Maatilojen pärjääminen eri skenaarioissa - Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa -



Samankaltaiset tiedostot
Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) ILMASE työpaja

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP)

Maatalous vuonna skenaarioita vaihtoehtoisista tulevaisuuksista

ProAgria Maitovalmennus

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Ilmastonmuutos ja maaseutu-hanke Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja alustavia tuloksia. Hanna Mäkinen

Puhtaan energian , Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Ympäristöosaamisen merkitys tulevaisuudessa

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Luomu50. Toimittajatilaisuus, Säätytalo Kauko Koikkalainen, MTT.

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

Luomuliiton ympäristöstrategia

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöskenaariot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Finnvera uusiutuvan energian hankkeiden rahoittajana. Bioenergia-alan toimialapäivät Unto Väkeväinen

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

SUOMALAISTEN ENERGIA-ASENTEET 2018 Energiateollisuus ry Marraskuu Suomalaisten energia-asenteet 2018

Energiatehokkuus kannattaa vai kannattaako? Risto Larmio

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Ajankohtaista maatalous- ja ilmastopolitiikkaa. OPAL- Life Tampere Birgitta Vainio-Mattila

Sustainable intensification in agriculture

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Seinäjoen tulevaisuusfoorumi

VILMA maatilaverkoston haastattelun yhteenveto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki tehostamistavoitteet ja tuet

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Millaista ympäristöosaamista Suomessa tarvitaan 2025? Kestävän kehityksen polkua ammattilaiseksi Kati Lundgren, Savon koulutuskuntayhtymä

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Lounaissuomalaisen maatalouden tulevaisuus -seminaari

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina Tammikuu 2015

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Missä mallissa markkinat ja maatalous vuonna 2020? Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen. Juho Korteniemi Bionova Engineering Seinäjoki,

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Savon ilmasto-ohjelma

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä ilmastopolitiikan suunnitelmat ilmastolain valossa. Professori Kai Kokko Helsingin yliopisto

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia Alustava suunnitelmaluonnos

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Energia- ja ilmastostrategia tienä hallituksen bioenergiatavoitteisiin

Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi

Biotalouden tulevaisuuden näkymät

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Maatilojen neuvontajärjestelmä - Neuvo ProAgria Keski-Pohjanmaa Sirkku Koskela , sirkku.koskela@proagria.fi

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

Päästökauppa selkokielellä

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta

Transkriptio:

Maatilojen pärjääminen eri skenaarioissa - Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa - ILVAMAP-hanke Myrskyt ja muuttuva politiikka miten varautua tulevaisuuden riskeihin maatilalla -työpaja Heidi Rintamäki Heidi.rintamaki@mtt.fi 3.2.203

Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Asiantuntijapaneelin koostumus Tarkasteltavat skenaariot (maailmankuvat) SWOT - analyysin tuloksia (tulevat myöhemmin, hankkeen päätyttyä) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 3.2.203 2

Tutkimuksen taustaa Lähtökohtana: Valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategiassa esitetään kaikille sektoreille päästövähennystavoitteita. Maatalouden päästövähennyksiä tavoitellaan ennen muuta pellonraivauksen välttämisellä ja viljelykäytäntöjen muutoksella varsinkin turvemailla. Tavoite: Luoda ja testata hillintätoimien osalta vaihtoehtokartasto keskeisten toimien ja ohjauskeinojen vaikutuksista. Sen perusteella voidaan arvioida sitä, minkälaisia synenergioita tai ristiriitoja hillintätoimet tuovat maatiloille ja toisaalta sitä, miten kiristyvät ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet vaikuttavat Suomen maatalouteen ja sille asetettuihin erilaisiin tavoitteisiin. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 3.2.203 3

Tutkimuksen taustaa Tarkastelun kohteena on kolme skenaariota: Baseline skenaario noudattaa nykykehitystä ja muutoshalukkuus on melko vähäistä. Tiukka hillintä skenaariossa tehdään puolestaan kaikki hillintätoimenpiteet mitä voidaan ja muutoshalukkuus on voimakasta. Energia ruoan ohelle skenaariossa maatiloilla tuotetaan ruoan lisäksi uusiutuvaa energiaa kasvavassa määrin ja muutoshalukkuus on voimakasta. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 3.2.203 4

