Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 18.08.2014 Sivu 1 / 26 Kokoustiedot Aika 18.08.2014 maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai 043 824 8888 Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 3 Eronpyyntö valtuutetun toimesta 4 4 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon 5 Asunnot Oy:n otettaville lainoille perusparannusta varten kohteissa: Soukankuja 9, Porttiniityntie 14 ja Solmukuja 2 5 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 10 6 Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n osakassopimuksen 15 muutokset 7 Valtuustoaloite palvelujen kehittämisestä henkilöstön 16 ideoiden pohjalta (Pöydälle 9.6.2014) 8 Valtuustoaloite liiketilojen muuttamiseksi asuinhuoneistoiksi 19 9 Valtuustoaloite kaupungintalon korjaamiseksi sisätiloiltaan siten, että sinne sijoitetaan kaikki Espoon kaupungin nuorille suunnatut tuki- ym. palvelut 25 Espoo 7.8.2014 Markus Torkki puheenjohtaja
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 2 / 26 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 7.8.2014 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 89.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 3 / 26 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan PerusS&Sit. ja SFP.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 4 / 26 2758/00.00.01/2014 Kaupunginhallitus 177 16.6.2014 3 Eronpyyntö valtuutetun toimesta Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto vapauttaa valtuutettu Tuija Kalpalan (Kok.) toimestaan ja toteaa, että hänen luottamustoimensa on päättynyt. Selostus Valtuutettu Tuija Kalpala pyytää 9.6.2014 päivätyllä kirjeellään eroa valtuutetun toimestaan muuttuneen henkilökohtaisen työtilanteen vuoksi. Kuntalain 38 :n mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää se toimielin, jonka valittava luottamushenkilö on. Valtuusto myöntää eron valtuutetulle ja varavaltuutetulle. Kuntalain 11 2 momentin mukaan valtuuston puheenjohtaja kutsuu toimestaan vapautetun valtuutetun sijaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen puolueen ensimmäisen varavaltuutetun. Kokoomuksen ensimmäinen varavaltuutettu on Jouni Mykkänen. Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun Jouni Mykkäsen tilalle. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 16.6.2014 177 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto vapauttaa valtuutettu Tuija Kalpalan (Kok.) toimestaan ja toteaa, että hänen luottamustoimensa on päättynyt. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 5 / 26 2740/02.05.06/2014 Kaupunginhallitus 176 16.6.2014 4 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Asunnot Oy:n otettaville lainoille perusparannusta varten kohteissa: Soukankuja 9, Porttiniityntie 14 ja Solmukuja 2 Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola, puh. 043 824 6040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: 1 Soukankuja 9 Lainan saaja Lainan antaja Espoon Asunnot Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 4 700 000 euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste enintään 30 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset puolivuosittain 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko 2 Porttiniityntie 14 Lainan saaja Lainan antaja Espoon Asunnot Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 7 700 000 euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste enintään 30 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset puolivuosittain 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 6 / 26 3 Solmukuja 2 Lainan saaja Lainan antaja Espoon Asunnot Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 2 780 000 euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste 4 Vakuus enintään 30 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset puolivuosittain 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Takaukselle ei vaadita vastavakuutta 5 Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle 6 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Selostus Espoon Asunnot Oy anoo, että Espoon kaupunki myöntää omavelkaisen takauksen suoritettavan kilpailutuksen perusteella otettaville Espoon Asunnot Oy:n (Soukankuja 9) 4 700 000 euron, (Porttiniityntie 14) 7 700 000 euron ja (Solmukuja 9) 2 780 000 euron määräisille lainoille (yhteensä 15 180 000 euroa). Espoon Asunnot aloittaa vuonna 2014 perusparannuksen kolmessa kiinteistössä: Soukankuja 9, Porttiniityntie 14 ja Solmukuja 2. Kaikkien kiinteistöjen osalta kyseessä on ensimmäinen laaja perusparannus. Soukankuja 9 on 29 huoneistoa käsittävä rivitalokiinteistö Espoonlahden kaupunginosassa. Kohde on valmistunut 1983 ja huoneistopinta-ala on 2 377 m².
