Heikki E. S. Mattila - Aino Piehl - Sari Pajula (toim. / red.) Oikeuskieli ja säädöstieto Suomenkielinen lakikirja 250 vuotta Rättsspräk och författningsinformation Den finskspräkiga lagboken 250 är SUOMALAINEN LAKIMIESYHDISTYS HELSINKI HELSINGFORS
Sisällys - Innehäll Esipuhe Heikki E. S. Mattila, Sari Pajula ja Aino Piehl XIII Förord Heikki E. S. Mattila, Sari Pajula och Aino Piehl XV Yksityinen saavutus yhteisen kansan parhaaksi Erkki Rintala XVII En privat prestation för finska folkets bästa Erkki Rintala XXI I Lakikirjan historia Vuoden 1734 laki ja suomalainen yksityisoikeus 1800-luvulla Lars Bjarne ja Iisa Vepsä 3 1 Vuoden 1734 lain tausta 3 2 Lain asema 1700-luvun oikeuskäytännössä 5 3 Autonomian aika 7 4 1800-luvun muutokset vuoden 1734 lakiin 8 5 Oikeustieteen merkitys 9 6 Oikeustieteilijöiden näkemys vuoden 1734 laista 12 7 Kodifikaation systematiikka 13 8 Lain säännösten tulkinta 16 9 Historiallinen ja konstruktiivinen tulkinta 17 10 Vuoden 1734 laki suomalaisen siviilioikeuden perustana 21 II Juridik pä svenska i Finland Inledning Maria Kvist, Hans Landqvist, Christer Lauren och Marianne Nordman 31 Svensk rätt i Finland fram tili 1809 Christer Lauren 35 1 Landskapslagar och traditionell källteori 35 2 Landskapslagarna avromantiseras. Rättskällan problematiseras 37
SISÄLLYS - I N N E H Ä L L 3 Lands- och stadslagar 37 4 1734 ars lag 38 Svenska i juridiska kontexter sedän 1809 Hans Lundqvist 41 1 Storfurstendömet Finland 41 1.1 Storfurstendömets första tid 42 1.2 Spräki storfurstendömet 42 1.3 Lag och författningar i storfurstendömet 43 1.4 Lagberedning och förvaltning pä finska och svenska 44 1.5 Finska domänvinster svenskt domänförsvar 46 1.6 Storfurstendömets sista tid 48 2 Republiken Finland 48 2.1 Republikens tvä nationalspräk 48 2.2 Officiellt juridiskt material 49 2.3 Rättsvetenskap 50 2.4 Juridik för lekmän 50 2.5 Svenska i dagens Finland - och i framtidens 51 Juridiska genrer pä svenska Hans Landqvist 55 1 Inledning 55 2 Tre juridiska genrer: inledande beskrivning 55 3 Lagar 57 3.1 Material och avgränsning 57 3.2 Genreschema, deltexter och rubriker 58 3.3 Textstrukturmarkörer 60 4 Domar ochbeslut 62 4.1 Terminologi och avgränsning 62 4.2 Textstruktur, mottagare och spräkform 62 4.3 Meningsbyggnad, motiveringar och begriplighet 63 5 Juridiska handböcker för lekmän 64 5.1 Material och avgränsning 64 5.2 Titlar och förord 65 5.3 Omfäng, innehäll och disposition 65 5.4 Juridiskt fackspräk för lekmän 67 6 Tre juridiska genrer. avslutande diskussion 68 Spräkbruk och spräkvärd Marianne Nordman 73 1 Bakgrund 73 2 Den finländska lagboken och svenskan 75 2.1 Det svenska arvet i lagboken 75 2.2 Tidigare diskussioner om svenskan i Finland 76 2.3 Det systematiska arbetet med lagspräket 77 2.4 Äland 78 3 Spräkvärdsinsatser i Sverige och Finland 78 VI
