Yhtiöjärjestyksen muuttaminen, jos muutos koskee osakkeenomistajan oikeuksia ja velvollisuuksia Hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan vahingonkorvausvastuu SGKY SYYSSEMINAARI 30.10.2015 KALASTAJATORPPA Asianajaja Jarmo Henriksson Asianajotoimisto Sivenius, Suvanto & Co Oy 1
2 Yhtiöjärjestyksen muuttaminen, jos muutos koskee osakkeenomistajan oikeuksia ja velvollisuuksia
Pääsääntö OYL 5:27 Yhtiöjärjestyksen muutos edellyttää aina määräenemmistöä Päätökseksi tulee ehdotus, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista Jos äänestää tyhjää, ääntä ei oteta huomioon kannatettuna eikä vastustettuna laskettaessa kahden kolmasosan enemmistöä annetuista äänistä 3
Pääsääntö OYL 5:27 Laskettaessa sitä, saavutetaanko kahden kolmasosan enemmistö edustetuista osakkeista, tyhjää äänestäneet osakkeet otetaan huomioon Tyhjän äänestäminen merkitsee näin ollen päätöksen vastustamista 4
Osakelajin oikeuksien muuttaminen OYL 5:28 Päätös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta siten, että osakelajeja yhdistetään tai koko osakelajin oikeudet muutoin vähenevät edellyttää: 1. Kaksi kolmasosan määräenemmistön 2. Kaksi kolmasosaa kunkin osakelajin kokouksessa edustetuista osakkeista 3. Suostumusta kaikkien sellaisten osakelajien osakkeenomistajien enemmistöltä, joiden oikeudet vähenevät 5
Osakelajin oikeuksien muuttaminen OYL 5:28 Kohdan 3 enemmistö ei tarkoita yhtiökokouksessa edustettuina olevien osakkeiden suostumusta, vaan kaikista osakkeista laskettavan enemmistön suostumusta Suostumusta ei tarvitse hankkia yhtiökokouksessa, vaan se voidaan hankkia ennen kokousta Päätöksen puolesta äänestäminen merkitsee suostumuksen antamista samoin kuin kaikki muu menettely yhtiökokouksessa, paitsi vastaan äänestäminen 6
Osakelajin oikeuksien muuttaminen OYL 5:28 Säännös koskee siis niitä tilanteita, joissa osakelajin oikeuksia heikennetään tai joissa yksi tai useampi osakelaji yhdistetään muuhun osakelajiin Säännös koskee kuitenkin vain osakelajin oikeuksien muuttamista ja jos muutos koskee vain joitakin yksittäisiä osakkeita, sovellettavaksi tulee OYL 5:29 ja OYL 1:7 eli yhdenvertaisuusperiaate 7
Osakkeenomistajan suostumus OYL 5:29 Osakkeenomistajalta on saatava suostumus yhtiöjärjestyksen muuttamiseen, kun 1. Hänen oikeuttaan yhtiön voittoon tai netto-omaisuuteen vähennetään 13 luvun 9 :ssä tarkoitetulla yhtiöjärjestyksen määräyksellä 8
Osakkeenomistajan suostumus OYL 5:29 2. Hänen maksuvelvollisuuttaan yhtiötä kohtaan lisätään Tämä tarkoittaa sitä, että yhtiövastikkeen maksuvelvollisuuden määräytymisperustetta korotetaan tai muutetaan siten, että se johtaa suurempaan maksurasitukseen Sellainen muutos, joka ei tosiasiassa johda maksurasituksen kasvamiseen, ei edellytä suostumusta 9
Osakkeenomistajan suostumus OYL 5:29 Tietenkään se, että yhtiövastikkeen määrää korotetaan, ei edellytä suostumusta, mikäli päätös ei samalla merkitse maksuperusteen muuttamista 10
Osakkeenomistajan suostumus OYL 5:29 3. Oikeutta hänen osakkeensa hankkimiseen rajoitetaan ottamalla yhtiöjärjestykseen 3 luvun 7 :ssä tarkoitettu lunastuslauseke tai 3 luvun 8 :ssä tarkoitettu suostumuslauseke 4. Hänen osakkeeseensa perustuvaa etuoikeutta osakkeisiin rajoitetaan 9 luvun 3 :n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla 5. Oikeutta enemmistöosinkoon rajoitetaan 13 luvun 7 :ssä tarkoitetulla tavalla 11
Osakkeenomistajan suostumus OYL 5:29 6. Hänen osakkeeseensa liitetään 15 luvun 10 :ssä tarkoitettu lunastusehto 7. Yhtiön oikeutta vahingonkorvaukseen rajoitetaan 22 luvun 9 :ssä tarkoitetulla tavalla 12
Osakkeenomistajan suostumus OYL 5:29 8. Samanlaisten osakkeiden tuottamien oikeuksien keskinäistä suhdetta muutetaan ja muutos koskee hänen osakkeitaan Tässä tarkoitetaan tilanteita, joissa muutos voi olla joidenkin osakkeenomistajien etuja parantava, jolloin suostumus on vaadittava muilta osakkeenomistajilta Muutos voi toki olla myös vain joidenkin osakkeenomistajien etua heikentävä, jolloin suostumus on saatava näiltä osakkeenomistajilta 13
