TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUN, TAMPEREEN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE

Transkriptio

1 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUN, TAMPEREEN KAUPUNGIN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TAVOITESOPIMUS VUOSILLE Tampereen ammattikorkeakoulu ja Tampereen kaupunki sekä opetusministeriö ovat ammattikorkeakoululain (351/2002) 8 :n 2 momentin nojalla sopineet ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista seuraavaa. 1. Tulosanalyysi Ammattikorkeakoulun tekemä tulosanalyysi toiminnastaan vuonna 2002 on liitteenä Yhteiset tavoitteet Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen. Korkeakoululaitoksen toimivuutta parannetaan selkeyttämällä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjakoa ja yhteistyön menetelmiä. Tavoitteena on opiskelijoiden ja työelämän kannalta läpinäkyvä ja ymmärrettävä järjestelmä, jonka molempia osia kehitetään tasavertaisina niiden omien vahvuuksien pohjalta. Korkeakoulujärjestelmää kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin joustavasti vastaavana kokonaisuutena. Ammattikorkeakoulujen kehittämisessä asetetaan tavoitteeksi ammattikorkeakouluverkon toimintakyvyn tehostaminen, koulutuksen laatutason kohottaminen ja alueellisen vaikuttavuuden parantaminen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat yhteyksiään alueensa elinkeino- ja muuhun työelämään sekä korkeakouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Kirjastojen toimintaedellytyksiä ja tietoverkkojen käyttöä vahvistetaan. Opetusministeriö tukee kirjastopalvelujen ja FUNETverkon käyttöä ja kehittämistä keskitetyllä rahoituksella. Ammattikorkeakoulujen tutkintojen tavoitteissa korostuvat työelämän osaamis- ja kehittämisvaatimukset. Ammattikorkeakoulujen opetuksen laatutason kohottamista jatketaan edelleen. Huolehditaan riittävän monipuolisesta opintojen ja harjoittelun järjestämisestä opiskelijoille. Yksilöllisiin opintosuunnitelmiin, hyväksilukemiskäytäntöihin ja läpäisyyn kiinnitetään erityistä huomiota. Kehittämisen painopisteiksi asetetaan ohjaus- ja neuvontapalvelut, työharjoittelu ja virtuaaliopetus. Ammattikorkeakoulujen roolia alueellisessa innovaatiojärjestelmässä vahvistetaan. Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä tehostetaan niin, että se palvelee aluetta ja sen työelämää sekä opetusta. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot toteuttavat yhteisesti laatimiaan alueellisia strategioita tavoitteena myönteinen aluekehitys sekä toiminnassa kehittyvä yhteistyö ja työnjako sekä verkottuminen alueen muiden toimijoiden kanssa. Ammattikorkeakoulun alueellisen roolin vahvistamisessa korostuu panostaminen aikuiskoulutustarjonnan, tutkimus- ja kehitystyön sekä muun palvelutoiminnan kehittämiseen. Ammattikorkeakoulut vahvistavat toimintansa kansainvälistämistä ja osallistuvat aktiivisesti eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakouluyhteisön kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen kansainvälistymisellä vastataan työelämän sisällöllisiin osaamisvaatimuksiin. Tavoitteeksi asetetaan, että vuosittain 8000 ammattikorkeakouluopiskelijaa opiskelee osan tutkinnostaan ulkomailla. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vaihdon vastavuoroisuus. Ammattikorkeakoulujen ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää nostetaan ja heille tarjottavaa vieraskielistä opetusta kehitetään. Kaikki ammattikorkeakoulut osallistuvat seuraaviin koko ammattikoulujärjestelmää koskeviin

2 yhteisiin verkostomaisiin hankkeisiin: 1. Harjoittelun kehittäminen, 2. Itä- ja Kaakkois-Aasian yhteistyöverkosto, 3. Opinnäytetöiden kehittäminen ja valtakunnallinen opinnäytetyökilpailu, 4.Opinto-ohjauksen kehittäminen, 5. Ura- ja rekrytointipalveluiden kehittäminen sekä 6. Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittäminen. 