Luomutilojen tuki-ilta 12.3.2015



Samankaltaiset tiedostot
Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin

Luomutilojen tuki-ilta

Ympäristöön liittyvät lakisääteiset hoitovaatimukset

Täydentävät ehdot - muutokset vuonna Sonja Pyykkönen Uudenmaan ELY-keskus

Luomutilojen tukikoulutus

Nitraattiasetus 1261 / Lannan varastointi Lannoitteiden käyttö Kirjanpitovaatimus

UUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta / 2015 (

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014

Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset

Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot

Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Luomutilojen EU-tukikoulutus. Lammilla

Luomutilojen tukikoulutus

Täydentävien ehtojen kokonaisuus

Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki

Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)

Peltovalvonnan havaintoja 2015

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

RavinneRenki Kaltevat pellot viljelyssä Nitraattiasetus uudistui. Vuokko Mähönen POSELY

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Täydentävät ehdot ja valvonnat MTK:n tukikoulutus 2015

Viljelijä tulotukikoulutus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

NITRAATTIASETUS. Maatalouden ympäristönsuojelupäivä Jyväskylä Anne Polso EPOELY

LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?

Lannan käsittely ja varastointi. Hannu Miettinen, Kokkolan kaupunki EU-tukikoulutus, Kälviän opisto

Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti

Tukioikeuksilla saa: perustuen viherryttämistuen nuorten viljelijöiden tuen. (aikaisempi tilatuki)

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus

Täydentävien ehtojen valvontatuloksia vuodelta 2017

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

Ympäristökorvauksen lannoitus

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Kasvitilan valmistautuminen luomuvalvontaan. Juha-Antti Kotimäki Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Viljelysuunnittelu. MTK:n tuki-infot Kevät 2015 Luomutilat

Luomutarkastus ja hallinto

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Uusi nitraattiasetus -luonnos Valtioneuvoston asetus eräiden maa-ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Viherryttäminen, luonnonhaittakorvaus, täydentävät ehdot ja nitraattiasetus

luonnos Valtioneuvoston asetus

Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Täydentävät ehdot. MTK-Pirkanmaan tukikoulutus kevät Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

N:o 931/ Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000

MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE

Tukihaku Täydentävät ehdot

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Mikä muuttuu Tukihaku 2015 Haettavat tuet Pohjois-Pohjanmaalla Aktiiviviljelijän määritelmä Perustuki Viherryttäminen Täydentävät ehdot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Viranomaisvaatimukset kierrätyslannoitteiden varastoinnille ja levitykselle

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Hevosenlannan säilytys, luovutus ja vastaanotto sekä talleja koskeva luvitus

Pirkko Tuominen, Luomun erityisasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

Luomutilojen tukikoulutus

RaHa-hankeen kokemuksia

Lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)

LUOMUSUUNNITELMA 1 (5)

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta /1250

Luomuilta Rosita Isotalo

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Peltovalvonnan havaintoja 2015

Maanviljelijänä pohjavesialueella Maankäyttö ja pohjavesi -te tapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Ympäristölupien valvonta ja lainsäädännön muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki

Espoon kaupunki Pöytäkirja 29. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017

Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella. Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

Ajankohtaista luonnonmukaisen tuotannon valvonnassa

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Valtioneuvoston asetus

Kerääjäkasvitoimenpide - Valvonta. Maaseutuyksikkö

Luomutuotannon kannattavuus

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Ajankohtaista tuotantoehdoissa Luomusiementuotanto. Luomuiltapäivä

Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Hyvinkää Tuki-info Reijo Käki

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Valvonnoissa koettua vuonna 2015

Neuvo2020-järjestelmä, Kokemukset luomutarkastuksista. Heikki Ajosenpää Satu Näykki Paimio

Ympäristösitoumus 2015

Valtioneuvoston asetus

Viljelijätuki-infot kevät 2015 Ohjelma

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Transkriptio:

Luomutilojen tuki-ilta 12.3.2015 Tuki-, luomusitoumus- ja tuotantoehdot - ajankohtaista Poimintoja nitraattidirektiivistä Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi Luomutilan valintoja 12.3.2015 Hakulomakkeella viherlannoitusnurmista > tuotantonurmiin ja lhpnurmiin Kerääjäkasvit mahdollisimman isolla pinta-alalla huomioi kuitenkin rikkakasvintorjunnan tarpeet! Kasvipeitteisyys-% mahdollisimman ylös Hyödynnä tuotantosidonnaiset tuet (valkuais- ja öljykasvit, ruis) Kartoita eloperäisten lannoitusaineiden vastaanottomahdollisuudet ja lietteen sijoittamismahdollisuudet Ei viherryttämisvelvoitetta luomuyksikössä> ei pysyvien nurmien haasteita -tuki/ha muuttuu vuosittain toteutettujen toimenpiteiden pinta-alojen mukaan. 1

