Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Tommi Kärki Tartuntatautien torjuntayksikkö Sairaalainfektio-ohjelma SIRO 12.3.2013 Tommi Kärki 1
Prevalenssitutkimusten taustaa Suomessa Ensimmäinen Suomessa tehty valtakunnallinen prevalenssitutkimus tehtiin vuonna 2005 Lisäksi osa sairaaloista toistanut omia prevalenssitutkimuksiaan aiemmalla tutkimusprotokollalla vuosina 2006-2011 2008-2009 tehtiin lisäksi kattava, toistettu vastasyntyneiden teho-osastojen prevalenssitutkimus Euroopan prevalenssitutkimusta pilotoitiin Suomessa loppuvuonna 2010 12.3.2013 Tommi Kärki 2
Euroopan prevalenssitutkimus 2011-12 Euroopan tautikeskuksen (ECDC) organisoima prevalenssitutkimus tehtiin kolmessa vaiheessa 2011-12 kaikissa EU- ja EFTA-maissa Kevät 2011 Syksy 2011 Kevät 2012 Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyyttä, mikrobilääkkeiden kulutusta ja kartoittaa tärkeimpiä ongelma-alueita 12.3.2013 Tommi Kärki 3
Euroopan prevalenssitutkimus 2011-12 Tutkimukseen otettiin mukaan kaikki akuuttivuodeosastojen potilaat Myös psykiatriaa, geriatriaa ja lastenosastoja Polikliiniset ja päiväkirurgiset potilaat jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle Potilaista kerättiin tiedot: Tärkeimmät riskitekijät Hoitoon liittyvät infektiot Mikrobilääkehoito 12.3.2013 Tommi Kärki 4
Euroopan prevalenssitutkimus Suomessa Kutsu tutkimukseen lähetettiin toukokuussa 2011 Sairaaloiden edustajat koulutettiin syyskuussa 2011 Kaksi erillistä koulutuspäivää Sairaaloiden edustajat (käytännössä usein infektiotiimi) jatkokouluttivat sairaaloiden muuta henkilökuntaa tutkimuksen tekoon Suomessa tutkimus tehtiin loka-marraskuussa 2011 Tutkimuksen data tallennettiin keskitetysti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tammikuussa 2012 12.3.2013 Tommi Kärki 5
Euroopan prevalenssitutkimus Suomessa Osallistuneet sairaalat: Yhteensä 59 sairaalaa 5 yliopistosairaalaa (14 yksikköä) 15 keskussairaalaa 30 muuta akuuttisairaalaa ( aluesairaaloita, erikoissairaanhoidon palveluja tarjoavia terveyskeskussairaaloita) Käytännössä kaikki akuuttisairaalat (lukuunottamatta yksityisiä) 12.3.2013 Tommi Kärki 6
Prevalenssitutkimuksen tulokset Tutkittuja potilaita: 9712 Potilaita, joilla infektio: 716 Infektioprevalenssi: 7,4 % Infektioita: 771 Infektioiden alkuperä 59 % samalta hoitojaksolta 25 % saman sairaalan aiemmalta hoitojaksolta 13 % toisesta akuuttisairaalasta 2 % alkuperä tuntematon 12.3.2013 Tommi Kärki 7
Infektioprevalenssi erikoisaloittain (%) 12.3.2013 Tommi Kärki 8
Infektiotyyppi (osuus kaikista infektioista) 12.3.2013 Tommi Kärki 9
Infektiotyypit erikoisaloittain Erikoisala Leikkausalueen infektio Yleisinfektio Keuhkokuume Virtsatieinfektio Anestesiologia ja tehohoito 6 (8) 19 (25) 29 (39) 2 (3) Syöpätaudit ja sädehoito 0 (0) 9 (25) 6 (17) 5 (14) Neurokirurgia 4 (20) 1 (5) 6 (30) 6 (30) Sisätaudit 27 (11) 79 (31) 43 (17) 30 (12) Kirurgia 134 (54) 27 (11) 27 (11) 19 (8) Neurologia 2 (4) 4 (8) 18 (36) 15 (30) Lastentaudit 1 (6) 9 (56) 0 (0) 0 (0) Keuhkosairaudet 0 (0) 1 (6) 10 (63) 2 (13) Kaikki 184 (24) 157 (20) 140 (18) 96 (12) Kaikki, 2005 215 (29) 144 (19) 131 (17) 110 (15) 12.3.2013 Tommi Kärki 10
Aiheuttajamikrobit (lukumäärä) 12.3.2013 Tommi Kärki 11
Mikrobilääkkeet Mikrobilääkitys: 40,5 % potilaista Mikrobilääkehoidon indikaatio (kaikista potilaista) 7,7 % sairaalainfektio 20,5 % avohoidon infektio 6,1 % kirurginen profylaksi 2,9 % kerta-annos 2,4 % yli vuorokauden kestänyt profylaksi 0,7 % alle vuorokauden kestänyt profylaksi 3,8 % muu profylaksi 12.3.2013 Tommi Kärki 12
Yleisimmät mikrobilääkkeet 12.3.2013 Tommi Kärki 13