S I S Ä L L Y S - I N N E H Ä L L 3.1 Den sverigesvenska spräkvärdens insatser 78 3.2 Den finlandssvenska spräkvärdens insatser 79 3.3 Spräkfrägor i olika handledningar 81 4 Förändringar genom tiderna i det svenska lagspräket i Finland 82 4.1 Det äldre lagspräkets särdrag i Finland 82 4.2 Lagspräkets tidigare älderdomlighet och finlandismer 83 4.3 Milstolpar i finlandssvensk spräkvärd 84 4.4 Lagspräkets egenskaper pä 1980-talet och i dag 85 5 översättning av finsk lag tili svenska 87 6 EU-lagar pä svenska 88 7 Läget i dag 89 Juristutbildning pä svenska Maria Kvist 95 1 Historisk översikt 95 2 Nuläget 96 3 Förslag och jämförelser 97 Sammanfattning och utblick Christer Lauren 101 III Suomalainen oikeuskieli Varhaiset lainsuomennokset Pirkko Kuutti 107 1 Oikeudenkäytön kieli Suomessa 107 2 Ruotsin vallan ajan lakikielen tutkimuksesta 108 3 Varhaisin suomenkielinen oikeussanasto 109 4 Lainsuomennokset ja niiden vaikutus oikeuskielen kehitykseen 110 5 Keskiajan lakien suomennokset 110 5.1 Herra Martin maanlain suomennos 111 5.2 Ljungo Tuomaanpojan maan- ja kaupunginlain suomennokset 114 5.3 Abraham Kollaniuksen maan- ja kaupunginlain suomennos 115 6 Kirkkolain suomennos 1688 117 7 Ruotsin valtakunnan 1734 lain suomennokset 118 7.1 Samuel Forseenin vuoden 1738 suomennos 119 7.2 Ruotzin Waldacunnan Laki - painettu Ruotsin valtakunnan lain suomennos 1759 120 7.3 Vuoden 1808 suomennos Ruotsin valtakunnan laista 122 8 Kuninkaankirjeet ja asetukset 123 9 Lopuksi 127 Suomen kielen nousu oikeuskieleksi Markku Tyynilä 131 1 Suomen sota ja suomen kieli 131 1.1 Sodanaikaiset julistukset ja kuulutukset 131 1.2 Sprengtportenin ehdotus suomen kielen aseman järjestämiseksi 132 VII
SISÄLLYS - I N N E H Ä L L 1.3 Hallitsijan vakuutus ja sen suomenkielinen versio 133 2 Suomen Suuriruhtinaskunnan lakisuomen synty 134 2.1 Hallituskonseljin ohjesäännön kieli 134 2.2 Kehitys 1800-luvun alkupuoliskolla 136 2.3 Snellmanin ja Forsmanin toiminta sekä vuoden 1863 kielireskripti 138 2.4 Suomenkieliset lainopilliset käsikirjat 139 2.5 Lakikirja ja asetuskokoelma 140 2.6 Vuoden 1863 kieliasetuksesta vuoden 1886 keisarilliseen manifestiin 142 3 Tie nykysuomen lakikieleen 142 3.1 Lainvalmistelukunnan kieli 142 3.2 Senaatin ja hallintovirastojen kieli 143 3.3 Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys ja amiraalisenaatti 144 Suomalaisen oikeuskielen kehittäminen ja huolto Aino Piehl 147 1 Sanastotyö ja oikeakielisyys 147 1.1 Oikeakielisyyden vaaliminen Lakimies-lehdessä ja muualla 148 1.2 Oikeussanaston kehittäminen ja sanakirjahankkeet 149 1.3 Laintarkastuksen järjestäminen 152 2 Oikeuskielen ymmärrettävyyden parantaminen 152 2.1 Toimenpiteet ja keskustelu 1950- ja 1960-luvuilla 152 2.2 Ymmärrettävyystavoitteen