Peltoluonnon monimuotoisuus, Kerääjäkasvit Kerääjäkasvien tehtävänä on kerätä varsinaisen viljelykasvin jälkeen maahan jääviä tai maasta vapautuvia ravinteita, etenkin mineraalityppeä, ja estää siten ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin ja pohjaveteen. Kasvusto myös suojaa maata lisäämällä kasvipeitteisyyttä sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvi voidaan kylvää - Viljelykasvin aluskasviksi kylvön yhteydessä - Viljan orastumisvaiheessa esimerkiksi rikkakasviäestyksen yhteydessä - Viljelykasvin korjuun jälkeen tai hieman ennen korjuuta; kuitenkin viimeistään 15.8. Se on: - Italianraiheinä tai muu heinä- tai nurmikasvi, apila tai näiden seos - Kauttaaltaan koko kasvulohkolla Kasvuston voi muokata tai kyntää syksyllä aikaisintaan 1. lokakuuta. Kerääjäkasvit Kustannuksia syntyy kasvuston perustamisesta joko viljelykasvin perustamisen yhteydessä, alkukasvukaudesta tai viljelykasvin korjuun jälkeen. Kerääjäkasveista siemen-ja kylvökustannus. Siemenkustannus vaihtelee 10-75 eur/ha. Kustannuksena myös kerääjäkasvin lopetus kemiallisesti tai mekaanisesti. Tulonmenetystä aiheuttaa viljelykasvin mahdollinen sadon alenema aluskasvin vaikutuksesta. Kerääjäkasvista saatava ravinnehyöty voidaan huomioida kustannusta vähentävänä tekijänä. Typpilannoitusvaikutus voi olla 20-60 kg/ha. Maanmuokkaus voi helpottua, pitkällä aikavälillä positiivisia satovaikutuksia ja maan rakenteen paranemista. Tuki 100 euroa/ha. 2

Kerääjäkasvikokemuksia Pieni Italianraiheinän siemenmäärä riittänee, 3-4 kg/ha. Kokeile kuitenkin ensin isommalla määrällä, jotta saat kattavan kasvuston. Italian raiheinän hinta on esim. 1,80 eur/kg (alv 0%) Kylvösyvyys 2012: 4 cm ja 2013 pintaan; ei ollut vaikutusta. Varmimmin kylvö onnistuu pintaan, kevyesti mullaten ja aikaisin keväällä. Vilkasta pieneliötoimintaa raiheinäkaistoissa, raiheinän runsas juuristo muokkauskerroksessa ja alempanakin. Muokkaus helpottuu. Harvakin kasvusto sakenee ja tasaantuu syksyllä; 2013 kasvussa vielä marraskuussa. Sato 2012: aluskasvin satovaikutusarvio -10% 2013: hyvät olosuhteet, ei vaikutusta 2014: ei haitallista kilpailua satokasvin kanssa Sadonkorjuu 2012: aluskasvikaistojen puintikosteus + 2-3% 2013: aluskasvista ei haittaa, puimuri ottaa tehoja enemmän aluskasvikaistolta(massaa enemmän) Lako tietää ongelmia 2014: ei merkittävää haittaa; silppurin terät kuntoon, jotta ei jää olkikasoja. Ajankohtaista luomutilalla 1. Luomusuunnitelma 2. Viljelykierto 5 vuotta - viljelykierron toimivuus ja tukiehdot 3. Viljelysuunnitelma 2015 - omat ja ostosiemenet 3

