TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA v. 2017 2018

Suomussalmen kunta Kvalt liite 3 Kv 15.12.2015 Suomussalmen kunnan TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA v. 2017 2018 Kunnanvaltuusto 15.12.2015

Painopaikka Suomussalmen kunnan monistamo

SISÄLLYS 1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT... 7 1.1 Talouden suhdannenäkymät 2015-2017... 7 1.2 Kuntatalous... 8 1.3 Kainuun maakunta... 14 2 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET... 16 2.1 Kunnan perusinformaatio... 16 2.2 Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio... 20 2.2.1 Yhteiset tavoitteet... 21 2.2.2 Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen... 23 2.2.3 Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne... 31 2.2.4 Tilivelvolliset... 33 2.2.5 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta... 33 2.3 Toiminnan muutokset... 34 2.4 Henkilöstö... 34 3 TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2018... 35 3.1 Talousarvioasetelma... 35 3.1.1 Toiminnan ohjauksen näkökulma... 35 3.1.2 Kokonaistalouden näkökulma... 35 3.2 Käyttösuunnitelmien laatiminen... 36 3.3 Alijäämän kattamisvelvollisuus... 36 3.4 Sisäiset erät... 36 3.5 Talousarvion laatimisperusteet... 37 4 TALOUSARVION SITOVUUS... 37 4.1 Talousarvion sitovuus kunnanvaltuustoon nähden... 37 4.2 Kunnanhallituksen ja valtuuston erilliset päätökset... 38 5 TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA... 40 Tuloslaskelma... 40 Rahoituslaskelma... 41 5.1 Valtuuston vuosille 2016 2017 hyväksymät talouden tavoitteet... 42 5.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman päälinjaukset... 42 5.3 Tuloslaskelma... 42 5.4 Lainat... 48 5.5 Ylijäämä/alijäämä... 49 5.6 Talouden tasapainotus... 50 5.7 Menojen lisäykset ja muut uhkatekijät... 50 5

6 KÄYTTÖTALOUS... 53 6.1 Tuloslaskelma, ulkoiset ja sisäiset... 53 6.2 Yhteenveto käyttötalouden määrärahoista, valtuuston sitovuustaso... 54 6.3 Käyttötalous yhteensä... 55 6.3.1 Keskusvaalilautakunta... 55 6.3.2 Tarkastuslautakunta... 55 6.3.3 Kunnanvaltuusto... 56 6.3.4 Kunnanhallitus... 56 6.3.5 Maakunnallinen yhteistoiminta, Kainuun liitto... 68 6.3.6 Sosiaali- ja terveystoimi... 68 6.3.7 Sivistyslautakunta... 70 6.3.8 Tekninen lautakunta... 92 6.3.9 Ympäristölautakunta... 105 6.3.10 Eriytetty vesihuoltolaito... 110 7 INVESTOINTIOSA... 113 8 KONSERNI... 121 8.1 Konsernirakenne... 121 8.2. Konsernin tavoitteet... 122 9 LIITTEET... 131 1. Valtionosuudet... 131 2. Eriytetty vesihuoltolaitos... 132 3. Poistosuunnitelma 2016... 134 4. Projektit... 136 5. Henkilöstöluettelo... 146 6. Kuntien laskennallinen verorahoitus sote-kuntayhtymälle... 152 7. Kuntayhtymän tuottamat tukipalvelut yhteensä... 153 6

1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Talouden suhdannenäkymät 2015-2017 Kansainvälisen talouden kehityksestä on saatu viime aikoina huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja kasvuvauhti taantuu 6,5 prosenttiin. Kiinan osakemarkkinoiden kehityksestä ei kuitenkaan pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä paikallisen markkinan rakenne ja toiminta eroavat huomattavasti länsimaisista markkinoista. Venäjän talous jatkaa supistumistaan ja seuraavien kahden vuoden aikanakaan talous ei kasva. Tämä heijastuu Venäjän tuonnin voimakkaana alenemisena. Venäjän osuus Suomen viennistä on jo painunut 5,5 prosentin tasolle. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan jatkavan hyvää kehitystään ja kasvavan lähes 3 prosentin vauhtia seuraavien parin vuoden aikana. Myös Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista ja taloustilanteen arvioidaan jatkuvan hyvänä koko ennusteperiodin ajan. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt ja kasvua kertyy noin pari prosenttia vuodessa ensi ja seuraavan vuoden aikana. Keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka on edelleen kasvua tukevaa. Energian, erityisesti öljyn, hinnan aleneminen edesauttaa energiaintensiivisen talouden, kuten Suomen, kasvunäkymiä. Suomen viennille tärkeän Saksan kasvu pysynee noin 1,5 prosentissa ja Ruotsin talouskehitys jatkuu selvästi euroaluetta nopeampana. Suomen talous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Suomen talous on supistunut kolmena edellisenä vuonna. Kuluvana vuonna talous ei juuri kasva. Viennin kehitys on ollut vaisua vuoden 2015 alkupuolella ja markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkunee myös lähitulevaisuudessa. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 prosenttia. Kasvun taustalla on hyvin pitkälti investointien suotuisa kehitys. Investointien ennustaminen on kuitenkin useasta syystä hankalaa, ja kasvuennusteeseen liittyy alasuuntainen riski. Ennusteen mukaan teollisuustuotannon taso tulee olemaan vuonna 2017 noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Talouskasvu jääneekin seuraavina parina vuotena kilpailijamaitamme hitaammaksi. Työttömyysaste nousee 9,6 prosenttiin tänä vuonna. Vuonna 2016 työmarkkinoilla työllisten lukumäärä kääntyy hienoiseen nousuun suhdannetilanteen lievän kohenemisen myötä. Työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 prosenttia. (Lähteet: Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus, syksy 2015, 13 15, 61, Valtion talousarvioesitys 2016) 7

