VUODEN 2006 AVUSTUSVALMISTELUN TAUSTAMUISTIO

MUISTIO 1 (26) VUODEN 2006 AVUSTUSVALMISTELUN TAUSTAMUISTIO SISÄLTÖ 1. Yleistä 2 2. Avustuksen myöntämisen yleiset lähtökohdat ja periaatteet 3 2.1. Avustusten kilpailuvaikutusten hallinta ja palveluiden avustamisen periaatteita 4 2.2. Tarkennuksia avustuslinjauksiin 4 2.3. Järjestöjen varallisuuden ja taloudellisen tuloksen huomioiminen avustusharkinnassa 7 2.4. Avustuskäsittelyuudistus 8 3. Avustustoiminnan tulosalueet ja vaikuttavuustavoitteet 8 3.1. Kansalaisjärjestötoiminta 9 3.2. Erityisryhmien asuminen 10 3.2.1. Asuntorahaston rahoitus erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi 11 3.3. Kuntoutus 12 3.4. Kotona selviytymisen ja omaisten tukeminen 12 3.4.1. Kotona selviytymisen tukeminen 13 3.4.2. Omaisten tukeminen 13 3.4.3. Tukihenkilö- ja vapaaehtoistoiminta 14 3.5. Päivä- ja työtoiminnat 14 3.6. Kurssi-, leiri- ja sosiaalinen lomatoiminta 15 3.7. Kriisipalvelut 16 3.7.1. Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta 17 3.8. Avustustoiminnan vaikuttavuustavoitteet tulossopimuksessa 18 4. Avustuslajit 18 4.1 Toiminta-avustukset 18 4.2. Investointiavustukset 20 4.3. Kokeilu- ja kehittämisavustukset 20 5. Avustusohjelmat 21 5.1 Kansallinen alkoholiohjelma 21 5.2 Pääkaupunkiseudun asunnottomuusohjelma 22 5.3 Voimaa vanhuuteen 23 5.4 RAY:n koordinoimien avustusohjelmien käynnistäminen 24 6. Ohjeellinen avustussuunnitelma 25 TAULUKOT 26

MUISTIO 2 (26) 1. YLEISTÄ Avustustoiminnan päämääränä on terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen sosiaali- ja terveysalan yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla. Avustusvalmistelussa noudatetaan toimintaa ohjaavien säädösten 1 lisäksi RAY:n hallituksen avustusstrategiaa 2, sekä keväällä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sovittuja tulostavoitteita vuosille 2006-2009 3. Avustustoiminnan resurssikehikkoa määrittävistä tekijöistä keskeisiä ovat RAY:n tuoton kehityksen lisäksi arpajaisveron taso ja Valtiokonttorille ohjattavien varojen määrä. RAY:n pelitoiminnan tuottojen kehitys näyttää lähivuosina asettuvan enintään 1 2 prosentin tasolle, eikä näköpiirissä ole tämän suurempaa kasvua. Valtion vuoden 2006 talousarvioehdotuksessa arpajaisvero on määritelty 8,25 prosenttiin aikaisempien vuosien tapaan. Arvio RAY:n vuoden 2005 tilikauden voitosta on 395,8 milj. euroa. Vanhentuneiden ja palautuneiden avustusten määräksi arvioidaan 1,6 milj. euroa. Tuottoa arvioidaan olevan käytettävissä yhteensä 397,4 milj. euroa. Avustuksiin esitetään jaettavaksi 292,5 milj. euroa. Vuoden 2005 tuottoa ei jäisi myöhemmin käytettäväksi. Valtion talousarvioesityksessä RAY:n tuottoa esitetään käytettäväksi vuonna 2006 yhteensä 400,445 miljoonaa euroa. Tästä määrästä jaettaisiin avustuksina 295,5 milj. euroa momentilta 33.92.50. Lisäksi osoitetaan Valtiokonttorin käyttöön 104 945 000 euroa sotainvalidien sairaskotien käyttökustannuksiin, rintamaveteraanien kuntoutukseen ja eräiden Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen. Avustuksina jaettavan määrän muodostuminen 2005 2006 2007 2008 Ed. tilikaudelta avustuksiin käytettävissä 389,5 395,8 403 406 Palautuvat ja jakamaton ed. vuosilta 26 1,6 2 2 Yhteensä avustuksiin käytettävissä 415,5 397,4 405 408 Valtiokonttorille 110,5 104,9 100,5 95,5 RAY:n esitys avustuksiin 305 292,5 304,5 312,5 Avustuksina jaettava määrä on lähes kymmenen miljoonaa euroa pienempi kuin edellisvuonna. Vuoden 2006 ohjeellisessa avustussuunnitelmassa ovat avustuksen piiriin jo hy- 1 arpajaislaki, laki raha-automaattiavustuksista, valtioneuvoston asetus eräistä raha-automaattiavustuksiin sovellettavista määräajoista ja valtioneuvoston asetus Raha-automaattiyhdistyksestä 2 RAY:n avustusstrategia 2002-2007 3 STM:n ja RAY:n alustava sopimus avustustoiminnan tulostavoitteista 2006-2009

MUISTIO 3 (26) väksyttyjen kohteiden varaukset yhteensä 258 miljoonaa euroa, mikä on noin 88 % jaettavasta määrästä. Uusin toimintoihin ja hankkeisiin on siten käytettävissä alle neljäkymmentä miljoonaa euroa. Valtion talousarvioesityksessä avustusmääräraha on tarkoitus käyttää seuraavasti: (milj. euroa) 2003 2004 2005 2006 Kansalaisjärjestötoiminta 94,2 105,9 112,0 112,5 Palvelu- ja tukiasuminen 64,4 60,2 53,6 45,0 Kuntoutus 53,0 45,5 41,9 41,0 Kotona selviytymisen ja omaisten tukeminen 26,4 29,1 29,0 30,0 Päivä- ja työtoiminta 23,7 25,1 23,7 21,0 Kurssi-, leiri- ja lomatoiminta 19,8 19,8 20,2 20,0 Kriisipalvelut 21,3 22,4 24,6 26,0 Yhteensä 302,8 308,0 305,0 295,5 2. AVUSTUKSEN MYÖNTÄMISEN YLEISET LÄHTÖKOHDAT JA PERIAATTEET Raha-automaattiavustuksista säädetyn lain mukaan avustuksia voidaan myöntää oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Lain mukaan avustus voidaan myöntää valtion talousarvion puitteissa, jos: 1) tarkoitus, johon avustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä; 2) avustuksen myöntäminen on perusteltua avustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta; 3) avustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena avustuksen hakijan omat varat, hakijan määräysvallassa olevien yhteisöjen tai säätiöiden käytettävissä olevat varat ja avustettavasta toiminnasta saatavat tuotot huomioon ottaen; 4) avustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena avustuksen hakijan saama muu julkinen tuki sekä avustuksen kohteena olevan toiminnan tai hankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen; 5) avustuksen myöntämisen ei arvioida aiheuttavan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa; ja 6) erityisavustusta haettaessa on esitetty riittävä selvitys hankkeen toiminnallisesta tai teknisestä suunnitelmasta sekä avustuksen saajan edellytyksistä rahoittaa hankkeen omarahoitusosuus ja käyttökulut. Avustus ei saa yhdessä muiden julkisten avustusten kanssa ylittää Euroopan yhteisön tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai julkisen tuen enimmäismäärää. RAY:n ensisijainen tehtävä on yleishyödyllisen kansalaisjärjestötoiminnan rahoittaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen. Yleishyödyllisen yhteisön tunnusmerkkejä ovat, ettei se sääntöjensä mukaan tavoittele voittoa, toimii aatteellisesti sitoutuneena ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja sen toiminnassa on mukana luottamushenkilöiden ja vapaaehtoisten panos sekä tarvittava määrä palkattuja omia työntekijöitä. Avustusten kilpailuhaittojen välttämisen lisäksi perusajatuksena on, ettei avustuksia myönnetä tarkoituksiin, joiden rahoitus kuuluu yhteisöille, joilla on jäsentensä verotusoi-