3. Ammattikorkeakoulun tehtävä TAMK on elinkeinoelämää palveleva, teknis-taloudellisesti suuntautunut monialainen ammattikorkeakoulu. TAMK kehittää itseään kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettuna ammattikorkeakouluna ja yhtenä keskeisenä Tampereen seudun menestystekijänä. TAMKin strategiset päämäärät ovat: Tunnettu korkeatasoisesta koulutuksesta Tärkeä tutkimus- ja kehityspalveluiden tarjoaja Merkittävä alueellinen ja kansainvälinen vaikuttaja Houkutteleva oppimis- ja työympäristö Tampereen ammattikorkeakoulu on suuntautunut Pirkanmaalla yritysten toimintaedellytysten ylläpitämiseen järjestämällä ammatillista tutkintokoulutusta sekä täydennyskoulutusta ja tekemällä koulutustehtävää tukevaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä. Tutkimus- ja kehitystoiminnassa TAMKin strategiana on pyrkiä rakentamaan Pirkanmaalla mahdollisimman tiiviitä yhteistyömuotoja Tampereella toimivien korkeakoulujen sekä alueen tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Erityisesti TAMK keskittyy Tampereen seudun osaamiskeskusohjelman painopistealueisiin sekä yhteistyössä muiden seudun toimijoiden kanssa hyvinvointiteknologian koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Opettajankoulutustehtävä Tampereen ammatillisen opettajakorkeakoulun (TAOKK) perustehtävänä on järjestää pedagogiset opinnot, joiden päämääränä on käynnistää opettajassa halu ja into kehittää itseään ihmisenä ja opettajana sekä työtään ja työyhteisöään. 4. Rakenteellinen kehittäminen TAMKia kehitetään Tampereen kaupungin ylläpitämänä ammattikorkeakouluna. Ylläpitojärjestelmän toimivuutta arvioidaan ja sen perusteella tehdään tarvittavat toimenpiteet sopimuskaudella. Organisaatiota kehitetään uuden ammattikorkeakoululain hengessä siten, että toimintamalli mahdollistaa uusien tehtävien menestyksellisen hoitamisen. TAMK lisää yhteistyötä muiden Tampereella toimivien korkeakoulujen kanssa. Sopimuskaudella korkeakoulut tehostavat yhteistyötä vuonna 2002 laaditun yhteisen aluestrategian suunnassa. Yhteistyössä kehitetään alueellisia palveluja ja toimintamalleja. Erityisesti kiinnitetään huomiota tukiohjelman avulla kehitettyjen palveluiden ylläpitämiseen ja edelleen kehittämiseen. Uutena painopisteenä TAMK käynnistää korkeakouluyhteistyönä hyvinvointiteknologiahankkeita, jotka pohjautuvat aiempien vahvojen osaamisalueiden yhdistämiseen. Alueellisen kehittämistyön tavoitteena on laajentaa täydennyskoulutuksen järjestämistä ja kehityshankkeiden tekemistä erityisesti Vammalan, Parkanon sekä Ylä-Pirkanmaan alueille yhteistyössä muiden korkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten sekä lukioiden kanssa. 2

3 5. Koulutustarjonta vuosina a) Nuorten koulutuksen tarjonta Koulutusala Aloituspaikat 2004 Aloituspaikat 2005 Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala YHTEENSÄ Aloituspaikat 2006 Ammattikorkeakoulu voi vuosittain kokonaisaloituspaikkamäärän puitteissa yhden/kahden aloitusryhmän verran poiketa yllä olevasta aloituspaikkojen koulutusalakohtaisesta jaosta. Isommista muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Ammattikorkeakoulu asettaa seuraavat tavoitteet sopimuskaudelle: 1) 170 opiskelijaa aloittaa vuosittain tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen. 2) Ammatillista tietä tulevien opiskelijoiden osuus opiskelupaikan vastaanottaneista on 35 %. b) Aikuiskoulutuksen tarjonta Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen, ammatillisten erikoistumisopintojen ja jatkotutkinto-opiskelijoiden yhteenlaskettu keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä on sopimuskaudella kunakin vuonna enintään 635. Opetusministeriö tekee ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilun aloituspaikoista päätöksen erikseen. Avoimen ammattikorkeakoulun toiminnassa tavoitteena on lisätä muiden kuin omien opiskelijoiden suorittamien opintoviikkojen määrää siten, että vuonna 2004 niitä on 600, seuraavana vuonna 700 ja vuonna 2006 niitä on 700 opintoviikkoa. c) Ammatillisen opettajankoulutuksen koulutustarjonta Aloituspaikkojen määrä ammatillisessa opettajankoulutuksessa vuosina on Kehittämistavoitteet a) Opetuksen kehittäminen TAMKiin laaditaan pedagoginen strategia, jossa määritellään uudella tavalla opetuksen yhteinen arvo-, tieto- ja taitoperusta, eli luodaan käyttöteoria, joka ohjaa ymmärtävään ja mielekkääseen oppimiseen. Strategian juurruttamista ja osaamista vahvistetaan opetushenkilöstön suunnitelmallisella sisäisellä koulutuksella omassa työssä oppimisen periaatteella. Kestävän kehityksen periaatteita toteutetaan kaikessa opetuksessa ja muussa toiminnassa.