1.2 Kuntatalous Kuntatalous pysyy lähivuodet kireänä. Kuntien ja kuntayhtyminen yhteenlasketusta tuloksesta on muodostumassa vuonna 2015 alijäämäinen. Investointeja pitää edelleen korkeana mm. korjausvelka, sairaalainvestoinnit sekä kasvukeskusten suuret investointihankkeet ja niitä rahoitetaan aiempaa enemmän ottamalla lisää lainaa. Verotulot ja valtionosuudet kasvavat yhteensä vain hieman viime vuotta nopeammin. Verotulojen kasvua hidastaa vaimea talouskehitys. Peruspalvelujen valtionosuuksia puolestaan supistaa osana valtiontalouden sopeutustoimia toteutettava valtionosuusleikkaus. Kunnan pyrkivät sopeutumaan kiristyneeseen taloustilanteeseen jatkamalla säästötoimiaan ja tehostamalla toimintaansa. Myös hyvin maltillisena jatkuva kustannustason nousu hillitsee kuntatalouden menopaineita. Kuntataloutta vahvistavat sopeutustoimet hidastavat lainakannan kasvua, mutta eivät riitä kattamaan väestön ikärakenteen muutoksesta aiheutuvaa ikäsidonnaisten menojen kasvua. Kuntatalouden lainakannan arvioidaan nousevan 20 mrd. euroon vuonna 2016. Kuntataloutta vahvistaa vuonna 2016 lakisääteinen valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, jossa laskennalliset kustannukset tarkistetaan vastaamaan toteutuneita kustannuksia. Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle supistaa kuntien toimintamenoja, -tuloja ja valtionosuuksia vuonna 2017. Kuntatalouden tulojen ja menojen välinen epäsuhta pysyy vuosina 2016 2019 mittavana. Väestön ikärakenteen muutos kasvattaa kuntien tuottamien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tarvetta vuosina 2016 2019 vajaalla prosenttiyksiköllä vuosittain. Toimintamenojen kasvun arvioidaan siksi jälleen kiihtyvän, jos kunnan ja kuntayhtymät eivät jatka omia sopeutustoimiaan tai kuntatalouden asemaa ei helpoteta kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsimalla. (Lähde: Valtionvarainministeriö: Valtion talousarvioesitys 2016, Kuntatalousohjelma 2016 2019, 48 50) 8

Kuntatalous 2012 2018 Vuosikate Vuosikate /asukas oli koko maassa: vuosi 2009 2010 2011 2012 2013 2014 euroa 340 461 384 249 380 406 Vuosikate poistoista prosentteina: vuosi 2009 2010 2011 2012 2013 2014 % 109 145 118 71 100 107 Negatiivisten vuosikatteiden lukumäärä Suomen kunnista: (ko. vuoden kuntajaolla) vuosi 2009 2010 2011 2012 2013 2014 lkm 30 8 36 84 28 10 Lainakanta Kuntien lainakanta asukasta kohti: vuosi 2009 2010 2011 2012 2013 2014 1 839 1 957 2 037 2 261 2 540 2 694 Kunnallistalous vuosina 2012-2017 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu: vuosi 2012 2013 2014* 2015** 2016** 2017** % 5,0 2,4 0,4 0,2 2,0 0,1 * arvio ** ennuste Vuosina 2014 2015 toimintamenojen kasvua hidastivat kunnallisten ammattikorkeakoulujen ja liikelaitosten yhtiöittäminen. Ilman näitä yhtiöittämisiä kasvu vuonna 2014 olisi noin 1,0 % ja vuonna 2015 noin 2,0 %. 9

Kuntien palkkasumman kehitys: vuosi 2012 2013 2014* 2015** 2016** 2017** % 4,1 0,6-0,5-1,1 0,6 1,3 *arvio ** ennuste Peruspalvelujen hintaindeksin kasvu: vuosi 2012 2013 2014* 2015** 2016** 2017** % 3,4 1,8 0,5 0,6 1,2 1,1 *Valtionvarainministeriön ennuste Tehtyjen laskelmien perusteella kuntien mahdollisuudet tasapainottaa talouttaan ovat hyvin erilaiset. Epätasapaino on vaikein alle 10 000 asukkaan kunnissa. Näissä kunnissa esimerkiksi tuloveroprosentit ovat jo lähtökohtaisesti korkeimmat. Veroprosentteja on korotettu keskimääräistä enemmän ja veroprosentin tuotto on alhaisempi kuin isommissa kunnissa. Pienemmissä kunnissa on keskimäärin noin neljän prosenttiyksikön paine rahoitustasapainon saavuttamiseksi. (Lähde: Kuntatalousohjelma 2016 2019, 54) Verotulojen kehitys Kuntien verotuloista keskimäärin 85 % kertyy kunnallisverosta, noin 7 % yhteisöverosta ja noin 8 % kiinteistöverosta. Kunnallisveron veropohjan kasvu määrittää kuntien verotulojen kehitysvauhtia. Palkkojen osuus veropohjasta on noin 66 % ja eläkkeiden noin 24 % vuonna 2016. Väestön ikääntyminen näkyy vahvasti myös kuntien veropohjassa. Eläketulot kasvavat kaksi kertaa palkkoja nopeammin kehyskaudella, mikä edistää kunnallisveron kasvutahtia. Vuonna 2014 kunnallisverotulojen arvioidaan kasvavan 1,3 %, 2,2 % vuonna 2015 ja 0,5 % vuonna 2016. Kunnista 98 nosti vuoden 2015 alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena kuntien keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,1 prosenttiyksiköllä 19,84 %:iin. Kuntien yhteisöverojen tulojen arvioidaan kasvavan 12,0 % vuonna 2014 ja 7,1 % vuonna 2015. Vuonna 2016 yhteisöverojen tulojen arvioidaan laskevan 15,9 %, sillä kuntien yhteisöveron jakoosuuden määräaikainen korotus päättyy vuoden 2015 lopussa. Kiinteistöveron tilitysten määrän arvioidaan kasvavan 6,5 % vuonna 2015. Vuonna 2016 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 2,8 % enemmän kuin vuonna 2015. Kiinteistöverolaki muuttuu. Muutoksen perusteella kiinteistöveron korotus toteutetaan portaittain hallituskauden aikana siten, että verotulot kasvavat vuodesta 2016 vuoteen 2019 kunakin vuonna noin 25 milj. eurolla. Vuodelle 2016 tulee kolme muutosta veroprosenttien vaihteluvälien ylärajojen osalta. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korotetaan siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta. Nykyisin 171 kuntaa soveltaa lain sallimaa ylärajaa. Voimalaitosrakennuksen ja rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärä nousee 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin, rakentamattoman rakennuspaikan 3,0 prosentista 4,0 prosenttiin. Hallituksen esityksen mukaan vuosien 2018 ja 2019 korotusten osalta hallitus tekee ratkaisut korotusten laadusta myöhemmin, koska vireillä olevan kiinteistöverotuksen arvostamisperusteiden uudistamistyön ollessa kesken ei vielä voida arvioida, mistä lähtien uudistetut arvostamisperusteet olisi mahdollista ottaa käyttöön. Tässä yhteydessä myös veroprosenttien vaihteluvälit olisi mahdollisesti arvioitava uudelleen. 10

Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Rakenteellisesti Suomen valtionosuusjärjestelmä koostuu kustannus- ja tarve-erojen tasauksesta ja tulopohjan tasauksesta. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Suomen järjestelmässä merkittävämpi rooli on kustannuserojen tasauksella, jonka kautta valtion raha ohjataan järjestelmään. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus puolestaan on kuntien välinen. Järjestelmää täydentää tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille myönnettävä harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta. Valtionosuusrahoitus on yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan rahoituksen saaja päättää itse valtionosuusrahoituksensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2015 alusta. Järjestelmää yksinkertaistettiin, määräytymisperusteita uusittiin ja vähennettiin sekä laskennallisuutta lisättiin. Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteerejä muutettiin olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyi nykyisellään. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteen olevien määrien muutokset ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Kuntien valtionavut ovat vuonna 2016 yhteensä 10,925 mrd. euroa (valtionosuudet 9,827 mrd. euroa ja valtionavustukset 1,098 mrd. euroa). Valtionavut yhteensä kasvavat vuonna 2016 (noin 402 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna) valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkastuksen seurauksena. Vuodesta 2017 alkaen peruspalvelujen valtionosuutta alentavat aikaisemmin sovitut valtionosuuden leikkaukset ja perustoimeentulotuen maksatuksen Kela-siirtoon liittyvä kuntien maksuosuuden vähennys. 11

Uusi kuntalaki Uusi kuntalaki (410/2015) tuli voimaan 1.5.2015. Esimerkiksi kunnan taloutta koskevia säännöksiä sovelletaan jo tänä vuonna. Suurta osaa lain säännöksistä sovelletaan kuitenkin vasta seuraavan valtuustokauden alusta 1.6.2017. Uusi kuntalaki edistää kunnan asukkaiden itsehallinnon ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Laissa otetaan huomioon kunnan toiminta laajasti. Kunnan toimintaa tulee ohjata kokonaisuutena riippumatta siitä, hoidetaanko tehtäviä kunnan omassa organisaatiossa, kuntayhtymässä kunnan omistamissa yhtiöissä tai ostopalveluina. Kuntalaki mahdollistaa edelleen kunnan hallinnon ja taloudenhoidon järjestämisen paikallisten olosuhteiden mukaan. Osaksi säännökset ovat kuitenkin nykyistä velvoittavampia. Uusi kuntalaki tukee kunnan talouden ennakointia ja sen tiukennetuilla taloussäännöksillä on suuri ohjaava merkitys. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee jatkossa kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta. Kunnan eivät voi enää lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan, vaan määräajassa hoitamattomista alijäämistä käynnistyy ns. kriisikuntamenettely. Alijäämän kattamisvelvollisuus ja kriisikuntamenettely ulotetaan myös kuntayhtymiin. Kuntalain taloussäännösten uudistuksella pyritään huomattavasti aiempaa suurempaan ennakoitavuuteen ja kunnan talouden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Kunnan talouden tarkastelu ulotetaan vuodesta 2017 alkaen koko kuntakonserniin. Kuntien uusia lakisääteisiä velvoitteita ovat kuntastrategian laatiminen, johtajasopimuksen tekeminen kunnan ja kunnanjohtajan välillä, nuorisovaltuuston ja vammaisneuvoston asettaminen, konserniohjeiden sisältövaatimukset, kuntayhtymän alijäämän kattaminen, takausten rajoittaminen, kiinteistön myyntiä koskevat säännökset, mahdollisuus antaa palveluvelvoite sekä kunnan toiminnan kannalta keskeisten asiakirjojen, päätöspöytäkirjojen sekä sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten julkaiseminen yleisessä tietoverkossa. (Lähde: Kuntatalousohjelma 2016 2019, 16, 51 53) Kainuun kuntarakenneselvitys Kainuun kuntarakenneselvitys valmistui toukokuussa 2015. Mukana selvityksessä olivat Kainuun kunnat, paitsi Puolanka ja Vaala. Selvitystyön ydinajatuksena on kuntien ja alueen yhteistyön vahvistaminen. Loppuraportissa kuntarakenneselvittäjä ehdottaa, että tässä vaiheessa Kainuussa keskityttäisiin kaikkia selvitysalueen seitsemää kuntaa koskevaan Kainuu-sopimukseen. Sopimuksessa sovittaisiin, mitä asioita kehitetään yhdessä tulevina vuosina. Sopimus toimisi myös kehittämisen yhteisen tahtotilan osoituksena sekä kuntien välillä että Kainuusta ulos kansallisille ja kansainvälisille toimijoille. Kuntarakenneselvittäjän mukaan muutama selvitysalueen kunnista ei selviä tulevien vuosien taloudellisista ja väestön ikääntymisen ja sitä kautta palvelutarpeen kasvamisen haasteista. Tämän takia kuntarakenteeseen on tehtävä muutoksia jo lähivuosina kuntien palvelujen turvaamiseksi ja kehittämispotentiaalin vahvistamiseksi. Hän ehdottaa Kajaanin, Paltamon ja Ristijärven monikuntaliitosta sekä Hyrynsalmen ja Suomussalmen kuntaliitosta. Uudet kunnat aloittaisivat vuoden 2017 alussa. Kuntien tulisi tehdä päätökset kuntarakenteesta ja käynnistää yhdistymissopimusneuvottelut loppuvuodesta 2015. (Lähde: Kainuun kuntarakenneselvityksen loppuraportti, toukokuu 2015) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus 2015 2019 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus) on yksi hallituskauden tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista. Uudistuksella voidaan turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja halutaan vahvistaa. Hallitusohjelmassa korostetaan erityisesti terveyserojen kaventamista ja palveluiden kustannusten hallintaa. Suomeen perustettavat sote-alueet vastaavat kaikkien julkisten sosiaali- ja terveydenpalvelujen 12

järjestämisestä alueellaan. Uudistuksen toteuduttua kunnat ja kuntayhtymät eivät enää järjestä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Hallitusohjelman mukaan uudistus etenee vaiheittain. Ensin uudistetaan sote-palvelurakenne siten, että kaikista palveluista muodostuu eheä kokonaisuus, jota johdetaan alueittain. Sote-alueet tuottavat alueensa palvelut itse tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat asettaneet virkamiesohjausryhmän ja projektiryhmän valmistelemaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, itsehallintoalueiden perustamista ja aluehallintouudistusta. Ryhmien toimikausi on ajanjaksolle 1.10.2015 15.4.2019. Ryhmien tehtävänä on valmistella ja toteuttaa sote-uudistus rahoitusratkaisuineen sekä siihen liittyvä itsehallintoalueiden perustaminen. Projektiryhmän alaisuudessa toimii eri asiakokonaisuuksia valmistelevia ryhmiä. Ensivaiheessa projektiryhmälle nimetään aluejakoja, järjestämis- ja voimaanpanolakia, itsehallintoaluelakia ja rahoitussäännöksiä valmistelevat ryhmät. Näiden lisäksi projektiryhmä voi asettaa muita valmisteluryhmiä. Hallitusohjelman mukaan hankkeelle asetetaan erillisellä päätöksellä parlamentaarinen seurantaryhmä. Lisäksi uudistuksen tueksi asetetaan erillisellä päätöksellä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoista koostuva asiantuntijafoorumi. Hallitus linjasi sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamista 20.10.2015. Linjauksen mukaan kunnilla ei voi olla jatkossa merkittävää vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Tulevien itsehallintoalueiden rahoitus valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuun pohjalta. Vaihtoehtoisesti selvitetään vielä myös mallia, joka perustuisi osittain itsehallintoalueiden omaan verotusoikeuteen. Hallituksen mukaan lähtökohtana rahoitusuudistuksen valmistelussa ovat hallitusohjelman linjaukset, joiden mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta ja työn verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla. Itsehallintoalueiden määrästä on sovittu. Itsehallintoalueita, jotka vastaavat sote-palvelujen järjestämisestä, perustetaan 18. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään 15 alueen puitteissa. (Lähteet: Sosiaali- ja terveysministeriö: Sote-uudistuksen tietolehtinen 9/2015, www.stm.fi/soteuudistus; Kirsi Varhila Kuntamarkkinoilla 10.9.2015; Valtioneuvoston viestintäosaston tiedote 20.10.2015) 13