Osakkeenomistajan suostumus OYL 5:29 Yhtiökokous ei saa tehdä 1 luvun 7 :ssä tarkoitetun yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista päätöstä ilman sen osakkeenomistajan suostumusta, jonka kustannuksella epäoikeutettu etua annetaan 14
Osakkeenomistajan suostumus OYL 5:29 Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella Yhdenvertaisuusperiaatteen keskeinen sisältö on enemmistöosakkeiden omistajalle ja johdolle suunnattu kielto väärinkäyttää määräysvaltaa yhtiössä 15
Osakkeenomistajan suostumus OYL 5:29 Säännös on tarkoituksella yleisluontoinen, jotta se soveltuisi käytännössä esiintyviin mitä erilaisimpiin väärinkäyttötilanteisiin Asiaa arvioidaan yksittäistapauksessa vallitsevien olosuhteiden perusteella 16
Osakkeenomistajan suostumus OYL 5:29 Säännöksen lähtökohtana siis on, että tilanteessa, jossa kysymys on osakkeenomistajan kannalta epäedullisesta päätöksestä, vaaditaan osakkeenomistajan suostumus päätöksenteolle 17
Osakkeenomistajan suostumus OYL 5:29 Jos päätös ei koske kaikkia osakkeenomistajia, päätöksen edellytyksenä on ensin yhtiöjärjestyksen muutoksen edellyttämä määräenemmistö ja lisäksi edellytetään niiden osakkeenomistajien suostumuksen saamista, joiden asema päätöksen takia heikkenee 18
Yhtiöjärjestyksen muuttaminen, kun muutos vaikuttaa osakkeenomistajiin Yhtiökokouksen päätös on mitätön mm. jos päätökseen olisi vaadittu osakkeenomistajien suostumus (esim. on päätetty osakkeenomistajien uudesta lisämaksusta) päätös on selvästi yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen eikä osakkeenomistajan suostumusta ole saatu 19
Turun hovioikeus 15.5.2011 Osakkeenomistaja moitti golfyhtiön yhtiökokouksen päätöstä sillä perusteella, että yhtiökokous päätti periä osakkeenomistajilta yhtiöjärjestyksen vastaisen lisämaksun ravintolapalveluista Yhtiö katsoi, että maksu oli pelioikeuden käyttämisen edellytys, koska yhtiön mukaan yhtiökokous voi päättää periä maksuja osakkailta 20
Hovioikeus: Yhtiökokouksen päätös oli mitätön Mikä tapauksen ratkaisi? Lisämaksuvelvollisuutta (ravintolakortti) koskeva yhtiöjärjestyksen määräys ei ollut riittävän täsmällinen ja siksi osakkeenomistajien maksuvelvollisuuden lisäämiseksi olisi tullut saada näiden osakkeenomistajien suostumus 21
Yhtiö päätti, että pelikausimaksun (300e) lisäksi osakkeenomistajan on maksettava ravintolakortin maksu (150e) Osakkeenomistaja kieltäytyi maksamasta ravintolakorttimaksua. Yhtiö eväsi tällä perusteella osakkaan pelioikeuden. 22
Lisämaksuja koskeva yhtiöjärjestysmääräys: Yhtiökokous voi lisäksi päättää periä maksuja osakkailta tai ulkopuolisilta golfkenttien ja niiden rakennusten ja laitteiden käyttäjiltä käyttäen perusteena näiden käyttöä, käyttövarausta tai muuta alalla yleisesti sovellettavaa perustetta tai valtuuttaa hallituksen päättämään näiden maksujen perimisen perusteista. 23
Lisämaksun perimisen perusteena tuli siis olla todellinen käyttö Tapauksessa ravintolamaksu ei riippunut itse ravintolan todellisesta käytöstä Yhtiöjärjestyksen mukaan maksut olisi tullut sitoa ravintolan todelliseen käyttöön 24
Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläisen oikeuden, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä (OYL 1:7) Yhtiökokous, hallitus tai toimitusjohtaja eivät saa tehdä päätöstä tai ryhtyä toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella 25
Kantaja esitti, että hän joutuisi tosiasiassa maksamaan muiden osakkeenomistajien ja ulkopuolisten käyttäjien ravintolapalveluita, koska ei itse niitä halua käyttää. Siten kantajan mielestä osakkeiden tuottamien oikeuksien keskinäinen suhde muuttui. Ja koska tämä johti pelioikeuden epäämiseen, päätös olisi vastoin yhdenvertaisuusperiaatetta. 26
