ESPOON KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta DN:o 2385/11.01.00/2013 Päätöksen antopäivä 10.9.2013 Asia Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee St1 Energy Oy:n Espoon Lahnuksen Shell jakeluaseman toimintaa osoitteessa Lahnuksentie 2. Hakija St1 Energy Oy PL 100 (Purotie 1) 00381 Helsinki LY 0113882-9 Toiminta ja sen sijainti Shell Lahnus polttonesteiden jakeluasema toimii Lahnuksen (429) kylässä tilalla Höganäs RN:o 3:49 (49-429-3-49) osoitteessa Lahnuksentie 2, 02970 Espoo. Toimialatunnus (TOL): 505011 polttoaineiden vähittäiskauppa. Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulaki 28 1 mom., 30 4 mom. kohta 2) Ympäristönsuojeluasetus 1 1 mom. kohta 5 a Lupaviranomaisen toimivalta Lupaviranomainen on ympäristönsuojelulain 31 2 mom. ja ympäristönsuojeluasetuksen 7 1 mom. kohdan 5 a mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Asian vireille tulo Espoon kaupungin ympäristölautakunta on tehnyt päätöksen ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta 11.6.2009. Päätös oli määräaikainen ja se oli voimassa 31.8.2013 saakka. Lupahakemus toiminnan jatkamiseksi on tullut vireille 2.5.2013. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja kaavoitustilanne Toiminnan luvat Hakijan polttoaineiden jakeluasema on toiminut tilalla 1960 -luvulta lähtien. Asemalla on ollut Espoon terveyslautakunnan valvontajaoston vuonna 1982 myöntämä sijoituspaikkalupa. Espoon ympäristölautakunta on myöntänyt 11.6.2003 Oy Shell Ab:lle ympäristönsuojelulain 28 mukaisen ympäristöluvan. Toiminnan harjoittajan oli esitettävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.8.2008 mennessä. Espoon ympäristölautakunta on tehnyt 11.6.2009 päätöksen lupamääräysten tarkistamista koskevasta hakemuksesta. Päätös oli määräaikainen 31.8.2013 saakka. Mikäli toimintaa aiotaan jatkaa, toiminnan harjoittajan oli esitettävä uusi ympäristölupahakemus.
2 Maaperän kunnostaminen ja vesien tarkkailu Uudenmaan ympäristökeskus on antanut 4.2.2003 ympäristölupapäätöksen, joka koski pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostamista sekä käsitellyn pohjaveden johtamista maastoon. Päätöksessä määrättiin mm. esittämään vesien jatkotarkkailusta suunnitelma, joka tuli toimittaa lupaviranomaisen hyväksyttäväksi. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt 17.6.2008 pohjaveden jatkotarkkailusuunnitelman. Uusi tarkkailusuunnitelma tuli esittää lupaviranomaiselle 31.12.2008 mennessä. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt 11.8.2009 uuden tarkkailusuunnitelman. Siinä todetaan, että Espoon ympäristölautakunnan 11.6.2009 myöntämän ympäristöluvan lupamääräyksen 14. mukainen jakeluaseman toimintaan liittyvä tarkkailu on riittävä eikä erillistä maaperän ja pohjaveden kunnostamiseen liittyvää tarkkailua tarvita. Maanvuokra Yhtiö on vuokrannut jakeluasemakiinteistön Hildur Juslinin perikunnalta. Rakennukset ja jakelutekniikan omistaa St1 Energy Oy. Kaavoitus Alueella ei ole asemakaavaa. Alueella on voimassa ympäristöministeriön 27.6.1996 vahvistama Pohjois-Espoon yleiskaava osa I. Yleiskaavassa alue on merkitty tieliikenteen alueeksi (LM), jolla kaavamääräyksen mukaan sallitaan huoltoasema-, terminaali- ja varikkotiloja sekä muita tieliikennettä palvelevia rakennuksia ja laitteita. Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö Jakeluaseman kiinteistö rajoittuu etelässä Vihdintiehen (tie 120) ja idässä Lahnuksentiehen (tie 1324). Kiinteistön pohjois- ja länsipuolella on rakentamatonta suomaista kosteikkoaluetta. Lähin asuintalo sijaitsee Vihdintien eteläpuolella noin 100 metrin etäisyydellä. Aseman pohjoispuolella on omakotialue noin 400 metrin etäisyydellä. Jakeluasema sijoittuu I luokan tärkeäksi pohjavesialueeksi luokitellulle alueelle (Luukinjärvi). Pohjavesialueella ei ole toimivia vedenottamoita. Noin 200 m etäisyydellä sijaitsee Luukinjärvi, joka on virkistysarvoltaan arvokas ja sen rannassa on mm. Helsingin kaupungin ulkoilualue. Luukinjärven lintulahti on paikallisesti arvokas suojelukohde. Alueen ympäristöolosuhteet Maaperä Jakeluaseman kohdalla maaperä on silttistä savea, joka tontin eteläreunassa ulottuu 10 m syvyyteen ja pohjoisosassa 4,5 m syvyyteen. Saven alla on hiekkamoreenia. Polttonestevuodon johdosta tontin maaperää kunnostettiin massanvaihdolla 3.10.2003 2.4.2004 välisenä aikana. Maa-aineksia poistettiin 12 550 tonnia huoltoasemarakennuksen ja Lahnuksentien väliseltä alueelta sekä rakennuksen pohjoispuolelta ja korvattiin puhtailla täyttömailla.