MUISTIO 4 (26) keus. Avustusesitystä valmisteltaessa avustuslinjauksia pyritään tarkentamaan suhteessa yritysmuotoiseen palvelutoimintaan ja julkiseen palvelujärjestelmään (arpajaislaki 22 : perustelut). Avustustoiminnan periaatteissa lähtökohtana on avustusten harkinnanvaraisuus; millään yhteisöllä ei ole erityistä oikeutta avustukseen. Valmistelussa pyritään hakijoiden mahdollisimman tasapuoliseen ja yhdenvertaiseen kohteluun. Huomiota kiinnitetään järjestöjen johtamisen ja taloudenhoidon tehokkuuteen ja toiminnan tuloksellisuuteen. 2.1. Avustusten kilpailuvaikutusten hallinta ja palvelutoiminnan avustamisen periaatteita Raha-automaattiavustuksista säädetyn lain 4 :ssä todetaan avustuksen myöntämisen edellytyksenä, että avustuksen ei arvioida aiheuttavan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia. Kilpailuvaikutusten mahdollisuus on suurin ja konkreettisin palveluihin kohdistuvissa avustuksissa. Muidenkin avustusten osalta kilpailuvaikutuksia seurataan ja järjestöjä ohjataan eriyttämään yleishyödyllinen järjestötoiminta riittävän selkeästi elinkeinotoiminnaksi luokiteltavista ja markkinaehtoisista toiminnoista. Yritysmuotoinen palvelutuotanto lisääntyy kaiken aikaa sosiaali- ja terveyspalveluissa, joskin kehitys eri palveluissa ja eri alueilla etenee hyvin eri vauhdilla. Palveluissa, jotka on helppo tuotteistaa myytäviksi, jotka muutoinkin sopivat yritysmuotoiseen tuotantoon ja jotka soveltuvat kuntien ostopalvelukäytäntöihin, kehitys etenee nopeimmin. RAYavustuksia pyritään kohdentamaan sellaisiin palveluihin, jotka luonteensa vuoksi eivät markkinaehtoiseen tuotantoon kovin hyvin sovellu ja joiden kysyntä ei riitä kannattavaan yritystoimintaan. Markkinaehtoisuuden kehittymistä palvelutuotannon eri sektoreissa seurataan vuosittain ja harkittaessa avustuksen myöntämistä palvelutuotantoon liittyvään kohteeseen tullaan avustuksen hakijalta edellyttämään selvitystä siitä, että avustus ei aiheuta vähäistä suurempaa kilpailuhaittaa. Laajamittaiseen elinkeinotoimintaan verrattavaan, korvausta vastaan tapahtuvaan palvelutoimintaan ei avustuksia myönnetä. Avustuksia kohdennetaan erityisesti sellaisiin järjestöille luontevasti sopiviin kansalaisten omaehtoista selviytymistä ja hyvinvointia edistäviin toimintoihin, jotka toteutetaan ostopalvelu- ja kilpailuttamisjärjestelmien ulkopuolella. Järjestölähtöisessä auttamistyössä toiminta ei ole rahavälitteistä tai myytäväksi tuotteistettua, vaan sen lähtökohdat ja tavoitteet nousevat kansalaisjärjestötasolta. Toimintaa ei määritä virallisille palveluille tyypilliset professionaalisuuden vaatimukset, vaan keskeisenä elementtinä hyödynnetään myös vapaaehtoistyötä, vertaistukea jne. Avustusten kilpailuvaikutusten lisäksi palveluihin liittyvien avustusten harkinnassa otetaan huomioon julkisen palvelujärjestelmän ensisijainen vastuu palveluiden järjestämisessä.

MUISTIO 5 (26) 2.2. Tarkennuksia avustuslinjauksiin Lastenhoitopalvelut Vuoden 2005 avustuksia valmisteltaessa todettiin, että joidenkin toimintojen avustamisesta jouduttanee jo lähitulevaisuudessa vetäytymään, koska nähtävissä on ollut kyseisten palveluiden yritysmuotoisen tarjonnan lisääntyminen. Joidenkin toimintojen osalta todettiin lisäksi, että julkisen palvelujärjestelmän ensisijainen vastuu edellyttää avustamisen perusteiden erityistä harkintaa. Vuonna 2006 on tarkoitus selvittää tarkemmin kyseisten avustusten kohdentumista RAY:n määrittelemille painoalueille ja kansalaisryhmiin sekä sitä, minkälainen vaikutus avustusten mahdollisilla alentamisilla on kohderyhmien palveluiden saantiin. Alla oleviin kohtiin on koottu tällaisia toimintoja, joita koskevia periaatteellisia linjauksia olisi tarkennettava ja hahmotettava useamman vuoden perspektiivillä, jotta mahdollisesti muuttuvat avustuskäytännöt eivät aiheuta kohtuuttomia ongelmia toimintojen piirissä oleville kansalaisryhmille. Dementoituneiden ja joidenkin muiden vanhusväestön erityisryhmien kuntouttavaa päivätoimintaa on muutaman viime vuoden tuettu RAY-avustuksin. Dementoituneet on tällöin ajateltu 'erityisryhmänä', jonka palveluiden turvaamiseen RAY-avustuksin olisi erityistä tarvetta. On kuitenkin käynyt ilmi, että dementoituneiden päivätoiminnot ovat jo melko yleisesti osa kuntien vanhustenhuollon päivätoimintoja. Viime syksynä avustamisesta vetäytyminen aikataulutettiin siten, että avustukset puolittuisivat vuonna 2006. Lopullisen päätöksen tekoon tarvittavien lisäselvitysten ajaksi näiden toimintojen avustukset esitetään pidettäväksi ohjeellisessa avustussuunnitelmassa vuoden 2006 avustusten tasolla. Myös omaishoitajien sijaisaputoimintaa toteutetaan kuntien lakisääteisten palveluiden puitteissa. Avustusten suuntaaminen muihin kohteisiin päätettiin viime syksynä toteuttaa siten, ettei sijaishoitoon esitetty uusia avustuksia vuodelle 2005. Omaishoitajien sijaisaputoiminnan yhden osa-alueen, kehitysvammaisten perhelomituksen avustukset myönnettiin vuodelle 2005 samansuuruisena kuin vuonna 2004 ja suunnittelukauden avustukset esitettiin asteittain alenevaksi. Koska sekä vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistämiseen että toisaalta omaishoitajien asemaan ja sitä tukevaan tilapäishoidon kehittämiseen liittyvät lainsäädäntömuutokset ovat valmisteilla, esitetään omaishoitajien sijaisaputoiminnan ja kehitysvammaisten perhelomituksen avustukset myönnettäväksi vuoden 2005 tasossa ja ohjeellisen avustussuunnitelman varaukset vuoteen 2009 saakka samalla tasolla. Vuonna 2010 näiden toimintojen avustamisesta luovutaan kokonaan. Lastenhoitopalveluiden avustamisesta päätettiin yritysmuotoisen palvelutarjonnan lisääntymisen vuoksi viime vuonna luopua asteittain. Yritysmuotoinen lastenhoitopalvelu keskittyy suurempiin kaupunkeihin. Päätös olisi koskenut Mannerheimin Lastensuojeluliittoa ja Väestöliittoa. Linjauksen mukaan raha-automaattiavustukset supistuisivat vuodesta