Oikeus otti lyhyesti kantaa yhdenvertaisuusväitteeseen Se katsoi, että ravintolapalveluita koskeva lisämaksu (150e) oli kaikille sama eikä siten loukannut yhdenvertaisuusperiaatetta 27
Korkein oikeus 2006:19 Yhtiöjärjestyksessä määrättiin vastikkeen maksamisesta seuraavasti: Yhtiön omaisuuden hoitoa ja toiminnan ylläpitoa varten ovat osakeluetteloon merkityt osakkeenomistajat velvollisia maksamaan yhtiölle vastiketta, jonka suuruuden sekä pelioikeuden käyttöön liittyvistä määräyksistä päättää yhtiön hallitus. Hallitus oli päättänyt vuonna 1991, että yhtiövastike on oltava täysin maksettu myös taannehtivasti, jotta osakkaalla olisi pelioikeus 28
Vastaajayhtiö oli ostanut osakkeet vuonna 2000 yhden markan kauppahinnalla. Myyjäyhtiö ei ollut maksanut vastikkeita vuosina 1992-2000 Kauppakirjassa selvästi mainittu, että vastikemaksuihin liittyy pitkäaikainen riita, ja että myyjä ei ollut saanut haltuunsa pelioikeuksia eikä siten kyennyt niitä luovuttamaan Vastaajayhtiö ei ollut maksanut vuosien 2001-2002 vastikkeita. Vastaajayhtiön maksuvelvollisuus vuosien 2001-2002 osalta oli sinänsä riidaton 29
Kantaja Kerigolf vaati vastaaja Calixton Oy:tä maksamaan vuosien 2001-2002 vastikkeet korkoineen Vastaajan mielestä maksuvelvollisuutta ei ollut, koska Kerigolf olisi kieltänyt pelioikeuksien käytön siinäkin tapauksessa, että vastaaja olisi maksanut vuosien 2001-2002 vastikkeet, muttei edellisen omistajan laiminlyömiä vastikemaksuja vuosilta 1992-2000 Hallituksen päätös 1991: Kaikissa osakekaupoissa pitää kunkin pelioikeuden kohdalla olla yhtiövastike maksettu myös 30 taannehtivasti ennen kuin pelioikeus on pelikelpoinen.
Korkein oikeus katsoi, että vastaaja oli velvollinen maksamaan vuosien 2001-2002 vastikkeet Kerigolfille. Kanne koski vain näiden vuosien vastikkeita Mikä tapauksen ratkaisi? Yhtiöjärjestyksen mukaan vastikkeenmaksuvelvollisuus perustui osakkeen omistamiseen eikä itse pelioikeuden käyttämiseen 31
Mikäli vastaaja olisi maksanut vuosien 2001-2002 vastikkeet, se olisi voinut käyttää pelioikeuksiaan Vastaaja ei siten voinut perustella maksamattomuuttaan sillä, että Kerigolf oli vaatinut vuosien 2001-2002 vastikkeiden lisäksi vuosien 1992-2000 vastikkeita 32
Yhtiön hallituksen päätös vastikerästien (vuosien 1992-2000 maksut) maksuvelvollisuudesta ei kuitenkaan ollut pätevä, koska maksuvelvollisuus ei perustunut yhtiöjärjestykseen Näin ollen tämäkin tapaus korostaa sitä, että lisämaksumääräyksen tulee perustua riittävän täsmälliseen yhtiöjärjestyksen määräykseen. Muutoin maksuvelvollisuuden myöhempi laajentaminen edellyttää yhtiöjärjestyksen muutosta ja siten kaikkien osakkeenomistajien suostumusta. 33
Jos uusi osakkeenomistaja halutaan vastaavan vanhan omistajan vastikerästeistä, tästä on oltava riittävän täsmällinen määräys yhtiöjärjestyksessä 34
Kouvolan hovioikeus 22.11.2012 Kyse oli hallituksen puheenjohtajan (ja samalla toimitusjohtajan) kelpoisuudesta päättää yhtiövastikkeen perimättä jättämisestä tiettyjen osakkeiden osalta Kantajan mielestä vain yhtiökokous sai päättää vastikkeen perimättä jättämisestä Vastaaja katsoi, että hallituksella ja sen puheenjohtajalla oli kelpoisuus edustaa yhtiötä ja mahdollinen yhdenvertaisuuden loukkaaminen voi johtaa vain vahingonkorvauskanteeseen, muttei päätöksen mitättömyyteen 35
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous päättää osakkeenomistajalta perittävästä hoitovastikkeesta Yhtiö oli silti valtuuttanut hallituksen päättämään vastikkeiden perimättä jättämisestä 36
OYL:n mukaan jos samanlajisten osakkeiden tuottamien oikeuksien suhdetta muutetaan, osakkeenomistajalta on saatava suostumus yhtiöjärjestyksen muuttamiseen Yhtiökokous ei voi tehdä yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista päätöstä ilman sen osakkeenomistajan suostumusta, jonka kustannuksella etu annetaan 37
