Helsingin Kaupunginteatteri Perheteatteri Taidekasvatus MYYTISTÄ TEATTERIKSI Helsingin Kaupunginteatterin ja helsinkiläisten peruskoulujen 7. 9. vuosiluokkien taidekasvatusprojekti. 1
RAPORTTI PROJEKTISTA Toivottavasti Myytistä teatteriksi projektin kaltaisia mahdollisuuksia tarjotaan jatkossakin kouluille. Ilmaisulla ja teatterilla on mieletön vaikutus mm. oppilaiden minäkuvaan, itsetuntoon, sosiaalisiin taitoihin ym. ym.! Tuskin mikään hiljaa pulpetin äärellä istuttu tunti voi korvata tällaista antia. Projektista jäi varmasti lapsille elinikäiset ihanat muistot. (ote projektissa mukana olleen opettajan kirjallisesta palautteesta) Taustaa Helsingin Kaupunginteatterin perheteatteri sai apurahan Helsingin kaupungin kirjasto- ja kulttuurilautakunnalta helsinkiläisten peruskoulujen kanssa tehtävää taidekasvatusprojektia varten. Jotta projekti saumattomasti linkittyisi sekä nuorten maailmaan että teatterin toimintaan sen lähtökohdaksi valittiin näytelmä Prinsessa Ruusunen, joka sai ensi-iltansa Helsingin Kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 3.11.2005. Näytelmän on kirjoittanut ja ohjannut perheteatterijohtaja Anneli Mäkelä. Näytelmä Prinsessa Ruususesta tuo laajennetun näkökulman vanhaan satuun. Esitys pohtii, millaiseksi nuoreksi ja aikuiseksi voi kasvaa lapsi, joka saa aivan kaiken, kuten Prinsessa Ruusunen kastelahjanaan. Kertomuksen pääpaino on ajassa, jolloin prinsessa on lapsi ja nuori, ja se tuo näyttämölle lapsen innokkaan tiedonhalun ja murrosikäisen kapinan. Myytistä teatteriksi -projektin lähtökohtana oli tutkia oppilaiden kanssa vanhoja myyttejä ja niiden herättämiä ajatuksia. Projektin tavoitteena oli rakentaa yhteistyöverkostoja koulun ja kulttuurin välille ja antaa kaikille osallistujille mahdollisuus kokea tavoitteellinen taiteen tekemisen prosessi etukäteistaidoista riippumatta. Tällaisen projektin kautta teatterin ja taidekasvatuksen oli mahdollista tavoittaa myös sellaisia nuoria, joita se ei muuten tavoittaisi. Työskentelyssä painotettiin positiivisia vuorovaikutustaitoja. Nuorille annettiin myös mahdollisuus kurkistaa teatterin esiripun taakse ja tutustua ammattitaiteilijoihin ja heidän työhönsä. Projekti pyrki yhdistämään teatterin ammattilaisten työn koulujen opettajien ammattitaitoon. Hankkeen alullepanijana, alustavana suunnittelijana ja yhdyshenkilönä teatterissa toimi perheteatterijohtaja Anneli Mäkelä. Projektin kouluttaja-ohjaajina toimivat Anna-Maija Iskanius (MuK, LTO) ja Mirja Neuvonen (MuM, KM) Luovasta Pisteestä. Raportissa kursivoidut kohdat ovat suoria lainauksia projektiin osallistuneiden opettajien ja oppilaiden kirjallisista palautteista. Tämän raportin tarkoituksena on toimia muistiona vastaaville projekteille tulevaisuudessa. Anneli Mäkelä Anna Maija Iskanius Mirja Neuvonen 2
Projektin kulku Koulujen valinta projektiin hakemusten perusteella, toukokuu 2005 Toukokuussa 2005 kaikille helsinkiläisille yläasteille lähetettiin esite Myytistä teatteriksi -projektista. Hakemusten perusteella yhteistyöhön valittiin viisi koulua: Arabian peruskoulu, Alppilan yläaste, Puistolan peruskoulu, Myllypuron yläaste sekä Helsingin normaalilyseo. Helsingin normaalilyseo kuitenkin jättäytyi projektista aikataulullisista syistä viime hetkellä juuri ennen opettajien koulutusviikonloppua. Viides luokka saatiin kuitenkin mukaan ottamalla Puistolan peruskoulusta kaksi luokkaa projektiin. Kaiken kaikkiaan projektissa oli mukana 106 oppilasta ja 13 opettajaa eri kouluista. Arabian peruskoulusta oli 15 oppilasta 8. luokalta sekä kaksi opettajaa. Alppilan yläasteelta oli 30 oppilaan ilmaisutaidon ryhmä 7. 10. vuosiluokilta sekä kolme opettajaa. Puistolan peruskoulusta osallistuivat 8. luokan ilmaisutaidonryhmän 24 oppilasta ja ala-asteen 19 oppilaan 2. luokka sekä neljä opettajaa. Myllypuron yläasteelta mukana oli 18 oppilaan 8. luokka sekä kolme opettajaa. Projektin aikatauluttaminen lukujärjestysten raameissa, elo-syyskuu 2005 Syyslukukauden alussa projektiin osallistuvien koulujen opettajat ja projektin kouluttaja-ohjaajat olivat tiiviissä yhteistyössä rakentaen mahdollisimman hyvin muuhun koulutyöhön limittyviä työskentelyaikatauluja. Jokainen koulu varasi koko kevätlukukaudelle kaksi viikkotuntia projektissa työskentelyä varten. 3