3 Pinta- ja pohjavesiolosuhteet Jakeluaseman lähiympäristön ja sen pohjoispuolisen suoalueen vedet virtaavat ojaa pitkin Vihdintien alitse noin 200 m etäisyydellä sijaitsevaan Luukinjärveen. Toukokuussa vuonna 2002 todettiin huoltamon omassa porakaivossa polttoainehiilivetyjä. Maaperän ja pohjaveden oli pilannut porakaivoa lähinnä olevan 98E -bensiinisäiliön imuputken tiivisteessä esiintynyt vuoto, joka löytyi 2.8.2002. Pohjavettä puhdistettiin vuosina 2002 2008 pumppaamalla ja kiinteistölle asennetulla puhdistuslaitteistolla. Pumppauksen lopettamisen 27.6.2008 jälkeen tarkkailussa analysoitujen hiilivetyjen pitoisuudet ovat olleet alle pohjaveden kunnostusta koskevan ympäristöluvan (Uudenmaan ympäristökeskus 4.2.2003, lupamääräys 3.2.) tavoitepitoisuuksien, jotka ovat MTBE:lle 15 µg/l ja muille aineille talousveden laatuvaatimusten mukaiset. Pohjaveden laatua tarkkaillaan huoltamorakennuksen pohjoispuolelle asennetusta pohjavesiputkesta GA1 sekä kunnostusalueelle asennetuista pohjaveden pumppukaivoista K5 ja K6. Pintavesiä tarkkaillaan tontin pohjoispuolella olevasta lammesta. Mahdollisia öljypäästöjä tai -vuotoja tarkkaillaan polttoainesäiliöiden suojakaukalon pumppukaivosta sekä öljynerottimen jälkeisestä näytteenottokaivosta. Viimeisten tarkkailutulosten mukaan pohjaveden öljyjäämiä havaittiin kunnostetulla alueella sijaitsevissa pohjaveden pumppukaivoissa K5 (0,1 mg/l) ja K6 (0,08 mg/l). Bensiinin lisäaineita MTBE ja TAME havaittiin pohjavesiputkessa GA1 enimmillään 8 µg/l ja pohjaveden pumppukaivossa K6 enimmillään 10 µg/l, kun lupamääräys on 15 µg/l. Huoltamorakennuksen pohjoispuolisessa lammessa havaittiin lisäaineita MTBE, ETBE ja TAEE enimmillään 6 µg/l. Orsiveden pinta sijaitsee alueella noin 1,5 metrin syvyydellä maanpinnasta ja sen pinnankorkeus vaihtelee voimakkaasti sadannasta riippuen. Varsinainen pohjavesi sijaitsee saven alapuolisessa hiekka/moreenikerrostumassa ja kalliossa. Selvitysten perusteella on arvioitu, että pohja- ja orsivesi ovat todennäköisesti paikoin yhteydessä toisiinsa. Jakeluasema sijaitsee Luukinjärven pohjavesialueen pohjoisreunalla. Pohjavesialueen keskivaiheilla on aluetta jakava kallioalue, joka kohoaa noin 15 m ympäristöään korkeammalle. Pohjavesialueen pohjoisella osalla, jolla jakeluasema sijaitsee, pohjaveden virtaus on kohti pohjoista. Ilman laatu Liikenne on merkittävin paikalliseen ilmanlaatuun vaikuttava tekijä jakeluaseman lähialueella. Ajoneuvoliikenne aiheuttaa alueella kohonneita hiilivetyjen, hiilimonoksidin, typen oksidien ja hiilidioksidin pitoisuuksia sekä hiukkas- ja pölypäästöjä. Jakeluasemalla on otettu käyttöön haihtuvien hiilivetyjen 2 vaiheinen talteenotto. Siinä sekä polttoainesäiliöistä että tankattavien ajoneuvojen säilöistä haihtuvat hiilivedyt otetaan talteen. Melu Lähialueella ei ole merkittäviä melua aiheuttavia toimintoja. Aseman ympäristössä melua aiheutuu liikenteestä Vihdintiellä (noin 10 400 ajoneuvoa/vrk) ja Lahnuksentiellä (noin 5 400 ajoneuvoa/vrk).