Hovioikeus katsoi, että muiden kuin vastikevapautuksen saaneiden maksuvelvollisuutta oli siten kasvatettu suhteessa alennuksen saaneisiin Tämä oli yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista Ainoa keino halutun lopputuloksen toteuttamiseksi olisi ollut sellainen yhtiökokouksen päätös, jossa kaikki osakkeenomistajat olisivat antaneet tähän suostumuksensa 38
39 Hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan vahingonkorvausvastuu
Hallituksen yleiset tehtävät OYL 6:2 Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä Hallitus tai hallituksen jäsen ei saa noudattaa yhtiökokouksen, hallintoneuvoston tai hallituksen tekemää päätöstä, joka on osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisena pätemätön 40
Kysymys on hallituksen yleistoimivallan määrittelystä Tarkoittaa sitä, että hallitus vastaa niistä tehtävistä, joita ei ole laissa tai yhtiöjärjestyksessä nimenomaisesti osoitettu yhtiökokoukselle, hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle Jos yhtiöllä on toimitusjohtaja, hän vastaa juoksevaan hallintoon kuuluvista tehtävistä, jolloin hallitukselle jää vastuu tämän ulkopuolelle menevistä, laajakantoisimmista liiketoiminnallisista päätöksistä 41
Hallitus siis tekee päätökset kaikista sellaisista liiketoimintaan liittyvistä asioista, jotka eivät kuulu toimitusjohtajalle Kirjanpidon ja varainhoidon osalta hallitus vastaa siitä, että valvonta on asianmukaista, kun toimitusjohtaja vastaa itse toiminnasta Hallituksella on myös yleinen velvollisuus järjestää yhtiölle asianmukainen organisaatio 42
Toimitusjohtajan yleiset tehtävät OYL 6:17 Juoksevan hallinnon järjestäminen hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luottavalla tavalla järjestetty Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenille tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi 43
Toimitusjohtaja saa ryhtyä yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin ja laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voi odottaa aiheuttamatta yhtiön toiminnalle olennaista haittaa Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on annettava mahdollisimman pian tieto toimista 44
Johdon huolellisuusvelvollisuus (OYL 1:8) Johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua Koskee toimitusjohtajaa ja hallitusta Koskee myös tilanteita, joissa mitään ei tehdä (esim. toimintaa jatketaan samalla tavalla yhtiön heikosta taloudesta huolimatta) Objektiivinen arviointi (miten huolellinen henkilö toimisi), joten mittarina ei ole, millaista huolellisuutta johto noudattaa omissa toimissaan Riskinotto kuuluu yritystoimintaan 45
Arvioinnissa huomioitava liiketoiminnan luonne, rajallinen aika ja rajalliset resurssit sekä toiminnan nopeatempoisuus Huolellisuutta arvioitava päätöksentekohetkellä saatavilla olevien tietojen perusteella Huolellisuusvelvollisuuden vaatimuksen voidaan katsoa korostuvan hankkeen koon ja siihen liittyvien riskien kasvaessa Vahingollinen lopputulos ei automaattisesti tarkoita, että huolellisuusvelvollisuutta on rikottu 46
Riittävä huolellisuus Ratkaisun taustaksi on hankittu tilanteen edellyttämä ja mahdollistama asianmukainen tieto Tämän tiedon perusteella on tehty yhtiön edun näkökulmasta johdonmukainen päätös tai muu toimi Päätökseen eivät ole vaikuttaneet johdon jäsenten mahdolliset eturistiriidat 47
Johdon valvontavelvollisuus Johdon on valvottava yhtiön organisaation toimintaa Reagointi väärinkäytöksiin Yleinen asioiden kulun seuraaminen Nimenomainen toimimisvelvollisuus Mm. työntekijöiden valvonta KKO 1999:86 Toisaalta sellaisella hallituksen jäsenellä, joka ei ole osallistunut yhtiön joka päiväiseen toimintaan, ei voida asettaa pitkälle menevää vaatimusta seurata aktiivisesti yhtiön taloudellisia asioita, jollei siihen ilmene erityistä syytä. Hallituksen puheenjohtajalta voidaan kuitenkin edellyttää muuta hallituksen jäsentä aktiivisempaa seurantaa 48
