FSD3048. Kehitysyhteistyötutkimus 2015. Koodikirja



Samankaltaiset tiedostot
FSD2404. Naistutkimus - Kvinnoforskning -lehden ensimmäinen vuosikymmen Koodikirja

FSD3028. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD2404. Naistutkimus - Kvinnoforskning -lehden ensimmäinen vuosikymmen Koodikirja

FSD2275. Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa Koodikirja

FSD2828. Uutisointi ilmastonmuutoksesta ja rehevöitymisestä Koodikirja

KYSELYLOMAKE: FSD3048 KEHITYSYHTEISTYÖTUTKIMUS 2015 QUESTIONNAIRE: FSD3048 DEVELOPMENT COOPERATION SURVEY 2015

FSD2511. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD3187. Kehitysyhteistyötutkimus Koodikirja

FSD1360. Kansanedustajien vaalirahoitus Koodikirja

FSD3133. Kehitysyhteistyötutkimus Koodikirja

FSD2707. Kehitysyhteistyötutkimus Koodikirja

FSD2501. Nuorisobarometri 2009: vuotiaiden vertailuaineisto. Koodikirja

FSD2412. Kansanedustajien vaalirahoitus Koodikirja

FSD2935. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD1360. Kansanedustajien vaalirahoitus Koodikirja

FSD3026. Suomen ulkomaankauppa: tavaratuonnin arvo Koodikirja

FSD3238. Työ- ja elinkeinoministeriön julkisten hankintojen ilmoitustilastoaineisto Koodikirja

FSD2255. Kuntien käytännöt rahapeliongelmaisten hoidossa 2006: palvelupistekysely. Koodikirja

FSD1161. MTS-hävittäjätutkimus Koodikirja

FSD2440. Terveyden edistämisen barometri 2009: kansalaiset. Koodikirja

FSD2253. Nuorten rahapelaaminen 2006: valvonnan havainnointi. Koodikirja

FSD2380. Kehitysyhteistyötutkimus Koodikirja

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD3156. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD2275. Äänestäminen ja puolueiden valintaperusteet eduskuntavaaleissa Koodikirja

FSD3098. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD1109. Luottamus tuomioistuimiin: ylimääräiset muutoksenhaut Koodikirja

FSD2765. Lasten kuritusväkivalta ja parisuhdeväkivalta: syksy Koodikirja

FSD2018. Kehitysyhteistyötutkimus Koodikirja

FSD2769. Lasten kuritusväkivalta syksy 2008: ilmiöseuranta. Koodikirja

FSD2475. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD2253. Nuorten rahapelaaminen 2006 : valvonnan havainnointi. Koodikirja

FSD1113. Palkallisen ja palkattoman työn jako perheessä Koodikirja

FSD2816. Työ- ja elinkeinoministeriön julkisten hankintojen ilmoitustilastoaineisto Koodikirja

FSD2494. Kansallisen innovaatiojärjestelmän arviointi 2009: säätiöt. Koodikirja

FSD2805. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yleiset kirjastot Koodikirja

FSD2852. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD2548. Monikkoperheiden hyvinvointitutkimus Koodikirja

FSD1269. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen Suomeen Koodikirja

FSD2153. KuntaSuomi 2004: nuorisotoimi Koodikirja

FSD2319. Internet ja Turun yliopiston opiskelijat Koodikirja

FSD2808. Sosiaalibarometri Koodikirja

FSD2213. Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella Koodikirja

FSD3150. Lasten kuritusväkivalta Koodikirja

FSD2482. Asuinympäristö ja viihtyvyys 2006: Suomussalmen asukaskysely. Koodikirja

FSD3121. E-kirjojen käyttö opetuksessa: korkeakouluopettajat Koodikirja

FSD2176. KuntaSuomi 2004 : vanhus- ja vammaishuolto 2002 : palvelulaitosten johtajat. Koodikirja

FSD2802. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: erikoiskirjastot Koodikirja

FSD1119. Kunnallisalan ilmapuntari 1997: kunnanjohtajat, kunnanhallitusten puheenjohtajat. Koodikirja

FSD2802. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: erikoiskirjastot Koodikirja

FSD2297. Luottamus ministeriöihin Koodikirja

FSD2083. Suhtautuminen alkoholipoliittisiin rajoitteisiin Koodikirja

FSD3063. Suomalaisten maahanmuuttoasenteet: Iltalehden kysely Koodikirja

FSD2534. Nuorisotyö virtuaaliyhteisössä 2007: vanhemmat. Koodikirja

FSD2122. HS-gallup : vuoden 2006 presidentinvaalien vaalikampanjatutkimus. Koodikirja

FSD2984. Suomalaisten internetin käyttö Koodikirja

FSD2020. Kehitysyhteistyötutkimus Koodikirja

FSD2319. Internet ja Turun yliopiston opiskelijat Koodikirja

FSD2579. Lasten ja nuorten tutkimuksen eettiset kysymykset Koodikirja

FSD2475. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen rekisteriaineisto Koodikirja

FSD2915. Kehyskuntiin muuttaneiden asumisvalinnat Turun seudulla Koodikirja

FSD2359. Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin Koodikirja

FSD2873. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yleiset kirjastot Koodikirja

FSD2806. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: erikoiskirjastot Koodikirja

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD2494. Kansallisen innovaatiojärjestelmän arviointi 2009 : säätiöt. Koodikirja

FSD2861. Vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien turvallisuus 2012: asukkaat. Koodikirja

FSD3014. Tietämyksenhallinta suomalaisissa suuryrityksissä Koodikirja

FSD2213. Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella Koodikirja

FSD2862. Vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien turvallisuus 2013: omaiset. Koodikirja

FSD2481. Asuinympäristö ja viihtyvyys 2005: Limingan Tupoksen asukaskysely. Koodikirja

FSD2052. Poliisin turvallisuusbarometri Koodikirja

FSD2991. Presidentinvaalit 2012: ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen. Koodikirja

FSD2579. Lasten ja nuorten tutkimuksen eettiset kysymykset Koodikirja

FSD2940. Asunto-osakeyhtiölain toimivuus 2013: kiinteistönvälittäjät. Koodikirja

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

FSD1253. Kysely homoseksuaalisuudesta Koodikirja

FSD1122. Kunnanjohtajien käsitykset Kunnallisalan kehittämissäätiöstä Koodikirja

FSD1258. Sopimuspalokuntatutkimus 2002: palokuntalaiset. Koodikirja

FSD2873. Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely: yleiset kirjastot Koodikirja

FSD1222. Kehitysyhteistyötutkimus Koodikirja

FSD3129. Lasten ja nuorten vapaa-aika Koodikirja

FSD1154. Verkostokartoitus 1994: kunnat. Koodikirja

FSD2522. Nuorisobarometri kevät Koodikirja

FSD2181. KuntaSuomi 2004: perusterveydenhuolto 2003: kuntayhtymiin kuuluvat kunnat. Koodikirja

FSD2538. Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: koulut. Koodikirja

