Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014
Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34% Laadultaan hyvässä - alkuvaiheen taimikossa on kasvatettavia taimia metsänhoitosuositusten mukainen määrä - isommissa taimikoissa on aikanaan mahdollista tehdä taloudellisesti kannattava ensiharvennus - metsikkö ei ole kärsinyt hoitotoimenpiteiden viivästymisestä. VMI 2014 Tyydyttävässä taimikossa - kasvatettavien taimien määrä on metsänhoitosuositusta pienempi, mutta taimikko ei vaadi täydennysviljelyä - kookkaassa taimikossa kasvatettavien puiden runkoluku on vähintään ensiharvennuksen jälkeisen tavoiterunkoluvun suuruinen. - metsänhoitotoimenpiteen viivästymisestä kärsineen taimikon laatu voi korjaantua toimenpiteen avulla
Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin laatu - taimimateriaalin tuotanto koko viljelykaudelle - kylvön ja luontaisen uudistamisen kohdevalinta Kuva Oksanen/Metla Kuva Oksanen/Metla Yli 60% Metsätilastollinen vuosikirja 2014
Entä tulevaisuus? - muokkausjäljen laadun hienosäätö (esim. hienojakoiset maat) ja laadun hallinta - jatkuvatoiminen, laadukkaan muokkausjäljen tuottava mätästävä muokkauslaite jatkuvatoiminen istutuskone - taimituotannon ja taimilogistiikan kehittäminen laajamittaisen koneellisen istutuksen tarpeisiin - uudet istutuskonekonseptit ja laiteratkaisut Kuva / Rikard Wennberg. Kuva / Tiina Laine.
Varttuneiden taimikoiden laadussa kehittämisen varaa - taimikonhoidon kustannukset nousseet muita metsänhoidon ja puunkorjuun kustannuksia nopeammin - taimikot hoidetaan keskimäärin liian myöhään; viivästynyttä taimikonhoitoa ja nuoren metsän kunnostusta Metsätilastollinen vuosikirja 2013
Tuhot suurin yksittäinen tuhonaiheuttaja, mutta epätasaisuus, harvuus ja hoitamattomuus ovat laadun alennuksen syynä noin kolmanneksessa taimikoista. Epätasaisuus ja harvuus todennäköisimmin seurausta heikosta uudistamisesta tai myöhästyneistä hoitotoimenpiteistä. Taimikoiden laadun alennuksen syyt uudistamistavoittain Korhonen ym. 2010 10/27/2014 6
Mistä kustannustehokkuus taimikonhoitoon? - Taimikonhoitotarpeen minimointi koko uudistamisketjussa lehtipuumäärän hallinta (vesakoitumisen ennaltaehkäisy, muokkausjäljen rajoittaminen) Kuva Oksanen/Metla - Taimikonhoidon ajoituksen optimointi varhaisperkaus + taimikonharvennus kustannustehokkaampi toimenpide kuin yksi viivästynyt taimikonhoito - Kun taimikonhoidon ajoitus kunnossa mahdollisuus nostaa taimikonhoidon pinta-ala 1,5 -kertaiseksi samalla rahalla Kuva Oksanen/Metla
Mistä kustannustehokkuus taimikonhoitoon? - Koneellisen taimikonhoidon kehittäminen; - koneellisen kitkennän mahdollisuudet - koneellisen taimikonhoidon menetelmien ja laitteiden edelleen kehittäminen (automaatio, paikkatiedon hyödyntäminen, systemaattinen perkaus/harvennus jne.) Kuva Timo saksa - Vesomisen vähentäminen / estäminen - kohdevalinta kasvukauden aikana - purppuranahakka? - kemiallinen torjunta? - Taimikonhoitovapaa metsänuudistaminen? Kuva Leena Hamberg
Kustannustehokas uudistaminen perusta taloudelliselle metsän kasvatukselle Aika, vuotta 5 10 15 20 25 Metsänuudistaminen avohakkuusta seuraavaan ensiharvennukseen muodostuu päätösten ja toimenpiteiden ketjusta 10/27/2014 9
Kiitos