Johdon valvontavelvollisuus Hallitus valvoo toimitusjohtajaa Tarpeen mukaan erotettava toimitusjohtaja ja palkattava uusi toimitusjohtaja KKO 1999:86 Hallituksen tulee huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tämä velvollisuus käsittää myös sen, että hallitus valvoo toimitusjohtajaa ja pitää huolta siitä, että hän hoitaa tehtävänsä. 49
Mitä riskialttiimpaa toiminta on, sitä tiukempi vastuu hallituksen jäsenellä on valvoa yhtiön toimintaa 50
Kirjanpidon ja varainhoidon järjestäminen Toimitusjohtaja vastaa kirjanpidon oikeellisuudesta ja varainhoidon järjestämisestä Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnasta Delegointi tilitoimistolle tai kirjanpitäjälle ei poista yhtiöoikeudellista vastuuta, koska johdon on valvottava kirjanpidon asianmukaisuutta 51
Johdon vahingonkorvausvastuu OYL 22:1 Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään 1 luvun 8 :ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle. 52
Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava myös vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten tätä lakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhtiölle, osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. 53
Tuottamusolettama (oletettu huolimattomuus) Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla tätä lakia muulla tavalla kuin pelkästään rikkomalla 1 luvussa tarkoitettuja periaatteita tai jos vahinko on aiheutettu rikkomalla yhtiöjärjestyksen määräystä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti. Sama koskee vahinkoa, joka on aiheutettu 8 luvun 6 :n 2 momentissa tarkoitettuun yhtiön lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella. 54
Yleisiä periaatteita Yhtiön johto on yhtiöön nähden asiamiesasemaan verrattavassa asemassa. Tästä syystä johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua ja jo tämän velvoitteen rikkominen sinänsä riittää perustamaan korvausvastuun yhtiötä kohtaan. Muita kohtaan, esim. osakkeenomistajia ja velkojia, vastuun syntyminen edellyttää, että on rikottu yleisen huolellisuusvelvollisuuden sijasta jotain osakeyhtiölain normia tai yhtiöjärjestystä 55
Vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamusta Osakeyhtiölain tarkoittama vastuu ei ole missään tapauksessa tuottamuksesta riippumatonta eli ns. ankaraa vastuuta Tästä huolimatta osakeyhtiön säännösten tai yhtiöjärjestyksen määräysten rikkominen aiheuttaa vastuuvelvolliselle todistustaakan siitä, että tuottamus puuttuu 56
Asiantuntemuksen puute ei poista vastuuta KKO 1991:12 Hallituksen jäsenet ovat olleet velvollisia tuntemaan säästöpankkilain säännökset KKO 1982: Yhdistyksen hallituksen jäsen tuomittiin vahingonkorvausvastuuseen. Vastuuta soviteltaessa hallituksen varapuheenjohtajana toiminut lakimies, joka oli vastuun perustuneesta toimesta päättäneessä kokouksessa toiminut puheenjohtajana, tuomittiin muita suurempaan korvaukseen. Tätä perusteltiin hänen asiantuntemuksellaan ja hänen asemaansa perustuvilla erityisillä velvollisuuksilla 57
Myös vahingonkorvausoikeudellinen syy-yhteys on edellytyksenä korvausvelvollisuudelle Syy-yhteyden on oltava riittävää, ts. pelkästään se, että menettely on osaltaan johtanut vahingon aiheuttamiseen ei välttämättä perusta korvausvastuuta Korvausvastuun piirin ulkopuolelle jää normien vastaisen teon tai laiminlyönnin hyvin etäiset ennalta arvaamattomat seuraukset 58
Johdon vahingonkorvausvastuu yhtiölle Hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka tämä tehtävässään aiheuttaa. Tehtävässäolo kattaa muutakin tyypillistä toimintaa kuin vain hallituksen kokouksessa toimimisen Myös toiminta hallituksen jäsenen ominaisuudessa muodollisen kokouksen ulkopuolella voi siis aiheuttaa korvausvastuun 59