MUISTIO 6 (26) 2006 alkaen siten, että vuoden 2006 avustus olisi noin 30 % pienempi kuin vuonna 2005 ja ohjeellisessa avustussuunnitelmassa varaus vuodelle 2007 noin 60 % pienempi kuin vuoden 2006 avustus. Laadittua avustussuunnitelmaa on tarkoitus tarkistaa seuraavasti: Väestöliiton lastenhoitopalvelu on ollut ammatillisesti tuotettua palvelua, jonka liitto on myynyt asiakkaille. Väestöliitto on muuttanut toimintaa siten, että RAY:n avustusta käytetään palveluiden välittämiseen ja koulutustoimintaan. Lastenhoitopalveluiden lastensuojelullinen osa on eriytetty siten, että se on avustuskelpoista. Toiminnan kilpailuvaikutukset selvitetään vuoden 2006 aikana. Vuoden 2006 avustus esitetään myönnettäväksi ohjeellisen suunnitelman mukaan ja lopullinen päätös jatkovuosista tehdään selvitysten jälkeen. Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastenhoitoa toteutetaan noin 350 kunnassa. Varsinaisen lastenhoidon suorittavat vapaaehtoistyöntekijät, joille (eikä liitolle) asiakas maksaa 'kulukorvauksen'. Varsinaisen palvelun tuottamiseen ei näin ollen käytetä RAY-avustusta lainkaan. MLL:n raha-automaattiavustus kohdistuu toiminnan valtakunnalliseen koordinointiin ja kehittämiseen, vapaaehtoistyöntekijöiden ja hoitajien koulutukseen, alueelliseen ohjaukseen sekä palveluiden välitykseen. MLL:n osalta on osoittautunut myös tarpeelliseksi tehdä täsmällisempiä lisäselvityksiä mm. siitä, onko raha-automaattiavustuksilla todellisia kilpailuvaikutuksia ja minkälaisia kilpailuvaikutuksia koordinointiin, koulutukseen ja välitykseen kohdentuvilla RAYavustuksilla todellisuudessa on. Mainitut selvitykset tehdään vuoden 2006 aikana. Vuoden 2006 avustus esitetään avustussuunnitelman mukaisesti kuluvan vuoden avustusta pienempänä. Suunnitelmavuosien varaukset tehdään tässä vaiheessa vuoden 2006 avustuksen tasolla ja tehtävien selvitysten perusteella valmistellaan lopullinen päätös avustamisen jatkosta. Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenjärjestöjen ALVARI-toiminta 90-luvun alussa raha-automaattiavustuksilla käynnistyneen laajan kotipalveluiden kehittämistyön puitteissa Ensi- ja turvakotien Liitto ry:n toimintakenttään kehitettiin tehostetun perhetyön (Alvari-perhetyö) verkko. RAY:n alkuperäisenä tavoitteena oli turvata kotipalveluiden uusien toimintamallien kehittäminen, jonka jälkeen vastuu toiminnan rahoituksesta oli tarkoitus siirtyä kunnille. Lamavuosina kyseisiä toimintoja päätettiin avustaa toistaiseksi kohdennetuilla toiminta-avustuksilla. 'Normaaleista' kotipalveluista vetäydyttiin sittemmin avustusten kilpailuhaittojen vuoksi, mutta Alvari-toimintaan kohdistuu edelleen noin 1,2 miljoonan euron avustukset. RAY-avustuksilla katetaan noin puolet toiminnan kustannuksista ja toinen puoli tulee kuntien ostopalvelurahoista. Pääasiassa toiminta kohdistuu kunnan lastensuojelutyön piirissä jo oleviin perheisiin. Vuoden 2006 aikana on tarkoitus selvittää toiminnan kokonaistilanne ja arvioida rahaautomaattiavustusten asteittaisen alentamisen vaikutukset. Tässä tilanteessa ei ole tarkoituksenmukaista esittää laajennuksia ko. toimintaan vuodelle 2006 ja suunnitelmavuosien varaukset tehdään vuoden 2006 tasossa.

MUISTIO 7 (26) Mielenterveystyön ensiapu- ja kriisikeskukset Mielenterveystyössä on 90-luvulta lähtien rahoitettu alueellisten ensiapu- ja kriisikeskusten käynnistämistä. Toiminta tapahtuu Suomen Mielenterveysseuran paikallis- ja aluejärjestöjen kentässä. Alun perin keskusten rahoituksen ajateltiin siirtyvän kokeilu- ja käynnistysvaiheen jälkeen asteittain kuntien hoidettavaksi. Laman vaikeutettua olennaisesti kuntien taloudellista tilannetta alkuperäistä rahoitussuunnitelmaa muutettiin ja keskusten avustamista jatkettiin kohdennetuilla toiminta-avustuksilla. Tällä hetkellä avustusten piirissä on 16 alueellista ensiapu- ja kriisikeskusta. Noin puolet niiden rahoituksesta muodostuu RAY:n Ak-avustuksesta ja toinen puoli rahoitetaan kuntien ostopalvelusopimuksilla. Alueellisten keskusten lisäksi myös Suomen Mielenterveysseuran SOS-keskus on toiminta-avustuksen kohteena. Yhteensä ensiapu- ja kriisikeskusten avustukset ovat noin 3,3 milj. euroa. Vuoden 2006 aikana selvitetään kriisi- ja ensiapukeskusten toiminnan kokonaistilannetta, edellytyksiä toiminnan avustamiseen jatkossa sekä sitä, miten valtion kunnille asettama velvoite saattaa sosiaalipäivystys kuntoon vuoteen 2007 mennessä vaikuttaa keskusten toiminnallisiin edellytyksiin ja rahoitukseen. Ensiapu- ja kriisikeskusten toimintaavustuksiin ei vuodelle 2006 esitetä tasokorotuksia ja suunnitelmavuosien varaukset tehdään vuoden 2006 tasossa. 2.3. Järjestöjen varallisuuden ja taloudellisen tuloksen huomioiminen avustusharkinnassa Avustusharkinnassa kiinnitetään huomiota avustettavaksi esitettävän toiminnan tai hankkeen tarpeellisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Avustusharkinnassa huomioidaan hankkeiden toteuttamiseksi käytettävissä oleva rahoitus ja varallisuus. Hakijan omien varojen lisäksi huomioidaan muut kyseiseen hankkeeseen käytettävissä olevat varat. Ne voivat olla muualta saatuja tai saatavissa olevia avustuksia, myyntituottoja, lahjoituksia jne. Järjestöt voivat kerätä varoja joihinkin erityisiin tarkoituksiin, mutta olennaista on, että yleishyödyllisen organisaation varat tulevat ilman perusteetonta viivettä yleishyödyllisesti käytetyiksi. Avustusosasto seuraa avustusta saavien järjestöjen taloudellista tilannetta sekä varallisuuden että tuloksen osalta 90-luvulla luodun seurantajärjestelmän avulla. Vuonna 2004 avustuksia saaneiden järjestöjen tilinpäätös- ja toimintatietojen tarkastelussa järjestöjen taloudellinen tilanne on keskimäärin ottaen kohtuullisen hyvä. Noin 1 200 järjestön joukossa hajonta on varsin suuri ja tarkoituksenmukaisuussyistä vanhustenhuoltosektorin järjestöt on erotettu muista, koska niiden tilinpäätösten rakenne poikkeaa selkeästi muiden järjestöjen tilinpäätöksistä netto-omaisuuden ja velkaisuuden osalta. Tämä johtuu sitä, että käyttöomaisuus, eli pääsääntöisesti asunnot ja palvelutilat, jätetään varallisuuden ulkopuolelle. Toiseksi näiden järjestöjen velkarasitus hoituu vuosien saatossa asukkailta perittävillä vuokrilla ja asiakasmaksuilla.