FSD2821. Nuorten ajatuksia kehitysyhteistyöstä Koodikirja

FSD2724. Työ- ja elinkeinotoimistojen kokonaisaineisto Koodikirja

FSD1178. Perhebarometri 1998: vastuu perheen arjessa. Koodikirja

FSD1231. Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa Koodikirja

FSD3316. Hyvinvointi ja eriarvoisuus Suomessa Koodikirja

FSD2791. Korkeakoulujen uudet opiskelijat: ensikokemukset Koodikirja

FSD2382. Nuorisobarometri Koodikirja

FSD2812. Sosiaalibarometri Koodikirja

FSD2548. Monikkoperheiden hyvinvointitutkimus Koodikirja

FSD2053. Poliisin turvallisuusbarometri Koodikirja

FSD1118. Kunnallisalan ilmapuntari 1997 : kuntalaiset. Koodikirja

FSD2498. Kansallisen innovaatiojärjestelmän arviointi 2009 : pankit. Koodikirja

FSD2480. Asuinympäristö ja viihtyvyys 2004: Kajaanin asukaskysely. Koodikirja

Transkriptio:

FSD3048 Kehitysyhteistyötutkimus 2015 Koodikirja TIETOARKISTO

Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kehitysyhteistyötutkimus 2015 [koodikirja]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja], 2015. Koodikirja on luotu aineiston versiosta 1.1 (30.11.2015). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 33014 Tampereen yliopisto Asiakaspalvelu: asiakaspalvelu.fsd@uta.fi 040 190 1442 Palveluportaali Aila: https://services.fsd.uta.fi/ Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto http://www.fsd.uta.fi/ $ Koodikirjoitin.py v30 @ 2015-12-01 13:21:31.247000 $

Lukijalle Tämä koodikirja on osa Tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD3048. Aineisto on kuvailtu mahdollisimman yksityiskohtaisesti suomeksi ja englanniksi. Datatiedostosta on tarkistettu muun muassa muuttujien jakaumat, puuttuvat tiedot, muuttujien selitteet ja arvojen selitteet. Tarvittaessa datatiedosto on anonymisoitu. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti. Malliviittaus: Kehitysyhteistyötutkimus 2015 [elektroninen aineisto]. FSD3048, versio 1.1 (2015-11-30). Helsinki: Taloustutkimus Oy [aineistonkeruu], 2015. Helsinki: Ulkoasiainministeriö [tuottaja], 2015. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja], 2015. Tietoarkistoon on lähetettävä viitetiedot kaikista julkaisuista, joissa käyttäjä hyödyntää aineistoa. Aineiston alkuperäiset tekijät ja tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista. Koodikirjan alussa on tiedot aineiston sisällöstä, aineiston rakenteesta ja keruusta sekä luettelo tietoarkistoon ilmoitetuista julkaisuista, joissa aineistoa on hyödynnetty. Toinen osa sisältää tiedot muuttujista: muuttujien nimet, kysymystekstit ja suorat jakaumat. Kolmannesta osasta löytyvät hakemistot. Tässä koodikirjassa esitetyt muuttujien jakaumat on tuotettu SPSS-tiedostoista. Jakaumataulukoissa on esitetty muuttujan saamat arvot, vastaavat frekvenssit (n), frekvenssit prosentteina (%) ja validit prosentit (v. %), joissa on huomioitu puuttuvat arvot. Kaikki jakaumat ovat painottamattomia. Jos aineisto sisältää painomuuttujia ne löytyvät muuttujaluettelon lopusta. Joidenkin muuttujien osalta suorat jakaumat on korvattu kuvailevilla tunnusluvuilla. Avokysymyksistä luokiteltuja vaihtoehtoja ei ole yleensä otettu mukaan koodikirjaan. Jakaumat saattavat sisältää puuttuvia tietoja. Merkintä "tieto puuttuu (SYSMIS)" viittaa puuttuvaan havaintoon. Merkintä "tieto puuttuu (User missing)" viittaa muuhun puuttuvaan tietoon, esimerkiksi arkistossa määriteltyyn puuttuvaan tietoon (user missing). Useissa tapauksissa aineiston käyttäjän on harkittava myös muiden arvojen koodaamista puuttuvaksi tiedoksi (esim. en halua sanoa tai en osaa sanoa ). Koodikirja voi sisältää myös erilaisia liitteitä. Tyypillisin liite on kyselylomake.

Sisältö 1 Aineiston kuvailu 1 1.1 Aineiston otsikot ja datan versio......................... 1 1.2 Sisällön kuvaus.................................. 1 1.3 Aineiston rakenne ja keruu............................ 3 1.4 Aineiston käyttö.................................. 3 2 Muuttujat 5 3 Hakemistot 117 3.1 Muuttujat esiintymisjärjestyksessä........................ 117 3.2 Muuttujat aakkosjärjestyksessä.......................... 128 3.3 Muuttujaryhmät.................................. 138 A Kyselylomake 149 i

Luku 1 Aineiston kuvailu 1.1 Aineiston otsikot ja datan versio Aineiston nimi: Kehitysyhteistyötutkimus 2015 Aineiston nimi englanniksi: Development Cooperation Survey 2015 Koodikirja on luotu aineiston versiosta 1.1 (30.11.2015). 1.2 Sisällön kuvaus Tekijät Ulkoasiainministeriö Aineiston tekijänoikeudet FSD:n ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti. Aineiston luovuttaja Uusikartano, Ari (Ulkoasiainministeriö.) Aineisto luovutettu arkistoon 31.8.2015 Asiasanat avunanto; avustustoiminta; ilmastonmuutokset; kansainvälinen yhteistyö; kehitysmaat; kehityspolitiikka; kehitysyhteistyö; mielipidetutkimus; määrärahat; rauha; taloudelliset kriisit; Yhdis- 1

1. Aineiston kuvailu tyneiden kansakuntien vuosituhatjulistus Tieteenala / Aihealue FSDn sanaston mukainen luokittelu: kansainvälinen politiikka; kehitystutkimus; sosiologia CESSDAn sanaston mukainen luokittelu: kansainvälinen politiikka ja järjestöt Sarjakuvaus Tämä aineisto kuuluu sarjaan: Kehitysyhteistyötutkimukset Kehitysyhteistyötutkimukset ovat ulkoministeriön teettämiä mielipidetiedusteluja, joissa on kartoitettu kehitysyhteistyön tiedontarvetta ja kansalaisten asennoitumista kehitysyhteistyöhön. Aineistot on kerännyt Taloustutkimus Oy. Aineistoja on kerätty vuodesta 1997 alkaen. Sisällön kuvaus Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten käsityksiä, mielipiteitä ja tiedon tasoa Suomen kehitysyhteistyöstä, sen tärkeydestä, sisällöstä, päämääristä ja kohdentamisesta. Lisäksi esitettiin kysymyksiä mm. YK:n vuosituhattavoitteista. Aineisto kerättiin osana Taloustutkimuksen valtakunnallista CAPI Omnibus -tutkimusta. Aluksi kysyttiin mitä vastaajille tulee mieleen sanasta kehitysyhteistyö. Tämän jälkeen kysyttiin, kuinka tärkeää kehitysyhteistyö tai kehityspolitiikka vastaajien mielestä on ja heitä pyydettiin ottamaan kantaa kehitysyhteistyötä koskeviin väittämiin. Tämän jälkeen haastateltavilta kysyttiin ovatko he kuulleet YK:n vuosituhattavoitteista ja mitä niistä he pitävät tärkeinä. Seuraavaksi kysyttiin vastaajien näkemyksiä Suomen kehitysyhteistyön kohdentumisesta ja tuloksista. Tätä selvitettiin muun muassa kysymällä miten tärkeinä haastateltavat pitävät erilaisia kehitysyhteistyön toimintamuotoja, kuten esimerkiksi humanitaarista apua. Haastateltavien tietoutta ja näkemyksiä kehitysyhteistyöhön käytettävistä määrärahoista selvitettiin kysymällä kuinka paljon Suomi käyttää varoja kehitysapuun ja pitäisikö suomen nykyisessä tilanteessa lisätä, vähentää vai pitää kehitysyhteistyöhön käytettävät määrärahat ennallaan. Tämän jälkeen haastateltavilta kysyttiin mistä lähteistä he ovat saaneet tietoa kehitysyhteistyötä koskevista asioista, mistä he haluaisivat saada lisätietoa, ja miten luotettavina he pitävät eri tietolähteitä. Lopuksi kysyttiin miten vastaajat uskovat yksittäisinä henkilöinä voivansa auttaa kehitysmaita ja miten he ovat kuluneen vuoden aikana osallistuneet kehitysmaissa asuvien ihmisten tukemiseen. Taustatietoina tutkittavilta kerättiin muun muassa ikä, asuinkunta, ammatti, tuloluokka, lasten määrä, kuinka usein ja minkä välityksellä haastateltavat käyttävät internetiä. 2