Johdon vahingonkorvausvastuu yhtiölle Ajallisesti tehtävä alkaa, kun johtohenkilö on valittu tehtävään ja hänen toimikautensa on alkanut ja päättyy puolestaan pääsääntöisesti toimikauden päättyessä Sillä, että vahinko mahdollisesti ilmenee vasta toimikauden päättyessä, ei ole vastuun poistavaa merkitystä Vastuu alkaa, kun henkilö on valittu hoitamaan kyseistä tehtävää. Sillä, että valintaa ei mahdollisesti ole rekisteröity kaupparekisteriin, ei ole merkitystä vastuun kannalta 60
Jos johtohenkilö ei esteellisyyden vuoksi osallistu päätöksentekoon, hän ei joudu vastuuseen muiden tekemästä päätöksestä Pääsääntö on, että johtohenkilön ollessa poissa kokouksesta, hän ei ole vastuussa tehdystä päätöksestä Poissaolo kuitenkin voi johtaa korvausvastuuseen, sillä kysymys voi olla vastuun välttelystä ja johdolla on velvollisuus hoitaa yhtiön asioita 61
KKO 1997:151 Asuntoyhtiön katsottiin olevan vastuussa liukkaiden estämättä jättämisestä katuosuudellaan. Isännöitsijä sen sijaan vapautettiin korvausvastuusta, koska hänen katsottiin täyttäneen talonmiehen ohjaamisvelvollisuutensa, eikä isännöitsijällä ollut velvollisuutta itse tarkistaa katuosuuden liukkautta Mitä merkittävämmästä päätöksestä on kysymys, johdolla on velvollisuus huolehtia siitä, että pääsee mukaan päätöksentekoon 62
Varajäsenen sekä toimitusjohtajan sijaisen korvausvastuu koskee ainoastaan tilanteita, kun varajäsen on varsinaisen jäsenen sijalla, jos toimitusjohtajan sijassa oleva hoitaa toimitusjohtajalle kuuluvia tehtäviä Hallituksen jäsenten työnjako voi vaikuttaa vastuuseen Esim. korvausvastuun määrää arvioitaessa Erityisestä syystä hallituksen jäsenellä on velvollisuus valvoa myös muita osa-alueita hoitavia hallituksen jäseniä 63
Johdon vahingonkorvausvelvollisuus edellyttää johdon henkilöltä tuottamusta Tuottamus arvioidaan kunkin henkilön kohdalla erikseen eli vaaditaan tämän henkilön oma tuottamus 64
Hallituksen jäsenten vastuu ei ole kollegiaalista, vaan vastuu perustuu individuaalisen tuottamusarvioon. Vastuun syntymiseen siis vaaditaan jokaisen henkilön osalta hänen oma tuottamuksensa. KKO 2001: 85 Osakeyhtiön hallituksen puheenjohtajana toiminut A väitti sopineensa yhtiön toimitusjohtajana ja myös hallituksen jäsenenä toimineen B:n kanssa, että B huolehtii kirjanpidosta. Kun sopimus ei vapauttanut A:ta osakeyhtiölain tarkoittamasta hallitukselle kuuluvasta kirjanpidon valvontavelvollisuudesta, A tuomittiin rangaistukseen kirjanpitorikoksesta 65
Johdon vahingonkorvausvastuu osakkeenomistajille ja kolmansille Vastuu suppeampi kuin yhtiötä kohtaan oleva vastuu: Johdon henkilön on korvattava osakkeenomistajalle ja kolmannelle vahinko, jonka hän on tehtävässään muuten osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut 66
Osakkeenomistaja tai velkoja ei voi vaatia johtoon kuuluvilta vahingonkorvausta pelkästään sillä perusteella, että johto on laiminlyönyt OYL 1:8 mukaisen velvollisuutensa huolellisesti toimien edistää yhtiön etua Korvausta vaativan on osoitettava jokin erityinen osakeyhtiölain säännös tai yhtiöjärjestyksen määräys, jota rikkomalla vahinko on aiheutettu 67
Vastuun perusteena voi olla esimerkiksi yhdenvertaisuusperiaatteen rikkominen tai laiminlyönti noudattaa osakepääoman suojaa koskevia säännöksiä taikka mitä tahansa osakeyhtiölaista tai yhtiöjärjestyksestä seuraavia erityisiä velvollisuuksia Osakkeenomistajalla voi olla tietyin edellytyksin oikeus ajaa johtohenkilöitä vastaan vahingonkorvauskannetta yhtiön hyväksi, jolloin osakkeenomistaja voi vedota myös pelkästään yleisen huolellisuusvelvollisuuden rikkomiseen 68