1.3 Kainuun maakunta Maakunnan alueellinen kehitys Väestö Kainuun väkiluku Vuosi 1960 2011 2012 2013 2014 2015* Hlöä 106 880 81 298 80 685 79 975 79 258 78 474 *ennuste Kainuun väkiluku kasvoi sotien jälkeen aina 1960-luvun puoliväliin asti ja oli suurimmillaan 1960-luvun alussa, yli 100 000 henkeä. Väestömäärä on vähentynyt 1960-luvun puolivälin jälkeen kaikissa Kainuun kunnissa, paitsi Kajaanissa, jossa väestö alkoi vähentyä vasta 1990-luvulla. Väestön väheneminen on keskittynyt ennen kaikkea Kehys-Kainuun kuntiin, joissa vuosina 1992 2012 väkiluku väheni 30 %. Kainuussa asui vuoden 2014 lopussa 79 258 henkilöä, mikä on 717 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tilastokeskuksen trendiennusteen (30.10.2015) mukaan Kainuun väestön väheneminen jatkuu ja väkiluku olisi 73 340 asukasta vuonna 2025. Väkiluku vähenisi nykyisestä 5 918 asukkaalla eli 7,5 %. Työvoima ja työllisyys Kainuun työvoima 31.8.2012 31.8.2013 31.8.2014 31.8.2015 Työvoima (hlöä) 37 008 35 732 35 415 35 299 Työttömät (hlöä) 4 367 5 217 5 631 5 542 % 11,8 14,6 15,9 15,7 Koko maan tyött.aste % 9,1 11,7 7,4 8,3 Kainuun maakunnan hallinto ja yhteistoiminta 2013 alkaen Kainuun maakuntahallinto päättyi 31.12.2012. Kainuun kuntia koskee vuodesta 2013 alkaen normaali lainsäädäntö ja kuntarakenneuudistuksen säännökset. Kainuun kunnat päättivät, että yhteistoimintaa jatketaan seuraavasti: 1. Maakunnan liiton tehtäviä varten perustettiin Kainuun liitto -kuntayhtymä Jäsen kuntien maksuosuus määräytyy edellisen vuoden joulukuun lopun tilastokeskuksen virallisen asukasluvun mukaisessa suhteessa. 2. Sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä varten perustettiin Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Puolangan kunta on osajäsenenä sairaanhoitopiirissä, kehitysvammaisten erityishuoltopiirissä ja ympäristöterveydenhuollossa. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät soten osalta ns. verotulorahoituksen (valtionosuudet ja verotulot) pohjalta. Kuntien STM:n valtionosuus pois lukien päivähoidon valtionosuus kohdistetaan suoraan päältä kuntakohtaiseen verorahoitusosuuteen. STM:n valtionosuuksien kohdentamisen jälkeiset kuntien maksuosuudet kuntayhtymälle määritellään puoliksi euroa/asukas ja puoliksi prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta (50 %/50 %). 14

3. Toisen asteen koulutus Lukiotoiminta palautui peruskunnille takaisin. Ammatillinen koulutus hankittiin Kajaanin kaupungin ylläpitämältä toisen asteen koulutusliikelaitokselta yhteistyösopimuksen mukaisesti. Nuorisoasteen ammatillinen koulutus päättyi Suomussalmella 30.5.2015. 4. Hallinnon tukipalvelut Hallinnon tukipalveluiden (palkka-, talous- ja tietohallinto) hoidetaan sote-kuntayhtymässä yhteistoimintamallin pohjalta. Kuntien maksuosuudet määräytyvät suoriteperusteilla. 15

2 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2.1 Kunnan perusinformaatio Kunnan alue ja sijainti Kunnan kokonaispinta-ala on 5 857,9 km 2 (asukastiheys 1,6 as/km 2 ), josta maapinta-alaa 5 270,7 km 2. Suurin pituus luoteesta kaakkoon on 120 km ja leveys koillisesta lounaaseen 80 km. Kunnan alueen halki kulkee valtatie numero 5, E73. Lähin reittiliikenteen lentokenttä on Kajaanissa, 115 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta. Hallinnollinen asema Hallinnollisesti Suomussalmen kunta kuuluu Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueeseen (NUTS2, EUluokitus), Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon, Kainuun ELY-keskukseen, Kainuun maakuntaan (NUTS3) ja Kehys-Kainuun seutukuntaan (LAU1). Suomussalmi kuuluu Rovaniemen hovioikeuspiiriin, Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden piiriin, Kainuun käräjäoikeuspiiriin (istuntopaikka Suomussalmella) ja Oulun poliisilaitokseen (poliisiasema Suomussalmella). Syyttäjäasiat hoidetaan Oulun syyttäjäviraston Kajaanin palvelutoimistossa. Ulosoton tehtävät hoidetaan Kainuun ulosottoviraston Kajaanin toimipaikassa. Maistraatin asiat hoidetaan Pohjois-Suomen maistraatin Kajaanin yksikössä. Kelan osalta Suomussalmi kuuluu Pohjois-Pohjanmaan vakuutuspiiriin (palvelupiste Suomussalmella). Väestö ja työvoima Kunnan väkiluvun kehitys ja Tilastokeskuksen ennuste vuoteen 2040 VÄESTÖ 31.12.2014 VÄESTÖENNUSTE 2015-2040 Lähde: Tilastokeskus 30.10.2015 Kunta Asukasluku Asukasluvun Väestöennuste Väestöennuste Väestöennuste 31.12.2014 vuosimuutos (%) 2015 2025 2040 Kuhmo 8 950-1,69 8 801 7 601 6 396 Sotkamo 10 598-0,57 10 545 10 376 10 097 Suomussalmi 8 486 2,02 8 292 6 974 5 835 Koko maa 5 471 753 0,83 5 490 245 5 690 988 5 861 491 Kainuu 79 258-0,90 78 474 73 340 68 369 Kainuu ilman Vaalaa 76 119-0,86 75 397 70 675 65 961 Vaalan kunta siirretään Kainuun maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan vuoden 2016 alusta. 16