Lisäysaineisto Katso Evira: 1. Lisäysaineistorekisteri (saatavuus) 2. Päätös luvasta käyttää tavanomaisesti tuotettua lisäysaineistoa luonnonmukaisessa tuotannossa (yleinen lupa) Hae lupa tavanomaisen siemenen käytölle heti/ 1.5. mennessä. -Siemenen hankinta-ajankohta on voitava todistaa esimerkiksi tilausvahvistuksella, kuormakirjalla tai laskulla. -Lohkomuistiinpanoja ja varastokirjanpitoa voi käyttää tositteina itse tuotetun lisäysaineiston osalta. Lannan varastointi, uusi nitraattidirektiivi Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden laskemisessa voidaan edelleen ottaa huomioon viljelijöiden yhteiset lantalat ja pihattojen kuivikepohjat ja laitumelle jäävä lanta, suppeita jaloittelualueita ei oteta enää huomioon. Lantalan vähimmäistilavuuden laskemisessa voidaan ottaa huomioon samana laidunkautena laitumelle jäävä lanta, naudoilla enintään neljän kuukauden lanta. Ympärivuotisesti ulkona kasvatettavilla nautalajeilla voidaan huomioida kuitenkin koko ulkona vietetty kausi lantalatilavuusvaatimusta laskettaessa. Jos tilalla kertyy varastoitavaa kuivalantaa tai jos tilalla varastoidaan kerrallaan enintään 25 m3 kuivalantaa vuodessa, voidaan lanta varastoida esim. tiiviillä siirtolavalla joka katetaan peitteellä (aikaisemmin 20 m3). 4

Rakenteellisia vaatimuksia, uutta Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden kuormaaminen tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla (oltava kunnossa 1.1.2016 mennessä). Pysyvien ruokinta-ja juottopaikkojen tulee olla katetut ja tiivispohjaiset ja niille kertyvä lanta on poistettava riittävän usein (oltava kunnossa 1.1.2016 mennessä). Kattamisvaatimus ei koske toiminnallisesti eläinsuojan yhteydessä sijaitsevien ulkotarhojen ja jaloittelualueiden pysyviä ruokinta- ja juottopaikkoja. Kuivalannan varastointi poikkeustilanteissa Kuivalantaa, jonka ka-pitoisuus on vähintään 30 %, voidaan työteknisestä tai hygieenisestä syystä varastoida aumassa. Patteroinnin muutokset: Alustan muotoilu Pohjalle 20 cm:n nestettä sitova kerros Yhteen patteriin sijoitettava määrä enintään koko lohkolle levitettävä määrä kuivalantaa - Peitetään tiiviillä peitteellä Patteriin varastoitu kuivalanta on levitettävä patterin perustamisvuonna, talven yli säilyttäminen kielletty Varastointi aumassa on kielletty 1.11.-31.1. Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on kielletty marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Jos kuivalantaa varastoidaan aumassa poikkeustilanteessa eläintaudista johtuvan hygieenisen syyn vuoksi, voidaan auma säilyttää pellolla talven yli. - Patterin sijoittaminen: Kantavalle peltoalueelle, kaltevan lohkon yläreunaan > 100 m vesistöstä ja valtaojista tai kaivosta, 5 m ovista. 5

Lannoitteiden käyttö Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on kielletty 1.11. 31.3. Pellon pintaan levitetty lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet on muokattava maahan vuorokauden sisällä levityksestä (aikaisemmin koskenut vain syksyllä levitettyä). Kasvipeitteisenä talven yli pidettäville peltolohkoille lantaa ja orgaanista lannoitevalmistetta saa syyskuun 15. päivästä eteenpäin levittää vain sijoittamalla, ellei kyseessä ole syksyllä kylvettävän kasvin kylvöä edeltävä lannan levitys. Lannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin vyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata vuorokauden kuluessa levityksestä. Peltolohkon osilla, joiden kaltevuus on vähintään 15 prosenttia, lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levitys on aina kielletty. Typpilannoitusmäärät Liukoisen typen vuotuiset enimmäiskäyttömäärät (kg/ha) ovat muuttuneet. Jos liukoisen typen lannoitusmäärä ylittää 150kg/ha vuodessa, määrä on jaettava vähintään kahteen erään, joiden levittämisen välisen ajan on oltava vähintään kaksi viikkoa. Syyskuun alusta alkaen tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa levitettävän liukoisen typen määrä saa olla enintään 35kg/ha. Syksyllä levitetyn liukoisen typen määrä huomioidaan kokonaisuudessaan osana seuraavan viljelykasvin lannoitusta. 6

Lanta-analyysit Lannan ravinnepitoisuuden määrittäminen: 5 vuoden välein lanta-analyysi Liukoinen typpi Kokonaistyppi Kokonaisfosfori. Lannoitus suunnitellaan joko lanta-analyysin tai taulukkoarvojen perusteella. Kokonaistypen taulukkoarvot uutena mukaan. Lannan, lietelannan ja virtsan käsittelyn vähimmäisvaatimukset luonnonmukaisessa tuotannossa Käyttö luomussa Turkiseläinlanta Muut kuivike- ja lietelannat Tavanomainen virtsa Tavanomainen lietelanta kompostoituna Kun levitysalaa kohden korkeintaan 2 ey/ha (Levitysala= luovuttavan tilan pinta-ala+vastaanottavien tilojen pinta-alat yhteensä). Edellytetään selvitystä laajaperäisyydestä. Ilmastus tai laimennus Ilmastus tai laimennus Luonnonmukaisen tuotannon ohjeet 2012 -kasvintuotanto 7