Velkojan vahingot syntyvät useimmiten yhtiön konkurssissa, jolloin konkurssivelalliselle siirtyy oikeus yhtiön puhevallan käyttämiseen ja mm. yleisen huolellisuusvelvollisuuden rikkomiseen perustuvien kanteiden nostamiseen Osakkeenomistajan, velkojan tai muun henkilön oikeus saada vahingonkorvausta edellyttää, että rikottu yhtiöjärjestyksen tai osakeyhtiölain normi on tarkoitettu suojelemaan juuri sitä tahoa, jonka kärsimästä vahingosta on kysymys 69
Esimerkiksi jos yhtiön johto rikkoo velvollisuutta ilmoittaa oman pääoman negatiivisuudesta rekisteriin, tällä normilla on tarkoitettu suojata myös sivullisia, kuten yhtiön velkojia, ja säännösten rikkominen voikin aiheuttaa johdolle korvausvastuun KKO 1992:66 Osakkeenomistaja, joka oli noudattanut osakeyhtiön hallituksen antamaa virheellistä lunastusohjetta, oli menettänyt oikeutensa osakkeiden lunastamiseen. Kun lunastusohjauksen antamiseen osallinen hallituksen jäsen oli yhtiöjärjestystä rikkomalla aiheuttanut vahinkoa osakkeenomistajalle, hänet velvoitettiin osakeyhtiölain nojalla korvaamaan vahinko ilman vahinkolajeihin kohdistuvia rajoituksia. 70
Jos johto on rikkonut muuta lakia kuin osakeyhtiölakia, ei siitä seuraa korvausvastuuta osakkeenomistajalle tai kolmannelle Esimerkiksi jos yhtiön johto on myötävaikuttanut yhtiön ja muun henkilön välisen sopimuksen rikkomiseen, ei se merkitse sitä, että johto olisi osakeyhtiölaista johtuvan vahingonkorvausvastuun muodossa henkilökohtaisessa vastuussa sopimuksen täyttämisestä suhteessa yhtiön sopijakumppaniin 71
Vastuu voi olla myös esittelijän vastuuta. Ts. hallituksen jäsenet voivat olla korvausvastuussa sillä perusteella, että hallitus on päätösehdotuksellaan myötävaikuttanut yhtiökokouksen lainvastaisen päätöksen syntymiseen Korvausvastuu voi olla myös täytäntöönpanovastuuta eli jos johto panee täytäntöön yhtiökokouksen, osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisen pätemättömän päätöksen 72
Huom. Yhtiön johto ei yleensä kuitenkaan voi kieltäytyä panemasta täytäntöön epätarkoituksenmukaisena pitämäänsä yhtiökokouksen päätöstä, eikä tällaisen päätöksen täytäntöönpanon perusteella voi myöskään seurata vahingonkorvausvastuuta Osakeyhtiölain säännösten ja yhtiöjärjestyksen vastaiseen menettelyyn rinnastuvat myös tilanteet, joissa menetellään yhtiön sisäisten toimintaohjeiden vastaisesti 73
Esimerkiksi jos toimitusjohtaja on aiheuttanut yhtiölle vahinkoa tekemällä sopimuksen, joka arvoltaan ylittää hallituksen päättämän rajan, toimitusjohtajan voidaan katsoa rikkoneen nimenomaista säännöstä hallituksen ohjeiden ja määräysten noudattamisesta, jolloin toimitusjohtajan on, vastuun välttääkseen, osoitettava toimineensa huolellisesti 74
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan rikosvastuu Esitutkinnalla, oikeudenkäynnillä ja ylipäänsä rikosprosessilla on useita negatiivisia vaikutuksia Rikosvastuuseen joutuminen luo negatiivista julkisuutta, vaikka itse asiassa kyse olisikin melko mitättömästä teosta Rikoksiin liittyy usein vahingonkorvausvelvollisuus Rikosprosessit kestävät useita vuosia, vaikeimmissa tapauksissa yli kymmenenkin vuotta 75
Varkaus, kavallus, petos Maksukyvyttömyystilanteet: Velallisen epärehellisyys, velallisen petos, velallisen vilpillisyys, velallisrikkomus, velkojan suosinta Työsuhde Työturvallisuusrikos, työaikasuojelurikos, työsyrjintä Usein vastuu kohdentuu alempiin esimiehiin eikä suoraan hallitukseen 76
Verorikokset: Verorikkomus, veropetos Kirjanpitorikos Toimitusjohtaja syyllistyy tähän hallitusta herkemmin Osakeyhtiörikos ja rikkomus 77 Rikos mm. OYL:n vastainen varojenjako Rikkomus mm. yhtiökokouksen pöytäkirjan nähtävänä pitämisen tai osake- ja osakasluetteloiden pitämisen laiminlyönti
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vastuuvapaus Vastuuvapaudessa yhtiö luopuu esittämästä vahingonkorvausvaatimuksia yhtiön johtoa eli toimitusjohtajaa ja hallituksen jäseniä kohtaan Yhtiökokous voi päätöksellään myöntää johdolle vastuuvapauden 78