Asiantuntijapaneelin koostumus Vastaajien perustiedot (n=29) f Vastaajien perustiedot (n=29) f Sukupuoli nainen 0 Työtehtävät koskevat pääsääntöisesti Paikallista tasoa 0 mies 9 Alueellista tasoa 2 Kansallista tasoa Luokiteltu syntymävuosi 940-949 Kansainvälistä tasoa 6 950-959 6 Paikallista ja kansainvälistä tasoa 960-969 Kansallista ja kansainvälistä tasoa 5 970-979 5 Alueellista ja kansallista tasoa 980-989 6 Kaikkia paitsi paikallista tasoa Kaikkia näitä tasoja 2 Työelämävuodet -5 vuotta 4 5-5 vuotta 6 Tutkinto Opistoaste tai ammattikoulu 3 5-25 vuotta 9 Ammattikorkeakoulu 2 yli 25 vuotta 0 Yliopisto 4 Lisensiaatti tai tohtorin tutkinto 0 Osallistuminen maataloutta ja maaseutua koskevaan työhön Päivittäin 7 Viikottain 7 Asuinpaikka Pääkaupunkiseutu 2 Kuukausittain 3 Muu kaupunkialue 6 Kerran vuodessa 0 Taajama-alue 3 En osallistu 2 Maaseutu 7 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 3.2.203 5

Asiantuntijapaneelin koostumus Koulutustausta Vastaajaa Maatalous Talous & Yhteiskunta Luonnontieteellinen Teknologia Uusiutuva energia Yhteiskunta Talous Kaikki Uusiutuva energia & Luonnontieteellinen Uusiutuva energia & Ilmasto & Talous & Yhteiskunta Yhteiskunta & Luonnontieteellinen Uusiutuva energia & Ilmasto & Yhteiskunta & Luonnontieteellinen 2 2 3 3 4 8 0 2 3 4 5 6 7 8 Koulutustausta Maatalousasiantuntemusta Teknologia-asiantuntemusta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 3.2.203 6

Asiantuntijapaneelin koostumus Asiantuntijaryhmä Vastaajaa T&K&I Hallinto 6 6 Etujärjestö 4 Teollisuus 3 Neuvonta 2 Media & Kauppa Hallinto & Teollisuus Hallinto & Etujärjestö & Teollisuus Teollisuus & Kauppa Hallinto & Etujärjestö &Media Media Maatilallinen 0 2 3 4 5 6 Asiantuntijaryhmä Maatilallinen T&K&I -asiantuntijuus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 3.2.203 7

Ydinosaaminen vapaamuotoisesti lypsylehmien ruokinta, johtaminen, palvelukehityksen johtaminen suomalaiset kasvinviljelytilat, kasvintuotanto kasvinviljely, puutarhatalous kotieläintuotanto eläinten ruokinta ja rehut, erityisesti nauta peltokasvien tuotantotekniikka, maatalouden energian käyttö maaseutu peruna, öljykasvit, kestävä tuotanto, energiatehokkuus, energiapotentiaalit luomu kestävästi tuoten ruoan (esim.luomu- ja lähiruoka) markkinoiminen kuluttajille, kuluttajien ohjaus informaation keinoin kohti kestävämpää ruoankulutusta biokaasu, elinkaariarviointi, biopolttoaineiden kestävyys bioenergia, ympäristö, luonnonvarat, geenivarat, vesi Biopolttoaineet, biokemia, maatalousekonomia, kasvinviljely biokaasuteknologia laajasti sekä ympäristöasiat että liiketoiminta huomioiden traktoreihin liittyvä tegnologia, kasvinviljely EU:n maatalouspolitiikka, energiapolitiikka, ympäristö-ja ilmastopolitiikka kasvinviljely (luomu), maatalousteknologia, maatalouspolitiikka maatalouden rakennekehitys, maatalouspolitiikka, tilatason päätöksenteko maatalousliiketalous maatalous; poliittinen, markkinoiden, yhteiskunnallinen vaikuttavuus eri politiikka-alueiden vaikutusten arviointi, erityisesti luonnonvarojen sekä ilmasto- ja energiapolitiikan alueella vastaan energia- ja ilmastopolitiikan valmistelun vetämisestä TEM:ssä uusiutuva energia ja ilmastonmuutos monitieteisesti kansantalous, energia maatalouden ympäristövaikutukset, elinkaariarviointi maatalouden ympäristö- ja vesiensuojelu ilmastonmuutoksen hillintä näen suuren kokonaisuuden ja siltä pohjin arvioin myös maatalouden ja maaseudun tulevaisuutta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 3.2.203 8