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 7 / 26 Soukankuja 9:n rahoitussuunnitelma on seuraava: Pankkilaina 4 700 000 euroa Energia-avustukset 46 900 euroa Espoon Asunnot Oy:n omarahoitusosuus_ 265 000 euroa Yhteensä 5 011 900 euroa Rakennustyöt käynnistetään toukokuussa 2014. Perusparannuksen kokonaiskustannusmäärä on 5 011 900 euroa eli 2 108,50 euroa/ huoneisto m 2. Kustannusarvio perustuu tammikuussa 2014 järjestetyn urakkakilpailun tulokseen, jossa halvimman tarjouksen antoi Rakennus AK Voutilainen Oy. Porttiniityntie 14 on 69 huoneistoa käsittävä rivitalokiinteistö Mankkaan kaupunginosassa. Kohde on valmistunut 1979 ja huoneistopinta-ala on 4 841,5 m². Porttiniityntie 14:n rahoitussuunnitelma on seuraava: Pankkilaina 7 700 000 euroa Energia-avustukset 96 000 euroa Espoon Asunnot Oy:n omarahoitusosuus_ 400 000 euroa Yhteensä 8 196 000 euroa Perusparannuksen kokonaiskustannukset ovat 8 196 000 euroa eli 1 692,86 euroa / huoneisto m 2. Kustannusarvio perustuu maaliskuussa 2014 järjestetyn urakkakilpailun tulokseen, jossa halvimman tarjouksen antoi Rakennus- ja Maalausliike Esa Raita Oy. Rakennustyöt käynnistetään toukokuussa 2014. Solmukuja 2 on 42 huoneistoa käsittävä 7-kerroksinen kerrostalo Espoonlahden kaupunginosassa. Kohde on valmistunut 1985 ja huoneistopinta-ala on 2426 m². Solmukuja 2:n rahoitussuunnitelma on seuraava: Pankkilaina Energia-avustukset Espoon Asunnot Oy:n omarahoitusosuus Yhteensä 2 780 000 euroa 17 000 euroa 150 000 euroa 2 947 000 euroa Perusparannuksen kokonaiskustannukset ovat 2 947 000 euroa eli 1 215 euroa/ huoneisto m 2. Kustannusarvio perustuu maaliskuussa 2014 järjestetyn urakkakilpailun tulokseen, jossa halvimman tarjouksen antoi Rakennus- ja Maalausliike Esa Raita Oy. Rakennustyöt käynnistetään elokuussa 2014.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 8 / 26 Rahoituskustannusten osuus perittävistä vuokrista on noin 50 %. Kaupungin takauksen vaikutus on korkokustannuksia alentava ja se auttaa vuokratason kohtuullisena pitämiseen. Espoon kaupunki omistaa Espoon Asunnot Oy:n koko osakekannan eikä vastavakuutta tällä perustein vaadita. Kaupungin myöntämät takaukset per 31.12.2013 ovat 1 093 milj. euroa, josta täytetakaukset 20 milj. euroa. Kaikista myönnetyistä takauksista Länsimetron osuus on 490 milj. euroa, Espoon Asunnot Oy:n osuus 181 milj. euroa Kiinteistö Oy Espoon Sairaala Oy 150 milj. euroa ja Kiinteistö Oy Espoon Toimitilojen osuus 126 milj. euroa. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 16.6.2014 176 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: 1 Soukankuja 9 Lainan saaja Lainan antaja Espoon Asunnot Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 4 700 000 euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste enintään 30 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset puolivuosittain 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko 2 Porttiniityntie 14 Lainan saaja Lainan antaja Espoon Asunnot Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 7 700 000 euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset enintään 30 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset puolivuosittain