Opettajien koulutusviikonloppu 29.10.-30.10. 2005 Arabian peruskoulun tiloissa Projektin opettajien koulutus toteutettiin 29.10.-30.10. Arabian peruskoulun tiloissa. Työntäyteisen viikonlopun aikana perehdytettiin opettajat oppilaiden kanssa käytettävään työtapaan sekä Prinsessa Ruusunen näytelmän teemoihin. Opettajien kanssa tehtiin paljon samanlaisia harjoituksia, joita myöhemmin käytettiin kouluissa työskenneltäessä. Erityistä huomiota kiinnitettiin positiivisten vuorovaikutustaitojen edistämiseen. Viikonloppu oli hyvin toiminnallinen ja työskentelyilmapiiri erittäin innostunut. Se oli huikea! Luovuuden iloa ja riemua. Hitsasi yhteen aikuiset. Se oli hyvä pohja työskentelylle ja antoi myös käytännön evästä oman työn suunnittelulle ja toteutuksiin varmuutta. Starttityöpajat teatterilla, joulukuu 2005 tammikuu 2006 Opettajien alustavan koulutuksen jälkeen kukin opettaja tutustutti oppilaitaan projektin työtapaan muun oman opetuksensa lomassa. Ensimmäisen kosketuksensa teatteriin sekä kouluttaja-ohjaajien kanssa työskentelyyn oppilaat saivat kahden tunnin starttityöpajassa teatterin harjoitussalissa. Starttityöpajan tavoitteena oli innostaa kaikkia mukaan projektiin sekä herätellä ryhmät käyttämään positiivisia vuorovaikutustaitoja. Kaikki ryhmät työskentelivät energisesti ja positiivisessa hengessä, mikä antoi erinomaisen lähdön jatkotyöskentelylle. Kolmen luokan työpajat pidettiin joulukuussa 2005, kahden luokan työpajat tammikuussa 2006 koulujen joulunaluskiireiden vuoksi. Viikoittainen työskentely kouluissa, tammikuu toukokuu 2006 Tammikuusta alkaen jokaisessa luokassa työskenneltiin säännöllisesti kaksi tuntia viikossa projektin parissa. Oma opettaja tai useampi opettaja omasta koulusta oli mukana jokaisella kerralla. Kouluttaja-ohjaajat kiersivät kouluissa siten, että tammi-helmikuussa he olivat mukana vähintään joka toinen viikko ja maaliskuusta alkaen työskentelyn tiivistyttyä lähes joka kerta. Alkuperäinen suunnitelma kymmenestä käyntikerrasta ylittyi jokaisessa luokassa selvästi. Tosi kiva. Enemmänkin olisi voinut olla. Oli kiva tutustua toisten koulujen opettajiin. 4
Opettajat ja kouluttaja-ohjaajat muodostivat ohjaajatiimin, joka piti omia suunnittelu- ja palautepalaverejaan. Yhteydessä oltiin myös tiiviisti sähköpostin välityksellä. Vaikka joku ohjaajatiimistä ei olisikaan ollut kokouksessa, kaikki tiesivät silti, mitä luokassa oli tarkoitus tehdä ja mitä siellä käytännössä tapahtui. Sisällöllisesti tammikuu ja helmikuu ennen hiihtolomaa keskittyivät ryhmähengen luomiseen, positiivisten vuorovaikutustaitojen edistämiseen sekä draama-, musiikki- ja liikeimprovisaation perusasioiden opetteluun. Kaikessa työskentelyssä lähtökohtana oli, ettei etukäteistaitoja tarvita miltään taiteen alalta. Opeteltiin esimerkiksi, miten musiikkia voi luoda yhdessä, ilman valmista kappaletta tai nuotteja, tai miten näyttelijä voi ilmentää fyysisesti omaa olemustaan ja suhdettaan muihin ihmisiin. Projektin myytti-teema vaikutti jo tässä vaiheessa taustalla. Oppilaat tekivät lähes joka tunnilla pienryhmissä pieniä kohtauksia tai sävellyksiä, jotka sitten esitettiin muille. Näin jokainen mukana ollut sai jatkuvasti kokemuksia esiintymisestä ja rakentavasta palautteen antamisesta, ilman että esiintymisestä tehtiin mitään erityistä numeroa. Kahden luokan kohdalla juuri vuorovaikutustaitojen edistäminen nousi vahvaksi erityistavoitteeksi. Näissä luokissa annettiin erityistä painoa harjoituksille, jotka tukivat ryhmätyöskentelyä. Maaliskuun alusta työskentelyyn otettiin selkeästi mukaan erilaiset myytit sekä Prinsessa Ruusunen -näytelmän tarjoamat teemat. Jokaisessa