4 Jakeluaseman toiminta Polttoaineiden jakeluasemalla myydään polttoaineita, harjoitetaan ravintolatoimintaa sekä myydään elintarvikkeita ja autoiluun liittyviä tarvikkeita. Kiinteistö lämmitetään omalla öljypolttimella. Polttonesteitä varten jakeluasemalla on 5 maanalaista säiliötä, joista 4 on polttonesteiden varastointia varten ja yksi säiliö kiinteistön lämmitystä varten. Säiliöt ovat kaksivaippaisia ja standardin SFS 2736 mukaisia. Polttonestesäiliöt on puhdistettu ja tarkastettu 14.10.2009. Tarkastuksessa säiliöt on luokiteltu A luokkaan, mutta seuraava suositeltava tarkastus olisi tehtävä vuoteen 2015 mennessä. Säiliöiden varastotilavuudet: - bensiini 95E 30 m 3 - bensiini 98V-power 30 m 3 - dieselöljy 30 m 3 - moottoripolttoöljy 20 m 3 - lämmitysöljy 10 m 3. Jakelumittarit ja automaatit ovat käytössä 24 h/vrk. Myymälän aukioloaikana tankkaustapahtuman voi maksaa myös myymälässä. Lisäksi muita palavia nesteitä ja autokemikaaleja varastoidaan erillisessä palavien nesteiden varastossa ja myymälässä korkeintaan seuraavat määrät: - nestekaasua 600 kg - petrolia ja sytytysnesteitä 1 000 litraa - moottoriöljyjä, lasinpesu-, jäähdytysnesteitä ym. 1 000 litraa Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Päästöt vesistöön ja viemäriin Kiinteistö on liitetty kaupungin viemäriverkkoon keväällä 2006, jolloin oma pienpuhdistamo poistettiin käytöstä. Ravintolakeittiön jätevedet johdetaan rasvanerotuskaivon (REK) kautta viemäriin, rakennuksen muut jätevedet johdetaan suoraan viemäriin. Polttoaineen jakelutoiminnassa syntyville öljyisille vesille on erillinen viemärijärjestelmä. Järjestelmään johdetaan mittarikentältä ja polttoainesäiliöiden täyttöalueelta tulevat pintavedet sekä jakelu- ja täyttöalueen alle sekä säiliöiden alle tehdyn kaksoispidätyskalvon (0,5 mm HDPE kalvo) päälle tulevat vuotovedet. Kaksoispidätyskalvo ratkaisu tarkoittaa, että mittarikentällä ja täyttöalueella sekä erotuskaivo- ja säiliöalueella on kaksi erillistä HDPE -muovikalvoa. Jakelu- ja täyttöalueen alle on asennettu yksi HDPE kalvo, jonka päälle tulevat vedet on viemäröity salaojalla polttoaineen erottimeen (PEK). Syvemmällä mittarikentän ja maanalaisten polttoainesäiliöiden alla on toinen HDPE kalvo, jonka päälle tulevat vuotovedet on johdettu räjähdyssuojattuun pumppaamoon ja siitä edelleen polttoaineen erotuskaivoon (PEK). Alempi kalvo on ulotettu mittarikentän ja täyttöalueen lisäksi myös maanalaisten polttoainesäiliöiden alle siten, että kalvo muodostaa kaukalon säiliöiden ympärillä. Kaikki kalvon päälle kertyvät öljyiset vedet johdetaan vesilukkokytkentäkaivon (VKK) kautta polttoaineen erottimeen (PEK) ja siitä edelleen umpisäiliön sekä näytteenotto- ja
sulkuventtiilikaivon (NOK) kautta kaupungin viemäriverkkoon. Vesilukkokytkentäkaivo estää ilmayhteyden mittarikentän ja täyttöpaikan välillä. Mittarikenttä ja polttoainesäiliöiden täyttöalue on päällystetty betonikivellä. Maanalaisten säiliöiden täyttöputkien päät on sijoitettu umpinaiseen pidätyskaivoon. Kaivoja suojaa törmäyssuoja. Viimeisten tarkkailutulosten mukaan viemäriin johdettavassa polttoainesäiliöiden muovikaukalon pumppukaivossa havaittiin pieni öljypitoisuus (1,19 mg/l) ja pieni pitoisuus bensiinin lisäaineita, enimmillään 64 µg/l. Öljynerottimen jälkeisessä näytteenottokaivossa havaittiin pieni öljypitoisuus (0,86 mg/l) ja pieni pitoisuus bensiinin lisäaineita, 4 µg/l. Jakelualuetta ja täyttöpaikkaa ympäröivän piha-alueen sadevedet johdetaan sadevesikaivojen kautta ojaan huoltoasemarakennuksen pohjois- ja itäpuolella. Päästöt ilmaan Jakeluasemalla on bensiinihöyryjen 1. ja 2. vaiheen talteenottojärjestelmät. Siinä polttoainesäiliöiden täytön yhteydessä säiliöistä poistuva bensiinihöyry kerätään talteen säiliöautoon ja palautetaan jalostamolle nesteytettäväksi. 