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 9 / 26 Lainan korkoperuste 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko 3 Solmukuja 2 Lainan saaja Lainan antaja Espoon Asunnot Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 2 780 000 euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste 4 Vakuus enintään 30 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset puolivuosittain 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Takaukselle ei vaadita vastavakuutta 5 Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle 6 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim. - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu - viitekoron muuttaminen - marginaalin muuttaminen Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 10 / 26 2651/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 185 16.6.2014 5 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Pesonen, puh. 09 816 52204 Riikka Kiljander-Kiiskinen, puh. 09 816 85217 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto päättää EVTEK -kuntayhtymän osalta seuraavaa: 1 kuntayhtymä puretaan, 2 kuntayhtymän hallitus vastaa purkamissopimuksen valmistelusta ja loppuselvityksestä sekä ilmoittaa aluehallintovirastolle kuntayhtymän purkamisesta, 3 kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on, että vähintään kaksi muuta kuntayhtymän jäsenkuntaa tekee vastaavan sisältöisen päätöksen purkamisesta. Oheismateriaali Selostus - Kuntayhtymän perussopimus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet sen varoista ja vastuut veloista ja velvoitteista ovat: Espoo 48 %, Vantaa 43 %, Kauniainen 2 % ja Kirkkonummi 7 %. Kuntayhtymän tehtävänä on omistaa ja antaa vuokralle toimitiloja ammattikorkeakoulutoimintaa varten.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 11 / 26 Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kuntayhtymän koko toiminta muodostuu tilojen vuokraamisesta Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:lle. Kuntayhtymän omistamat toimitilat sijaitsevat kahdella vuokratontilla, joista Espoon kaupunki kiinteistön omistajana on vuokrannut toisen (Vanha Maantie 6) ja Vantaa kaupunki omistajana toisen (Leiritie 1) tonteista kuntayhtymälle. Vuokrasopimus Espoon osalta on tehty vuonna 1987 ja Vantaan osalta vuonna 1988. Kuntayhtymä on vuokrannut kummallakin kiinteistöllä olevat toimitilat ja niiden kiinteät laitteet Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:lle. Viimeisin vuokrasopimus on tehty vuonna 2012. Sopimus on toistaiseksi voimassaoleva ja ensimmäinen mahdollinen vuokrasopimuksen irtisanomisajankohta on 1.8.2018. Vuokra muodostuu pääomavuokrasta 854 905,37 euroa vuodessa (71 242,11 euroa / kk) ja hoitovastikkeesta 58 719,00 euroa / kk. Pääomavuokra sisältää vuosittaiset kiinteistöjen ylläpitoinvestoinnit 500 000 euron arvosta. Kiinteistöllä olevien rakennusten osalta teetettiin arvio loppuvuodesta 2012. Arviolausunnon mukaan Vanha Maantie 6:n oppilaitosrakennusten markkina-arvo arvoajankohdassa 2011 oli 6,4 milj. euroa. Leiritie 1:n osalta todettiin markkina-arvoksi 2,5 milj. euroa arvoajankohdassa marraskuu 2012. Kuntayhtymällä on voimassa olevat sopimukset talous-, hallinto- ja kiinteistöpalvelujen tuottamisesta, kiinteistöjen korjausten suunnittelu- ja konsultointipalveluista sekä kiinteistöhoidosta ja teknisestä huollosta. Kuntayhtymän palveluksessa ei ole henkilöstöä. Rahavaroja kuntayhtymällä on n. 4,8 milj. euroa sekä Elisa Oyj:n osakkeita 5 320 kpl (31.12.2013 markkina-arvo oli n. 102 000 euroa). Ammattikorkeakoulutoiminnan siirryttyä 1.8.2008 kuntayhtymältä Metropolialle, siirtyi myös henkilöstö ns. vanhoina työntekijöinä liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti. Siirron yhteydessä osapuolten välillä tehdyn sopimuksen mukaan kuntayhtymä vastaa mm. kaikista työsuhteisiin liittyvistä eläkekustannuksista ja vaatimuksista siltä osin, kuin ne perustuvat ajankohtaan ennen 