luokassa työskenneltiin teemojen antamissa raameissa kuitenkin siten, että oppilaat itse tuottivat kaiken sisällön ja materiaalin improvisaatioharjoitusten ja erilaisten kohtausten rakentamisen kautta. Vähitellen kussakin luokassa alettiin työskentelyn aikana syntyneestä materiaalista kerätä kokoon pieniä kohtauksia, jotka olisi mahdollista liittää yhteen ja siirtää oikealle näyttämölle esityksen muodossa. Huhtikuun puolessa välissä kaikkien esitysten pääpiirteet olivat selvillä ja loppuaika oli yksityiskohtien hiomista ja harjoittelua. Huhtikuussa kouluissa myös kerättiin kokoon materiaali esityksen käsiohjelmaa varten. Siihen tuli kaikkien projektiin osallistuneiden kuvat ja nimet, omakohtaiset lyhyet kommentit sekä kunkin esityksen lyhyt esittely. Prinsessa Ruusunen -esitys opettajille sekä kulissikierrokset oppilasryhmille, helmi huhtikuussa 2006 Koulutyöskentelyn lomassa oppilaat ja opettajat kävivät myös teatterilla. Opettajat katsoivat Prinsessa Ruusunen esityksen 15.2.2006. Ennen esitystä he tapasivat näytelmän käsikirjoittajan ja ohjaajan Anneli Mäkelän, joka kertoi näytelmän syntyprosessista sekä ajatuksistaan käsikirjoituksen ja ohjauksen taustalla. Tapaamisessa kehittyi rikas ja hyvä keskustelu. Kaikki koululaisryhmät opettajineen pääsivät tutustumaan teatterin kulissien takaiseen maailmaan Eelis Lajusen vetämillä kulissikierroksilla maalis-huhtikuussa. Maskeerausopetus 3.5.2006, kaksi oppilasedustajaa joka koulusta Jokaisesta yläasteen luokasta pääsi kaksi oppilasta maskeerausoppiin, jonka piti Studio Pasilan maskeeraaja Tarja Ylianttila. Ideana oli, että nämä oppilaat toimisivat oman luokkansa maskeerausvastaavina ja hoitaisivat tarvittavat maskeeraukset esityspäivänä. Oppilaat tutustuivat maskeerauksen perusasioihin, sekä pohtivat Ylianttilan avulla oman esityksen maskeerauksen toteuttamista. Esitysmaskit olivatkin onnistuneita! 5
Esityksen harjoitukset Studio Pasilassa 8.5.2006 Maanantai 8.5.2006 oli varattu Studio Pasilassa Myytistä teatteriksi projektin esityksen harjoittelulle. Ennen kyseistä harjoituspäivää kouluttaja-ohjaajat olivat käyneet Studio Pasilan teknisen henkilökunnan kanssa tarkasti läpi esityksen kulun, sisääntulot, teatterilta tarvittavat puvut ja rekvisiitan sekä toiveita valaistuksen suhteen. Kaikki oli erinomaisesti järjestyksessä oppilaiden saapuessa. Harjoituspäivä oli aikataulutettu siten, että paikalla oli kerralla aina vain yksi oppilasryhmä. Kullakin ryhmällä oli puolitoista tuntia aikaa lavaharjoitteluun. Tämän lisäksi kaikki olivat varanneet puoli tuntia siihen, että tarkastettiin järjestäjän kanssa oman ryhmän puvut ja rekvisiitta ja varmistettiin niiden paikat näyttämön sivutiloissa. Teatterin teknisestä henkilökunnasta paikalla olivat näyttämöpäällikkö Jari Fluuri ja hänen apunaan puvustonhoitaja, järjestäjä, näyttämömies, äänimies sekä valomies. 6
Myytistä teatteriksi esityksen kenraaliharjoitus sekä kaksi näytöstä 9.5.2006 Varsinainen esityspäivä oli pitkä ja intensiivinen. Kaikki saapuivat paikalle klo 9.00. Eri koulujen oppilaat tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa. Aamulla käytiin suullisesti läpi esityksen kokonaisuus ja erityisesti vaihdot eri koulujen osuuksien välillä. Harjoiteltiin yhdessä myös loppukiitokset sekä Alppilan yläasteen oppilaiden tekemä loppulaulu, johon kaikki osallistujat liittyivät mukaan esityksen lopussa. Kenraaliharjoitus alkoi klo 10.00. Kenraaliharjoituksessa oppilaat pääsivät näkemään toistensa osuudet. Onnistuneen kenraalin jälkeen annettiin palaute ja lähdettiin valmistautumaan päivänäytökseen. Esityksiä oli kaksi: päivänäytös klo 13.00 ja iltanäytös klo 19.00. Päivänäytöksen yleisössä oli mukana useita koululaisryhmiä, kun taas iltanäytöksen yleisö oli painottunut aikuisiin. Esityksen neljä itsenäistä osaa Puistolan peruskoulun 2.luokkalaiset sekä 8.luokkalaiset toteuttivat yhdessä esityksen Kaadanko et kaada kaadanpas. Heidän työskentelynsä oli saanut