MUISTIO 8 (26) Rahoitusanalyysin pohjalta ei ole tarvetta tehdä avustustasojen tarkistuksia. 2.4. Avustuskäsittelyuudistus Vuoden 2006 avustushakemusten käsittelyä on muutettu siten, että se tapahtuu entistä selkeämmin toimintoluokkien ja niistä koottujen tulosalueiden mukaisesti aiemman järjestötoimialoihin ja niiden alaryhmiin pohjautuvan valmistelun sijaan. Nykyiset seitsemän tulosaluetta, jotka pohjautuvat jo 90-luvun alkupuolella käyttöön otettuun toimintoluokitukseen, on kuvattu tämän muistion sivuilla 8-17. Myös esim. valtion talousarviossa esitetyt RAY-avustusten käyttökohteet (taulukko muistion sivulla 3) on jo useiden vuosien ajan jäsennetty tulosalueittain. Tulosalueperusteisen valmistelun myötä prosessin eri vaiheissa käsiteltäviä kokonaisuuksia on aiempaa selvästi vähemmän, mutta ne ovat suurempia. Järjestötoimialoihin ja niiden alaryhmiin perustuneessa valmistelussa RAY:n hallituksessa käsiteltäviä kokonaisuuksia oli parikymmentä, kun tulosalueperusteisessa avustusvalmistelussa niitä on tulosalueiden määrän mukaisesti seitsemän. Käsiteltävät kokonaisuudet ovat sisällöllisesti yhdenmukaisempia, koska luokitteluperusteena on kyseisen avustuskohteen toiminnallinen luonne, eikä sen järjestön toimiala, joka toiminnan toteuttaa. Tulosalueperusteinen valmistelu mahdollistaa kokousten määrän vähentämisen ja käsittelyn tehostamisen prosessien eri vaiheissa. Tuloalueperusteiseen valmisteluun siirtyminen on edellyttänyt muutoksia avustusosaston työprosesseissa ja tietoteknisissä järjestelmissä. Esittelymuistiot kirjoitetaan ja valmistelukohteiden atk-listat tulostetaan jatkossa tulosalueittain, jolloin myös ne on paremmin synkronoitavissa sekä jaon taustamuistioon että esim. tulossopimukseen. 3. AVUSTUSTOIMINNAN TULOSALUEET JA VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET Avustustoiminnalla on kaksi päälinjaa; 1) avustusten suuntaaminen ongelmia ehkäisevään toimintaan ja 2) heikoimmassa asemassa olevien tuen ja palveluiden turvaaminen ja omaehtoisen aktiivisuuden edistäminen. Avustustoiminnassa painottuvat terveellisten elintapojen edistäminen, vajaakuntoisten ja vanhusten toimintakyvyn parantamiseen tähtäävä toiminta, kansansairauksien ja syrjäytymiskehityksen ehkäisy, erityisryhmien tuen ja palveluiden turvaaminen sekä alueellista ja paikallisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen yhteistyössä järjestöjen ja kuntien kanssa. Luvun 3 teksti on jaoteltu RAY:n avustustoiminnan seitsemän tulosalueen mukaisesti. Jaksoon 3.8 on koottu tulossopimuksen vaikuttavuustavoitteet, joiden jäsentelyn pohjana ovat STM:n strategisten päätavoitteiden kohdat; 'terveyden ja toimintakyvyn edistäminen', 'syrjäytymisen ehkäisy ja hoito', 'toimivat palvelut' sekä 'lapsiperheiden hyvinvointi'. Vii-

MUISTIO 9 (26) denneksi vaikuttavuustavoitteiden kohdaksi RAY:n tulossopimukseen on lisätty 'kansalaisjärjestöjen vapaaehtoistoiminta'. 3.1. Kansalaisjärjestötoiminta Kansalaisjärjestötoiminnan avustuksilla turvataan järjestöjen keskeiset toimintaedellytykset edunvalvonnan, kehittämistoiminnan, asiantuntijuuden ja muun vaikuttamistoiminnan sekä palvelu-, tukihenkilö- ja vapaaehtoistoiminnan alueilla. Alueellista ja paikallista yhteistoimintaa edistetään sekä järjestöjen kesken että järjestöjen ja muiden toimijoiden välillä. Avustuksilla tuetaan myös hankkeita jotka edistävät kansalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikkaa koko yhteiskunnassa. Yleisavustuksilla turvataan järjestöjen keskeiset toimintaedellytykset sekä edunvalvonnan, asiantuntijuuden ja muun vaikuttamistoiminnan kehittäminen. Kohdennettuja toimintaavustuksia ja projektiavustuksia suunnataan erityisesti syrjäytymisen sekä suurten kansansairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, syöpäsairauksien, tuki- ja liikuntaelinsairauksien, mielenterveysongelmien ja päihteiden väärinkäytön sekä nuorison terveysriskien ehkäisyyn. Varsinaisen järjestötoiminnan lisäksi tähän kuuluvat koulutus- ja tiedotustoiminnat, tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä kansainvälinen toiminta. Toimitilahankkeet. Alueellista ja paikallista yhteistoimintaa edistetään sekä järjestöjen kesken että järjestöjen ja muiden toimijoiden välillä. Toimialallaan merkittävien ja vaikuttavien organisaatioiden toimitilahankintoja ja peruskorjauksia tuetaan silloin kun hankkeet on hyvin valmisteltu ja hankintahyödyt ovat vuokravaihtoehtoa suuremmat. RAY suosittelee yhteistoimintaa myös toimitilahankkeissa. Yhteishankkeita on kuitenkin syntynyt varsin verkkaisesti, joitakin hankintaan liittyviä yhteishankkeita on toteutunut. Näiden hankkeiden toteuttamiseen liittyy paljon selvitettäviä asioita, kuten tilojen omistus, hallinnointi, vuokrausmenettelyt, oma rahoitus jne. 3.2. Erityisryhmien asuminen RAY:n hallituksen tekemän linjauksen mukaan RAY avustaa edelleen erityisryhmien (esim. asunnottomat, huonokuntoiset vanhukset, muistihäiriöistä kärsivät, mielenterveyskuntoutujat, vammaiset ja erityistukea tarvitsevat nuoret) itsenäisen, liikuntaesteettömän ja turvallisen asumisen ratkaisuja. Näille ryhmille tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen myönnetään avustuksia, mikäli paikkakunnan muu asuntotilanne sitä edellyttää ja avustettavaksi otettavat hankkeet voidaan todeta kilpailuneutraaleiksi. Erityisryhmien asumista rahoitetaan investointiavustusten lisäksi projektiavustuksin. Tulosalueen avustuksista (60,2 milj. euroa vuonna 2004 ja 53,6 milj. euroa vuonna 2005) noin 85 % kohdistuu investointeihin ja 15 % on toiminnallisia avustuksia. Rahoitettavissa projekteissa toteutettava tukitoiminta voi perustua sekä ammatilliseen työhön että vapaaehtoistoimintaan. Asumisen tukitoiminta niveltyy myös usein järjestön muihin toimintoihin