1.8.2008. Tämän perusteella on kuntayhtymän maksettavaksi tullut eläkemenoperusteiset ennakkomaksut, jotka kuntayhtymän purkautuessa siirtyvät jäsenkuntien maksettavaksi (v. 2014 maksuosuus on 305 157 euroa, josta Espoon kaupungin osuus 146 475 euroa). Lisäksi oikeudessa on vireillä yksi työsuhteeseen liittyvä vahingonkorvausasia, josta mahdollisesti aiheutuvat vastuut jaetaan jäsenkuntien kesken. Jäsenkuntien valtuustojen päätös Ammattikorkeakoulutoiminnan siirryttyä vuonna 2008 Metropolialle, jäi EVTEK-kuntayhtymän tehtäväksi ainoastaan kahdella vuokrakiinteistöllä
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 12 / 26 olevien tilojen omistaminen ja niiden vuokraaminen ammattikorkeakoulutoimintaa varten. Toimitilojen kunnossapito ja kuntayhtymän hallinnointi hoidetaan sopimuksin eikä kuntayhtymällä ole omaa henkilökuntaa. Kuntayhtymän ylläpitäminen vain tätä toimintaa varten ei ole tarkoituksenmukaista. Kuntayhtymä puretaan jäsenkuntien valtuustojen päätöksellä. Jos jäsenkunnat eivät ole yksimielisiä purkamisesta, niillä kunnilla jotka eivät halua jatkaa yhteistoimintaa kuntayhtymänä, on mahdollisuus erota yhtymästä. Kuntayhtymää ei voi purkaa, jos vähintään kaksi kuntaa haluaa sitä jatkaa. Kuntayhtymän jäsenkuntien kanssa on käyty neuvotteluja kuntayhtymän purkamisesta ja todettu, että kuntayhtymän purkaminen viedään jäsenkuntien valtuustojen päätettäväksi. Kun jäsenkunnat ovat päättäneet purkamisesta, noudatetaan perussopimuksessa ja laadittavassa purkamissopimuksessa sovittua menettelytapaa. Purkamissopimuksen, loppuselvityksen sekä tilinpäätöksen käsittelystä sekä vastuuvapaudesta purkautuvan kuntayhtymän tilivelvollisille päättävät jäsenkuntien valtuustot. Kuntayhtymän purkaminen, loppuselvitys ja purkamissopimus EVTEK-kuntayhtymän perussopimuksen 28 :n mukaan kuntayhtymän purkautuessa yhtymähallituksen on huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät jäsenkunnat sovi muusta järjestelystä. Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Jos kustannusten ja velkojen suorittamiseen sekä sitoumusten täyttämiseen tarvittava määrä on varoja suurempi, jäsenkunnat ovat velvollisia suorittamaan erotuksen edellä mainittujen osuuksien suhteessa. Loppuselvityksestä vastuulliseksi tahoksi esitetään kuntayhtymän hallitusta. Loppuselvitykseen liittyy mm. varojen ja velkojen selvittäminen, loppuselvitysten kustannusten hyväksyminen sekä omaisuuden myyntiin ja luovutukseen liittyviä asioita. Loppuselvityksessä sovitaan myös miten jäsenkunnan vastaavat kuntayhtymän sitoumuksista. Voimassa olevat sopimukset joko päätetään tai siirretään uudelle sopimuskumppanille. Loppuselvitys tuodaan jäsenkuntien valtuustojen hyväksyttäväksi. Kun jäsenkuntien valtuustot ovat sen hyväksyneet, kuntayhtymä katsotaan purkautuneeksi. Purkamisen yhteydessä esitetään laadittavaksi erillinen purkamissopimus, jossa sovitaan edellä mainittujen toimitilojen siirtymisestä Espoon kaupungin (Vanha Maantie 6) ja Vantaan kaupungin (Leiritie 1) tai kaupungin määrittelemän yhteisön omistukseen. Toimitilojen hallinnointi,