4 TAMKissa noudatetaan eurooppalaisia ja kansainvälisiä ympäristösopimuksia ja -tavoitteita. 4 Koulutusohjelmien opetussuunnitelmia kehitetään siten, että ne antavat entistä paremmat valmiudet toimia monialaisissa kehityshankkeissa. Opintotarjontaa laajennetaan mm. yhteisillä verkkokursseilla. Koulutuksen keskeisenä tavoitteena on kehittää opiskelijoiden kokonaistaloudellista ajattelutapaa sekä yrittäjyyttä. Ammattikorkeakoulu tarjoaa kaikille opiskelijoilleen mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa virtuaaliammattikorkeakouluportaalin kautta suoritettavia opintoja. b) Alueellinen kehittäminen, työelämäyhteistyö sekä tutkimus- ja kehitystyö Alueellinen kehittäminen tapahtuu ennen kaikkea välillisesti tutkintotavoitteisen koulutuksen, täydennyskoulutuksen ja T&K-toiminnan kautta. Merkittävintä on osaavien tutkintonsa suorittaneiden sijoittuminen alueen työelämään, korkeakoulutettujen osaamisen ylläpito koko työuran ajan ja yritysten toimintaedellytysten varmistaminen toimimalla etenkin pk-sektorin T&Kresurssina. TAMK osallistuu aktiivisesti yhteistyöhön myös muiden aluekehitystyötä harjoittavien alueellisten toimijoiden kanssa. Yhteisen aluestrategian mukaisesti Tampereen korkeakoulut toimivat alueen hyvinvointia ja taloudellista kasvua tukevissa hankkeissa. Tämä liittyvät erityisesti tietoyhteiskunnan teknologian ja yhteiskunnallisten muutosten tutkimiseen sekä bio- ja terveysteknologian hyödyntämiseen. Tampereella toimivat korkeakoulut verkottuvat ja vakiinnuttavat yhteistoimintaansa mm. kansainvälisen opiskelijavaihdon, englanninkielisten opintojen tarjonnan, biotieteiden, innovaatio- ja yrittäjyyspalvelujen, pedagogisten opintojen sekä verkkoopetuksen alueilla. Toimintamallina pyritään edistämään alueen korkeakoulujen osaamisen yhdistämistä ja lisäämään sen avulla alueellista vaikuttavuutta. Työelämäyhteistyötä kehitetään mm. hankkeistamalla opinnäytetöitä TAMKin myymiksi palvelukokonaisuuksiksi. Henkilöstöä aktivoidaan yhä laajemmin osallistumaan työelämän edustajien kanssa yhteisille foorumeille. Tutkimus- ja kehitystyössä tehdään uusia avauksia laajentamalla lupaavimpia opinnäytetöitä T&K-projekteiksi ja resurssoimalla T&K-henkilöstöä valittujen osaamisalueiden hanketoiminnan laajentamiseen ja osaamisen syventämiseen. Opettajankoulutuksen osalta tutkimus- ja kehitystyö kohdistuu erityisesti ammatillisten taitojen opetuksen pedagogiikkaan sekä verkko-oppimisen ja pedagogisten käytäntöjen tutkimiseen ja kehittämiseen. c) Kansainvälistäminen TAMKin toiminta-ajatus on, että kansainvälisyys on osa arkipäivää. Kehittämisen painopisteitä ovat korkeatasoisen vieraskielisen opetustarjonnan lisääminen, liikkuvuuden sekä määrällinen että laadullinen kehittäminen, kansainvälisen ulottuvuuden tuominen virtuaali-opintoihin ja T&K-toimintaan, partnerisuhteiden laadun parantaminen sekä TAMKin kansainvälisen tunnettavuuden lisääminen. Työskentelyssä korostuu yhä enemmän verkostoitunut toimintatapa. Tavoitteena on, että vuosittain ulkomaille yli kolmeksi kuukaudeksi opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon lähtevien opiskelijoiden määrä on 20 % nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä ja ulkomailta Suomeen yli kolmeksi kuukaudeksi opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon tulevien opiskelijoiden määrä on 15% nuorten koulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärästä.