korostuminen 1970-luvulla 153 2.3 Virkakielikomitea 154 2.4 Valtioneuvoston virkakielipäätös 156 2.5 Viranomaiset ja virkakielipäätöksen vaikutukset 159 2.6 Hallintolain hyvän kielen vaatimus ja sen jälkeinen kehitys 160 2.7 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus virkakielen huoltajana 162 3 Ymmärrettävyysongelmat ja kielenhuollon saavutukset 164 3.1 Raskaat virkerakenteet ja vaikeatajuinen sanasto oikeuskielen ongelmana 164 3.2 Säädöskielen muutos: ojasta pois mutta myös allikkoon 165 3.3 Muita oikeuskielen ymmärrettävyyteen vaikuttavia seikkoja 168 4 Euroopan unionin lainsäädännön vaikutus 171 4.1 EU-säädösten pitkävirkkeisyys ja rakenteellinen raskaus 171 4.2 Suomalaisten vaikutusmahdollisuudet EU:n säädösvalmistelussa ja direktiivien täytäntöönpanossa 173 5 Hyvistä periaatteista hyviin käytäntöihin? 175 Suomalaisen oikeuskielen ominaispiirteet Heikki E. S. Mattila 181 1 Yleiskuva 181 1.1 Oikeuskielen käsite 181 Termistö ja alalajit 181 Lakimiesslangi 182 Oikeuden sanaton kieli 183 1.2 Ymmärrettävyyttä haittaavat piirteet 184 2 Täsmällisyys ja yleispätevyys 185 2.1 Oikeuskielen tarkkuus 185 VIII
SISÄLLYS - INNEHÄLL Tautologia 185 Määritelmät 186 Ristiviittaukset 188 2.2 Oikeuskielen etäisyys 190 Abstraktisuus ja hypoteettisuus 190 Persoonattomuus ja objektivisointi 191 Neutraalisuus 192 3 Jäsentyneisyys ja kaavamaisuus 194 3.1 Juridisten tekstien rakenne 194 Säädökset 194 Tuomiot 195 3.2 Tekstimallien noudattaminen 198 Kaavamaisuuden merkitys ja asema oikeuskielessä 198 Tuomio- ja hallintokaavat 199 Yksityisten asiakirjojen kaavat 201 4 Lyhennepitoisuus 202 4.1 Lyhenteiden käytön syyt 202 4.2 Lyhenteet suomalaisessa oikeuskirjallisuudessa 203 Lyhenteiden määrä 203 Polysemia ja synonymia 204 Lyhentämisen tekniikka 204 Merkit ja kahdennus 205 4.3 Päätelmiä 206 5 Vanhahtavuus ja raskaus 207 5.1 Kielenkäytön konservatiiviset piirteet 207 5.2 Kielenkäytön kankeus 208 Informaatiotiheys 208 Pitkävirkkeisyys 208 "Substantiivitauti" 209 6 Moniaineksisuus ja vierasperäisyys 210 6.1 Vaikeatajuisuuden kumulaatio 210 6.2 Termistön vierasperäisyys 210 IV Säädöstiedon ongelmat Euroopan integraation vaikutukset Suomen oikeuteen Tuomas Ojanen 217 1 Johdanto 217 2 Oikeuden eurooppalaistumisen kasvualusta 218 3 Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimusjärjestelmän vaikutukset Suomen oikeuteen 219 3.1 Euroopan neuvoston sopimusjärjestelmän pääpiirteet 219 3.2 Perus-ja ihmisoikeuskulttuurin murroksesta ns. oikeuslähdeoppiin 219 3.3 Havaintoja Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisujen vaikutuksista suomalaisessa tuomioistuintoiminnassa 221 IX