innoitteita Kalevalasta. Arabian peruskoulun Pimeydestä valoon kertoi epäsopuisasta kyläyhteisöstä, jota varjostaa kirous pimeydestä. Vasta kun opittiin arvostamaan lähimmäistä, valo saatiin takaisin. Myllypuron yläasteen Iso paha ja kolme pientä perustui tarinaan kolmesta pienestä porsaasta. Esitys koostui useasta kyseisen tarinan vapaista muunnelmista: näyttämöllä nähtiin niin ulosottomies, kampaaja, baarimikko kuin kalastajakin Isona pahana. Alppilan yläasteen Tuhkimo Tuhkis pohjautui nimensä mukaisesti tarinaan Tuhkimosta. Siinä syvennyttiin pohtimaan, millainen voi tulla ihmisestä, jota nuorena alistetaan ja joka ei saa läheisiltään huomiota ja arvostusta. Esitys toi lavalle erilaisia kohtauksia tällaisen ihmisen elämästä: kiusattu koululainen, kansankiihottaja tai äiti, jota kaikki moittivat ja käyttivät hyväkseen, mutta vaihtoehtona kuvattiin myös vaikeuksista huolimatta vahvuutensa löytäneitä ihmisiä. Esitys loppui kaikkien koulujen oppilaitten yhteisen laulun kertosäkeeseen: Löysin voimani, löysin onneni, löysin ystävän! 7
Palautetyöpajat ja taiteilijatapaaminen teatterilla Toukokuussa 17.5. 23.5. välisenä aikana järjestettiin kaikille luokille palautetyöpaja teatterilla. Arabian yläasteen palautetyöpaja järjestettiin omalla koululla, koska he joutuivat peruuttamaan viime hetkellä teatterille tulonsa. Työpajoissa vieraili Prinsessa Ruususessa mukana ollut näyttelijä. Sanna Majuri (Prinsessa Ruusunen) tapasi Alppilan ja Myllypuron yläasteen oppilaat ja opettajat. Marjut Toivanen (Carabossa) oli vieraana Puistolan peruskoulun 2.-luokkalaisten sekä 8.-luokkalaisten työpajoissa. Oppilaat saivat näin mahdollisuuden keskustella näyttelijän kanssa teatterin tekemisestä, vaihtaa kokemuksiaan esittämisestä, saada suoraa palautetta sekä yleisönä olemisesta että omasta esityksestään. Sanna Majuri ja Marjut Toivanen olivat aidosti kiinnostuneita nuorista ja paneutuivat kuuntelemaan heitä ja keskustelemaan heidän kanssaan. Palautetyöpajassa myös vaihdettiin kouluttaja-ohjaajien kanssa kokemuksia koko projektista, sen etenemisestä, harjoitusprosessista sekä itse esityksestä teatterilla. Kaikilta osallistujilta kerättiin myös kirjallinen palaute projektista. 8
Vetäjien kokemukset projektista ja kehittämisideoita jatkoa ajatellen Projektin vetäjät olivat erittäin tyytyväisiä projektin toteutumistapaan ja onnistumiseen. Projekti oli tarkkaan suunniteltu ja asiat myös toteutuivat mallikkaasti suunnitelmien mukaan. Työskentely tuntui mielekkäältä ja tarpeelliselta. Tiedon kulku teatterin, kouluttajien ja koulujen välillä toimi erinomaisesti. Projekti toteutui suunnitellussa aikataulussa ja järjestyksessä. Pieniä kehittämisideoita vastaisuuden varalle kuitenkin syntyi. Hakumenettely Oli hyvä, että projektiin osallistuneet koulut valittiin hakemusten perusteella. Tällainen menettely auttoi varmistamaan, että kyseinen koulu olisi tarpeeksi sitoutunut työhön. Projektin alustava informointi oli kuitenkin puutteellinen. Nyt jokaiseen helsinkiläiseen peruskouluun lähetettiin postitse esite projektista toukokuussa 2005. Kirjeet jäivät ilmeisesti muun postin peittoon, ja monen asiasta kiinnostuneen korviin ei tieto hakuajasta kantautunut ollenkaan. Opettajien mukaan vastaisuudessa esite ja tieto hakuajasta kannattaa lähettää myös sähköisessä muodossa kouluihin, mieluiten suoraan opettajien omiin sähköpostiosoitteisiin. Opettajien rooli ja sitoutuminen Mukana olleet opettajat olivat kaiken kaikkiaan erittäin sitoutuneita ja motivoituneita työskentelyyn. Yhden projektiin valitun koulun jättäytyminen viime tingalla hankkeesta hankaloitti kuitenkin alkutaipaletta. Tulevaisuudessa opettajille on heti alusta alkaen tähdennettävä, miten oleellinen heidän kokonaisvaltainen sitoutumisensa on koko projektin onnistumiselle. Selvää on myös, että mahdolliset peruutukset täytyy hoitaa ajoissa. Yhden koulun sitoutuminen projektiin oli puutteellista. Työn edetessä alkoi tuntua ilmeiseltä, että