MUISTIO 10 (26) kuten päiväkeskuksiin, jolloin on mahdollista tarjota tuen tarvitsijoille kokonaisvaltaisempaa tukea eri elämänalueilla. Tavoitteena 800 uutta asuntoa RAY-avustuksilla Saapuneiden hakemusten perusteella voidaan vuoden 2006 kokonaistavoitteeksi asettaa noin 800 uutta asuntoa (tavoite oli 1100 viime vuonna ja siitä toteutui noin 950 asuntoa). Tukiasumisessa keskeisimmät kohderyhmät ovat päihde- ja mielenterveysongelmaiset ja itsenäistymisvaiheessa olevat nuoret. Tukiasuntoinvestointien lisäksi avustetaan asumiseen liittyvää tukitoimintaa. Tukiasuntoja on Y-säätiön toiminta mukaan lukien hankittu vuosittain 300-400 kappaletta. Tukiasunnot on tarkoitettu pääosin päihdeongelmaisille sekä mielenterveyspotilaille, lastensuojelutoimenpiteiden kohteena olleille nuorille ja muille erityisryhmille. Olemassa olevasta asuntokannasta ostettavien asuntojen hankintaan myönnetään 70 prosentin avustuksia. Uudisrakennushankkeissa avustusosuus on 30 prosenttia. Nuorisoasuntojen rakentamista on jo pitkään avustettu raha-automaattivaroin avustusstrategiaan kirjatun noin 400 uuden asunnon vuosivauhtia. Pääkaupunkiseudun asunnottomuusohjelman tavoitteen saavuttamiseksi vuonna 2003 avustuksen piiriin otettiin 700 uutta nuorisoasuntoa. Kuluvana vuonna määrä oli noin 220 asuntoa, jotka kaikki sisältyivät asunnottomuusohjelmaan. Asunnottomuusohjelman päätyttyä yleisen asuntopolitiikan piiriin kuuluvaa nuorisoasuntojen avustamista tarkastellaan ja arvioidaan uudelleen. Asunnottomuusohjelman jälkeen avustuksia suunnataan erityisesti hankkeisiin, jotka parantavat moniongelmaisten ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tilannetta. Nuorisoasuntojen rakentamishankkeissa avustusosuus on 20 prosenttia. Ikäihmisten tuetut asunnot on malli, jonka soveltuvuudesta palveluasumisen vaihtoehdoksi RAY pyrkii hankkimaan kokemuksia myöntämällä investointiavustuksia. Asuminen näissä asunnoissa tukeutuu olemassa olevaan julkiseen tai yksityiseen palvelutuotantoon, eikä RAY avusta niihin erillisiä palvelutiloja. Avustusosuus asuntojen osalta on näissä kohteissa 20% ja liikuntaesteettömyyteen ja turvallisuuteen liittyvien ratkaisujen osalta 60%. Talojen tulee sijoittua kiinteästi yhdyskuntarakenteeseen asukkaiden tarvitsemien palvelujen äärelle. Vanhustentalojen peruskorjaukseen kohdistuu paljon hakemuksia. Pääosin vanhustentalot on rakennettu 70-luvulla. Niiden peruskorjauksia voidaan avustaa 30%:lla, mikäli hanke sisältää myös toiminnallisia, vanhusten itsenäistä asumista tukevia parannuksia, esim. liikuntaesteiden poistamista. Vanhustentaloja ei kuitenkaan muuteta palveluasunnoiksi. Tavallisesti näissä kohteissa ei ole asianmukaista paloilmoitusjärjestelmää; peruskorjausten yhteydessä edellytetään parannettavan rakennusten paloturvallisuutta ja paloilmoitusjärjestelmiä. Hyväksyttävien peruskorjauskustannusten suuruusluokkana pidetään 1100 euroa/m2. Asuntoihin liittyvien ulkokattojen korjauksissa avustusosuus on 30%.

MUISTIO 11 (26) Sosiaalitekniikkaa avustetaan enintään 70% hyväksytyistä kustannuksista. Sosiaalitekniikan hyväksyttävät kustannukset ovat enintään 170 /asm2 palveluasumisessa ja 120 /asm2 vanhustentaloissa. Automaattiset vesisammutusjärjestelmät (sprinklaus) palvelutaloissa ovat avustettavia siltä osin, kun ne kohdistuvat asuntoihin. Vesisammutusjärjestelmien hyväksyttävät kustannukset ovat olleet uudisrakennuksissa 60 /asm2 ja peruskorjauksissa 80 /asm2. 3.2.1. Asuntorahaston rahoitus erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi Valtion asuntorahasto voi myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi uudisrakennettavia, perusparannettavia sekä hankittavia vuokrataloja tai vuokra-asuntoja varten. Avustuksen saannin edellytyksenä on, että kohde saa Valtion asuntorahastolta myös korkotukilainapäätöksen. Avustuksen saajia olisivat kunnat ja yleishyödylliset yhteisöt. Tätä avustusta voidaan myöntää korkotukihankkeen kustannuksiin silloin, kun asunnot on tarkoitettu erityistä tukea tarvitsevalle ryhmälle. Erityisryhmiksi katsotaan esimerkiksi asunnottomat, pakolaiset, opiskelijat, mielenterveysongelmaiset, päihdeongelmaiset, erityistukea tarvitsevat nuoret, vammaiset ja huonokuntoiset vanhukset. Samaan hankkeeseen eli samoihin kokonaiskustannuksiin ei voitaisi käyttää RAY:n avustuksia. Valtion asuntorahaston johtokunta päätti toukokuussa erityisryhmien investointiavustusten jaosta vuodelle 2005. Päätöksen mukaan avustusvaltuuksia jaettiin yhteensä 44,4 miljoonaa euroa. Summalla arvioitiin avustettavan 1650 asunnon rakentamista, 1350 asunnon perusparantamista ja 180 asunnon hankintaa. Lisäksi päätettiin, että asuntorahasto voi tehdä erityisryhmien avustushankkeille uusia varauksia jaon jälkeen alkuvuonna enintään 10 miljoonaa euroa. Erityisryhmien investointiavustuksia on asuntorahastolta haettu runsaasti ja avustustoiminta on lähtenyt ripeästi käyntiin. Investointiavustus on myönnetty n. 90 hankkeelle. Avustuksen piirissä on tällä hetkellä uustuotannossa reilut 2200 asuntoa, perusparannuksessa n. 1500 asuntoa ja hankinnassa n. 250 asuntoa. Kaikkiaan investointiavustusvarauksia on annettu tällä hetkellä yli 60 miljoonaa euroa. Asuntorahaston tämän hetken arvion mukaan vuodelle 2005 osoitetut avustusvaltuudet tullevat riittämään tänä vuonna hankkeille tehtäviin avustuspäätöksiin, koska määrärahat tulevat käytetyiksi vasta, kun rahasto tekee varsinaisen avustuspäätöksen. Budjettiin ehdotetut määrärahat lisäisivät erityisryhmien asumiseen tarkoitettuja varoja nettomääräisesti noin 22 miljoonalla eurolla, mikä on huomioitava RAY:n avustusten kohdentamisessa ko. sektorille. Asuntorahaston ja RAY:n rahoituksen koordinointia ja yhteistyötä on kehitetty ja sovittu ARA:n ja RAY:n välisestä työnjaosta. Luonteva lähtökohta yhteistyölle on se, että ARA:n myöntämät avustukset kohdistuisivat ensisijaisesti kuntien hankkeisiin, joita RAY ei voi avustaa.