2. vaiheessa myös asiakkaan ajoneuvon omasta polttonestesäiliöstä tankkauksen yhteydessä vapautuvat höyryt kerätään talteen maanalaiseen säiliöön. Hakemuksen mukaan bensiinihöyryjen talteenottojärjestelmällä päästään vähintään 85 % talteenottoon. Vuonna 2012 VOC päästöjen kokonaismääräksi arvioitiin 1,53 tonnia. Päästöt maaperään Päästöt maaperään estetään mittarikentän ja täyttöalueen päällystyksellä sekä jakelu-, täyttö- ja säiliöalueen alle asennetun HDPE -muovikalvon avulla. Mittarikenttä on ympäröity reunakorokkeella. Jätteet ja niiden käsittely Sekajätteet toimitetaan kaatopaikalle; Paperi ja pahvi, jota kertyy noin 2 t/a, toimitetaan kierrätykseen; Biojätettä kertyy noin 6 t/a, toimitetaan kompostoitavaksi; Rasvanerotinjätettä kertyy noin 4 t/a, toimitetaan kaatopaikalle; Hiekanerotusjätettä kertyy noin 4 t/a, toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelyyn; Öljyn- ja bensiinin erotin tyhjennetään tarkastusten perusteella, toimitetaan vaarallisen jätteen käsittelyyn. Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja riskinarviointi Jakeluasematoiminta saattaa aiheuttaa ympäristöriskejä, jotka voivat vaikuttaa ilmaan, maaperään ja pohjaveteen. Säiliöiden ylitäytöt estetään ylitäytön estimillä ja reaaliaikaisella säiliöiden polttonestetilavuuden seurannalla. Maanalaiset säiliöt on varustettu elektronisella hälytysjärjestelmällä, joka tarkkailee säiliöiden vaippojen eheyttä. Toissijaisesti säiliöitä valvotaan elektronisella valvontajärjestelmällä, mikä hälyttää välittömästi, mikäli polttonesteen tilavuus pienenee muutoin kuin jakelulaitteen kautta myytyinä litroina. Öljyn- ja bensiinin erotin on varustettu elektronisella hälytysjärjestelmällä. Erottimen jälkeen viemärilinjassa on sulkuventtiilillä varustettu näytteenottokaivo. Säiliöiden ja erottimen hälytysjärjestelmä on toiminnassa reaaliaikaisesti 24 h/vrk. 5
Jakeluasema on varustettu alkusammutuslaitteilla ja imeytysaineastioilla. Jakelulaitteissa on hätäseis kytkin. Jakeluaseman toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Käyttö- ja päästötarkkailu Hakemuksen mukaan jakeluaseman henkilökunta tekee omavalvontaa. Vuoden 2013 aikana on tarkoitus ottaa käyttöön ympäristöntarkkailuohjelma, jonka mukaisesti säännöllisesti määräajoin tarkkaillaan seuraavia kohteita: maanalaiset säiliöt hälytysjärjestelmineen, säiliöiden hoitokuilut, täyttöputket, niiden pidätyskaivot, mittarikorokkeet, ylitäytön estimet, ilmaputkien yli- ja alipaineventtiilit, bensiinihöyryjen talteenottojärjestelmät, jakelumittari putkiliitoksineen, öljyn- ja bensiininerotin hälytysjärjestelmineen, jakelu- ja täyttöalueen päällyste, hiekanerotuskaivot ja näytteenottokaivo. Vesientarkkailu Kiinteistöllä seurataan pohjaveden tilaa ympäristölautakunnan 11.6.2009 myöntämän ympäristöluvan määräyksen mukaan. Pohja- ja pintavesiä tarkkaillaan kahdesti vuodessa. Lisäksi säiliökaivantojen suotovesien puhtautta tarkkaillaan kahden kuukauden välein aistinvaraisesti. Toiminnan harjoittaja ei hae muutosta tarkkailuun. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Säiliöiden ylitäytön sattuessa maanalaisilla säiliöillä on ylitäytön estimien lisäksi täyttöputkien pidätyskaivot, jonne polttoneste kertyy. Mikäli polttonestettä pääsee ylitäytön yhteydessä maahan polttonestesäiliöiden täyttöalueelle tai tankkauksen tai jakelumittarin rikkoutumisen yhteydessä jakelualueelle, neste ohjautuu täyttöalueella ja jakelualueella olevien hiekanerotuskaivojen (HEK) kautta öljyn- ja bensiininerottimeen (PEK), josta se saadaan talteen. Erotuskaivon jälkeen linjassa on näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo (NOK). Lisäksi maahan päässeitä roiskeita varten alueella on imeytysainetta. Maanalaiset 2 vaippasäiliöt on asennettu HDPE muovikalvosta tehtyyn suoja-altaaseen. Mahdollinen vuoto pidättyy