1.3. Aineiston rakenne ja keruu 1.3 Aineiston rakenne ja keruu Maa: Suomi Kohdealue: Suomi Havaintoyksikkötyyppi: Henkilö Perusjoukko/otos: Suomen 15-79-vuotias väestö, poislukien Ahvenanmaa Aineistonkeruun ajankohta: 13.5.2015 5.6.2015 Kerääjät: Taloustutkimus oy Aineiston tuottajat: Ulkoasiainministeriö Keruumenetelmä: Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI) Keruuväline tai -ohje: Strukturoitu lomake Aineiston ajallinen kattavuus: 2015 Tutkimuksen aikaulottuvuus: Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto Muuttujien ja havaintojen lukumäärä: Aineistossa on 213 muuttujaa ja 992 havaintoa. Otantamenetelmä: Kiintiöpoiminta. Kiintiöinä kohderyhmän valtakunnallinen ikä-, sukupuoli-, lääni- ja kuntatyyppijakauma. Otos on painotettu kohderyhmää vastaavaksi. 1.4 Aineiston käyttö Aineiston käytössä huomioitavaa Aineisto ei sisällä avokysymyksen 24 eikä kysymyksen 25 vastauksia. Julkaisut Rahkonen, Juho (2015). Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2015 [verkkodokumentti]. Helsinki: Ulkoasiainministeriö & Helsinki: Taloustutkimus. Saatavissa: http://www.formin.fi/ public/default.aspx?contentid=329460&nodeid=49643&contentlan=1&culture=fi-fi [viitattu 16.09.2015]. Ajantasainen julkaisuluettelo aineiston kuvailun yhteydessä osoitteessa https://services.fsd.uta.fi/catalogue/fsd3048 Aineiston sijainti Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 3

1. Aineiston kuvailu Painokertoimet Aineisto sisältää painomuuttujan (paino), painotetut N-luvut vastaavat Suomen 15-79-vuotiasta väestöä tuhansina. Käyttöoikeudet Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun. 4

Luku 2 Muuttujat [FSD_NO] Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 992 minimi 3048.00 maksimi 3048.00 keskiarvo 3048.00 keskihajonta 0.00 [FSD_VR] Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 992 minimi 1.10 maksimi 1.10 keskiarvo 1.10 keskihajonta 0.00 5

2. Muuttujat [FSD_ID] Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 992 minimi 1.00 maksimi 992.00 keskiarvo 496.50 keskihajonta 286.51 [IDNR] Havaintotunnus Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 992 minimi 1.00 maksimi 1005.00 keskiarvo 503.39 keskihajonta 290.53 [PAINO] Painomuuttuja (ikä-, sukupuoli-, lääni- ja kuntatyyppi) Painomuuttuja (ikä-, sukupuoli-, lääni- ja kuntatyyppi) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 992 minimi 0.63 maksimi 67.01 keskiarvo 4.30 keskihajonta 3.95 6

Q1_2 [Q1_1] Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. Tärkeä asia Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. [NÄYTÄ KORT- TI] Tärkeä asia Ei mainittu 0 724 73.0 73.0 Mainittu 1 268 27.0 27.0 [Q1_2] Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. Heikompien auttaminen Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. [NÄYTÄ KORT- TI] Heikompien auttaminen Ei mainittu 0 494 49.8 49.8 Mainittu 1 498 50.2 50.2 7

2. Muuttujat [Q1_3] Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. Maiden välinen yhteistyö Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. [NÄYTÄ KORT- TI] Maiden välinen yhteistyö Ei mainittu 0 745 75.1 75.1 Mainittu 1 247 24.9 24.9 [Q1_4] Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. Rahallinen tukeminen Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. [NÄYTÄ KORT- TI] Rahallinen tukeminen Ei mainittu 0 775 78.1 78.1 Mainittu 1 217 21.9 21.9 8

Q1_6 [Q1_5] Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. Osa kansainvälistä vastuunkantoa Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. [NÄYTÄ KORT- TI] Osa kansainvälistä vastuunkantoa Ei mainittu 0 600 60.5 60.5 Mainittu 1 392 39.5 39.5 [Q1_6] Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä.tuo enemmän haittaa kuin hyötyä kehitysmaille Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. [NÄYTÄ KORT- TI] Tuo enemmän haittaa kuin hyötyä kehitysmaille Ei mainittu 0 924 93.1 93.1 Mainittu 1 68 6.9 6.9 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 9

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q1_7] Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. Afrikka Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. [NÄYTÄ KORT- TI] Afrikka Ei mainittu 0 901 90.8 90.8 Mainittu 1 91 9.2 9.2 [Q1_8] Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. Köyhien maiden kasvumahdollisuuksien edistäminen Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. [NÄYTÄ KORT- TI] Köyhien maiden kasvumahdollisuuksien edistäminen 10

Q1_10 Ei mainittu 0 565 57.0 57.0 Mainittu 1 427 43.0 43.0 [Q1_9] 1. Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. Elintason parantaminen Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. [NÄYTÄ KORT- TI] Elintason parantaminen Ei mainittu 0 694 70.0 70.0 Mainittu 1 298 30.0 30.0 [Q1_10] Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. Nälänhädän lievittäminen Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. [NÄYTÄ KORT- TI] Nälänhädän lievittäminen 11

2. Muuttujat Ei mainittu 0 566 57.1 57.1 Mainittu 1 426 42.9 42.9 [Q1_11] Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. Kaivojen rakentaminen köyhiin maihin Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. [NÄYTÄ KORT- TI] Kaivojen rakentaminen köyhiin maihin Ei mainittu 0 754 76.0 76.0 Mainittu 1 238 24.0 24.0 [Q1_12] Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. Köyhien maiden koulutuksen lisääminen Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. [NÄYTÄ KORT- TI] Köyhien maiden koulutuksen lisääminen 12

Q1_14 Ei mainittu 0 579 58.4 58.4 Mainittu 1 413 41.6 41.6 [Q1_13] Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. Köyhien maiden väestön tasa-arvon lisääminen Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. [NÄYTÄ KORT- TI] Köyhien maiden väestön tasa-arvon lisääminen Ei mainittu 0 809 81.6 81.6 Mainittu 1 183 18.4 18.4 [Q1_14] Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. Korruptio ja tehottomuus Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. [NÄYTÄ KORT- TI] Korruptio ja tehottomuus 13