Suomussalmen väestö 31.12: Vuonna Asukasta 2005 10 071 2006 9 848 2007 9 632 2008 9 435 2009 9 332 2010 9 156 2011 8 943 2012 8 813 2013 8 661 2014 8 486 2015* 8 347 2016* 8 198 2017* 8 060 2018* 7 911 *oma ennuste Väestö ikäryhmittäin Vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 2015* 2016* 2017* 2018* % osuus 0 6 v. 414 397 384 392 371 365 353 343 335 % 4,5 % 4,4 % 4,4 % 4,5 % 4,4 % 4,4 % 4,3 % 4,3 % 4,3 % 7 64 v. 6 404 6 201 6 013 5 803 5 577 5 345 5 154 4 945 4 754 % 69,9 % 69,3 % 68,2 % 67,0 % 65,7 % 64,5 % 63,5 % 62,1 % 60,9 % 65 74 v. 1 147 1 174 1 237 1 276 1 316 1 388 1 393 1 476 1 539 % 12,5 % 13,1 % 14,0 % 14,7 % 15,5 % 16,7 % 17,2 % 18,5 % 19,7 % 75 84 v. 907 868 861 856 878 831 840 822 810 % 9,9 % 9,7 % 9,8 % 9,9 % 10,3 % 10,0 % 10,3 % 10,3 % 10,4 % Yli 85 V. - 284 303 318 334 344 363 378 371 371 % 3,1 % 3,4 % 3,6 % 3,9 % 4,1 % 4,4 % 4,7 % 4,7 % 4,8 % Yhteensä 9 156 8 943 8 813 8 661 8 486 8 292 8 118 7 957 7 809 muutos/as. -176-213 -130-152 -175-194 -174-161 -148 %-muutos -1,9-2,3-1,5-1,7-2,0-2,3-2,1-2,0-1,9 Lähde: Tilastokeskus 30.10.2015 *ennuste Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestön vähenee noin 2 %:n vuosivauhdilla. Vuonna 2015 väkiluku on syyskuun loppuun mennessä alentunut 110 henkeä eli 1,3 %. Edellisen vuoden vastaavana aikana väkiluku oli alentunut 160 henkeä eli 1,85 %. Väestörakenteen kehityssuunta on edelleen vinoutumassa. Lasten ja työikäisten määrä laskee koko väestön määrää nopeammin. 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa noin prosentin vuosivauhtia. Vuoden 2014 lopussa yli 65-vuotiaiden osuus oli 29,9% (koko maassa keskimäärin 19,9 %). Vanhempien ikäryhmien osuus nousee edelleen eli yli 75-vuotiaiden osuus oli 14,4 % vuonna 2014. lapsia syntyi Suomussalmella Vuonna 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 *ennuste 54 54 47 52 65 53 53* 17

Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde kuvaa, paljonko on lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohden. Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhde 15-65 vuotiaiden määrään. Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Suomussalmi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Koko väestö 11 003 10 740 10 548 10 376 10 248 10 071 9 848 9 632 9 435 9 332 9 156 8 943 8 813 8 661 Työvoima 4 880 4 697 4 460 4 390 4 376 4 242 4 203 4 027 3 968 3 861 3 833 3 714 3 653 3 588 Työlliset 3 414 3 206 3 176 3 234 3 246 3 163 3 307 3 289 3 254 3 087 3 138 3 114 3 006 2 709 Työttömät 1 466 1 491 1 284 1 156 1 130 1 079 896 738 714 774 695 600 647 879 Työvoiman ulkopuolella Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Lähde: Tilastokeskus 12.3.2015 6 123 6 043 6 088 5 986 5 872 5 829 5 645 5 605 5 467 5 471 5 323 5 229 5 160 5073 Työvoima: Työllinen: Työtön: kaikki 15 74 vuotiaat, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä kaikki 18 74 vuotiaat, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua vuoden viimeisenä päivänä työttömänä olleet 15-74 -vuotiaat 18

Elinkeinorakenne Suomussalmi Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus 10.10.2014 31.12.2012 Suomussalmi Kainuu Koko maa % lkm % lkm % lkm % Alkutuotanto 304 11,0 2 228 7,5 79 557 3,4 Jalostus 588 21,4 3 227 10,9 505 419 21,6 Palvelut 1 829 66,5 23 931 80,5 1 726 849 73,8 Tuntematon 31 1,1 336 1,1 28 079 1,2 Yhteensä 2 752 100,0 29 722 100,0 2 339 904 100 Yritystoimipaikat v. 2012 kunnassa: 439 Työllinen työvoima Suomussalmi Lähde: Tilastokeskus 2.10.2015 Alueen työlliset 31.12.2012 31.12.2013 lkm % lkm % Maa- ja metsätalous 335 11,1 313 11,6 Jalostus 692 23,0 332 12,3 Palvelut 1 948 64,9 2 026 75,1 Tuntematon 31 1,0 28 1,0 Yhteensä 3 006 100 2 709 100 19

2.2 Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio 1. SUOMUSSALMEN KUNNAN ARVOT 2. TOIMINTA-AJATUS 3. VISIO YHTEISÖLLISYYS Suomussalmen kunta edistää asukkaidensa keskinäistä vuorovaikutusta, välittämistä ja yhteistoimintaa sekä toivottaa tervetulleiksi kuntayhteisön uudet asukkaat ja ajatukset kunnan kehittämiseksi. MUUTOSVALMIUS Tiedostamme, että muutos on jatkuvaa. Olemme yhteisönä ja yksilöinä halukkaita, valmiita ja kykeneviä muutokseen muutos on mahdollisuus ja uuden alku. KESTÄVÄ KEHITYS Suomussalmen kunta toimii ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. SIVISTYS Kunta kohottaa kuntalaisten elämän laatua ja tiedon tasoa luomalla hyvät edellytykset laadukkaalle koulutukselle, varhaiskasvatukselle ja vapaa-ajan harrastustoiminnalle. Kunta innostaa kaikenikäisiä kuntalaisia elinikäiseen itsensä kehittämiseen ja monipuoliseen liikkumiseen päämääränä aktiivinen, omatoiminen ihminen. KANNUSTAVUUS Tuemme yrittäjyyttä ja toinen toistamme toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Uskomme tulevaisuuteen, motivoimme toisiamme ja vahvistamme luovuutta. Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita, hyvinvointia edistäviä palveluja ja luo edellytyksiä elinvoimaiselle toimintaympäristölle ja yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän ja turvallisen elämän. Neljän vuodenajan Suomussalmi on taloudeltaan vakaa yritys- ja kulttuurikunta sekä yhteistyökykyinen Ylä-Kainuun keskus, jossa on myönteinen väestökehitys. 20