altaaseen, josta polttoaine saadaan talteen. Jakeluasemalla on nimetty henkilö, joka tarkastaa aseman päivittäin. Hiekanerotuskaivo sekä öljyn- ja bensiininerotin tarkastetaan neljä kertaa vuodessa. Hälytysjärjestelmän toimintakunto testataan neljä kertaa vuodessa. Lupahakemuksen käsittely Hakemuksesta tiedottaminen Hakemusta koskeva kuulutus on ollut nähtävillä Espoon kaupungin ilmoitustaululla ja verkkosivulla 20.5.2013 18.6.2013. Hakemuksen vireille tulosta tiedotettiin kirjeellä lähinaapureita ja asianosaisia (17 kiinteistöä tai yhteisöä). Lausunnot ja muistutukset Hakemuksesta pyydettiin lausunto Uudenmaan ELY keskukselta. ELY keskus ilmoitti, että sillä ei ole lisättävää aiemmin lausumaansa. Aiempi lausunto on saatu ympäristöluvan tarkistamista koskevaan hakemukseen 4.5.2009. Lausunnossa todettiin mm., että viemäreiden ja kaivojen kunnon tarkistamisvelvoite tulee säilyttää. Jakeluaseman toiminnan 6
7 vaikutuksia maaperään ja ympäristön vesiin tulee edelleen seurata, koska kohde sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella ja läheisyydessä on yksityisiä talousvesikaivoja. Vesinäytteitä tulee ottaa ainakin seuraavista pisteistä kahdesti vuodessa: - pohjavesiputki GA1 - porakaivo L101 - pumppauskaivo K5 - pumppauskaivo K6 - polttoainesäiliöiden kaukaloiden pumppukaivo - öljynerottimen jälkeinen tarkkailukaivo - lampi L102. Vesinäytteistä tulee analysoida MTBE:n, TAME:n TBA:n bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin, ksyleenien ja hiilivetyjen C 4 C 10, C 10 C 21 sekä C 21 C 40 pitoisuudet. Tulosten yhteenvetoraportti pyydettiin toimittamaan myös Uudenmaan ELY keskukselle. Hakemuksesta saatiin yksi muistutus. Espoon Seurakuntayhtymä toteaa mm., että toiminnan seuranta on edelleen tärkeätä. Havaitut päästöt maaperään tulee korjata mahdollisimman nopeasti. Seurakuntayhtymä ei vastusta jakeluasematoimintaa, mutta edellyttää, että toimintaa valvotaan ja ongelmatilanteissa korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi. Ympäristölupa tulee myöntää määräaikaisena, jotta lupaa uusittaessa voidaan arvioida ympäristön tila. Maaperän tarkkailusuunnitelma ja tarkkailutulokset on toimitettava määräajoin naapurikiinteistöjen omistajille. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija toteaa 24.6.2013 toimitetussa vastineessaan mm., että Shell Espoo Lahnuksen ympäristölupa on ollut viimeiset kymmenen vuotta määräaikainen. Toiminnanharjoittajan oikeusturvan ja liikepaikan kehittämisen kannalta määräaikaiset ympäristöluvat eivät ole paras vaihtoehto. Samaan lopputulokseen päästään toistaiseksi voimassa olevalla ympäristöluvalla, jossa määräajoin tarkastetaan jakeluaseman toiminta, sen vaikutukset ja lupaehtojen ajanmukaisuus. Toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan noudattamista Shell Lahnuksen kohdalla tukee myös pohjavesialueesta tehty selvitys, jonka perusteella jakeluaseman alueella ei ole yhdyskuntien vedenoton kannalta merkitystä. Shell Espoo Lahnuksen toimintaa tarkkaillaan Espoon ympäristökeskuksen antaman ympäristölupamääräyksen 14. mukaisesti sekä aistinvaraisesti että laboratorionäyttein (pohjavesi). Aistinvaraisesta tarkkailusta informoidaan suoraan Espoon ympäristökeskusta ja pohjaveden tarkkailun vuosiraportti lähetetään Espoon kaupungin ympäristökeskukselle ja Uudenmaan Ely -keskukselle. Mikäli Espoon Seurakuntayhtymä haluaa ko. raportin, voidaan se toimittaa heille tiedoksi. Tarkennukseksi todettakoon, että kyseessä on pohjaveden, ei maaperän tarkkailuraportti. Ympäristölautakunnan ratkaisu Espoon kaupungin ympäristölautakunta on tutkinut asian. Lautakunta myöntää ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :ssä tarkoitetun ympäristöluvan St1 Energy Oy:lle polttoaineiden jakeluaseman toiminnan jatkamiseksi osoitteessa Lahnuksentie 2, 02970 Espoo.