ongelma olikin syvemmällä, itse koulun toimintakulttuurissa, ei niinkään opettajissa tai oppilaissa. Kyseisen koulun monet viime hetken peruutukset ja aikataulun muutokset aiheuttivat ylimääräistä vaivaa ja huolta. Myös informaatio opettajilta oppilaille takkuili tässä koulussa. Tällaisia tilanteita saattaa olla hankala ehkäistä ennalta, varsinkin kun juuri tämän tyyppiset projektit voivat näille kouluille olla erikoisen tärkeitä. Esityksissä kyseisen koulun oppilaat kokosivatkin itsensä ja hoitivat mainiosti oman osuutensa. Kaikkien muiden koulujen sitoutuminen oli kaikin puolin innokasta ja paneutunutta. pilaitten ryhmä, luokka, jossa oli monta maahanmuuttajaa, luokka, jossa tytöt ja pojat olivat sosiaalisesti hyvin erillään, vauhdikas ala-asteen luokka sekä itseään ilmaisemaan tottunut luokattoman yläasteen ryhmä, jossa monella oli tarve päästä esille. Tästä johtuen eri luokissa tavoitteiden painotus oli erilainen, ja myös etenemisvauhti ja käytetyt harjoitukset täytyi suunnitella ryhmän mukaan. Ryhmäytymiseen ja työtavan opetteluun jäi rauhassa aikaa, mikä oli mukavaa. Esitys Työskentelyn aikana oppilaille ei puhuttu mitään Prinsessa Ruusunen näytelmästä. Kaikille kerrottiin aluksi, että toukokuussa Studio Pasilassa pidetään esitys, joka kootaan työskentelyn aikana syntyneestä materiaalista, ei siis minkään valmiin käsikirjoituksen pohjalta. Esitystä tavoitteena ei kuitenkaan korostettu, koska sen ei haluttu kahlitsevan työskentelyä. Tästä huolimatta joillakin oppilailla oli vahva ennakkokäsitys siitä, että esityksen teko lähtee liikkeelle aina valmiista käsikirjoituksesta. Heistä saattoi aluksi tuntua turhalta tehdä vain erilaisia harjoituksia, koska eivät selityksistä huolimatta hahmottaneet improvisaatioiden tai musiikkiharjoitusten juuri johtavan itse esitykseen. Koontivaiheessa jotkut oppilaat vieläkin vierastivat sitä, että lopullinen esitys syntyi harjoitusten yhteydessä kehittyneestä materiaalista. Vastaavissa projekteissa kannattaa siis jatkossa vielä selvemmin ja moneen kertaan tarkentaa, miten lopullinen esitys syntyy, jotta kaikki todella hahmottaisivat erillisten harjoitusten todellisen merkityksen. Tämä myös vahvistaisi sitä, että jokainen yrittäisi parastaan jokaisella työskentelykerralla. Kun esitykset oli saatu kokoon, kaikki olivat kuitenkin ylpeitä ja tyytyväisiä omiin esityksiinsä. Harjoitus- ja esityspäivät teatterilla menivät erinomaisesti. Oppilaat keskittyivät loistavasti, käyttäytyivät esimerkillisesti teatterin ahtaissa näyttämön takaisissa tiloissa ja antoivat todella kaikkensa näyttämöllä. Kouluttajat olivat ylpeitä nuorista. Päivänäytöksen oli ajateltu palvelevan kouluja ja koululaisryhmiä. Tavoite saada katsomo täyteen ei kuitenkaan toteutunut. Syynä lienee pitkälti ollut koko talven ja kevään tiedotusvälineissä vellonut keskustelu peruskoulun maksuttomuudesta. Opettajat olivat selvästi hyvin varpaillaan ylimääräisten matka- ja vierailukulujen kanssa. Vaikka lipun hinta oli vain 3 euroa, se yhdessä matkakustannusten kanssa kuitenkin rajoitti koululaisryhmien osallistumista. Työskentely kouluissa Työskentely luokissa oli mielenkiintoista, vaihtelevaa ja haastavaa. Jokainen luokka ja jokainen koulu oli hyvin erilainen. Joukossa oli positiivisten ja aktiivisten, mutta hiljaisten op- 9
Opettajien ja oppilaiden palautteet projektista Kaikilta projektiin osallistuneilta opettajilta ja oppilailta kerättiin kirjallinen palaute. Palautteessa pyydettiin kertomaan kokemuksia niin projektin sisällöstä, käytännön järjestelyistä, kouluttajista kuin omasta osallistumisestakin. Palaute oli kokonaisuudessaan tyytyväistä ja positiivista, mutta myös parannusehdotuksia ja negatiivisia tunteita tuotiin esille. Palautteet on seuraavassa käsitelty ja raportoitu palautelomakkeen kysymysten jaottelun mukaisesti. Opettajien palaute Mitä mieltä olit projektin kulusta? Opettajat olivat erittäin tyytyväisiä projektin kulkuun, sen pituuteen, ajoitukseen ja