2.2.1 Yhteiset tavoitteet KUNNAN ELINVOIMAN KEHITTÄMINEN 1. Elinvoimainen ja uudistuva elinkeinoelämä 2. Saavutettava, toimivien palvelujen ja hyvän ympäristön sekä yhteistyön kunta 3. Hyvinvoiva Suomussalmi 4. Hyvä Suomussalmi-kuva Suomussalmen kunnan elinvoimaohjelma 2015 2020 on hyväksytty kunnanvaltuustossa 24.2.2015. Elinvoimaohjelman perustana on Kainuun Liiton 16.6.2014 hyväksymä Kainuuohjelma, joka ohjaa Kainuun maakunnan kehityksen suuntaa ja strategisia tavoitteita vuoteen 2035 sekä valittuja kehittämistoimenpiteitä vuosille 2014-2017. Kainuu-ohjelman tavoitteet rakentuvat loogisesti siten, että 1) elinvoimaa lisäävällä ja uudistavalla elinkeino- ja työllisyyspolitiikalla, 2) toimivalla aluerakenteella ja luontevalla yhteistyöllä sekä toimivilla palveluilla lisätään 3) kainuulaisten hyvinvointia. Kaikki tämä heijastuu positiiviseksi kuvaksi luovuuden, rohkeuden, myönteisyyden ja yrittäjyyden maakunnasta. TALOUS 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan yhden prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMINEN 1. Parannamme osaamista ja tuemme motivaatiota 2. Kehitämme johtamista ja yhteistyötä 3. Parannamme työhyvinvointia 4. Varmistamme uusien osaajien saannin 21

TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISPERIAATTEET (Painopisteet) Painopisteet Vuositavoitteet Mittarit/arviointikriteerit Parannamme osaamista ja tuemme motivaatiota * toimintaympäristön muutosten ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti * kehittäen arviointia * ylläpitäen ja kehittäen ammattitaitoa * valmentautumalla uusien haasteiden vastaanottamiseen ja elinikäiseen oppimiseen * työtämme arvostaen * tukien palvelussuhteen jatkuvuutta * palkkausjärjestelmää kehittäen * esimiestyötä kehittäen 1. Arviointimenetelmän kehittäminen 2. Henkilöstöä koskevien asioiden osaamisen ja tietämyksen lisääminen 3. Henkilöstövoimavarojen raportoinnin kehittäminen 1. Valmis 31.12.2016 mennessä 2. Sisäistä koulutusta 4 kertaa/vuosi 3. Uusi henkilöstöraportointimalli valmis 31.12.2016 Kehitämme johtamista ja yhteistyötä * toisiamme arvostaen * ottaen huomioon eri-ikäiset työntekijät * ottaen vastuuta ja olemalla avoimia * parantaen työtapoja ja tuloksellisuutta * antaen kannustavaa ja kehittävää palautetta * parantaen tiedonkulkua Parannamme työhyvinvointia * mielekkäällä työllä sekä viihtyisällä ja turvallisella työympäristöllä * huolehtien yhdessä työilmapiiristä * käyttäen henkilöstövoimavaroja tarkoituksenmukaisesti * kannustaen henkilökohtaisen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Varmistamme uusien osaajien saannin * kehittäen Suomussalmen kuntaa hyvänä työnantajana * markkinoiden Suomussalmea kodikkaana ja turvallisena asuinympäristönä, jossa on hyvät palvelut ja kohtuulliset kustannukset * edistäen työn ja perhe-elämän yhteensovittamista * turvaten hiljaisen tiedon siirto uusille työntekijöille 1. Yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen vahvistaminen 2. Eri-ikäisten johtamisen periaatteiden luominen 3. Intranetin kehittäminen 1. Tasa-arvosuunnitelman ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivittäminen uuden lainsäädännön mukaiseksi 2. Tyhy ohjelman päivittäminen 1. Tarjotaan koululaisille kesätyöpaikkoja ja TET -harjoittelupaikkoja sekä opiskelijoille harjoittelupaikkoja 2. Rekrytointiyhteistyön kehittäminen 1. Toimenpidesuunnitelma valmis vuoden 2016 aikana. 2. Valmis 31.5.2016 mennessä 3. Asiat ajan tasalla ja helposti löydettävissä 1. Valmis 31.12.2016 mennessä 2. Valmis 31.12.2016 mennessä 1. Kaikki 9.-luokkalaiset saavat kesätyösetelin Resurssien mukaan. 2. Osallistutaan Kainuu Connection - hankkeeseen 22

2.2.2 Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 velvoittaa kunnat seuraamaan asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kunnan on seurattava myös palveluissaan toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Valtuustokausittain valmistellaan laaja hyvinvointikertomus. Vuosittain valtuustolle raportoidaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Hyvinvointikertomus laaditaan kunnassa eri vastuualueiden yhteistyönä. Sen valmistelu on osa kunnan strategiatyötä sekä talouden ja toiminnan suunnittelua. Valtuusto hyväksyy Suomussalmen hyvinvointikertomuksen. Ensimmäinen laaja hyvinvointikertomus hyväksyttiin valtuustokaudelle 2013 2016. Hyvinvointikertomuksessa 2015 tarkastellaan vuosia 2009 2014. Vertailualueiksi on valittu Sotkamo, Kuhmo, Pudasjärvi, Nivala, Pedersören kunta, Kainuu ja koko maa. NYKYTILAN ARVIOINTI Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Indikaattori Nivala Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Pedersöre Kainuu Koko maa Väestö 31.12. (2014) 8486 10598 8950 8399 10945 11060 79258 5471750 Huoltosuhde, demografinen (2014) 69,9 63,7 72,2 74,6 74,7 68,2 63,7 57,1 Väestöennuste 2030 (2012) 6798 10777 7446 7374 11221 12153 74885 5847680 Kuntien välinen nettomuutto / 1000 asukasta (2014) Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta (2014) Lapsiperheet, % perheistä (2014) Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2014) Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista (2014) -13-5 -7-23 -6-1 -8-18,5 21,6 18,7 18,5 6,8 17,3 23,7 56,7 28,1 36,2 28 32,1 43,5 45 33,7 38,9 19,7 16,6 18,8 17,1 15,9 6,3 19,6 20,8 42,2 38,5 43,7 42 36,4 22,1 42,6 41,9 Työlliset, % väestöstä (2013) 31,3 39,1 33,1 30,6 36,1 45,5 36,2 42,2 Koulutustasomittain (2014) 259 317 267 247 294 312 309 355 23