8 Toimintaa koskevien vaatimusten ja lausuntojen huomioon ottaminen Muistutuksessa ja lausunnossa esitetty toiminnan seurantaa ja laitteiden kunnossapitoa koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä. Uudenmaan ELY keskuksen lausunnossa mainittu porakaivon näytepiste L101 on poistettu sen jälkeen, kun kiinteistö liittyi vesijohtoon. Porakaivosta ei enää pumpata vettä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toiminnassa on noudatettava hakemuksessa ilmoitettujen toimenpiteiden lisäksi seuraavia lupamääräyksiä: Päästöjen ehkäisy 1. Jakeluaseman rakenteet, kuten säiliöt, putkistot, jakelu- ja täyttöalueen päällysteet, liikennöintialueen päällysteet, kaivot ja viemärit, on pidettävä kunnossa säännöllisellä tarkkailulla ja tarvittavilla huolto- ja korjaustoimenpiteillä (YSL 43, VNA 444/2010 12 ). 2. Jakeluasemalla tulee olla imeytysainetta ja torjuntakalustoa, joilla voidaan estää polttoainepäästön leviäminen ympäristöön. (YSL 43, VNA 444/2010 13 ). 3. Jakeluaseman hälytys- ja turvalaitteistojen kunto ja toimintakelpoisuus on tarkastettava määräajoin. Tarkastuksista laadittavat tarkastuspöytäkirjat on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Viat tai puutteet, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on korjattava viipymättä. Jakeluasemalle pitää nimetä henkilö, jonka vastuulla turvallisuusjärjestelyt ovat. Valvontaviranomaiselle on ilmoitettava ajan tasalla olevat tiedot ko. henkilöstä ja hänen yhteystiedoistaan. (YSL 46, VNA 444/2010 12 ) 4. Öljynerottimen jälkeen olevaan sulkuventtiilillä varustettuun näytteenottokaivoon on oltava joka tilanteessa esteetön pääsy. Sulkuventtiili on pidettävä toimintakunnossa. Öljynerottimen ja sitä seuraavan tarkkailukaivon kannet on maalattava keltaisiksi. Sulkukaivon sijainti tulee merkitä opastein siten, että se on helposti löydettävissä. (YSL 45, 46, YSA 19 ) Jätteitä koskevat määräykset 5. Jakeluaseman siisteydestä on huolehdittava, eikä aluetta saa käyttää siten, että siitä aiheutuu roskaamista. (YSL 46, JL 72 ) 6. Hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten paperi ja pahvi sekä biojäte tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn hyödynnettäväksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa kaatopaikalle. (JL 8, jakeluasema-asetus 11 ) 7. Vaaralliset jätteet, kuten jäteöljy, öljyiset jätteet, loisteputket, akut ja öljynerotuskaivon tyhjennysliete, tulee toimittaa kyseisten jätteiden käsittelyluvan saaneeseen laitokseen. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet tulee toimittaa hyödynnettäviksi kyseisen jätteen käsittelyluvan saaneeseen laitokseen. Vaarallista jätteitä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, jossa ilmenevät jäteasetuksen 24 mukaiset tiedot. (JL 29, 121, JA 24, VNA 444/2010 11 ) 8. Vaaralliset jätteet on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuna tai muuten vesitiiviisti. Erilaiset jätteet on pidettävä erillään toisistaan. Öljyjätteeseen ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta. Vaarallisten jätteiden pääsy
9 maaperään, pohja- tai pintavesiin, sadevesiviemäriin ja yleiseen viemäriin on estettävä. (JL 13, 15, 17, JA 7, VNA 444/2010 11 ) Tarkkailu 9. Toiminnan harjoittajalle määrättyä vesien tarkkailua on jatkettava. Vesinäytteet tulee ottaa seuraavista paikoista kahdesti vuodessa: pohjavesiputki GA1, pumppauskaivo K5, pumppauskaivo K6, polttoainesäiliöiden kaukaloiden pumppukaivo, öljynerottimen jälkeinen tarkkailukaivo (NOK) ja lampi L102. Vesinäytteistä tulee analysoida MTBE:n, TAME:n, TBA:n, bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin, ksyleenien ja hiilivetyjen C 4 - C 10, C 10 -C 21, C 21 - C 40 pitoisuudet. (YSL 46 ) 10. Polttoainesäiliöiden suoja-altaan vesien puhtautta tulee tarkkailla ns. pumppukaivosta kahden kuukauden välein aistinvaraisesti ja tarvittaessa laboratorioanalyysein. Tarkkailupäivämäärä ja tehdyt havainnot tulee lähettää Espoon ympäristökeskukseen aina välittömästi tarkkailun jälkeen. (YSL 46, VNA 444/2010 14 ) 11. Jakeluasemalle tulee nimetä henkilö, joka tarkastaa jakeluaseman toiminnan joka päivä. Valvontaviranomaiselle on