tiivistymiseen loppua kohti. Ainoa parannustoive projektin kulkuun tuli opettajalta, jonka koulussa noudatetaan viisijaksojärjestelmää. Hän ehdotti, että projektin aikataulun olisi voinut määrittää jaksojen, ei lukukauden vaihtumisajankohdan mukaan. Ajoitukset oli selvästi koulun arjen kannalta hyvin mietitty, esim. projektin huipennus oli ennen kuin koulutyö keväällä huipentui. Projektin harjoitukset olivat luonteva osa muuta koulutyöskentelyä. Ohjaajien käyntikertoja sovittiin joustavasti koulun tilanteiden mukaan. Oli hyvä, että he pystyivät loppuvaiheessa käymään joka viikko. Mitä mieltä olit opettajien koulutusviikonlopusta? Opettajien koulutusviikonloppu innosti opettajat mukaan projektin toteutukseen ja yhteistyö kouluttajien kanssa sai hyvän lähtölaukauksen. Toiveena pari opettajaa esitti, että koulutus voisi olla arkena viikonlopun sijasta. Olen osallistunut sangen moneen koulutukseen. Harvoin, jos koskaan, on toiminta ollut niin hyvin ennalta suunniteltua kohti päämäärää johtavaa. Ohjaajien oma sitoutuminen, täysillä mukana oleminen oli myös ainutlaatuinen kokemus. Koulutusviikonloppu oli todella innostava. Oli kiva tavata muut projektissa mukana olevat opettajat heti aluksi. Viikonloppu antoi ymmärtää, että tiedossa on jotain erityisen mukavaa (ja niinhän asia sitten olikin ) Tiivis ja antoisa. Mielellään uhrasi siihen yhden vapaan viikonlopun. Mahtavaa olisi tietenkin, jos tällainen koulutus järjestettäisiin viikolla ja itselleen voisi hankkia pariksi päiväksi sijaisen! Kerro kokemuksiasi kouluprojektin toteuttamisesta Opettajat nauttivat projektista ja siitä, että saivat nähdä oppilaissaan uusia ulottuvuuksia. Haastetta aiheutti välillä koulun arjen ja aikataulujen ja projektin aikataulujen sovittaminen yhteen. Hämmästyttävintä ja innostavinta oli huomata se valtava muutos, mikä tapahtui oppilaissa ryhmänä ja yksilöinä. Yhteinen vastuunotto, yhteishenki ja itsensä ylittäminen vahvistuivat silminnähtävästi. Parasta koko kouluvuoden työssä. Ainoa hankala puoli oli arjen kiireessä asioiden hoito. Kouluprojekti oli erinomaisesti suunniteltu. Harjoitukset mietitty ryhmälle sopiviksi. Ohjaajien ja opettajien palaverit ennen ja jälkeen jokaista oppituntia olivat hyviä siinä tapahtunut tilanteiden läpikäyminen ja uusien suunnitelmien tekeminen oli varmaan opettajan kannalta yksi antoisimpia: me, meidän ryhmä oli merkityksellinen me teimme työtä yhdessä. Joillekin oppilaille oli laitettu kieliä lukujärjestykseen päälle ja joutuivat pujottelemaan kielten ja myyttisten tuntien välillä. Mitä mieltä olit kouluttajista? Opettajat olivat yksimielisen tyytyväisiä kouluttajiin ja Kaupunginteatterin taiteelliseen ja tekniseen henkilökuntaan. Kouluttajat loivat ihanan turvallisen, positiivisen ja lämminhenkisen ilmapiirin. Jokainen sai tehdä asioita omien kykyjensä mukaan. Oppilaat uskalsivat näin luottaa toisiinsa ja itseensä. Mikä energia ja osaaminen, monipuolisia ja oikeasti innostavia. 10
Miten tiedotus toimi? Tiedon kulkuun koulun ja kouluttajien sekä teatterin välillä oltiin hyvin tyytyväisiä. Sähköpostiviestit kulkivat puolin ja toisin ajoissa ja usein, ja tarpeen tullen oltiin vielä yhteydessä tekstiviestein tai puhelimitse. Lisää aikaa olisi joissakin kouluissa kaivattu yhteisille suunnittelupalavereille, jotka joskus olivat jäädä muun koulutyön jalkoihin. Hyvin. Sähköpostit ja tekstiviestit kulkivat tehokkaasti. Sähköpostitiedotus toimi hyvin. Joskus olisi voinut olla enemmän aikaa yhteiseen mutusteluun kasvokkain. Onko koulutuksella ollut vaikutus työhösi projektin ulkopuolella? Opettajat kertoivat projektin myötä saaneensa ideoita ja konkreettisia harjoituksia käytettäväksi myös muuhun opetustyöhön. Eniten projektin vetäjiä ilahduttivat kommentit siitä, miten jotkut opettajat olivat saaneet ymmärrystä ryhmien kanssa toimimiseen ja vuorovaikutuksen syntymiseen. On ollut. Olen huomannut ottaneeni opikseni oppilaiden ja myös työtoverien kanssa toimiessani