SISÄLLYS - I N N E H Ä L L 4 Euroopan unionin jäsenyyden vaikutukset 224 4.1 Suuntia ja painopisteitä 224 4.2 Euroopan unionin jäsenyyden vaikutukset Suomen valtiojärjestyksen perusratkaisuihin 225 4.3 EU-oikeuden soveltaminen suomalaisissa tuomioistuimissa 227 4.4 Havaintoja suomalaisten tuomioistuinten ennakkoratkaisupyynnöistä 1995-2008 228 Oikeudellinen tieto ja julkisen toiminnan tehokkuus Tuomas Pöysti 233 1 Johdanto 233 1.1 Oikeudellinen tieto ja säädöspolitiikka 233 1.2 Artikkelin sisältö 235 2 Taloudellisen tehokkuuden ulottuvuudet ja oikeudellinen tieto 236 2.1 Julkisen ja yksityisen suhde 236 2.2 Tehokkuuden käsite 238 2.3 Informaation taloustiede 239 2.4 Oikeudellisen informaation käsite ja erityispiirteet 240 2.5 Informaation taloustiede ja julkinen toiminta 243 3 Oikeudellinen tehokkuus ja oikeudellinen tieto 245 3.1 Sääntelytehokkuus ja oikeuden vaikuttavuus 245 3.2 Sääntelyn vastakkaiset vaikutukset tehokkuuden kannalta 246 3.3 Tieto oikeudesta ja markkinoille pääsy 248 4 Oikeudellistuminen juridisen tiedon ja tehokkuuden kipuilmiönä 250 4.1 Yhteiskunnan oikeudellistumisen haaste 250 4.2 Säädöstulvan seuraamukset 251 4.3 Puutteet oikeusinformaation saatavuudessa 252 4.4 Oikeudellinen informaatio ja laatutyö 254 5 Tarve lain tavoittamiseen tietoverkosta interaktiivisena kokonaisuutena 255 Oikeudellinen tieto ja viranomaisten neuvontavelvollisuus Rauno Korhonen 261 1 Johdanto 261 2 Oikeudellinen tieto ja oikeus tietoon 261 2.1 Säädöskokoelma ja oikeus tietoon 263 2.2 Finlex ja viranomaisneuvonta 264 2.3 Kirjastolaitos ja mahdollisuus oikeudelliseen tietoon 265 3 Viranomaisen ja virkamiehen neuvontavelvollisuus 266 3.1 Hyvän hallinnon periaatteista 266 3.2 Viranomaisen neuvontavelvollisuus hallintolain mukaan 267 3.3 Julkisuusperiaate, julkisuuslainsäädäntö ja viranomaisen neuvontavelvollisuus 269 3.4 Henkilötietolaki ja viranomaisen neuvontavelvollisuus 272 3.5 Viranomaisen neuvontavelvollisuus arkistolainsäädännön näkökulmasta 273 4 Lopuksi 275
SISÄLLYS - INNEHÄLL Sähköinen, autenttinen ja ajantasainen - sähköisen säädösjulkaisemisen kehitysvaiheista Aki Hietanen 277 1 Saarnastuolista internetiin - säädösten julkaisemisen haasteet 277 2 Sähköisten lakitietokantojen alkutaipale 278 3 Säädöstietokantoja koskevat hankkeet 281 4 Sähköisten säädöstekstien autenttisuus 283 5 Lopuksi 286 Lakikirjasta tietovarantoihin Ahti E. Saarenpää 289 1 Lait teksteinä ja viesteinä 289 2 Lakikirja ja käsivarren mitan sääntö 291 3 Oikeudellinen verkkoyhteiskunta 293 4 Kenen lakikirja? 296 5 Lakikirja, oikeuslähdeoppi ja informaatiolähdeoppi 298 6 Tietovarantojen ja perusteosten periaatteet 300 7 Tulevaisuuden lakikirja? 303 8 Lopuksi 305 Liitteet- Bilagor Kirjoittajaluettelo - Författarteckning 311 Suomenkieliset tiivistelmät 317 Svenska sammanfattningar 325 Lyhenteet 345 Förkortningar 347 Kuvat-Bilder 349 Henkilöhakemisto - Personregister 351 Sakregister 355 Asiahakemisto 361 XI