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vastuuvapaus Käytännössä vastuuvapauspäätös ei yleensä suojaa johtoa Yhtiökokouksen olisi saatava olennaisesti oikeat ja riittävät tiedot korvausvaatimuksen perusteena olevasta toimenpiteestä KKO 1997:110 Yhtiökokouksen vastuuvapauspäätöksen vaikutuksen kannalta on siis keskeistä, ovatko nimenomaan yhtiökokoukselle annetuista tiedoista ilmenneet ne seikat, joihin vahingonkorvauskanne perustuu KKO 1999:12 Korkein oikeus katsoi, että vaikka yksi osakkeenomistaja omisti pääosan osakeyhtiön osakkeista, ei tämän tiedolla ollut merkitystä ratkaistaessa yhtiökokouksen myöntämää vastuuvapauden tehokkuutta 79
Kanneoikeuden vanheneminen Muuhun kuin rangaistavaan tekoon perustuva kanne on nostettava hallituksen jäsentä tai toimitusjohtajaa vastaan viiden vuoden kuluessa sen tilikauden päättymisestä jona päätös tai toimenpide on tehty 80
Vastuun rajoittaminen Johtoon kuuluvan henkilön eriävä mielipide hallituksen kokouksessa voi vapauttaa vahingonkorvausvastuusta Hallituksen jäsenellä aina oikeus saada eriävä mielipiteensä kokouspöytäkirjaan Joissakin tilanteissa hallituksen jäseneltä saatetaan edellyttää eriävän mielipiteen lisäksi aktiivisia toimia vahingon estämiseksi Eriävän mielipiteen esittäminen ei absoluuttisesti poista vastuuta 81
Hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan vastuuta voidaan rajata myös yhtiön ottamalla johdon vastuuvakuutuksella Korvaa hallituksen jäsenelle tämän korvattavaksi jääneen vahingon Vakuutusturvan suoja riippuu aina yksittäisen vakuutuksen ehdoista Yleensä ei korvata rikoksella aiheutettuja vahinkoja (huom. eri rikoksia on runsaasti) Ei tahallaan aiheutettuja vahinkoja 82 Mitä laajempi suoja, sen kalliimpi vakuutus
Vastuuvapaus yhtiökokouksen päätöksellä Yhtiö luopuu vaatimasta vahingonkorvausta hallituksen jäseneltä sellaisten asioiden osalta, joista yhtiökokous oli tietoinen Kuten todettu, korvausvaatimusten perusteena olevat tapahtumat ja toimenpiteet harvemmin ovat esillä yhtiökokouksessa ja siksi vastuuvapauden myöntämisellä ei ole suurta käytännön merkitystä Ei sido konkurssipesää tai yrityssaneerauksen selvittäjää, jos konkurssi- tai yrityssaneeraushakemus tehdään kahden vuoden kuluessa päätöksestä 83
Hallituksen tulee dokumentoida toimintaansa mahdollisimman tarkasti ja huolellisesti Koskee erityisesti tilanteita, joissa johtoon kuuluva ilmaisee eriävän mielipiteensä Dokumentointi helpottaa valvontaa Kaikki taloudelliset päätökset on voitava perustella ja dokumentointi on siksi tärkeää 84
Neuvonantajan käyttäminen osoittaa hallituksen toimineen lähtökohtaisesti huolellisesti Juristit, tilintarkastajat ja konsultit Tällöin erityisesti rikoksista tuomitseminen vaikeutuu Jos hallituksella ei ole riittävää osaamista ja siksi on hankittu asiantuntija-apua, hallituksella on oikeus luottaa asiantuntijaan Ei vapauta vastuusta, jos aihetta epäillä asiantuntijaa, tietojen toimitus asiantuntijalle on huolimatonta ja siksi puutteellista tai asiantuntija on valittu huonoin perusteluin 85 Voi myös lieventää vastuuta, vaikkei poistaisi sitä kokonaan
Työturvallisuus Yrityksellä tulee olla työsuojeluorganisaatio, joka varmistaa turvalliset työolosuhteet ja työskentelytavat Jos vastuuta työsuojelusta ei ole nimenomaisesti osoitettu kenellekään, vastuu työsuojelusta ja siten työtapaturmista on hallituksella Tärkeää mm. työkoneiden osalta Erityisesti kesätyöntekijät perehdytettävä asianmukaisesti ja kaikilla on oltava asianmukaiset suojavarusteet 86
Vahingonkorvausta voidaan sovitella jos korvausvelvollisuus olisi kohtuutonta kun otetaan huomioon vahingonaiheuttajan varallisuusolot, toimeentulo ja muut olosuhteet 87
88 KIITOS