MUISTIO 12 (26) 3.3. Kuntoutus Avustuksilla tuetaan erityisesti sellaisten väliinputoajaryhmien kuntoutumismahdollisuuksia, joiden tarpeita lakisääteinen kuntoutusjärjestelmä ei ota riittävästi huomioon. Toimintakykyä parantavia toimintoja lisätään myös erityisryhmille, joiden tarvitsemia kuntoutuspalveluita on määrällisesti saatavissa liian vähän. Kuntoutuksen avustuksissa painotetaan väliinputoajaryhmien palvelujen lisäksi avokuntoutuksen kehittämistä. Avustuksia suunnataan lasten, lapsiperheiden, työttömien sekä eläkeikäisten ja muiden lakisääteisissä kuntoutusjärjestelmissä väliin putoavien ryhmien avo- ja laitoskuntoutuksessa sopeutumisvalmennukseen, mielenterveysongelmaisten kuntoutuskursseihin sekä moniongelmaisten perheiden kuntoutukseen. Ikääntyvien toimintakykyä edistävien toimintamuotojen kehittämiseen, perhekuntoutuksen toimintamallien kehittämiseen sekä pitkäaikaisen työttömyyden seurauksena toimintakykyään menettäneiden kuntoutuksen kokeilu- ja kehittämistoimintaan myönnetään lisäavustuksia. Kuntoutuslaitoskapasiteettia lisääviä hankkeita ei ole viime vuosina avustettu lainkaan ja peruskorjaustenkin avustaminen lopetettiin kuluvan vuoden avustuksia valmisteltaessa. Tehdyt linjaukset ovat osoittautuneet perustelluiksi. Laitosten omarahoitusmahdollisuudet peruskorjauksiin ovat parantuneet ja tarpeelliset hankkeet on onnistuttu toteuttamaan laitosten omin varoin. Uusia peruskorjaushankkeita ei enää kuntoutuksen tulosalueessa avusteta. Sama linjaus koskee myös päihdekuntoutuksen laitosinvestointeja. Vuoden 2002 kuntoutusselonteon mukaan tulevina vuosina sosiaali- ja terveyspalveluissa on tärkeää panostaa vanhusväestön toimintakyvyn säilymiseen. Avustuksilla tuetaan uusia ikäihmisten toimintakykyä edistävien kuntoutuksen toimintamallien ja geriatrisen kuntoutuksen kehittämistä, kokonaisvaltaisten kuntoutusmallien ja palvelukokonaisuuksien kehittämistä, mielenterveysongelmien ja masennuksen hoitoa. Kuntoutusselonteon yhtenä tuloksena käynnistyi vuonna 2004 Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta kansallinen ohjelma ikäihmisten voimaharjoittelun lisäämiseksi tavoitteena tuki- ja liikuntaelimistön toimintakyvyn parantaminen. Voimaa vanhuuteen iäkkäiden terveysliikunta-ohjelma, josta on tarkempi kuvaus muistion sivulla 20, jatkuu raha-automaattiavusteisena vuoden 2009 loppuun. 3.4. Kotona selviytymisen ja omaisten tukeminen Kotona asumisen ja elämänhallinnan turvaamiseksi lisätään panostusta erityisesti hoitavien omaisten tai perheiden tukemiseen. Vanhusta, vammaista tai pitkäaikaissairasta hoitavan omaisen tai perheen omaehtoista suoriutumista tuetaan. Itsenäistä asumista tukevassa toiminnassa painotetaan järjestöjen erityisosaamista sekä vapaaehtoistyön tukihenkilötoiminnan koordinoimista joustavien ja kattavien palvelukokonaisuuksien aikaansaamiseksi.. Valtakunnallisella tasolla omaishoidon kehittäminen on painopistealue. RAY:n järjestöille kohdistamat avustukset ovat tässäkin yhteydessä julkista järjestelmää tukevia toimintoja. Valtakunnallinen selvitystyö omaishoidon uudistamiseksi valmistui maaliskuussa 2004.

MUISTIO 13 (26) Siinä esitetään kehittämistoimenpiteitä, jotka toteutuessaan lisäävät kunnallisen omaishoidon tuen kattavuutta ja siihen liittyviä palveluja. Uutta ovat myös omaishoitajille suunnatut tukipalvelut, jotka olisivat jatkossa kiinteä osa omaishoidon tukea. 3.4.1. Kotona selviytymisen tukeminen 3.4.2. Omaisten tukeminen Kotona selviytymisen tukemisessa avustuksia kohdennetaan hoitavan omaisen tai perheen tukemiseen sekä runsaasti apua tarvitsevien perheiden tukimuotojen kehittämiseen. Itsenäistä asumista tukevassa toiminnassa painotetaan järjestöjen erityisosaamista ja toimintamuotoja, jolloin toiminta luonteeltaan ja tavoitteiltaan lähenee tukihenkilö- ja vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoistyön organisointi, koordinointi ja työnohjaus ovat kansalaisjärjestöjen perinteisiä tehtäviä, joiden merkitys korostuu. Vapaaehtoistoimintaa sen eri muodoissa lisätään. Palvelurakennemuutoksen myötä hoito on siirtynyt entistä enemmän kotipiiriin ja myös hoidon vastuuta on siirtynyt pitkäaikaissairaiden, vammaisten ja vanhusten omaisille ja lähiyhteisöille. Suomessa arvioidaan olevan n. 150 000 omaishoitosuhteessa asuvaa henkilöä, jotka tarvitsevat toisen henkilön apua selviytyäkseen arkipäivästä. Omaishoidon tehokkaalla tukijärjestelmällä voidaan vähentää merkittävästi laitoshoidon ja palveluasuntojen tarvetta. Omaishoidon kehittäminen edellyttää hyvää yhteistyötä ja työnjakoa julkisen tahon, palveluyritysten ja järjestöjen kesken. Raha-automaattiyhdistyksen järjestöille kohdentamia avustuksia pyritään ohjaamaan omaishoitajien neuvonta- ja palvelunohjausmallien kehittämiseen sekä hoidettavien ja hoitajien kuntoutusmallikokeiluihin. Sekä omaishoitajan että hoidettavan fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja näiden toimintamuotojen kehittämistä tarvitaan nykyistä enemmän. Omaishoitoon ja kotona selviytymiseen liittyviä kuntouttavia projekteja ja omaishoitajien jaksamista tukevia projekteja avustetaan. Suuri osa omaishoitajan hoitamista vanhuksista tarvitsee runsaasti apua. Syynä hoitosuhteen alkamiseen on yleensä hoidettavan fyysiset vaivat tai muistihäiriöt ja hoidon tarve lisääntyy vuosien myötä. Omaishoitajat ovat usein itsekin iäkkäitä ja monilla on jokin pitkäaikaissairaus. Vertaistukitoiminta ja erilaiset hoitajaan ja hoidettavaan suuntautuvat kuntouttavat hankkeet on koettu omaishoitajien keskuudessa tärkeiksi. Avustuksilla pyritään monipuolistamaan näitä hankkeita. Koska kunnilla on lakisääteinen velvoite omaishoitajien vapaan järjestämisestä, ei RAY:n avustuksia ole tarkoituksenmukaista käyttää siihen. Sen sijaan avustuksilla tarjotaan apua lakisääteisen sijaisavun ulkopuolelle jääville omaishoitajille ja lisäapuna myös lakisääteistä apua saaville sekä erityisesti syrjäisillä alueilla asuville omaishoitoperheille.

MUISTIO 14 (26) 3.4.3. Tukihenkilö- ja vapaaehtoistoiminta Tukihenkilö- ja vapaaehtoistoiminnalla edistetään kansalaisten ja perheiden elämänhallintaa, keskinäistä auttamista ja itsenäistä selviytymistä. Tukihenkilö- ja vapaaehtoistoiminnan koordinointi kuuluu kansalaisjärjestöjen perustehtäviin. Vapaaehtoistoiminta sisältyy tai niveltyy monin tavoin järjestöjen tuottamiin palveluihin, palveluverkostoihin tai elämänhallintaa lisääviin tukiverkostoihin. Vapaaehtois- ja tukihenkilötoiminnan avustukset jakautuvat melko tasaisesti järjestökentän eri sektoreihin. Tukihenkilötoiminta pohjautuu valtaosin vapaaehtoistyöhön, mutta sisältää joltain osin myös ammatillista työtä. Tukihenkilö- ja vapaaehtoistoimintaa lisätään eri sektoreissa, kohderyhminä erityisesti yksinäiset vanhukset ja vammaiset, omaishoitajat, moniongelmaiset perheet, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, mielenterveys- ja päihdeongelmaiset, huumeongelmaiset ja maahanmuuttajaperheet Avustuksia suunnattaessa painotetaan kansalaisten elämänhallintaa ja osallistumista tukevien sosiaalisten lähiverkostojen kehittämistä, vapaaehtoistyön ja virallisen palvelujärjestelmän yhteistoiminnan kehittämistä ja tiivistämistä, vapaaehtoistoiminnan kohdentamista painoalueina oleviin väestöryhmiin sekä ammatillista osaamista vapaaehtoistyön organisoinnissa, koordinoinnissa, koulutuksessa ja työnohjauksessa. 3.5. Päivä- ja työtoiminta Erilaiset päivätoiminnat ja päiväkeskukset sekä työtoiminnat ovat merkittävä osa paitsi vajaakuntoisten myös vanhusten ja lapsiperheiden avopalvelujen verkostoa. Avustuksia kohdennetaan mielenterveys- ja päihdeongelmaisten työtoimintoihin ja toimintakeskuksiin, nuorten työpajoihin ja toimintakeskuksiin sekä vanhusten (erityisesti dementoituneet sekä mielenterveysongelmaiset ja muistihäiriöiset) ja vammaisten päivätoimintoihin. Päivätoiminnan niveltymistä asumiseen liittyviin tukipalveluihin sekä muihin paikkakunnan avopalveluihin edistetään riittävän kattavien ja yhtenäisten palvelu- ja tukiverkostokokonaisuuksien aikaan saamiseksi. Päivätoimintoja kehitetään asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista edistävään suuntaan. Helposti saavutettavia matalan kynnyksen auttamis- ja kohtaamispaikkoja tuetaan erityisesti alueilla, joissa on paljon apua tarvitsevia lapsiperheitä ja maahanmuuttaja- tai pakolaisperheitä. Erilaisten kuntouttavien työtoimintojen merkitys on edelleen tärkeä työttömyyden pysyessä jatkuvasti korkealla tasolla. Varsinkin työttömyyden kova ydin eli pitkäaikaistyöttömyys näyttää jääneen pysyväksi ilmiöksi suomalaiseen yhteiskuntaan. Pitkittyneen työttömyyden seurausvaikutukset ilmenevät syrjäytymisenä, päihde- ja mielenterveysongelmina jne. Työtoiminnan niveltymistä työllistymistä edistäviin muihin toimintoihin ja palveluihin edistetään. Vajaakuntoisten ja muiden työmarkkinoilta helposti syrjäytyvien kohderyhmien työllistymistä edistäviä toimintoja ja kehittämishankkeita edistetään. Työttömien varsinaiseen työllistämiseen ei avustuksia kohdenneta.