2. Muuttujat Ei mainittu 0 875 88.2 88.2 Mainittu 1 117 11.8 11.8 [Q1_15] Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. Länsi- ja rikkaiden maiden moraalinen velvollisuus Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. [NÄYTÄ KORT- TI] Länsi- ja rikkaiden maiden moraalinen velvollisuus Ei mainittu 0 816 82.3 82.3 Mainittu 1 176 17.7 17.7 [Q1_16] Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. Kirkko/ lähetystyö Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. [NÄYTÄ KORT- TI] Kirkko/ lähetystyö 14

Q1_18 Ei mainittu 0 808 81.5 81.5 Mainittu 1 184 18.5 18.5 [Q1_17] Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. Aasia Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. [NÄYTÄ KORT- TI] Aasia Ei mainittu 0 981 98.9 98.9 Mainittu 1 11 1.1 1.1 [Q1_18] Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. Jokin muu Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. [NÄYTÄ KORT- TI] Jokin muu 15

2. Muuttujat Ei mainittu 0 975 98.3 98.3 Mainittu 1 17 1.7 1.7 [Q1_19] Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. Ei mikään edellisistä Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. [NÄYTÄ KORT- TI] Ei mikään edellisistä Ei mainittu 0 987 99.5 99.5 Mainittu 1 5 0.5 0.5 [Q1_20] Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. Ei osaa sanoa Mitä kehitysyhteistyö Teidän näkemyksenne mukaan on mitä siitä tulee mieleen? Valitkaa seuraavista korkeintaan 5 sellaista asiaa, jotka eniten kuvaavat kehitysyhteistyötä. [NÄYTÄ KORT- TI] Ei osaa sanoa 16

Q3A Ei mainittu 0 985 99.3 99.3 Mainittu 1 7 0.7 0.7 [Q2] Miten tärkeänä pidätte kehitysyhteistyötä / kehityspolitiikkaa? Onko se, Kysymyksen esiteksti Kehitysyhteistyöllä ja laajemmin kehityspolitiikalla tarkoitetaan kansainvälistä yhteistyötä, joka tähtää kehitysmaiden ihmisten hyvinvoinnin kohentamiseen. Tässä yhteistyössä Suomen kaltaiset kehittyneet maat ovat tukemassa ja rahoittamassa köyhien maiden kehitysponnistuksia. Miten tärkeänä pidätte kehitysyhteistyötä / kehityspolitiikkaa? Onko se, Yhdentekevää 1 33 3.3 3.3 Melko vähämerkityksistä 2 84 8.5 8.5 Melko tärkeää 3 473 47.7 47.7 Erittäin tärkeää 4 394 39.7 39.7 EOS 5 8 0.8 0.8 [Q3A] Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla täysin samaa mieltä - täysin eri mieltä: Rikkailla mailla on velvollisuus auttaa kehitysmaita. Seuraavaksi luettelen kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa sekä kehitysmaita koskevia väittämiä. Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla Täysin samaa mieltä, Jokseenkin samaa mieltä, Ei samaa eikä eri mieltä, Jokseenkin eri mieltä, Täysin eri mieltä [NÄYTÄ KORTTI] Rikkailla mailla on velvollisuus auttaa kehitysmaita. 17

2. Muuttujat Täysin eri mieltä 1 17 1.7 1.7 Jokseenkin eri mieltä 2 56 5.6 5.6 Ei samaa eikä eri mieltä 3 78 7.9 7.9 Jokseenkin samaa mieltä 4 356 35.9 35.9 Täysin samaa mieltä 5 480 48.4 48.4 EOS 6 5 0.5 0.5 [Q3B] Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla täysin samaa mieltä - täysin eri mieltä: Kehitysyhteistyön avulla miljoonilla ihmisillä on mahdollisuus parempaan elämään. Seuraavaksi luettelen kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa sekä kehitysmaita koskevia väittämiä. Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla Täysin samaa mieltä, Jokseenkin samaa mieltä, Ei samaa eikä eri mieltä, Jokseenkin eri mieltä, Täysin eri mieltä [NÄYTÄ KORTTI] Kehitysyhteistyön avulla miljoonilla ihmisillä on mahdollisuus parempaan elämään. Täysin eri mieltä 1 19 1.9 1.9 Jokseenkin eri mieltä 2 67 6.8 6.8 Ei samaa eikä eri mieltä 3 114 11.5 11.5 Jokseenkin samaa mieltä 4 431 43.4 43.4 Täysin samaa mieltä 5 350 35.3 35.3 EOS 6 11 1.1 1.1 [Q3C] Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla täysin samaa mieltä - täysin eri mieltä: Suomi tekee osansa köyhyyden vähentämisessä. Seuraavaksi luettelen kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa sekä kehitysmaita koskevia väittämiä. Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla Täysin samaa mieltä, Jokseenkin samaa mieltä, Ei samaa eikä eri mieltä, Jokseenkin eri mieltä, Täysin eri mieltä [NÄYTÄ KORTTI] 18

Q3D Suomi tekee osansa köyhyyden vähentämisessä. Täysin eri mieltä 1 14 1.4 1.4 Jokseenkin eri mieltä 2 83 8.4 8.4 Ei samaa eikä eri mieltä 3 130 13.1 13.1 Jokseenkin samaa mieltä 4 502 50.6 50.6 Täysin samaa mieltä 5 249 25.1 25.1 EOS 6 14 1.4 1.4 [Q3D] Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla täysin samaa mieltä - täysin eri mieltä: Kehitysyhteistyö tuottaa tuloksia. Seuraavaksi luettelen kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa sekä kehitysmaita koskevia väittämiä. Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla Täysin samaa mieltä, Jokseenkin samaa mieltä, Ei samaa eikä eri mieltä, Jokseenkin eri mieltä, Täysin eri mieltä [NÄYTÄ KORTTI] Kehitysyhteistyö tuottaa tuloksia. Täysin eri mieltä 1 37 3.7 3.7 Jokseenkin eri mieltä 2 142 14.3 14.3 Ei samaa eikä eri mieltä 3 189 19.1 19.1 Jokseenkin samaa mieltä 4 439 44.3 44.3 Täysin samaa mieltä 5 163 16.4 16.4 EOS 6 22 2.2 2.2 19

2. Muuttujat [Q3E] Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla täysin samaa mieltä - täysin eri mieltä: Suomella on kyky ja mahdollisuus auttaa. Seuraavaksi luettelen kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa sekä kehitysmaita koskevia väittämiä. Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla Täysin samaa mieltä, Jokseenkin samaa mieltä, Ei samaa eikä eri mieltä, Jokseenkin eri mieltä, Täysin eri mieltä [NÄYTÄ KORTTI] Suomella on kyky ja mahdollisuus auttaa. Täysin eri mieltä 1 16 1.6 1.6 Jokseenkin eri mieltä 2 85 8.6 8.6 Ei samaa eikä eri mieltä 3 108 10.9 10.9 Jokseenkin samaa mieltä 4 414 41.7 41.7 Täysin samaa mieltä 5 361 36.4 36.4 EOS 6 8 0.8 0.8 [Q3F] Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla täysin samaa mieltä - täysin eri mieltä: Kehitysyhteistyö lisää Suomen kansainvälistä vaikutusvaltaa. Seuraavaksi luettelen kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa sekä kehitysmaita koskevia väittämiä. Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla Täysin samaa mieltä, Jokseenkin samaa mieltä, Ei samaa eikä eri mieltä, Jokseenkin eri mieltä, Täysin eri mieltä [NÄYTÄ KORTTI] Kehitysyhteistyö lisää Suomen kansainvälistä vaikutusvaltaa. Täysin eri mieltä 1 46 4.6 4.6 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 20