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 13 / 26 mukaan lukien vuokrasopimukset, on tarkoitus siirtää vastaavasti. Koska molemmat kuntayhtymän omistamat toimitilat on vuokrattu Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:lle samalla vuokrasopimuksella, kiinteistön omistajien tulee kuntayhtymän purkautumisen yhteydessä neuvotella Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n kanssa erilliset vuokrasopimukset. Uusissa vuokrasopimuksissa noudatetaan kuntayhtymän ja Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n välisen voimassaolevan vuokrasopimuksen pääperiaatteita. Lisäksi purkamissopimuksessa vahvistetaan eläkemenoperusteisten ennakkomaksujen siirtyminen jäsenkuntien vastattavaksi sekä sovitaan vireillä olevasta työsuhderiidasta mahdollisesti aiheutuvien kulujen tai saatavien korvausten jakamisesta jäsenkuntien kesken jäsenosuuksien mukaisessa suhteessa. Purkamissopimus tuodaan jäsenkuntien hyväksyttäväksi loppuselvityksen yhteydessä. Leppävaaran kiinteistöä koskeva maanvuokrasopimus kuntayhtymän ja Espoon kaupungin välillä tullaan kaupungin päätöksenteossa esittämään purettavaksi siten, että kuntayhtymän purkautuessa kiinteistö siirtyisi Espoon kaupungin sisäisen maanvuokran piiriin. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 16.6.2014 185 Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kaupunginhallitus ehdottaa, että EVTEK -kuntayhtymän osalta valtuusto päättää seuraavaa: 1 kuntayhtymä puretaan, 2 kuntayhtymän hallitus vastaa purkamissopimuksen valmistelusta ja loppuselvityksestä sekä ilmoittaa aluehallintovirastolle kuntayhtymän purkamisesta, 3 kuntayhtymän varat, joita ei tarvita loppuselvityksen kustannusten ja velkojen suorittamiseen eikä sitoumusten täyttämiseen, jaetaan jäsenkunnille peruspääomaosuuksien suhteessa. Päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on, että vähintään kaksi muuta kuntayhtymän jäsenkuntaa tekee vastaavan sisältöisen päätöksen purkamisesta.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 14 / 26 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 15 / 26 2855/00.04.02/2014 6 Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n osakassopimuksen muutokset Selostus Kaupunginhallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 11.8.2014. Kaupunginhallituksen ehdotus jaetaan valtuutetuille sähköpostilla viikolla 33 ja kokouksessa paperisena pöydälle.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 16 / 26 5443/00.01.02/2013 Kaupunginhallitus 154 26.5.2014 Valtuusto 86 9.6.2014 7 Valtuustoaloite palvelujen kehittämisestä henkilöstön ideoiden pohjalta (Pöydälle 9.6.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Kimmo Sarekoski, puh. 050 351 5087 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Tiina Ahlforsin ym. 9.12.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen palvelujen kehittämisestä henkilöstön ideoiden pohjalta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite 9.12.2013 Valtuustoaloitteen allekirjoittajat ovat esittäneet, että Espoossa kehitettäisiin entistä monipuolisempia ja avoimempia tapoja henkilöstön ideoiden ja tietotaidon hyödyntämiseen, jotta palveluita saadaan kehitettyä kuntalaisten tarpeita paremmin vastaavaksi. Vastaus Henkilöstölle on luotu monia erilaisia tapoja vaikuttaa ja jakaa osaamistaan omaa yksikköä laajemmin kaupungin organisaatiossa: Henkilöstön tekemiä kehittämisideoita ja niiden yhteistä jatkokehittämistä varten on avattu Essiin uusi keskustelukanava. Se sijaitsee aloitetoiminnan sivuilla ja edustaa kevyemmän hallinnoinnin joustavaa kehittämistoimintaa. Keskusteluun voi jokainen osallistua ja kertoa omasta työstään ja siinä tehdystä kehittämisestä ja oivalluksista. Tätä kautta esiin tulevat ideat siirtyvät kaikkien käyttöön ja samalla niiden edelleen kehittämiseen saadaan toivon mukaan useampia henkilöitä ja kommentteja. Keskustelupalstan moderaattori viestii tarkoituksenmukaisille tahoille uusista avauksista ja keskustelijoista rakentavimmat palkitaan vuosittain pienellä lahjalla. Uusi toimintatapa on ollut käytössä vasta pari kuukautta. Samoilla essin sivuilla on mahdollista jättää myös virallinen aloite. Viralliset aloitteet käsitellään henkilöstötoimikunnassa ja niiden käsittely on määritelty yhteistoimintasopimuksessa. Myös sosiaalisen median sovellus Yammer on jo vakiinnuttanut paikkansa henkilöstön uusien ajatusten ja ideoiden esittämisessä ja niistä keskustelemisessa. Organisaatiorajat ylittävä toiminnan kehittämisideointi