Suomussalmen väestö vähenee edelleen noin kahden prosentin vuosivauhtia. 31.12.2014 asukasluku oli 8486. Väestöennusteen mukaan Suomussalmella on vuonna 2030 enää 6798 asukasta. Se on miltei viidenneksen nykyistä vähemmän ja yli kolmasosa koko Kainuun ennustetusta väestökadosta. Vuoteen 2030 ulottuva väestöennuste näyttää Suomussalmen osalta heikommalta kuin vertailualueilla, paitsi Kuhmossa ja Pudasjärvellä, jossa ennusteen mukaan väkiluku pysynee samana kuin Suomussalmella. Ennuste on laskettu vuonna 2012. Tilastokeskuksessa laaditaan kunnittaisia väestöennusteita kolmen vuoden välein. Kertoimet on laskettu viime vuosien väestökehityksen perusteella. Kunnan nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. Suomussalmelta muutetaan muihin vertailukuntiin ja koko maahan verrattuna enemmän pois kuin kuntaan muuttaa uusia asukkaita. Poikkeus oli vuosi 2009, jolloin nettomuutto oli lähellä nollaa mutta laski sen jälkeen taantumaa edeltäneelle tasolle, noin -10 per 1000 asukasta. Väestön määrä on vähentynyt vuosina 2009 2014 melkein 850 henkilöllä. Huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15 64-vuotiasta työikäistä kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Suomussalmen huoltosuhde 66,9 on noussut koko tarkastelujakson ajan, samoin kuin kaikilla vertailualueilla. Suomussalmen luku ei ole vertailujoukon huonoin, mutta yli keskiarvojen. Kainuun kunnissa huoltosuhdetta nostaa 65 vuotta täyttäneet. Vuonna 2013 työllisten määrä laski kaikissa vertailukohteissa ja koko maassa 42,2 %:iin väestöstä. Suomussalmen lukema laski eniten, 34,1 %:sta 31,3 %:iin. Se on viitisen prosenttiyksikköä alle Kainuun keskiarvon. Koulutustasomittain kuvaa väestön koulutustasoa, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Koulutustaso nousee tasaisesti kaikissa vertailukohteissa tarkastelujaksolla. Suomussalmen lukema 259 on joukon toiseksi huonoin, vain Pudasjärvi jää sen alle. Valtakunnallinen keskiarvo on 355. Sen perusteella suomalaiset kouluttautuvat keskimäärin noin 3,5 vuotta peruskoulun jälkeen. Se on vuosi enemmän kuin suomussalmelaisten kohdalla. Lapsiperheitä Suomussalmella on prosentuaalisesti perheistä vähemmän kuin vertailualueilla. Vain Kuhmossa lapsiperheiden määrä on samansuuntainen kuin Suomussalmella. Noin joka viides lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe Suomussalmella. Se on vertailukunnista eniten mutta Kainuun keskiarvoa. Koko maassa luku on vielä suurempi. Kaikki ikäryhmät Indikaattori Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012) Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2014) Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset /1000 asukasta (2013) Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2013) Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2013) Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä (2013) Nivala Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Pedersöre Kainuu Koko maa 54,5 58 56,6 57,3 57,6 75,3 54,5 58,2 126,5 115,3 126,3 138,1 118,6 84,7 - - 5,7 9,5 7 6,2 5,7 2,6 9,2 7 22,8 24,3 23,3 22,6 22,8 22,4 23,7 27,6 16,8 13,9 17,7 20,6 17,4 7,9 15,9 13,9 79-71 58 47-56 72 24

Osallisuutta kuvaava indikaattori on äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa. Kainuussa äänestysprosentti oli vuonna 2012 korkeampi kuin edellisissä kunnallisvaaleissa vuonna 2008. Muualla maassa äänestysaktiivisuus laski. Noususta huolimatta äänestysprosentti jäi 54,5:een, joka on huomattavasti alhaisempi kuin vertailukunnista Pedersöressä, jossa kolme neljästä äänioikeutetusta käy äänestämässä. Sähköisen hyvinvointikertomuksen mittaristo ei seuraa äänestysaktiivisuutta valtiollisissa vaaleissa. Ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Vertailukunnista Pedersören 84,7 jää alle sadan eli siellä ollaan valtakunnallista keskiarvoa terveempiä. Suomussalmen indeksi laski hieman vuonna 2014, jolloin päästiin jo Kuhmon kanssa samaan. Suomussalmen lukema on tarkastelujaksolla vaihdellut välillä 124 130. Pudasjärven luku on vielä suurempi 138,1 vuonna 2014, mutta muut vertailukunnat ovat näiden alapuolella arvojen vaihdellessa välillä 115 119. Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten lukumäärä nousi Suomussalmella vuosina 2009 2012. Tuorein lukema on kuitenkin laskusuuntainen ja osoittaa, että kuntalaisten turvallisuus on parantunut. Lukema on vertailualueen toiseksi pienin ja alle keskiarvojen. Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista koheesiota, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikkenemisellä on negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen. Suomussalmella tuloerot eivät ole niin suuria kuin Suomessa keskimäärin. Gini-kertoimessa tapahtunut muutos ylöspäin kuvastaa tuloerojen kasvua. Muista poiketen Suomussalmen kerroin ei noussut vuoden takaisesta. Kunnan yleinen pienituloisuusaste on laskenut edelleen ollen 16,8 % vuonna 2013. Se on hieman yli Kainuun keskiarvon ja noin 3 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maan keskiarvo. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Indikaattori Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista (2013) Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2014) Nivala Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Pedersöre Kainuu Koko maa 11,6 6,2 9,8 8,1 9,7 4,5 9,8 8,4 26,3 18,5 16,2 21,8 23,1 21,3 20,4 15,9 20,2 15,7 24,2 18,4 22,3 22,2 19,4 18,6 28,8 31,1 26,8 43,3 39,6 30,6 28,8 29,6 Lasten pienituloisuusaste (2012) 17,6 11,4 17,6 27,5 19,9 9,5 16,1 14,3 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta (2014) 154 62,8 107,4 118,1 94,7 30,8 90,4 74,4 Iso osa lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin tilaa kuvaavista indikaattoritiedoista saadaan kouluterveyskyselystä, joka tehdään 8. ja 9. luokan oppilaille. Tuorein käytettävissä oleva kyselytieto on vuodelta 2013. Tulokset ovat huolestuttavia Suomussalmen osalta. Elämänlaatua kuvaava indikaattori on heikompi kuin vertailukunnissa. Vuonna 2011 kouluterveyskyselyssä 8,1 % vastasi, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Se on vähemmän kuin vuonna 2009 (11,8 %) ja parempi tulos kuin Kainuun tai Suomen keskiarvo. Vuonna 2013 tilanne on taas huonontunut, ja 11,6 % koki ystävyyden puutetta. Lukema on vertailualueen korkein. Jyrkkä muutos huonompaan suuntaan on tapahtunut terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden oppilaiden määrässä. 2013 näin arvioi 26,3 % eli joka neljännes yläkoululainen. Tässäkin Suomussalmen lukema on korkein. Vuonna 2011 kouluterveyskyselyyn vastanneista suomussalmelaisista koululaisista 15,2 % koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Luku oli alle keskiarvojen. 25