Q3H (taulukko jatkuu ed. sivulta) Jokseenkin eri mieltä 2 131 13.2 13.2 Ei samaa eikä eri mieltä 3 220 22.2 22.2 Jokseenkin samaa mieltä 4 391 39.4 39.4 Täysin samaa mieltä 5 183 18.4 18.4 EOS 6 21 2.1 2.1 [Q3G] Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla täysin samaa mieltä - täysin eri mieltä: Vakaa, tasa-arvoinen ja turvallinen maailma on suomalaisten etu. Seuraavaksi luettelen kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa sekä kehitysmaita koskevia väittämiä. Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla Täysin samaa mieltä, Jokseenkin samaa mieltä, Ei samaa eikä eri mieltä, Jokseenkin eri mieltä, Täysin eri mieltä [NÄYTÄ KORTTI] Vakaa, tasa-arvoinen ja turvallinen maailma on suomalaisten etu. Täysin eri mieltä 1 4 0.4 0.4 Jokseenkin eri mieltä 2 18 1.8 1.8 Ei samaa eikä eri mieltä 3 66 6.7 6.7 Jokseenkin samaa mieltä 4 288 29.0 29.0 Täysin samaa mieltä 5 611 61.6 61.6 EOS 6 5 0.5 0.5 [Q3H] Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla täysin samaa mieltä - täysin eri mieltä: Kehitysyhteistyö luo markkinoita, työtä ja yhteyksiä. Seuraavaksi luettelen kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa sekä kehitysmaita koskevia väittämiä. Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla Täysin samaa mieltä, Jokseenkin samaa mieltä, Ei samaa eikä eri mieltä, Jokseenkin eri mieltä, Täysin eri mieltä [NÄYTÄ KORTTI] 21

2. Muuttujat Kehitysyhteistyö luo markkinoita, työtä ja yhteyksiä. Täysin eri mieltä 1 26 2.6 2.6 Jokseenkin eri mieltä 2 78 7.9 7.9 Ei samaa eikä eri mieltä 3 169 17.0 17.0 Jokseenkin samaa mieltä 4 450 45.4 45.4 Täysin samaa mieltä 5 253 25.5 25.5 EOS 6 16 1.6 1.6 [Q3I] Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla täysin samaa mieltä - täysin eri mieltä: Kriisien ehkäiseminen on halvempaa kuin niiden hoitaminen. Seuraavaksi luettelen kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa sekä kehitysmaita koskevia väittämiä. Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla Täysin samaa mieltä, Jokseenkin samaa mieltä, Ei samaa eikä eri mieltä, Jokseenkin eri mieltä, Täysin eri mieltä [NÄYTÄ KORTTI] Kriisien ehkäiseminen on halvempaa kuin niiden hoitaminen. Täysin eri mieltä 1 10 1.0 1.0 Jokseenkin eri mieltä 2 15 1.5 1.5 Ei samaa eikä eri mieltä 3 82 8.3 8.3 Jokseenkin samaa mieltä 4 291 29.3 29.3 Täysin samaa mieltä 5 586 59.1 59.1 EOS 6 8 0.8 0.8 22

Q3K [Q3J] Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla täysin samaa mieltä - täysin eri mieltä: Kehitysyhteistyö lisää myös suomalaisten osaamista. Seuraavaksi luettelen kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa sekä kehitysmaita koskevia väittämiä. Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla Täysin samaa mieltä, Jokseenkin samaa mieltä, Ei samaa eikä eri mieltä, Jokseenkin eri mieltä, Täysin eri mieltä [NÄYTÄ KORTTI] Kehitysyhteistyö lisää myös suomalaisten osaamista. Täysin eri mieltä 1 43 4.3 4.3 Jokseenkin eri mieltä 2 83 8.4 8.4 Ei samaa eikä eri mieltä 3 190 19.2 19.2 Jokseenkin samaa mieltä 4 429 43.2 43.2 Täysin samaa mieltä 5 231 23.3 23.3 EOS 6 16 1.6 1.6 [Q3K] Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla täysin samaa mieltä - täysin eri mieltä: Vastuu muutoksesta on kehitysmailla. Suomi tukee niiden kehitystä. Seuraavaksi luettelen kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa sekä kehitysmaita koskevia väittämiä. Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla Täysin samaa mieltä, Jokseenkin samaa mieltä, Ei samaa eikä eri mieltä, Jokseenkin eri mieltä, Täysin eri mieltä [NÄYTÄ KORTTI] Vastuu muutoksesta on kehitysmailla. Suomi tukee niiden kehitystä. Täysin eri mieltä 1 8 0.8 0.8 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 23

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) Jokseenkin eri mieltä 2 50 5.0 5.0 Ei samaa eikä eri mieltä 3 131 13.2 13.2 Jokseenkin samaa mieltä 4 478 48.2 48.2 Täysin samaa mieltä 5 311 31.4 31.4 EOS 6 14 1.4 1.4 [Q3L] Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla täysin samaa mieltä - täysin eri mieltä: Suomi toimii osana avunantajien yhteisöä. Seuraavaksi luettelen kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa sekä kehitysmaita koskevia väittämiä. Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla Täysin samaa mieltä, Jokseenkin samaa mieltä, Ei samaa eikä eri mieltä, Jokseenkin eri mieltä, Täysin eri mieltä [NÄYTÄ KORTTI] Suomi toimii osana avunantajien yhteisöä. Täysin eri mieltä 1 4 0.4 0.4 Jokseenkin eri mieltä 2 15 1.5 1.5 Ei samaa eikä eri mieltä 3 100 10.1 10.1 Jokseenkin samaa mieltä 4 473 47.7 47.7 Täysin samaa mieltä 5 386 38.9 38.9 EOS 6 14 1.4 1.4 [Q3M] Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla täysin samaa mieltä - täysin eri mieltä: Kehitysyhteistyö on vain yksi väline muutoksen aikaansaamisessa. Seuraavaksi luettelen kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa sekä kehitysmaita koskevia väittämiä. Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla Täysin samaa mieltä, Jokseenkin samaa mieltä, Ei samaa eikä eri mieltä, Jokseenkin eri mieltä, Täysin eri mieltä [NÄYTÄ KORTTI] 24

Q3N Kehitysyhteistyö on vain yksi väline muutoksen aikaansaamisessa. Täysin eri mieltä 1 6 0.6 0.6 Jokseenkin eri mieltä 2 28 2.8 2.8 Ei samaa eikä eri mieltä 3 86 8.7 8.7 Jokseenkin samaa mieltä 4 443 44.7 44.7 Täysin samaa mieltä 5 419 42.2 42.2 EOS 6 10 1.0 1.0 [Q3N] Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla täysin samaa mieltä - täysin eri mieltä: Muutos tapahtuu, kun ihmiset voivat kohentaa hyvinvointiaan ja vaatia oikeuksiaan Seuraavaksi luettelen kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa sekä kehitysmaita koskevia väittämiä. Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla Täysin samaa mieltä, Jokseenkin samaa mieltä, Ei samaa eikä eri mieltä, Jokseenkin eri mieltä, Täysin eri mieltä [NÄYTÄ KORTTI] Muutos tapahtuu, kun ihmiset voivat kohentaa hyvinvointiaan ja vaatia oikeuksiaan Täysin eri mieltä 1 11 1.1 1.1 Jokseenkin eri mieltä 2 44 4.4 4.4 Ei samaa eikä eri mieltä 3 142 14.3 14.3 Jokseenkin samaa mieltä 4 446 45.0 45.0 Täysin samaa mieltä 5 338 34.1 34.1 EOS 6 11 1.1 1.1 25