5 d) Henkilöstön kehittäminen 5 Opiskelijoiden ja henkilöstön oppiminen ja ammatillinen kehittyminen ovat perustavanlaatuisia tekijöitä TAMKin toimiessa työelämän kehittäjänä. Oppiminen perustuu tavoitteellisuuteen ja siinä otetaan huomioon erilaiset oppimistyylit. Oppiminen on kriittinen menestystekijä opiskelijoiden menestymisen kannalta. Myös henkilöstön kannalta jatkuva oppimisprosessi on välttämätön, jotta koulutus on ajanmukaista. Erityisenä tavoitteena TAMKissa on sähköisten toimintojen ja ohjauspalveluiden kehittäminen, mikä edellyttää myös merkittävää henkilöstön kouluttamista. Koulutus suunnataan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian ja sen sisältämän nykytila-analyysin mukaisesti sekä T&K -toiminnan vaatimukset huomioiden. Opettajien tavoiteltu koulutusrakenne sopimuskauden lopussa on: 1) yliopettajat: lisensiaatti tai tohtori %, 2) lehtorit: ylempi korkeakoulututkinto, lisensiaatti tai tohtori 95 %. e) Ammatillinen opettajankoulutus Opettajankoulutuksessa keskitytään erityisesti esiintymis- ja vuorovaikutustaitojen parantamiseen myös verkkoympäristössä - sekä opettajaopiskelijoiden omien työyhteisöjen kehittämiseen. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa käynnistetään liittämällä opettajaopiskelijoiden opinnäytetyöt osaksi tätä toimintaa. TAOKK tekee yhteistyötä ammatillisten opettajakorkeakoulujen, muiden ammattikorkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten sekä yliopistojen kanssa. Pedagogista täydennyskoulutusta toteutetaan Tampereen seudun oppilaitosten ja yritysten kanssa. TAOKK on mukana valtakunnallisessa yhteishakujärjestelmässä ja opiskelijavalinnassa sekä sen edelleen kehittämisessä. TAOKK toteuttaa osan opettajankoulutuksesta Tampereen ulkopuolella toimivina opintoryhminä. TAOKK selvittää yhdessä Pirkanmaan alueen korkeakoulujen kanssa niiden alueelliset tarpeet henkilöstön pedagogiselle täydennyskoulutukselle strategiakaudella. Kehittämistavoitteisiin kuuluu myös yhteistyön laajentaminen yritysmaailmaan. 7. Voimavarat a) perusrahoitus ja hankerahoitus Edellyttäen, että ammattikorkeakoulun ylläpitäjä myöntää ammattikorkeakoulun käyttömenoihin vuosina ammattikorkeakoulun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tuloa vastaavan euromäärän, opetusministeriö myöntää ammattikorkeakoululle hankerahoitusta seuraavasti: Euroa Tutkimus- ja kehitystyöhön Osallistumiseen sisällöntuotantorenkaisiin osana valtakunnallista virtuaaliammattikor-

6 keakoulua Osallistumiseen opettajankoulutuksen sisällöntuotantorenkaaseen osana valtakunnallista virtuaaliammattikorkeakoulua Harjoittelun tukemiseen Yhteiset hankkeet -Virtuaaliammattikorkeakoulun kehittäminen Virtuaaliammattikorkeakouluportaalin ja sisällöntuotantorenkaiden toiminnan kehittäminen Yhteishaun toteuttamiseen Hankerahoitus yhteensä Valtionavustusten enimmäismäärät edellä oleviin hankkeisiin ovat seuraavat: - 'yhteiset hankkeet' -kohdassa mainittu verkosto ja siihen liittyvä kehittämishanke enintään 90 % hankkeen kokonaiskustannuksista, - harjoittelu enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista - muut hankkeet enintään 60 % hankkeen