Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot, klinikat) Tarvittaessa on mahdollista valita, mikä mainituista on vastaajien kannalta mielekkäin taso (osasto / laboratorio) Tarkasteltava ajanjakso on, soveltuvin osin, viisi viimeksi kulunutta vuotta Yksikkö voi omassa itsearvioinnissaan tietysti kerätä ja käyttää muitakin kuin tässä lomakkeessa pyydettyjä tietoja Lomakkeen laadinnassa on pyritty välttämään sellaisten asioiden kysymistä, joista yliopistossa on muutenkin tieto jo saatavissa (esim yliopiston kirjanpidon kautta kulkeva täydentävä rahoitus) Väitöskirjatöistä pyydetään tarkkoja tietoja siksi, että tiedekuntien ja yliopiston tasolla voidaan jatkossa entistä aidommin ennakoida tohtorintutkintotavoitteiden saavuttamista Laitoksen nimi: Yhteyshenkilö: I Tutkimusstrategia ja tutkimuksen tuloksellisuus 1 Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) 2 Laitoksen tieteellinen julkaisutoiminta: julkaisustrategia lyhyesti, julkaisutoiminnan viimeaikainen kehitys, julkaisujen vaikuttavuus (esim viittaustiedot) 3 Laitoksen kansainvälinen yhteistyö tutkimuksessa Lyhyt luonnehdinta ja tärkeimmät yhteistyötahot
4 Arvio siitä, miten laitoksella annettava opetus kytkeytyy laitoksen tutkimukseen 5 Perusteltu arvio laitoksen tutkimustoiminnan laadusta käyttäen liitteenä olevaa asteikkoa 1-7 soveltuvin osin avuksi II Tutkijat ja tutkimuksen laajuus 6 Laitoksen aktiivitutkijat (ei sisällä väitöskirjatyöntekijöitä), luettelot professorit: nimet, tutkimusteema, uusin tieteellinen julkaisu dosentit: samat tiedot muut: samat tiedot
7 Väitöskirjatyöt laitoksella Luettelo tohtorikoulutettavista, heidän ohjaajistaan ja väitöskirjatyönsä aiheista, maininta mahdollisesta yhteistyölaitoksesta (Oulun yliopistossa tai muualla), lyhyt sanallinen arvio työn vaiheesta (esim aiotusta 4 osajulkaisusta 2 painettu, yksi kirjoitusvaiheessa ), arvio väittelyn ajankohdasta, tieto siitä miten koulutus rahoitetaan (tutkijakoulu/muu täydentävä rahoitus/yliopiston virka/henkilökohtainen apuraha/muualla työssä ja väitöskirjatyö harrasteena) III Tutkimustyön edellytykset 8 Laitoksen toiminta tutkijakouluissa (valtakunnalliset ja yliopiston sisäiset) Vetovastuu, muu osallistuminen 9 Tarkastelkaa alanne väitöskirjatyötä edistäviä ja hidastavia tekijöitä (esim ohjaus) Missä määrin yksikössänne on selvitetty tällaisia tekijöitä ja tehty niiden perusteella toimenpiteitä? 10 Yliopiston rahoitusta täydentävän rahoituksen merkitys tutkimukselle Tärkeimmät rahoituslähteet ja niiden strateginen merkitys
11 Tutkimustoiminnan mahdollisuuksien tai laadun parantamiseen kohdistetut toimet laitoksella mitä on tehty ja mitä aiotaan tehdä IV Yleistä 12 Mahdollisia muita seikkoja, erityisesti saavutuksia, jotka liittyvät laitoksen tutkimustoimintaan Esim perusteltu arvio tutkimuksen taloudellisesta tai muusta yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta tai erityisen merkittävä tieteellinen ansio (ja perustelu siitä, miksi tämä on erityinen ansio) 13 Lyhyt kuvaus siitä, miten tämä arviointi tehtiin laitoksella (ketä arviointiin osallistui laitoksen johtaja/varttuneempi tutkija/tutkijakoulutettava)
Oheinen asteikko on alun perin Britannian yliopistoissa säännöllisesti toteutettavasta Research Assessment Exercisesta, ja sitä on käytetty Helsingin, Kuopion, Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen tutkimuksen kokonaisarvioinneissa vuosina 1999 2005 RATING SCALE AND DESCRIPTIONS The research activities of each assessed unit should be rated according to the following scale: 7 The majority of the unit s publications are at a high international level and virtually all others at a good international level 6 At least one third of the publications are at a high international level and many others at a good international level, these together comprising a clear majority 5 The majority of the publications are at least at a good international level and virtually all others at a fair international level 4 At least one third of the publications are at a good international level and many others at a fair international level, these together comprising a clear majority 3 The majority of the publications are at least at a fair international level 2 A minority of the publications are at a fair international level 1 None, or virtually none, of the publications are at a fair international level Näiden soveltamisesta on Tampereen yliopistossa annettu seuraavanlaisia ohjeita: High international level means work which is recognised as a major contribution within international academic communities and which could, if offered, be published by the leading international publishers or in the leading international journals with the most rigorous editorial standards (but irrespective of where it has actually been published) Good international level means work which is of undisputed relevance for international academic communities and which could be published by well-known international publishers or in wellknown international journals (but irrespective of where it has actually been published) Fair international level means work which is of possible relevance for international scientific communities and might stand a chance to be published abroad or by well-known national publishers or in well-known national journals (but irrespective of where it has actually been published)