positiivisuuden ja yhteishengen luomisen merkityksen. Projektin harjoituksia olen käyttänyt mm. ala-asteen valinnaisella ilmaisukurssilla. Lupauduin ottamaan ensi vuoden 8. luokan ilmaisuryhmän! Muuta kommentoitavaa Aina, kun koululaisryhmä on osallistunut johonkin projektiin ulkopuolisen toimijan kanssa, on jäänyt jotain huomautettavaa se tai tämä ei toimi. Tai oppilaat väsyvät ja kysyvät, kuinka monta kertaa vielä. NYT NIIN EI KÄYNYT EI MI- TÄÄN KIELTEISTÄ! Paitsi että nyt se on loppu Tosi hieno projekti. Toivottavasti tulee lisää samanlaisia. Uskon, että oppilaat ovat saaneet paljon elämää varten. Oppilaiden palautteet Suurin osa mukana olleista oppilaista piti projektia antoisana ja innostavana kokemuksena. Monet osasivat myös eritellä kokemustaan. Muutama oppilas oli kuitenkin sitä mieltä, että projektin tärkein anti oli se, että pääsi pois tavallisilta oppitunneilta. Mistä pidit projektissa? Oppilaat pitivät projektissa monenlaisista asioista. Jotkut pitivät erityisesti näyttelemisestä, toiset musiikin tekemisestä tai improvisaatioharjoituksista. Jotkut korostivat ryhmähenkeä, saamiaan uusia ystäviä, mahdollisuutta tutustua teatteriin tai kokemusta esiintymisestä oikean teatterin näyttämöllä. Hyvin monessa palautepaperissa vastaus oli yksiselitteisesti kaikesta! Sai olla mitä oli ja kaikkien ajatuksia kuunneltiin. Oli ihanaa ilmaista itseään ja huomata esityksen kasvavan juuri kanikani -harjoituksista yms. (Myllypuron ya) Ei ollut tavallisia tylsiä äidinkielentunteja ja oli kiva esittää teatterissa melkein kuin oikeat näyttelijät, vaikka se aluksi vähän hirvitti. (Myllypuron ya) Musiikista, valoista, hauskoista yksityiskohdista. Elämyksistä ja ylipäätänsä näyttelemisestä. (Puistolan pk, 2.lk) Ryhmä ja ohjaajat olivat todella mukavia, harjoituksissa oli rento tunnelma, kurssin alussa oli todella hauskoja improvisaatioharjoituksia. Oli myös todella mielenkiintoista päästä tutustumaan Kaupunginteatteriin ja Studio Pasilaan. (Alppilan ya) Oliko projektissa asioita joista et pitänyt? Mitä? Olisitko tehnyt jonkin asian toisin? Kokemukset negatiivisista asioista jakoivat mielipiteitä. Jotkut eivät pitäneet musiikin tekemisestä, toiset ilmaisuharjoituksista. Joidenkin oppilaiden vastauksissa negatiiviset asiat liittyivät luokan sosiaaliseen ilmapiiriin ja toiset olisivat toivoneet enemmän aikaa itse esityksen valmistelulle ja sitä, että sen kokoamisesta olisi keskusteltu enemmän. Monet olivat tyytyväisiä kaikkeen. Välillä odottelu (teatterilla esityspäivänä) kävi tylsäksi ja vapaa-aikaa meni, mutta melkein sanoisin, että se oli sen arvoista! (Puistolan pk, 8.lk) Kanikani ja ameeba -leikeistä. Tunsin oloni todella tyhmäksi. (Myllypuron ya) Maskeeraus. En olisi halunnut maskeerausta! (Puistolan pk, 2. lk) 11
En tykänny soittamisesta. (Arabian pk) Yrityksistä huolimatta joukossa esiintyi hieman ilkeää tyrmäämistä vanhempien oppilaiden taholta nuorempia kohtaan. (Alppilan ya) Itse esityksen suunnittelu alkoi mielestäni hieman liian myöhään, mutta valmis siitä silti tuli! (Alppilan ya) Mitä mieltä olit Myytistä teatteriksi projektin työtavasta? Kokeilitko tai opitko jotakin uutta? Oppilaat olivat kaiken kaikkiaan tyytyväisiä työtapaan, vaikka kritiikkiäkin tuli. Eniten olisi toivottu selkeämpää asioiden selittämistä itse esityksen kokoamisvaiheessa sekä lisää aikaa esityksen yksityiskohtien hiomiseen. Toisaalta taas ne ryhmät, joiden esitys oli koossa vähän aiemmin kuin muiden, valittivat, että oli tylsää harjoitella monta kertaa samaa. Ensimmäisenä: olin todella onnellinen, kun huomasin esityksessä TODELLA nauttivani esiintymisestä!!! Eli opin itsestäni, mutta myös tapa, jolla asioita suunniteltiin oli hauska. (Alppilan ya) Työtapa oli okei, mutta nuoria olisi voinut ottaa enemmän mukaan päätöstentekoon ja infota olisi voinut paremmin. (Alppilan ya) Improvisoitiin musiikkia aika paljon, se oli uutta. (Arabian ya) Improihin perustuvan tarinan kokoaminen oli