kokonaiskustannuksista. b) Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tukirahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2004 ammattikorkeakoululle euroa avoimen ammattikorkeakoulu-opetuksen järjestämiseen. c) Tuloksellisuusrahoitus Opetusministeriö varautuu myöntämään arvioinnissa parhaiten menestyneille ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa vuosina yleisten tuloksellisuuskriteereiden perusteella vuosittain yhteensä euroa, koulutuksen laatuyksikkökriteerien perusteella vuosina vuosittain yhteensä euroa sekä aluekehitysvaikutusten huippuyksikkökriteerien perusteella vuonna 2006 yhteensä euroa. d) Opettajankoulutuksen rahoitus Opetusministeriö myöntää vuonna 2004 ammattikorkeakoululle opettajankoulutusta varten määrärahan, jonka suuruus on yhtä opettajankoulutusta kohti 6340 euroa. e) Ulkopuolinen rahoitus Tampereen ammattikorkeakoulu asettaa tavoitteeksi, että sen käyttötalouden tuloista 12 % tulee muusta kuin edellä tarkoitetusta perusrahoituksesta ja muusta opetusministeriöltä tulevasta rahoituksesta. Tavoitteena on myös, että tutkimus- ja kehitystyöhön tulevan ulkopuolisen rahoituksen osuus käyttötalouden tuloista kasvaa sopimuskaudella 5-8 %:iin. Ammattikorkeakoulun alustava suunnitelma vuonna 2004 alkavista EU-rakennerahastohankkeista on liitteessä 2.

7 8. Seuranta ja raportointi 7 Tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden ja sopimuksen muuta toteutumista arvioidaan vuosittain tavoiteneuvottelujen yhteydessä. Ammattikorkeakoulu sitoutuu AMKOTA-tietojärjestelmän kehittämiseen ja opiskelijapalautejärjestelmä OPALA:n käyttöön. Valtioneuvosto hyväksyy koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Mikäli kehittämissuunnitelma aiheuttaa tarpeita muuttaa tätä sopimusta niin tarpeellisista muutoksista sopimukseen sovitaan ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa. Mikäli kaikkien ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen kokonaismäärä, aikuiskoulutuksen vuotuinen opiskelijamäärä tai opettajankoulutuksen aloituspaikkojen kokonaismäärä muuttuu valtion talousarviossa sopimuskaudella, muutoksista sovitaan tarvittaessa vuosittaisissa lisäpöytäkirjoissa. Hankerahoituksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että eduskunta myöntää tarvittavat määrärahat. Opetusministeriö päättää määrärahojen myöntämisestä erikseen. Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on myös, että Tampereen kaupunki myöntää ammattikorkeakoululle edellä sovitut määrärahat. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien rahoituksesta päätetään erikseen. Hankkeet toteutetaan ammattikorkeakoulun toimiluvan ja opetusministeriön koulutusohjelmien vahvistamisesta tekemän päätöksen rajoissa. Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2003 Opetusministeriö Tampereen kaupunki Arvo Jäppinen Ylijohtaja Reino Kanerva Hallituksen puheenjohtaja Tampereen ammattikorkeakoulu Juha Arhinmäki Johtaja Markku Lahtinen Rehtori LIITTEET 1. Ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2002 toiminnasta 2. Vuonna 2004 alkaviksi suunnitellut EU-rakennerahastohankkeet 3. Lisäpöytäkirja vuodelle 2005