Pohdintaa Infektioiden esiintyvyys 7,4 % (2005: 8,5 %) Yleisin infektiotyyppi leikkausalueen infektiot, joista suuri osa syviä tai elinalueen infektioita Yleisiä lisäksi yleisinfektiot (veriviljelypositiiviset infektiot ja kliiniset sepsikset) sekä keuhkokuumeet Aiheuttajamikrobit pääosin samoja kuin 2005, mutta selvästi enemmän ESBL-infektioita Aiempaa matalampaa infektioprosenttia selittää Mukana aikaisempaa useampia pieniä sairaaloita Jonkin verran psykiatrisia sairaaloita 12.3.2013 Tommi Kärki 14
Pohdintaa Mikrobilääkkeiden kulutus runsasta (40,5 % vrt. 39,2 %) Yli kolmasosa leikkausprofylakseista kestää yli vuorokauden Penisilliinit toiseksi yleisin mikrobilääkeryhmä kefalosporiinien jälkeen, seuraavina fluorokinolonit ja metronidatsoli Huomionarvoista, että mikrobilääkkeiden kulutus entistäkin korkeampaa, vaikka mukana enemmän pienempiä ja myös psykiatrisia sairaaloita 12.3.2013 Tommi Kärki 15
Pohdintaa Tutkimuksen tavoitteena, kuten kansallisessa tutkimuksessa 2005, kehittää seurantaa ja lisätä tietoisuutta hoitoon liittyvistä infektioista Sekä sairaaloiden että osastojen tasolla Vaihtuva henkilökunta saa säännöllistä lisäkoulutusta Ongelma-alueiden tunnistaminen Mahdollistaa jatkoselvitykset Suunnata seurantaa Löytää ongelmia, jotka saattavat jäädä jatkuvassa seurannassa havaitsematta Prevalenssitutkimus on verrattain kustannustehokas Yksittäistenkin ongelmien löytäminen hyödyllistä 12.3.2013 Tommi Kärki 16
Pohdintaa Tarjoaa yhteisen prevalenssityökalun eri maiden käyttöön Yhteiset määritelmät Monimutkaisia, mutta heijastelevat myös diagnostiikan yleistä vaikeutta Tulosten ja palautteen käyttö sairaaloissa Raportit saatiin sairaaloiden käyttöön kohtalaisessa ajassa, mutta tutkimuksesta saatavaa hyötyä voitaisiin mahdollisesti lisätä erillisellä koulutuksella, erityisesti laitoksissa joissa prevalenssitutkimuksista ei ole aiempaa kokemusta 12.3.2013 Tommi Kärki 17
Pohdintaa Laajempi, kansallinen (ja kansainvälinen) prevalenssitutkimus toistettaneen 2016-17 Sama aikataulu lienee mielekäs Suomessakin Tutkimuksen toistaminen ja tutkimusmateriaalien hyödyntäminen mahdollista myös yksittäisten laitosten osalta Mahdollista myös keventää protokollaa Vain tietyt infektiotyypit Vain tietyt erikoisalat Tiettyjen osioiden jättäminen pois (esim. mikrobilääkkeet) Ns. light-protokollan käyttö? 12.3.2013 Tommi Kärki 18
Palauteraportit Alustava raportti tammi-helmikuussa 2012 Lopullinen ECDC:n tuottama raportti maaliskuussa 2012 Potilasmateriaali Mikrobilääkkeet Hoitoon liittyvät infektiot Aiheuttajamikrobit Vakiointi Artikkeli Suomen lääkärilehdessä julkaistiin tammikuussa 2013 (saatavissa SIROn verkkosivuilla ja julkaistaneen myös Sairaalahygienialehdessä) 12.3.2013 Tommi Kärki 19
12.3.2013 Tommi Kärki 20
Kiitos! Etelä-Karjalan keskussairaala, Armilan sairaala, Honkaharjun sairaala, Parikkalan sairaala, Iisalmen sairaala, Vaasan keskussairaala, KYS, Pieksämäen sairaala, Savonlinnan keskussairaala, Länsi- Pohjan keskussairaala, Raahen sairaala, Lapin keskussairaala, Muurolan sairaala, Satakunnan keskussairaala, Rauman aluesairaala, Forssan sairaala, Kokkolan keskussairaala, Kanta-Hämeen keskussairaala, Riihimäen aluesairaala, Varkauden sairaala, Kainuun keskussairaala, Pohjois- Karjalan keskussairaala, Peijaksen sairaala, Lohjan sairaala, Kymenlaakson keskussairaala, Päijät- Hämeen keskussairaala, TAYS, Tekonivelsairaala Coxa, HYKS, Hyvinkään sairaala, Kellokosken sairaala, Länsi-Uudenmaan sairaala, Haartmanin sairaala, Marian sairaala, OYS, Oulaskankaan sairaala, Keski-Suomen keskussairaala, Kangasvuoren sairaala, Jorvin sairaala, Porvoon sairaala, Turun kaupunginsairaala, Mikkelin keskussairaala, Seinäjoen keskussairaala, TYKS, Loimaan aluesairaala, Salon aluesairaala, Turunmaan sairaala, Vakka-Suomen sairaala, Halikon sairaala Kiitos erityisesti osallistuneiden sairaaloiden infektiotiimeille! 12.3.2013 Tommi Kärki 21