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 17 / 26 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 26.5.2014 154 tapahtunee tulevaisuudessa vilkkaimmin juuri sosiaalisessa mediassa. Sähköiset työtilat (Sharepoint) sisältävät puolestaan suuren osan organisaatiomme dokumentaatiosta. Siellä on entistä parempi pääsy yhteisiin dokumentteihin, joiden sisältöä voi halutessaan kommentoida tekijöille. Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailu, joka järjestetään vuosittain, kannustaa parantamaan ja kehittämään kaupungin palveluja ja Espoon kaupungilla tehtävää työtä. Kilpailuun voivat osallistua kaikki kaupungin työntekijät, työyhteisöt, verkostot ja porukat. Innovaatiokilpailu on osa Espoo -tarinaa, jossa Espoosta tehdään entistä asukas- ja asiakaslähtöisempi. Uutena elementtinä kilpailuun ollaan tuomassa ns. palveluhaastekäytäntöä. Mielenkiinto kilpailussa kohdistuu sekä pieniin että suuriin innovaatioihin. Olennaista on se, että innovaatio tai idea on parantanut tai parantaa tuotettavaa palvelua tai organisaation sisäistä toimivuutta. Kyseessä voi olla innovaatio, joka on jo ehtinyt tuottaa paljon tuloksia tai tuore ajatus, jonka tuottama sato korjataan vasta myöhemmin. Erityisesti huomiota halutaan kiinnittää sellaisiin uudistuksiin, joissa asiakkaat ja kuntalaiset ovat olleet etusijalla - paremman palvelun saajina tai jopa kehittämistyön yhteistyökumppaneina. Kilpailusarjoja on kaksi: innovaatiot ja potentiaaliset innovaatiot eli ideat. Voittajat ovat saaneet rahallisen palkinnon. Innovaatiokilpailun hakemukset arvioidaan Laatukeskuksessa. Espoon hakemukset osallistuvat automaattisesti Laatukeskuksen kansalliseen Vuoden laatuinnovaatio -kilpailuun. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Tiina Ahlforsin ym. 9.12.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen palvelujen kehittämisestä henkilöstön ideoiden pohjalta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto 9.6.2014 86 Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Tiina Ahlforsin ym. 9.12.2013 jättämään valtuustoaloitteeseen palvelujen kehittämisestä henkilöstön ideoiden pohjalta sekä toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 18 / 26 Käsittely Uotila Puheenjohtajan kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Keskustelun pöydällepanosta päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli voidaanko asia jättää yksimielisesti pöydälle. Koska pöydällepanoehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Päätös Valtuusto: Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle. Tiedoksi
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 19 / 26 1930/10.03.02/2014 Kaupunginhallitus 192 16.6.2014 8 Valtuustoaloite liiketilojen muuttamiseksi asuinhuoneistoiksi Valmistelijat / lisätiedot: Markus Saari, puh. 040 743 4662 etunimi.sukunimi@espoo.fi Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee vastauksen tiedoksi valtuutettu Kaarina Järvenpään ja 49 muun valtuutetun 14.4.2014 jättämään valtuustoaloitteeseen liiketilojen muuttamisesta asuinhuoneistoiksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali Selostus - Valtuustoaloite 14.4.2014 Valtuutettu Kaarina Järvenpää ja 49 muuta valtuutettua esittävät valtuustoaloitteessaan 14.4.2014 seuraavaa: Kaupan keskittyminen suuriin liikekeskuksiin, kuten Isoon Omenaan, Entresseen ja Selloon on aiheuttanut asuinalueiden kerrostaloihin rakennettujen pienten liiketilojen jäämistä tyhjiksi. Tästä aiheutuu tappiota omistajille. Samaan aikaan tavoitteena on tiivistää asumista ja lisätä vanhojen asuinalueiden väestöpohjaa. Vailla käyttöä jääneiden liiketilojen muuttaminen asuinhuoneistoiksi on käytännössä mahdotonta raskaan asemakaava- ja rakennuslupaprosessien johdosta. Jos tarpeen, muutosten vaatimia toimenpiteitä voitaisiin kokeilla joillain alueilla. Olari voisi olla sopiva kohde. Siellä on runsaasti liiketiloja ja Ison Omenan vaikutus niiden käyttöön on ollut kielteinen. Rakennusvalvonnan ja kaavoituksen kanssa voitaisiin sopia jonkinlaisista yleisperiaatteista joilla muutokset saataisiin ratkaistua, erityisesti jos vahvan asemakaavan vaatimuksista poiketaan. Tällöin saatetaan tarvita asemakaavan muutosta/poikkeamispäätöstä. Edellä olevan perusteella me allekirjoittaneet kaupunginvaltuutetut ehdotamme kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 5 mukaisesti aloitteena:
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 20 / 26 että Espoon kaupunki käynnistää selvityksen tavoitteena kehittää kevennetty malli huoneistojen käyttötarkoituksen muuttamiseksi, esimerkiksi kerrostalojen pienten liiketilojen muuttamiseksi asuinhuoneistoiksi. Vastaus aloitteeseen Valtuustoaloite siitä, että Espoo ottaisi pääkaupunkiseudun asuntopulan helpottamiseksi myönteisen kannan Espoossa olevien tyhjien toimisto- ja liiketilojen muuttamiseksi asunnoiksi oli käsiteltävänä valtuustossa 15.3.2010. Valtuusto merkitsi tuolloin selostusosan tiedoksi vastauksena ja totesi aloitteen loppuun käsitellyksi. Kyseisessä selostusosassa kaupunkisuunnittelukeskus ja rakennusvalvontakeskus antoivat lausuntonsa tyhjien toimisto- ja liiketilojen muuttamisesta asuinhuoneistoiksi Espoossa. Tässä vastauksessa on kursiivilla merkittynä yllä mainittu valtuustoaloitteeseen annettu vastauksen selostusosa vuodelta 2010 kokonaan. Kaupunkisuunnittelukeskuksen lausunto Taustaa Maankäyttö- ja rakennuslain säädökset määrittävät suunnitteluperiaatteet kaikelle kaavoitukselle, myös kaavamuutoksille ja kaavoista poikkeamisille. Tavoitteena on järjestää asuminen ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Kaavan valmistelussa pyritään myös ottamaan eri osapuolten, maanomistajien ja muiden oikeudenhaltijoiden näkemykset huomioon. Asemakaavan tarkoituksena on järjestää, ohjata ja kehittää maankäyttöä niin, että voidaan osoittaa mm. tarpeelliset aluevaraukset eri tarkoituksia varten paikallisten olosuhteiden ja hyvän rakentamistavan edellyttämällä tavalla. Tällä hetkellä rakentamistarpeet näyttävät kohdistuvan voimakkaasti asuntorakentamiseen ja työpaikkatonttien kysyntä on laimentunut. Tämän seurauksena kaupunkisuunnittelukeskukseen on tullut asemakaavamuutoshakemuksia asemakaavan mukaistentyöpaikkatonttien muuttamiseksi asuinkerrostalotonteiksi, tyhjien liike- ja toimistotilojen tai kokonaisten rakennusten käyttötarkoituksen muutoksia asunnoiksi tai palveluasunnoiksi. Toimenpiteet Hakijan esittämät käyttötarkoituksen muutokset olemassa olevan tyhjän liike- tai toimistotilan muuttamiseksi asuinkäyttöön edellyttävät useassa tapauksessa kaavamuutosta tai vähintään poikkeamista kaavasta. Harvoissa tapauksissa on kyseessä vähäinen poikkeaminen, joka voidaan ratkaista rakennusluvalla.
Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 18.08.2014 Sivu 21 / 26 Asemakaavan muutosta laadittaessa työpaikkatonttien muuttamisesta asumiseen on lautakunnassa sovittujen periaatteiden mukaan selvitettävä aina: 1. Asemakaavan ikä ja syy muutostarpeeseen (Uusien kaavojen muuttamiseen erityiset perustelut) 2. Maanomistus (Tasapuolisuus) 3. Muutosalueen soveltuvuus asumiseen asumisviihtyisyys huomioon ottaen (maapohjan saastuneisuus, melu, päästöt, autopaikat liikennetuvallisuus ja -järjestelyt) 4. Muutoksen vaikutukset jo rakennettuun ympäristöön (Rakentamistehokkuus ja -tapa) 5. Vaikutukset palveluverkkoon, sen kehittämiseen ja palvelutarpeisiin (Palvelutarpeen kehittäminen ja tulevaisuuden tarpeet) 6. Vaikutukset lähialueen työpaikkaomavaraisuuteen (Muutokset työpaikkojen sijoittumiseen) Muutos ei saa olla yleiskaavan vastainen huomioon ottaen yleiskaavan tarkoitus ohjata yleispiirteisesti yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä sekä yhteen sovittaa toimintoja. Poikkeamispäätöstä valmisteltaessa on kaavalliset edellytykset myös tarkistettava. Pääasiallisesti on kyse maantasokerroksen liike- tai toimistotilojen muuttamisesta. Tilat voivat olla kaavan käyttötarkoituksen mukaisia liike- ja toimistotiloja tai ns. lisärakennusoikeutta kaavassa annetun asuinrakennusoikeuden lisäksi, jolloin on saatu asukkaiden yhteistiloja, työtiloja tai kaupallisia palveluja alueen asukkaille. Tällöin muutoksella tilat tulevat pääkäyttötarkoituksen mukaisiksi ja muutos voi asettaa alueen kiinteistön omistajat eriarvoiseen asemaan. Muutos vaikuttaa myös alueen työpaikkaomavaraisuuteen ja sosiaaliseen ympäristöön. Esimerkkitapauksia Asemakaavamuutoksella rakennetun toimistorakennusten muuttamista asuinkäyttöön on esim. tutkittu Matinkylän alueella, jossa toimistorakennus on muutettu päihdehuoltoyksiköksi tai vanhusten palveluasunnoksi. Jälkimmäistä hanketta ei ole käynnistetty, koska sitä ei saatu taloudellisesti kannattavaksi. Kuitinmäen keskuksessa, ent. Esson pääkonttorin kaavamuutosehdotuksessa tutkittiin sekä rakennuksen säilyttämisen että purkamisen salliva vaihtoehto asuinrakentamiseen. Poikkeamispäätöksiä erilaisten tilojen käyttötarkoituksen muuttamiseksi asunnoiksi on käsitelty viiden viime vuoden aikana alle kymmenen tapausta. Hakemukset ovat kaikki koskeneet rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen rakennettujen, asemakaavassa kerrosluvun ja kerrosalan lisäksi sallittujen myymälä-, toimisto-, työ-, kerho- ynnä muiden sellaisten tilojen muuttamista asunnoiksi. Näitä rakennusoikeuden lisäksi rakennettavia tiloja koskevat kaavamääräykset vaihtelevat kaava-, tontti- ja