Vuodesta 2013 alkaen Kainuussa on tilastoitu kuntakohtaisesti kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkuuksia. Suomussalmen lukema on kahtena peräkkäisenä vuonna ollut suunnilleen sama, kun joissain vertailukohteissa on ollut rajuja heittelyitä lukemassa, esim. Pudasjärvellä. Iso luku kertoo palvelun tarpeesta mutta toisaalta myös sen käytettävyydestä. Nuoret ja nuoret aikuiset Indikaattori Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyys-eläkettä saavat 16 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2014) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Nivala Pedersöre Kainuu Koko maa 12,8 6 - - 10 7,6 7,1 7,4 1,8 0,9 1,3 2,1 1,4 0,8 1,2 1 25,8 13,6 - - 21,7 25,9 18,5 17,1 8,2 5,1 9 11,8 9,1 6,4 8,1 9,4 22 31,3 - - 32,6 48,1 30,7 41,7 3,7 2 5,6 4 2-3,7 3,4 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden 18 24-vuotiaiden määrässä on ollut vaihtelua. Suomussalmella määrä laski, kun taas Kainuun keskiarvo nousi. Lukemat ovat nyt samat. Myös valtakunnallinen luku nousi. Vaikka koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17 24-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on kasvanut hieman, Suomussalmen tilanne on Kainuun keskitasoa ja parempi kuin koko maassa. Luku on pysytellyt muutaman vuoden noin 8 prosentin tietämillä. Vuonna 2013 vertailukohteiden lukemat laskivat. Huonoin tilanne on Pudasjärvellä, jossa tämä luku on ollut vuonna 2009 jopa 16,9 %, mistä se on tullut alaspäin jo 11,8 %:iin. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saaneiden 16 24-vuotiaiden osuus kääntyi laskuun, mutta edelleen Suomussalmen tilanne on Pudasjärven ohella vertailujoukon huonoin. Lukiolaisille vuonna 2011 tehdyn kyselyn mukaan 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden elämänlaadun voidaan katsoa parantuneen, koska useampi lukiolainen on kokenut läheistä ystävyyttä verrattuna aiempiin kyselyihin. Sen sijaan yhä useampi lukiolainen kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Molemmissa indikaattoreissa ollaan yli maakunnallisen ja valtakunnallisen keskiarvon. Koulun työolot ovat kuitenkin parantuneet. Vuonna 2007 kyselyyn vastanneista lukion oppilaista 52,9 % oli havainnut koulun fyysisissä työoloissa puutteita. Vuonna 2011 näin vastasi enää 22 % lukiolaisista. Kainuussa toimii kuntien yhteinen nuorisovaltuusto. 26

Työikäiset Indikaattori Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25 64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2013) Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 64- vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15 64-vuotiaista (2014) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Nivala Pedersöre Kainuu Koko maa 17,9 19,6 17,8 17 21,2 17,1 19 17,7 15,6 11,5 14,3 17,7 10,8 6 12,8 8 8,3 5,5 10,2 6,2 4,3 1,4 7,2 5,3 1,4 1,4 1,9 1,4 1,4 0,2 1,6 2,2 Työikäisten suomussalmelaisten terveyttä ja hyvinvointia kuvaavat mittarit osoittavat alueellisten erojen säilyneen samana. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25 64-vuotiaiden määrä on jyrkän nousun jälkeen laskenut jyrkästi lukeman ollessa 17,9 / 1000 vastaavanikäistä (vuotta aiemmin 27,2 / 1000). Vuonna 2013 samassa ikäryhmässä työkyvyttömyyseläkettä saavien suomussalmelaisten määrä oli 15,6 %. Lukema on pysynyt melko samoissa jo monta vuotta, mutta on yli Kainuun keskiarvon ja selvästi huonompi kuin koko maan lukema. Vaikeasti työllistyvien 15 64-vuotiaiden määrä nousi rajusti kaikilla paitsi Pedersören kunnassa ja Pudasjärvellä. Vaikeasti työllistyvien ryhmään luetaan pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, toimenpiteeltä työttömäksi jääneet ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyneet. Vaikeasti työllistyvien osuus työikäisistä kuvaa rakenteellista työttömyyttä. Suomussalmen 8,3 % on enemmän kuin Kainuussa (7,2 %) tai koko maassa (5,3 %) keskimäärin. Vertailukunnista ainoastaan Kuhmossa tilanne on Suomussalmea huonompi. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 64-vuotiaat vähenivät vuonna 2012 alle 2 prosenttiin vastaavanikäisestä väestöstä. Ensimmäistä kertaa tarkastelujaksolla Suomussalmen lukema 1,6 % alitti Kainuun keskiarvon 1,7 %. Lasku jatkui 2013. Pedersören kunnassa luku oli edelleen pienin, mutta Kuhmoa lukuun ottamatta kaikki muut vertailukunnat olivat samassa 1,4 %:ssa. Kainuun keskiarvo oli 1,6 % ja koko maan 2,2 %. 27

Ikäihmiset Indikaattori Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Nivala Pedersöre Kainuu Koko maa Dementiaindeksi, ikävakioitu (2010) 138,6 93,1 114,4 106,7 136,9 79,8 127,4 100 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2014) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2014) 67,6 67,2 68,5 71,9 75,3 64 69,2 62 90,2 91,4 92,7 89,5 87,3 87,4 90,4 90,3 3,5 3,2 2,7 3,6 2,5 1,2 2,9 2,6 8,3 13 12,3 17,6 17,7 10,2 12,5 11,8 Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Tämä lukema on Suomussalmella parantunut tarkastelujaksolla. Vertailukohteissa kehitys on ollut samansuuntainen. Eläkeikäisten tulotaso on siis parantunut, mutta on edelleen vertailukohteita huonompi. Huonoimmassa tilanteessa ollut Pudasjärvi on laskenut jo melkein samaan kuin Suomussalmi. Pedersören lukema on pysynyt tasaisena ja on selkeästi muita alhaisempi. 75 vuotta täyttäneistä suomussalmelaisista kotona asuu 90 %. Määrä on vaihdellut tarkastelujaksolla 90-94 %:ssa. Kahden viimeisimmän arvon välillä on ollut laskua. Tuorein luku on alle keskiarvojen, jotka ovat nousseet. Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 vuotta täyttäneistä oli 8,3 %, mikä on vertailussa vähiten ja laskenut vuoden 2010 huippulukemasta 17,7 %. Tämä indikaattoritieto perustuu yhden päivän, 30.11., asiakasmääriin. Kunnassa toimii vanhusneuvosto. 28