MUISTIO 15 (26) Laki sosiaalisista yrityksistä (L 1351/2003) tuli voimaan vuoden 2004 alusta lukien. Sosiaalisten yritysten perustaminen on lähtenyt liikkeelle melko hitaasti ja tällä hetkellä niitä on toiminnassa parikymmentä. RAY ei voi avustaa sosiaalisia yrityksiä, mutta avustustoiminnassa seurataan sosiaalisen yritystoiminnan kehitystä ja samalla pyritään selvittämään avustettavien toimintojen edellytyksiä kehittyä sosiaalisiksi yrityksiksi. Tähänastisten kokemusten perusteella nykyisen lain reunaehdoin ei raha-automaattiavustuksien piirissä olevilla hankkeilla ole juurikaan edellytyksiä toimia kilpailuilla markkinoilla. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi sekä nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työpajatoiminnan vakinaistamisen että toiminnan laajentaminen siten, että tavoite alle 25- vuotiaalle kolme kuukautta työttömänä olleelle nuorelle tarjottavasta työpajapaikasta voidaan toteuttaa. RAY-avustukset kohdennetaan yhdistys- ja säätiöpohjaisille työpajoille ja koordinoidaan siten, ettei päällekkäistä rahoitusta tule nuorisotoimen tai työhallinnon varojen kanssa. Vuodelle 2006 työpajatoiminnan kehittämiseen esitetään avustuksia noin 1 milj. euroa. Valtakunnallisten ja paikallisten dementiayhdistyksien kautta on tullut esille tarve alueellisten dementiaosaamiskeskusten rahoittamiseksi RAY:n kautta. Dementiahoitokokonaisuuden kehittämiseksi tarvitaan alueellista koordinaatiota, neuvontaa ja ohjausta. Vuodesta 2004 lähtien on avustuksia kohdennettu alueellisten dementiakeskusten käynnistämiseen kokeiluna, jotta voidaan arvioida keskusten toiminnallinen ja taloudellinen työnjako suhteessa muihin toimijoihin. Tätä kokeilutoimintaa jatketaan edelleen vuonna 2006. Päivä- ja työtoiminnan avustukset suuntautuvat varsin usein erilaisten järjestölähtöisten toimintojen käynnistämiseen, kuten mielenterveyskuntoutujien päivätoimintakeskuksiin tai vaikeasti työllistyvien nuorten työpajoihin. Toiminta syntyy ja sen kehittämistä ohjaa siihen osallistuvien tarpeet. Kyseisten toimintojen markkinaehtoista tarjontaa ei tällä hetkellä juurikaan ole ja siksi kokeilu- ja kehittämisvaiheen jälkeinen jatkorahoitus toimintaavustuksin on usein tarkoituksenmukaista. 3.6. Kurssi-, leiri- ja sosiaalinen lomatoiminta Tuettu lomatoiminta on ennaltaehkäisevää työtä, jota lomajärjestöt tekevät yhdessä useiden eri asiantuntijatahojen kanssa. Tuettu lomatoiminta tukee avopalvelutyötä esim. mielenterveys- ja päihdehuolto- sekä lastensuojelutyössä. Sosiaaliperusteiset lomat kohdennetaan henkilöihin ja perheisiin, jotka eivät itse kykene lomaansa järjestämään, erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin. Eri sektoreissa toimintaa kehitetään entistä tavoitteellisempaan ja perheiden elämänhallintaa lisäävään suuntaan. Kurssi-, leiri- ja lomajaksojen niveltämistä itsenäistä suoriutumista edistävien muiden toimintojen kokonaisuuksiin tehostetaan. Lomajärjestöjen toiminnassa korostuu tällä hetkellä lomajaksojen kohderyhmittäinen eriyttäminen (esim. omaishoitajat, yksinhuoltajat) ja lomasisältöjen kehittäminen eri ryhmien tarpeet huomioiden. Rinnakkain lomasisältöjen kehittämisen kanssa kiinnitetään yhä

MUISTIO 16 (26) suurempaa huomiota lomajaksojen toteutuspaikkojen valintaan, vaikka lomapaikkojen kilpailutus tehdään nykyisin melko laajana. Myös jatkossa sektorin sisällä tapahtuvaa kehitystä tarkasteltaessa keskeisenä arviointiperusteena pidetään sitä, miten toiminta kohdentuu niihin väestöryhmiin, jotka ovat painopisteinä RAY:n avustustoiminnassa muutoinkin. Loma-, kurssi tai leiripaikkojen investointi- tai pääoma-avustuksia ei enää viime vuosina ole joitain lasten lomapaikkojen pieniä korjausavustuksia lukuun ottamatta myönnetty lainkaan. Avustuslinjoja kiristämällä on voitu välttyä joutumasta hankaliin kilpailunrajoituskiistoihin, koska useimmissa järjestöjen paikoissa on myös toimintaa, joka on hyvin lähellä kaupallista matkailu- tai lomatoimintaa. 3.7. Kriisipalvelut Kriisipalveluilla reagoidaan nopeasti akuutteihin kriiseihin ja ongelmatilanteisiin, jotka voivat liittyä perhekriiseihin, päihteiden ja lääkkeiden liikakäyttöön, mielenterveyshäiriöihin, äkillisiin sairastumisiin, onnettomuuksiin, rikoksen uhriksi joutumiseen, väkivaltaan tai sen uhkaan, yksinäisyyteen jne. Kriisityössä kohdataan samanaikaisesti useita autettavia ryhmiä: uhrit, lapset ja tekijät. Väkivaltailmiön monimuotoisuuden, autettavien moniongelmaisuuden sekä väkivaltaongelmien tunnistamisen vaikeuden vuoksi kehitys on suuntautumassa sekä viranomais- että järjestösektorilla auttajien osalta ammatilliset ja hallinnolliset rajat ylittävään moniammatilliseen yhteistyöhön. Sama koskee myös itsemurhia ehkäisevää työtä. Kriisipalveluissa korostetaan sosiaali- ja terveystyön hallinnolliset rajat ylittävän moniammatillisen yhteistyön lisäämistä, järjestöjen yhteistoimintaa ja koordinointia, sekä toiminnan vaikuttavuuden arviointia. Tulosalueessa tuetaan myös nykyaikaista tietotekniikkaa hyödyntävien auttamisjärjestelmien kehittämistä. Uusien, vain tietyille erikoisryhmille tarkoitettujen kriisikeskusten sijaan avustuksia kohdennetaan jo olemassa olevan laajan verkoston ammatilliseen monipuolistamiseen sekä alueellisen ja paikallisen yhteistyön kehittämiseen ja palveluiden saatavuuden turvaamiseen. Palvelujen ympärivuorokautinen saanti varmistetaan. Resurssointia tullaan myös entistä enemmän kohdentamaan väkivallan ehkäisytyöhön, joka kohdentuu erityisesti lapsiin, nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Näillä hankkeilla pyritään katkaisemaan muuan muassa sukupolvilta toisille periytyvää väkivallankierrettä ja torjumaan yhä raaistuvia väkivallan ilmenemismuotoja sekä ehkäisemään kulttuurisidonnaisia väkivallantekoja. Varsinaisten sosiaali- ja terveystyön kriisipalveluiden lisäksi tähän tulosalueeseen sisältyvät myös toiminnot suuronnettomuuksiin varautumiseksi sekä lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta, joka on euromääräisesti tulosalueen suurin yksittäinen ryhmä.