2. Muuttujat [Q4] Oletteko kuullut YK:n vuosituhattavoitteista? Oletteko kuullut YK:n vuosituhattavoitteista? En 1 730 73.6 73.6 Kyllä 2 262 26.4 26.4 [Q5_1] Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä: Edistää sukupuolten tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan. Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä. NÄYTÄ KORTTI Edistää sukupuolten tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa Ei mainittu 0 513 51.7 51.7 Mainittu 1 479 48.3 48.3 [Q5_2] Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä: Luoda globaali kumppanuus kehitykseen YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan. Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä. NÄYTÄ KORTTI 26

Q5_4 Luoda globaali kumppanuus kehitykseen Ei mainittu 0 915 92.2 92.2 Mainittu 1 77 7.8 7.8 [Q5_3] Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä: Parantaa odottavien äitien terveyttä YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan. Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä. NÄYTÄ KORTTI Parantaa odottavien äitien terveyttä Ei mainittu 0 867 87.4 87.4 Mainittu 1 125 12.6 12.6 [Q5_4] Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä: Poistaa äärimmäinen köyhyys ja nälkä YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan. Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä. NÄYTÄ KORTTI 27

2. Muuttujat Poistaa äärimmäinen köyhyys ja nälkä Ei mainittu 0 262 26.4 26.4 Mainittu 1 730 73.6 73.6 [Q5_5] Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä: Taata ympäristön kestävä kehitys YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan. Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä. NÄYTÄ KORTTI Taata ympäristön kestävä kehitys Ei mainittu 0 665 67.0 67.0 Mainittu 1 327 33.0 33.0 [Q5_6] Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä: Taistella aidsia, malariaa ja muita tauteja vastaan YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan. Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä. NÄYTÄ KORTTI 28

Q5_8 Taistella aidsia, malariaa ja muita tauteja vastaan Ei mainittu 0 730 73.6 73.6 Mainittu 1 262 26.4 26.4 [Q5_7] Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä: Ulottaa peruskoulutus kaikille YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan. Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä. NÄYTÄ KORTTI Ulottaa peruskoulutus kaikille Ei mainittu 0 486 49.0 49.0 Mainittu 1 506 51.0 51.0 [Q5_8] Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä: Vähentää lapsikuolleisuutta YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan. Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä. NÄYTÄ KORTTI 29

2. Muuttujat Vähentää lapsikuolleisuutta Ei mainittu 0 782 78.8 78.8 Mainittu 1 210 21.2 21.2 [Q5_9] Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä: EOS YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan. Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä. NÄYTÄ KORTTI EOS Ei mainittu 0 969 97.7 97.7 Mainittu 1 23 2.3 2.3 [Q5_10] Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä: Ei mikään näistä YK:n yleiskokous hyväksyi syyskuussa 2000 vuosituhatjulistuksen. Se asettaa konkreettisia kehitystavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2015 mennessä. Vuosituhattavoitteet muodostavat Suomen kehityspolitiikan perustan. Seuraavaksi vuosituhattavoitteet sellaisina kuin ne ovat. Valitkaa niistä 1 3 mielestänne tärkeintä. NÄYTÄ KORTTI 30

Q6_2 Ei mikään näistä Ei mainittu 0 989 99.7 99.7 Mainittu 1 3 0.3 0.3 [Q6_1] Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä: Köyhyyden poistaminen YK:ssa valmistellaan uusia, koko maailmaa koskevia kestävän kehityksen tavoitteita vuosille 2016 2030. Ne ovat jatkoa tänä vuonna päättyville vuosituhattavoitteille. Tavoitteet koskevat myös rikkaita maita, kuten Suomea. Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä. Köyhyyden poistaminen Ei mainittu 0 680 68.5 68.5 Mainittu 1 312 31.5 31.5 [Q6_2] Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä: Nälän poistaminen ja ruokaturva YK:ssa valmistellaan uusia, koko maailmaa koskevia kestävän kehityksen tavoitteita vuosille 2016 2030. Ne ovat jatkoa tänä vuonna päättyville vuosituhattavoitteille. Tavoitteet koskevat myös rikkaita maita, kuten Suomea. Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä. Nälän poistaminen ja ruokaturva 31

2. Muuttujat Ei mainittu 0 606 61.1 61.1 Mainittu 1 386 38.9 38.9 [Q6_3] Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä: Terveellisen elämän ja hyvinvoinnin takaaminen kaiken ikäisille. YK:ssa valmistellaan uusia, koko maailmaa koskevia kestävän kehityksen tavoitteita vuosille 2016 2030. Ne ovat jatkoa tänä vuonna päättyville vuosituhattavoitteille. Tavoitteet koskevat myös rikkaita maita, kuten Suomea. Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä. Terveellisen elämän ja hyvinvoinnin takaaminen kaiken ikäisille. Ei mainittu 0 727 73.3 73.3 Mainittu 1 265 26.7 26.7 [Q6_4] Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä: Kaikille avoimen, tasa-arvoisen sekä laadukkaan koulutuksen takaaminen YK:ssa valmistellaan uusia, koko maailmaa koskevia kestävän kehityksen tavoitteita vuosille 2016 2030. Ne ovat jatkoa tänä vuonna päättyville vuosituhattavoitteille. Tavoitteet koskevat myös rikkaita maita, kuten Suomea. Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä. Kaikille avoimen, tasa-arvoisen sekä laadukkaan koulutuksen takaaminen 32

Q6_6 Ei mainittu 0 770 77.6 77.6 Mainittu 1 222 22.4 22.4 [Q6_5] Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä: Sukupuolten välinen tasa-arvo YK:ssa valmistellaan uusia, koko maailmaa koskevia kestävän kehityksen tavoitteita vuosille 2016 2030. Ne ovat jatkoa tänä vuonna päättyville vuosituhattavoitteille. Tavoitteet koskevat myös rikkaita maita, kuten Suomea. Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä. Sukupuolten välinen tasa-arvo Ei mainittu 0 804 81.0 81.0 Mainittu 1 188 19.0 19.0 [Q6_6] Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä: Puhtaan veden saatavuus ja sanitaatio YK:ssa valmistellaan uusia, koko maailmaa koskevia kestävän kehityksen tavoitteita vuosille 2016 2030. Ne ovat jatkoa tänä vuonna päättyville vuosituhattavoitteille. Tavoitteet koskevat myös rikkaita maita, kuten Suomea. Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä. Puhtaan veden saatavuus ja sanitaatio 33