loppujen lopuksi tosi hauskaa! (Alppilan ya) Oman esityksen tekeminen oli välillä todella tylsää, kun sitä vaan vedettiin uudestaan ja uudestaan läpi. Oli se myös hauskaakin välillä. (Puistolan pk, 8.lk) Kerro kokemuksiasi esityspäivästä Lähes yksimielisesti oppilaat olivat sitä mieltä, että esityspäivä teatterilla oli projektin ehdoton huipentuma. Tunnelma oli hyvä, ja oli mukavaa tutustua uusiin ihmisiin. Oli hauskaa nähdä toisten esitykset ja ennen kaikkea oli hienoa päästä itse oikean teatterin lavalle, ammattimaisiin valo- ja ääniolosuhteisiin esiintymään! Monia jännitti ja oli hienoa kyetä voittamaan oma jännityksensä. Jännityksestä keskusteltiin näyttelijöiden kanssa antaumuksella myös palautetyöpajoissa. Vaikka yli sadan oppilaan odotus Studio Pasilan sivutiloissa tiesi kärsivällisyyden koetusta, esityksen antama palkinto korvasi vaivat monin verroin. Se oli fantastinen!!! (Alppilan ya) Ensimmäinen esitys jännitti ja olin ihan hermona, mutta kun pääsin lavalle, jännitys kuin suli pois. Toinen näytös meni rennommin. Päivän jälkeen olin väsynyt, helpottunut ja iloinen. (Alppilan ya) Oli ihana päivä. Oli hauskaa tepastella teatterin kulisseissa ja itse esittäminen oli kivaa. (Arabian pk) Oli kivaa esittää ja sain ainakin tietää, että esittäminen on hauskaa. (Puistolan pk, 2. lk) Aika uuvuttavaa ja paljon odottamista ja jännittämistä, mutta esityksen loppuessa oli hieno olo. (Myllypuron ya) Tosi kiva, että päästiin sinne teatterille tekemään hommia sellaiseen ammattimaiseen ympäristöön! Se sai jotenkin tuntumaan, että sitä tahtoisi tehdä työkseen (Puistolan pk, 8.lk) Olitko tyytyväinen omaan osallistumiseesi projektissa? Projektin työtapa varmisti sen, että kaikilla oli mahdollisuus osallistua projektiin omien taitojensa ja uskalluksensa mukaan. Lähes kaikki olivat jotakuinkin tyytyväisiä omaan panokseensa. Jotkut olisivat halunneet päästä isompaan rooliin itse esityksessä. Olin, kaikki oli mukana, vaikka aluksi olikin vähän negatiivisiakin ( ihmisiä) mukana. Osallistuminen oli helppoa, koska siellä oli paljon positiivista energiaa. (Alppilan ya) Yritin parhaani ja patsaana ollessani tai siinä lumousvaiheessa koitin tehdä kaiken suurieleisesti. Patsaana olo ei tietysti ole niin hehkeää, kuin pääosan esitys. (Puistolan pk, 8.lk) Kyllä. Huomasin, miten reagoin uusiin asioihin ja kasvoin hiukan ihmisenä, joten kaikki on positiivista. (Myllypuron ya) Millä tavalla projekti vaikutti Prinsessa Ruusunen esityksen katsomiseen? Monet huomasivat katsoneensa teatteriesitystä uudella tavalla. Huomiota kiinnitettiin erityisesti näyttelijäntyöhön, sivuroolien merkitykseen, lavasteisiin, rekvisiittaan ja pukujen vaihtoon sekä yleisön merkitykseen. Esitystä katsottiin oman roolin antamien silmälasien kautta. Oli kiva katsoa teatteria, kun on itse esittänyt. (Puistolan pk, 2.lk) Joo, no sillai et me oltiin katsomo, eli tiesin minkälainen on katsomon fi ilis, ku ne katso meidän esitystä, eli aivan mahtava fi ilis, ku me lähdettiin sieltä eli se oli kiva kokemus. (Alppilan ya) 12
Kiinnitin enemmän huomiota lavasteisiin, vaihtoihin, mahdollisiin virheisiin ja kaikkiin näyttelijöihin päähenkilöiden lomassa. (Alppilan ya) Mielestäni se oli hyvä esitys. Vähän erilainen kuin se alkuperäinen. Kivoja asuja ja hyviä näyttelijöitä. (Puistolan pk, 8.lk) Kiinnitin paljon enemmän huomiota pienempien osien näyttelijöihin, ja niihin, jotka eivät tee paljoa lavalla (tai kaikki tekee mut ) ja niiden olemukseen, liikkeisiin, ilmeisiin jne. (Arabian pk) Muuta kommentoitavaa Lisää tällasii! (Myllypyron ya) Koko jutusta jäi TOSI hyvä tunne. Toivottavasti näitä tehdään lisää, sillä tämä on mahtava tilaisuus päästä kokemaan jotain uutta. (Alppilan ya) Oli todella mukava kurssi, kiitos paljon ohjaajille! Kiitos myös hienosta näytelmästä Prinsessa Ruususen näyttelijöille!!! (Alppilan ya) Kiitos paljon kannustuksesta tekemään tätä kaikkea! Ja kiitos uusista ajatuksista sekä tunteista. (Alppilan ya) 13