Skenaarioita erottavat tekijät pääpiirteittäin Skenaarioita erottavat tekijät Nykykehitys ja CAP päätökset Perusura Tiukka hillintä Energia ruuan ohelle Tehdään kaikki hillintätoimenpiteet mitä voidaan Tuotetaan ruoan lisäksi uusiutuvaa energiaa Perusidea Keinovalikko Vähemmän runsas, laajasti Runsas, mutta fokusoitunut Runsas ja laajasti kohdennettu Muutoshalukkuus Yhteiskunnan tuki lyhyellä tähtäimellä Alkuinvestoinnit Yhteiskunnan tuki pitkällä tähtäimellä Kehityksen pääasiallinen ajuri Teknologian pääasiallinen ajuri Melko vähäinen Voimakas Hyvin voimakas Nykyisen suuruinen Nykyistä suurempi Selvästi nykyistä suurempi Nykyisen suuruisia Nykyisiä suurempia Selvästi nykyisiä suurempia Nykypäätösten mukainen Nykypäätöksiä suurempia Nykypäätöksiä pienempi Globalisaatio EU:n ilmastopolitiikka Monipuolinen yrittäjyys Maatalouden tuottavuus Päästöjen hillintä Uusiutuva energia Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 3.2.203 9

Skenaarioita erottavat Perusura Tiukka hillintä Energia ruuan ohelle tekijät Keinovalikko Vähemmän runsas, laajasti Runsas, mutta fokusoitunut Runsas ja laajasti kohdennettu Monivuotisten nurmien lisääminen etenkin eloperäisillä mailla Rajoitetaan eloperäisten maiden alan kasvua pellon raivauskiellon sekä pellon hankinnan ja tilusjärjestelyiden ohjauksen avulla. Bioenergiatuki kytketään päästökaupan hintatasoon. Kotieläintilojen lannan hyvät käsittelymenetelmät Tilat, joilla on eloperäisiä maita velvoitetaan laittamaan ne pääsääntöisesti monivuotisille nurmille. Peltomaan- ja metsänomistajille tarjotaan hiilensidontakorvauksia. Peltoalan säilyttäminen hyvässä kunnossa Kotieläintilojen tulee tarkentaa ja muuttaa ruokintaa. Biokaasutukseen, eloperäisillä mailla, kasvatettua monivuotista nurmea varten muodostetaan tuki. Peltojen perusparannuksista huolehtiminen Lannankäsittelystä tulee huolehtia hyvin. Pientuottajien uusiutuvaan energiaan perustuva sähköntuotanto laitetaan ostovelvoitteen piiriin ja ylijäämäsähkö nettolaskutukselle. Hyvät viljelytavat Maatilakokoluokan biokaasutuotanto laajenee kohdennetumman investointituen ansiosta. Samalla pientuottajilla on mahdollisuus saada sähkön syöttötariffi uusiutuvaan energiaan perustuvasta sähköntuotannosta. CAP 204-2020 Viherryttämistoimenpiteet: Ekolopgiset alueet Monivuotiset nurmet Viljelyn monipuolistaminen Investointitukea nostetaan biokaasu-, aurinko-, tuuli-, vesi- ja maalämpöinvestoinneissa. Biopohjaisten polttoaineiden kysynnän vahvistumiseksi luodaan esimerkiksi biopolttoaineiden alv-huojennus. Uusiutuvan energian kasvuyrityksille tarjotaan Maa- ja elintarviketalouden verohuojennuksia tutkimuskeskus pääomasijoituksille. 3.2.203 0

SWOT- analyysi lyhyesti Eri skenaarioita on tarkasteltu ja pohdittu SWOT analyysin avulla. SWOT lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista strenghts (S), weaknesses (W), opportunities (O) ja threats (T). Tämän nelikenttämatriisin pohjalta voidaan tehdä päätelmiä, miten vahvuuksia voidaan käyttää hyväksi saavuttamaan tavoitteet heikkoudet; haitalliset seikat tavoitteen saavuttamiselle, muutetaan vahvuuksiksi tulevaisuuden mahdollisuuksia hyödynnetään tavoitteen saavuttamiseksi kuinka uhkiin, joita on vältettävä, varaudutaan ja vältetään Vahvuudet ja heikkoudet kytkeytyvät tarkasteltavien ilmiöiden sisäisiin ominaisuuksiin (tilan sisäisiin) Mahdollisuudet ja uhat edustavat enemmän ulkoisia tekijöitä, kuten tekniikkaa, politiikan keinoja, sosiaalisia muutoksia, lainsäädäntöä, trendejä jne. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 3.2.203

SWOT - analyysin tuloksia SWOT-analyysin tulokset tulevat ilmase.fi sivuille ILVAMAP-hankkeen päätyttyä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 3.2.203 2

Kiitos! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 3.2.203 3