ilmoitettava ajan tasalla olevat tiedot ko. henkilöstä ja hänen yhteystiedoistaan. (YSL 46 ) 12. Piha-alueiden painumat ja pinnoitteiden kunto tulee tarkastaa säännöllisesti. Havaitut vauriot tulee korjata viipymättä. (YSL 46, VNA 444/2010 14 ) 13. Hiekanerotuskaivoon ja öljyn- ja bensiinierotuskaivoon kertyneen sakan sekä öljyisen pintaosan määrä tulee mittauksin todeta vähintään neljä kertaa vuodessa sekä poistaa sakka ja öljyinen pintaosa tarpeen mukaan. (YSL 45, 46, YSA 19 ) 14. Polttoainesäiliöiden sisällön määrää tulee seurata jatkuvatoimisella mittauksella, joka havaitsee mahdolliset häiriöt sekä säiliö- ja putkistovuodot. Seurannan tulee tehdä automaattisesti hälytys vuototapauksissa. (YSL 46, YSA 19 ) 15. Hälytysjärjestelmien toimintakunto on testattava neljä kertaa vuodessa. (YSL 46, VNA 444/2010 12 ) Poikkeukselliset tilanteet 16. Jakeluaseman henkilökunnalle tulee järjestää koulutusta poikkeuksellisten tilanteiden varalle, jakelulaitteiden toiminnasta ja turvallisesta käytöstä sekä myytävistä ja säilytettävistä kemikaaleista ja niiden turvallisesta käsittelystä. Alkusammutus- ja torjuntakaluston käytöstä tulee järjestää harjoituksia. (YSL 4, 43 ) 17. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viivytyksettä häiriö- tai muun poikkeuksellisen tilanteen edellyttämiin korjaus- tai torjuntatoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Mahdollisista vahinkotapauksista, onnettomuuksista ja ylitäytöistä tulee ilmoittaa välittömästi Espoon ympäristökeskukselle. (YSL 43, 76, YSA 19, 30, VNA 444/2010 13 ) Kirjanpito ja raportointi 18. Jakeluaseman toiminnasta on pidettävä kirjaa, josta käy ilmi ainakin: - pumppukaivon veden laadun tarkkailupäivämäärät ja tehdyt havainnot - hälytysjärjestelmien, päällysteiden, säiliöiden ja salaojituksen tarkkailukaivojen tarkastukset ja mahdolliset korjaustoimenpiteet
- hiekan- ja öljynerottimien tarkastukset ja tyhjennykset - polttonestesäiliöiden sisällön määrän seuranta - vaarallisten jätteiden toimitukset (laatu, määrä, toimituskohde, ajankohdat) - tiedot häiriöistä ja onnettomuuksista - tiedot henkilökunnan koulutuksesta Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. (YSL 45, 46, JL 12, VNA 444/2010 16 ) 19. Toiminnasta ja tarkkailuista on vuosittain toimitettava raportti Espoon ympäristökeskukselle ja Uudenmaan ELY -keskukselle maaliskuun loppuun mennessä. (YSL 46 ) Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen 20. Toiminnassa tapahtuvista muutoksista, kuten polttoainevaihdoksista tai vastaavista, on ilmoitettava Espoon ympäristökeskukseen. (YSL 43 ) 21. Mikäli jakeluaseman toiminta lopetetaan, tästä on ilmoitettava vähintään 3 kk ennen lopettamista Espoon kaupungin ympäristökeskukselle. Toiminnan harjoittajan on esitettävä suunnitelma jakeluaseman rakenteiden poistamisesta sekä maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä. (YSL 43, 81, VNA 444/2010 17 ) 10 Ratkaisun perustelut Lupaharkinnan perusteet Espoon kaupungin ympäristölautakunta katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta polttoainejakeluaseman toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa määrätyt vaatimukset. Luvan myöntämisen edellytykset Espoon kaupungin ympäristölautakunta katsoo, ettei toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Toiminnasta ei myöskään aiheudu naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan sijainti, toimintojen aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten yleiset perustelut Toiminnan ympäristöhaittojen ja niiden vaikutusten ehkäisemiseksi päästöjä ja jätteitä koskevien määräysten antaminen on tarpeellista. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaisesti tässä päätöksessä otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien määräysten tulee lisäksi