2. Muuttujat Ei mainittu 0 613 61.8 61.8 Mainittu 1 379 38.2 38.2 [Q6_7] Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä: Edullinen ja kestävä energiantuotanto ja käyttö YK:ssa valmistellaan uusia, koko maailmaa koskevia kestävän kehityksen tavoitteita vuosille 2016 2030. Ne ovat jatkoa tänä vuonna päättyville vuosituhattavoitteille. Tavoitteet koskevat myös rikkaita maita, kuten Suomea. Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä. Edullinen ja kestävä energiantuotanto ja käyttö Ei mainittu 0 927 93.4 93.4 Mainittu 1 65 6.6 6.6 [Q6_8] Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä: Kestävä talouskasvu, työllisyys, säälliset työpaikat YK:ssa valmistellaan uusia, koko maailmaa koskevia kestävän kehityksen tavoitteita vuosille 2016 2030. Ne ovat jatkoa tänä vuonna päättyville vuosituhattavoitteille. Tavoitteet koskevat myös rikkaita maita, kuten Suomea. Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä. Kestävä talouskasvu, työllisyys, säälliset työpaikat 34

Q6_10 Ei mainittu 0 844 85.1 85.1 Mainittu 1 148 14.9 14.9 [Q6_9] Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä: Kestävä infrastruktuuri ja teollisuus sekä innovaatioiden edistäminen YK:ssa valmistellaan uusia, koko maailmaa koskevia kestävän kehityksen tavoitteita vuosille 2016 2030. Ne ovat jatkoa tänä vuonna päättyville vuosituhattavoitteille. Tavoitteet koskevat myös rikkaita maita, kuten Suomea. Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä. Kestävä infrastruktuuri ja teollisuus sekä innovaatioiden edistäminen Ei mainittu 0 954 96.2 96.2 Mainittu 1 38 3.8 3.8 [Q6_10] Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä: Eriarvoisuuden vähentäminen YK:ssa valmistellaan uusia, koko maailmaa koskevia kestävän kehityksen tavoitteita vuosille 2016 2030. Ne ovat jatkoa tänä vuonna päättyville vuosituhattavoitteille. Tavoitteet koskevat myös rikkaita maita, kuten Suomea. Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä. Eriarvoisuuden vähentäminen 35

2. Muuttujat Ei mainittu 0 811 81.8 81.8 Mainittu 1 181 18.2 18.2 [Q6_11] Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä: Turvalliset ja kestävät kaupungit YK:ssa valmistellaan uusia, koko maailmaa koskevia kestävän kehityksen tavoitteita vuosille 2016 2030. Ne ovat jatkoa tänä vuonna päättyville vuosituhattavoitteille. Tavoitteet koskevat myös rikkaita maita, kuten Suomea. Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä. Turvalliset ja kestävät kaupungit Ei mainittu 0 969 97.7 97.7 Mainittu 1 23 2.3 2.3 [Q6_12] Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä: Kestävät kulutus- ja tuotantotavat YK:ssa valmistellaan uusia, koko maailmaa koskevia kestävän kehityksen tavoitteita vuosille 2016 2030. Ne ovat jatkoa tänä vuonna päättyville vuosituhattavoitteille. Tavoitteet koskevat myös rikkaita maita, kuten Suomea. Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä. Kestävät kulutus- ja tuotantotavat 36

Q6_14 Ei mainittu 0 924 93.1 93.1 Mainittu 1 68 6.9 6.9 [Q6_13] Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä: Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen YK:ssa valmistellaan uusia, koko maailmaa koskevia kestävän kehityksen tavoitteita vuosille 2016 2030. Ne ovat jatkoa tänä vuonna päättyville vuosituhattavoitteille. Tavoitteet koskevat myös rikkaita maita, kuten Suomea. Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen Ei mainittu 0 790 79.6 79.6 Mainittu 1 202 20.4 20.4 [Q6_14] Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä: Merten ja meren tarjoamien luonnonvarojen säilyttäminen YK:ssa valmistellaan uusia, koko maailmaa koskevia kestävän kehityksen tavoitteita vuosille 2016 2030. Ne ovat jatkoa tänä vuonna päättyville vuosituhattavoitteille. Tavoitteet koskevat myös rikkaita maita, kuten Suomea. Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä. Merten ja meren tarjoamien luonnonvarojen säilyttäminen 37

2. Muuttujat Ei mainittu 0 937 94.5 94.5 Mainittu 1 55 5.5 5.5 [Q6_15] Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä: Metsien ja maaperän kestävä käyttö, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen YK:ssa valmistellaan uusia, koko maailmaa koskevia kestävän kehityksen tavoitteita vuosille 2016 2030. Ne ovat jatkoa tänä vuonna päättyville vuosituhattavoitteille. Tavoitteet koskevat myös rikkaita maita, kuten Suomea. Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä. Metsien ja maaperän kestävä käyttö, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Ei mainittu 0 904 91.1 91.1 Mainittu 1 88 8.9 8.9 [Q6_16] Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä: Rauhanomaiset yhteiskunnat, toimivat oikeuspalvelut ja vastuullinen hallinto YK:ssa valmistellaan uusia, koko maailmaa koskevia kestävän kehityksen tavoitteita vuosille 2016 2030. Ne ovat jatkoa tänä vuonna päättyville vuosituhattavoitteille. Tavoitteet koskevat myös rikkaita maita, kuten Suomea. Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä. Rauhanomaiset yhteiskunnat, toimivat oikeuspalvelut ja vastuullinen hallinto 38

Q6_18 Ei mainittu 0 836 84.3 84.3 Mainittu 1 156 15.7 15.7 [Q6_17] Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä: Globaali yhteistyö kestävän kehityksen puolesta YK:ssa valmistellaan uusia, koko maailmaa koskevia kestävän kehityksen tavoitteita vuosille 2016 2030. Ne ovat jatkoa tänä vuonna päättyville vuosituhattavoitteille. Tavoitteet koskevat myös rikkaita maita, kuten Suomea. Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä. Globaali yhteistyö kestävän kehityksen puolesta Ei mainittu 0 937 94.5 94.5 Mainittu 1 55 5.5 5.5 [Q6_18] Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä: EOS YK:ssa valmistellaan uusia, koko maailmaa koskevia kestävän kehityksen tavoitteita vuosille 2016 2030. Ne ovat jatkoa tänä vuonna päättyville vuosituhattavoitteille. Tavoitteet koskevat myös rikkaita maita, kuten Suomea. Valitkaa alla olevista tavoitteista 1 3 mielestänne tärkeintä. EOS Ei mainittu 0 983 99.1 99.1 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 39