Valmistaudu luomutarkastukseen Katso edellinen tarkastuspöytäkirja läpi + korjaa mahdolliset puutteet Asiakirjat saataville 102B päivitetty luomusuunnitelma Kuvaa rinnakkaisviljely (erillään pito ja merkitseminen) Kuvaa tavarantoimittajien asiakirjaselvitysten tarkastustapa Kuvaa alihankinta varastokirjanpito taseineen siemenet: tositteet + vakuustodistukset luvat tuotteiden saateasiakirjat, vaatimuksenmukaisuusvakuutukset jne. sopimukset; lanta-, vuokra- ja alihankinta Kirjanpito saataville! Tuotantoehdot = vähimmäisvaatimukset Löytyy netistä: http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/lomakkeet_ja_ohjeet/luomu/ Tulkintoihin tarkennuksia: Tuotteen markkinointi luomuna: Tuotteen markkinointi mahdollista luomuna, jos siirtymävaihe on alkanut 24 kk ennen luomutuotteena markkinoitavan kasvin kylvöä SV2-syksyllä kylvetty ruis, syysrypsi eivät täytä ehtoa. Siirtymävaiheen lyhentäminen: LHP-tai viherkesantona olleet lohkot voivat saada siirtymävaiheen lyhennyksen (ELYyn hakemus, lomake 9d) Kun voidaan osoittaa, ettei 3 edellisenä vuonna ole käytetty kiellettyjä tuotantopanoksia. 8

Kuvaus tavarantoimittajien asiakirjaselvitysten tarkastustavasta Jos hankitaan tuotteita muilta luomutoimijoilta, tarkistetaan aina myyjän kuuluminen luomuvalvontaan. Tuotteen mukana pyydetään asiakirjaselvitys (varmistetaan toimijan kuuluminen luomuvalvontaan), vaatimuksenmukaisuusvakuus (toimija vakuuttaa itse tuotteen olevan luomua) ja tarpeen mukaan kopio luomutarkastuksen päätöksestä (josta selviää mahdollinen markkinointikielto). Yhteystietoja: Kari Kulju, p. 0500 647 716, kari.kulju@proagria.fi Satu-Maaria Ahopelto, p. 0500 940 125, satu-maaria.ahopelto@proagria.fi Sari Hiltunen, p. 050 561 8369, sari.hiltunen@proagria.fi Marika Arrajoki-Alanen, Pirkanmaan ELY-keskus p. 0295 036040, marika.arrajoki-alanen@ely-keskus.fi 9

Neuvo 2020 Luomutilat Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi ry Ravinnetaselaskelma > toimenpidesuositukset Maan rakenteen arviointi (kuoppatesti) > toimenpidesuositukset Tukipuntari, ympäristökorvaus ym. / valinnat Luomusuunnitelman päivitykset Lannan käytön tarkentaminen (osana Wisua) KoneAgria8.-10.10. Tampereella Ympäristökorvauksen toimenpidevalintojen mukauttaminen (arviointi, miten meni ja mitä muutetaan) Maisema-ja luonnonkohteiden kartoitus Kuivatustarvekartoitus Energianeuvonnan/suunnitelman tarve > energia-asiantuntija Farmari 2.-4.7. Joensuussa Peltopäivä 9.7. Inkoossa Tukipuntari, ympäristökorvaus ym. / valinnat Tarkastukseen valmistautuminen neuvoja avuksi Pellonpiennar Kasvustokäynti > toimenpidesuositukset = Kasvinsuojelusuunnitelman tarkennukset Maan rakenteen arviointi 10

Näin homma etenee: Valitaan neuvonnan aihe Yhdessä ProAgrianasiantuntijan kanssa mietitään, mistä neuvonnan aihealueesta yritykselle on eniten hyötyä. Käytännön asiat hoituvat ProAgriankautta ProAgrianasiantuntija tekee määrärahavarauksen ja hoitaa neuvonnan kaikki tarvittavat paperiasiat sovitun mukaisesti. Ja valmista tuli Neuvonnan jälkeen tarvitaan vain vahvistus neuvontaan käytetystä ajasta. Mitä seuraavaksi? Neuvonnan käyttö ei lisää viljelijän paperityötä ja byrokratiaa. 11