11 perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi päästöjen ennaltaehkäisyä palvelevien kaivojen, rakenteiden ja laitteiden toimintakunto sekä säiliöiden kunto on tarkastettava riittävän usein. Tarkkailukaivojen merkintä ja tunnistaminen on tarpeen viemäriin kohdistuvien päästöjen valvontaa varten. (Määräykset 1. 4., 12., 14. - 15.) Jakeluaseman aluetta ei saa käyttää siten, että siitä seuraa jätelain 72 :ssä tarkoitettu roskaamiskiellon rikkominen. Jätelain 8 ja kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaan hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäväksi. Vaarallisten jätteiden tuottaja on vastuussa siitä, että jätteet pakataan ja säilytetään siten, että vuotojen seurauksena maaperän tai vesien pilaantumista ei tapahdu ja että jätteet merkitään ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Siirtoasiakirjan avulla seurataan vaarallisten jätteiden kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. (Määräykset 5. 8.) Vesien ja suojarakenteiden pumppauskaivojen tarkkailua koskevat määräykset on annettu jakeluaseman maaperän kunnostuksen jälkiseurannan vuoksi. Lisäksi asema sijaitsee I luokan pohjavesialueella. Erotuskaivojen täyttymistä on seurattava ja vesiä on tarkkailtava vesilaitoksen antamien raja-arvojen seuraamiseksi, mikä öljy-yhdisteille on 100 mg/l. (Määräykset 9. 10., 13.) Toiminnasta vastaava yhteyshenkilö tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle valvonnallisista syistä. Kouluttamalla henkilökunta toimimaan oikein poikkeuksellisissa tilanteissa ehkäistään ja vähennetään onnettomuuksista aiheutuvia haitallisia terveys- ja ympäristövaikutuksia sekä ympäristön pilaantumisen vaaraa. (Määräykset 11., 16. 17.) Lupamääräys toiminnan kirjanpidosta on annettu valvonnallisista syistä. Lupamääräysten noudattamisen seuranta ja toiminnan ympäristövaikutusten arvioiminen edellyttävät kirjanpitoa. (Määräykset 18. 19.) Toiminnan muutoksista ja sen lopettamisesta on ilmoitettava lupa- ja valvontaviranomaiselle luvan tarkistamisen tai toiminnan lopettamisen edellyttämien toimenpiteiden arvioimiseksi. (Määräykset 20. 21.) Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Luvan myöntänyt viranomainen voi ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesti muuttaa lupaa, jos toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta, toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulaissa kielletty seuraus, parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi päästöjä voidaan vähentää olennaisesti enemmän ilman kohtuuttomia kustannuksia, olosuhteet ovat luvan myöntämisen jälkeen olennaisesti muuttuneet tai se on tarpeen, jotta voidaan noudattaa Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen täytäntöön panemiseksi annettuja säädöksiä.
12 Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnan harjoittajan on esitettävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2023 mennessä. Tässä hakemuksessa on esitettävä tiedot viimeisistä hälytyslaite- ja säiliötarkastuksista sekä selonteko toiminnan aikana mahdollisesti tapahtuneista polttoainevuodoista ja vahinkotapahtumista sekä yhteenveto vesientarkkailutuloksista. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) Päätöksen täytäntöönpano Tämä päätös on lainvoimainen 11.10.2013, ellei siihen haeta muutosta. Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 000. Ympäristöluvan maksu määräytyy Espoon kaupunginhallituksen 12.11.2012 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella. Jakeluaseman ympäristöluvasta perittävä maksu on 2 000. Taksan 5 perusteella luvan uudistamista koskevan hakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 50 % lupamaksusta. Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 7, 8, 28, 31, 41, 42, 43, 45, 46, 47, 55, 56, 75, 76, ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 7, 19, 30, 36 ja 37 Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 15, 72, 121, Jäteasetus (179/2012) 7, 24 Valtioneuvoston asetus nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (444/2010) 11, 13, 14, 16, 17 Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa 12.11.2012 3, 5 Lupapäätöksestä tiedottaminen Tämän päätöksen julkipanopäivä on 9.9.2013 ja antopäivä 10.9.2013. Päätöksestä kuulutetaan Espoon kaupungin ilmoitustaululla. Muutoksenhaku Tähän päätökseen ja siitä perittävään maksuun haetaan ympäristönsuojelulain 96 :n mukaisesti muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusaika päättyy 10.10.2013. Valitusosoitus on liitteenä.