Opetussuunnitelmissa vahvistetaan opiskelijoiden työelämäyhteyksien tiivistymistä. Toteutuksessa on mukana useita työkaluja: harjoittelu, projektit, starttihautomotoiminta, tuotantopainotteisuus, opinnäytetyöt sekä t&k -toiminta. Yrittäjyyden edistämisessä merkittäviä menetelmiä ovat yrittäjyyden yhteiset opinnot, starttihautomotoiminta sekä yrittäjyyttä edistävä hanketoiminta. Tavoitteena on vahvistaa yrittäjyyttä myös ylemmän amk-tutkinnon avulla d) Kansainvälistyminen Vieraskielisten tutkintoon johtavien ohjelmien suuntaaminen HAMKin profiilin kannalta keskeisille aloille jatkuu. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden Suomessa tapahtuvaa harjoittelua tuetaan, ja osa harjoittelujaksoista toteutetaan HAMKin soveltavan tutkimuksen yhteydessä. Tukipalveluja mm. opintojenohjausjärjestelmää kehitetään edelleen vastaamaan myös ulkomaalaisten opiskelijoiden tarpeita. Vieraskielistä opetusta tarjotaan kaikissa koulutus- ja tutkimus-keskuksissa, jotka kaikki rakennetaan profiililtaan kansainvälisiksi. Virtuaaliammattikorkeakoulun vieraskielisen opintotarjonnan käyttöä lisätään aktiivisesti. Vähintään kolmannes opintonsa aloittaneista opiskelee ja/tai harjoittelee ulkomailla vähintään kolmen kuukauden ajan v Opiskelijoita rohkaistaan ja tuetaan opiskelija- ja harjoitteluvaihtoon toimintaympäristön kansainvälistämisellä, opintojen ohjauksella, kieli- ja kulttuurivalmennuksella sekä apurahoituksella kaikissa koulutusohjelmissa Erityisesti kansainvälistä harjoittelua tuetaan ohjausjärjestelmiä ja apurahoitusta kehittämällä. Kansainvälisiä kontakteja hyödynnetään t&k -toiminnan kansainvälistämisessä ja aluekehitystyössä. Lisäksi HAMK edistää kansainvälisen tason tutkimus- ja kehitystyötä sekä henkilöstön että opiskelijoiden opinnäytteiden yhteydessä.

7 7 Henkilöstön kielitaitoa ja kansainvälisiä valmiuksia kehitetään ensisijaisesti koulutuksella ja vaihtotoiminnalla. Tavoitteena on, että henkilöstön rekrytoinnissa huomioidaan kansainvälinen osaaminen. Ulkomaalaisen henkilöstön rekrytointia lisätään. Kansainvälistymiseen liittyvät yleiset ja alakohtaiset osaamisvaatimukset analysoidaan osana opetussuunnitelmien ydinainesanalyysiä, ja ne otetaan huomioon opetuksen kehittämisessä sekä sisältöjen että menetelmien osalta. Kansainvälistyminen on myös jokaisessa koulutusohjelmassa ammatillisen kasvun säikeenä. Tavoitteena on myös kehittää kansainvälistä verkostoa palvelemaan toimintaa yhä paremmin. e) Ammatillinen opettajankoulutus Ammatillinen opettajakorkeakoulu järjestää ammatillista opettajien perus-, täydennys- ja jatkokoulutusta kaikille ammatillisille koulutusaloille ja kouluasteille sekä tekee ammattipedagogista tutkimus- ja kehittämistyötä. Ammatillinen opettajakorkeakoulu kehittää asiakaslähtöisesti kouluyhteisöjä ja niiden henkilökuntaa sekä edistää toiminnallaan elinkeinoelämän koulutusvastuun toteutumista. Toiminta nojaa vahvaan ammatilliseen perustaan, jatkuvaan kehittämiseen, kansainvälisiin yhteyksiin ja verkostotyöhön sekä moderniin ja innovatiiviseen oppimisympäristöön. Ammatillinen opettajakorkeakoulu tuottaa ammatillista opettajankoulutusta, ammatillista erityisopettajankoulutusta, ammatillista opinto-ohjaajankoulutusta ja liikenneopettajankoulutusta. Ammatillisen opettajakorkeakoulun omien opetussuunnitelmien ja käytännön ratkaisujen perustana on tulevaisuushakuinen panostus tutkimus- ja kehittämistoimintaan, yhteistyöverkostoihin, opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen integrointiin sekä oman toimintakulttuurin ja oppimisympäristön kehittämiseen. Tutkimus- ja kehittämistyön painopistealueina ovat ammatillinen opetus ja opettajankoulutus, liikenneopetus ja liikenneopettajankoulutus, verkko-opiskelu, koulutuksen ja työelämän yhteys, monikulttuurisuus sekä laatu ja arviointi. 7. Voimavarat a) Hankerahoitus Opetusministeriö tukee sopimuskaudella ammattikorkeakoulujen yhteishaun kehittämistä ja siihen liittyvää tiedotusta, kirjastopalvelujen sekä FUNET-verkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Opetusministeriö osallistuu lisäksi seuraavien ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkostojen toiminnan rahoittamiseen: - Virtuaaliammattikorkeakoulu - Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto - Ammattikorkeakoulujen työnvälitys- ja tietopalvelu (Jobstep) - Avoimen ammattikorkeakoulun yhteistyöverkosto Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan vähennettynä ns. takuukorotuksella ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti:

8 Tutkimus- ja kehitystyön toimintaedellytyksiin Virtuaaliammattikorkeakouluportaalin opiskelijamaksuihin Verkkopedagogiikan kehittämiseen yhteistyössä VirtuaaliAMK-verkoston kanssa (opettajakorkeakoulut) 8 Euroa Kansainvälisen harjoittelun tukemiseen Kehittämisverkostot: Ylempien amk-tutkintojen kehittäminen Erillishankkeet: 1) Aluekehityshankkeet Metropolimaaseutukonseptin kehittäminen ) Koulutuksen kehittämishankkeet: Yrittäjyyskoulu Hankerahoitus yhteensä Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - kehittämis- ja yhteistyöverkostoissa enintään 90 % hankkeen kokonaiskustannuksista - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Lisäksi Hämeen ammattikorkeakoulu osallistuu metropolialueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteisiin hankkeisiin opetusministeriölle tehdyn hanke-esityksen mukaisesti. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2007 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen järjestämisen tukemiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain miljoona euroa. Vuonna 2007 pidetään välivuosi Korkeakoulujen arviointineuvoston suorittamista huippuyksikköarvioinneissa. Vuonna 2008 jaetaan tuloksellisuusrahoitusta lisäksi koulutuksen laatuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa ja vuonna 2009 aluekehitysvaikutusten huippuyksikköarvioinnin perusteella yhteensä miljoona euroa. d) Liikenneopettajankoulutuksen rahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2007 ammattikorkeakoululle liikenneopettajankoulutusta varten määrärahan, jonka suuruus on yhtä liikenneopettajankoulutusta kohti euroa.

9 8. Seuranta ja raportointi 9 Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön. Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmapäätöksen rajoissa. Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2006 Opetusministeriö Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Sakari Karjalainen Ylijohtaja Minna Lintonen Yhtymähallituksen puheenjohtaja Hämeen ammattikorkeakoulu Hannu Sirén Johtaja Veijo Hintsanen Rehtori LIITE Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2005 toiminnasta