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) Mainittu 1 9 0.9 0.9 [Q7] Mikä seuraavista väittämistä parhaiten kuvastaa näkemystänne kehitysyhteistyöstä ja sen merkityksestä köyhien maiden ihmisten hyvinvoinnin parantamisessa ja köyhyyden vähentämisestä? Mikä seuraavista väittämistä parhaiten kuvastaa näkemystänne kehitysyhteistyöstä ja sen merkityksestä köyhien maiden ihmisten hyvinvoinnin parantamisessa ja köyhyyden vähentämisestä? Ohjeet haastattelijalle NÄYTÄ KORTTI Kehitysyhteistyöllä on ratkaiseva merkitys kehitysmaiden 1 146 14.7 14.7 nostamisessa pois köyhyydestä. Kehitysyhteistyöllä on vaikutusta, mutta se ei yksin 2 524 52.8 52.8 riitä Kehitysyhteistyö voi lievittää välitöntä hätää, mutta 3 263 26.5 26.5 sillä ei aikaansaada pysyvää kehitystä Kehitysyhteistyöllä ei ole mainittavaa vaikutusta. 4 29 2.9 2.9 Kehitysyhteistyö on haitallista. 5 9 0.9 0.9 Ei mikään edellisistä 6 6 0.6 0.6 En osaa sanoa 7 15 1.5 1.5 [Q8] Humanitaarinen apu on osa kehitysyhteistyötä ja sitä kohdennetaan esimerkiksi luonnononnettomuuksien ja aseellisten konfliktien uhrien auttamiseen. Kuinka tärkeänä pidätte Suomen antamaa humanitaarista apua? Humanitaarinen apu on osa kehitysyhteistyötä ja sitä kohdennetaan esimerkiksi luonnononnettomuuksien ja aseellisten konfliktien uhrien auttamiseen. Kuinka tärkeänä pidätte Suomen antamaa humanitaarista apua? 40

Q9B Yhdentekevänä 1 15 1.5 1.5 Melko vähämerkityksisenä 2 65 6.6 6.6 Melko tärkeänä 3 427 43.0 43.0 Erittäin tärkeänä 4 467 47.1 47.1 EOS 5 18 1.8 1.8 [Q9A] Tulokset kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä? 1-3 tärkeintä: Vietnamin kanssa tehty yhteistyö. vesi, sanitaatio, kestävä metsätalous, innovaatiot. Vietnamin kehitysavusta ollaan siirtymässä normaaleihin kaupallistaloudellisiin suhteisiin. Miten merkittävänä pidätte näitä viime vuosina saavutettuja tuloksia Suomen kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä? Valitkaa seuraavista mielestänne 1 3 tärkeintä tulosta. [NÄYTÄ KORTTI] Suomi on tehnyt Vietnamin kanssa kehitysyhteistyötä noin 40 vuotta muun muassa veden ja sanitaation takaamiseksi, kestävän metsätalouden ja innovaatioiden edistämiseksi. Nyt Vietnam on kehittynyt niin paljon, että kehitysavusta ollaan siirtymässä normaaleihin kaupallistaloudellisiin suhteisiin. Ei mainittu 0 768 77.4 77.4 Mainittu 1 224 22.6 22.6 [Q9B] Miten merkittävänä pidätte näitä viime vuosina saavutettuja tuloksia Suomen kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä? Valitkaa seuraavista mielestänne 1-3 tärkeintä tulosta: Suomi on yksi YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin suurimmista tukijoista. Suomi pa Miten merkittävänä pidätte näitä viime vuosina saavutettuja tuloksia Suomen kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä? Valitkaa seuraavista mielestänne 1 3 tärkeintä tulosta. [NÄYTÄ KORTTI] 41

2. Muuttujat Tulokset kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä? 1-3 tärkeintä: UN Womenin tukeminen. Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä 85 valtiossa. 19 valtiossa on saatu aikaan laki tai toimintaohjelma naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemiseksi. Ei mainittu 0 490 49.4 49.4 Mainittu 1 502 50.6 50.6 [Q9C] Tulokset kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä? 1-3 tärkeintä: Suomen vuosina 2011-2015 tukemilla vesihankkeilla on parannettu vesihuolto 2,4 miljoonalle ihmiselle eri puolilla maailmaa. Kunnolliset käymälät on saanut 2,7 miljoonaa ihmistä. Suomen vuosina 2011 2015 tukemilla vesihankkeilla on saatu parannettu vesihuolto 2,4 miljoonalle ihmiselle eri puolilla maailmaa. Kunnolliset käymälät on saanut 2,7 miljoonaa ihmistä. Ei mainittu 0 301 30.3 30.3 Mainittu 1 691 69.7 69.7 [Q9D] Tulokset kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä? 1-3 tärkeintä: Etiopian opetuksen laadun kehittäminen. Tyttöjen osuus peruskoulutetuista on kasvanut, 92 000 opettajaa on pätevöitynyt uudelleen. Kouluihin on saatu 78 miljoonaa uutta oppikirjaa. Miten merkittävänä pidätte näitä viime vuosina saavutettuja tuloksia Suomen kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä? Valitkaa seuraavista mielestänne 1 3 tärkeintä tulosta. [NÄYTÄ KORTTI] 42

Q9E Suomi on tukenut Etiopian opetuksen laadun kehittämistä. Työn tuloksena mm. tyttöjen osuus peruskoulun päättävistä oppilaista on kasvanut merkittävästi, lähes 92 000 opettajaa on pätevöitynyt uudelleen ja kouluihin on saatu 78 miljoonaa uutta oppikirjaa. Ei mainittu 0 546 55.0 55.0 Mainittu 1 446 45.0 45.0 [Q9E] Tulokset kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä? 1-3 tärkeintä: Kehitysmaiden liiketoimintaympäristön vahvistaminen. Vuonna 2014 on luotu noin 36 500 työpaikkaa (43 % naisille) ja noin 25 000 epäsuoraa työpaikkaa. Nuorten ammatillinen koulutus. Miten merkittävänä pidätte näitä viime vuosina saavutettuja tuloksia Suomen kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä? Valitkaa seuraavista mielestänne 1 3 tärkeintä tulosta. [NÄYTÄ KORTTI] Suomi on vahvistanut kauppaa tukevalla kehitysyhteistyöllä kehitysmaiden liiketoimintaympäristöä. Esimerkiksi vuonna 2014 on luotu noin 36 500 uutta suoraa (43 % naisille) ja noin 25 000 epäsuoraa työpaikkaa kehitysmaihin, yli 16 000 nuorta on saanut ammatillista koulutusta. Ei mainittu 0 730 73.6 73.6 Mainittu 1 262 26.4 26.4 43

2. Muuttujat [Q9F] Tulokset kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä? 1-3 tärkeintä: Finnfund sijoittaa 17 miljoonaa euroa Afrikan suurimpaan (kapasiteetti lähes viidesosa maan energiakapasiteetista) tuulivoimahankkeeseen. Finnfund omistaa 12,5 prosentin osuuden. Miten merkittävänä pidätte näitä viime vuosina saavutettuja tuloksia Suomen kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä? Valitkaa seuraavista mielestänne 1 3 tärkeintä tulosta. [NÄYTÄ KORTTI] Suomen kehitysyhteistyövaroista pääomansa saava Finnfund sijoittaa kuluvana vuonna 17 miljoonaa euroa Afrikan suurimpaan tuulivoimahankkeeseen. Keniaan rakennettavan 365 tuulivoimalan kapasiteetti on 300 megawattia eli lähes viidesosa maan energiakapasiteetista. Finnfund saa 17 miljoonalla eurolla 12,5 prosentin osuuden energiayhtiöstä. Ei mainittu 0 859 86.6 86.6 Mainittu 1 133 13.4 13.4 [Q9_EOS] Tulokset kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä? 1-3 tärkeintä: EOS Miten merkittävänä pidätte näitä viime vuosina saavutettuja tuloksia Suomen kehityspolitiikassa ja -yhteistyössä? Valitkaa seuraavista mielestänne 1 3 tärkeintä tulosta. [NÄYTÄ KORTTI] EOS Ei mainittu 0 937 94.5 94.5 Mainittu 1 55 5.5 5.5 44