MUISTIO 17 (26) 3.7.1. Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta aloitettiin kokeiluluonteisena vuonna 1993 RAYavustuksilla. Kuluvana vuonna toiminnassa olevien helikoptereiden avustukset ovat yhteensä 8,3 miljoonaa euroa. Yhteensä kyseiseen toimintaan on myönnetty kuluneina vuosina lähes 40 miljoonaa euroa. Valtion vuoden 2006 talousarvioesityksessä lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan rahoittamista RAY-varoin esitetään edelleen jatkettavaksi. Helikopteritoiminta vaatii vuositasolla noin 2,5 miljoonan euron toimipistekohtaisen rahoituksen. Toimipisteitä on tällä hetkellä kuusi. Vuoden 2005 lääkäri- ja pelastustoiminnan rahoitus perustuu linjaukseen, jonka tavoitteena on ollut edetä sisäasiainministeriön asettaman helikopterityöryhmän esittämän kumppanuusmallin (2004) toteuttamiseksi ja turvata helikopteritoiminnan rahoituspohja sekä mahdollistaa ympärivuorokautinen lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminta. Kumppanuusmallissa toiminnan rahoitus pyritään turvaamaan kolmelta eri taholta:1) lentotoiminnan kustannukset katetaan raha-automaattiavustuksilla, 2) ensihoitotoiminnan rahoitus katetaan sairaanhoitopiirien rahoituksella ja 3) etsintä-, pelastus- ja sammutustoiminnasta aiheutuvat kustannukset katetaan sisäasiainministeriön rahoituksella. Toiminnan vaatiman merkittävän taloudellisen panostuksen takia ei ympärivuorokautista lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaa voida jatkossa ylläpitää, mikäli rahoituspohja ei toteudu esitetyn mallin mukaiseksi. Vuoden 2005 RAY-avustusten käyttötarkoitustekstiin liitettiin avustuksen maksamista rajoittava ehto, jolla edellytettiin koptereiden toiminta-alueen sairaanhoitopiirien vastaavan alueensa vaativasta ensihoidosta aiheutuvista kustannuksista 1.7.2005 alkaen. Sairaanhoitopiirit ovat ilmoittaneet heinäkuun alussa, että ne ottavat kyseiset kustannukset rahoitettavakseen 1.1.2006 alkaen. Tähän perustuen sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt kunkin yhdistyksen osalta erikseen jatkaa avustusten maksamista vuoden 2005 loppuun asti tehtyjen avustuspäätösten mukaisesti. Eräiden yhdistysten huonon taloudellisen tilanteen vuoksi päätöksiin liittyi ehto, jossa edellytettiin yhdistysten esittävän vuoden 2006 avustushakemuksessaan suunnitelman taloudellisen tilansa parantamiseksi. Valtioneuvoston vuoden 2005 avustuspäätökseen liitettiin lausuma, jonka mukaan vuonna 2005 avustuksen mitoituksen ylittävät lentotoiminnan kustannukset huomioidaan vuoden 2006 avustuksia mitoitettaessa. Vuoden 2005 aikana yhdistykset ovat saaneet käyttöönsä uusien lentomääräysten edellyttämät helikopterit, joiden kustannukset ovat noin 50 % korkeammat kuin aiemmin. Tämä tarkoittaa edellä olevien linjausten perusteella, että helikopteri-toiminnan lentotoiminnan kustannukset ja samalla avustukset nousevat vuonna 2006 yhteensä 11,5 miljoonaan euroon, minkä verran toimintaan on varattu rahaa talousarvion tulosaluekehikossa. Summa pitää sisällään 1,2 miljoonaa euroa vuoden 2005 lentotoiminnan kustannuksista.

MUISTIO 18 (26) 3.8. Avustustoiminnan vaikuttavuustavoitteet tulossopimuksessa Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Suurten kansansairauksien ehkäisy - jakson alussa panostetaan erityisesti sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn - tavoitejakson kuluessa lisätään huomiota myös muiden kansansairauksien ehkäisemiseen sekä terveyttä edistävän liikunnan työmenetelmän avulla toteutettuihin hankkeisiin. - nuorten terveysriskien ehkäisyyn kiinnitetään huomiota Ehkäisevän päihdetyön tehostaminen - erityisesti painotetaan uusien toimintamallien kehittämistä alkoholihaittojen ja huumeiden käytön ehkäisyyn Ikäihmisten terveyden ja toimintakyvyn edistäminen - uusien toimintakykyä edistävien toimintamallien ja geriatrisen kuntoutuksen kehittäminen Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito Työllistymisen edistäminen - vajaakuntoiset; mielenterveys- ja päihdeongelmaiset, vammaiset - kouluttamattomien nuorten työllistymistä edistävä toiminta ja työpajat Erityisryhmien asuminen - erityisryhmien asumispalveluiden kehittämisen edistäminen - pääkaupunkiseudun asunnottomuusohjelma maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäisy - kotouttamislakia täydentävän, maahanmuuttajien integrointia edistävän toiminnan kehittäminen Toimivat palvelut Erityisryhmien palveluiden ja palvelukokonaisuuksien kehittäminen - mielenterveys- ja päihdeongelmaiset, moniongelmaiset lapsiperheet, dementiapotilaat paikallisten ja alueellisten palvelujärjestelmien kehittäminen - yhteistyön edistäminen järjestöjen, kuntien ja yksityisten palvelun tuottajien kesken Lapsiperheiden hyvinvointi Lapsuuden ja vanhemmuuden tukeminen - erityisesti painotetaan syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa ja heikoimmassa asemassa olevien perheiden hyvinvoinnin edistämistä Kansalaisjärjestöjen vapaaehtoistoiminta Järjestöjen tukihenkilö- ja vapaaehtoistoimintaa lisätään erityisesti, kun se kohdistuu omaishoitajiin, moniongelmaisiin perheisiin, syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin, mielenterveys- ja päihdeongelmaisiin, huumeongelmaisiin, yksinäisiin vanhuksiin ja vammaisiin tai maahanmuuttajaperheisiin. 4. AVUSTUSLAJIT 4.1. Toiminta-avustukset Toiminta-avustukset jakautuvat yleisavustuksiin ja kohdennettuihin toimintaavustuksiin. Yleisavustukset käytetään varsinaiseen järjestötoimintaan ja kohdennetut

MUISTIO 19 (26) toiminta-avustukset järjestön toiminnan kokonaisuudesta erotetun tietyn toiminnon, kuten sopeutumisvalmennuksen, lomatoiminnan jne, erillismenoihin. Yleisavustusten myöntämisperiaatteiden selkiyttämiseksi ja yleisavustusten rakenteellisen yhdenmukaisuuden lisäämiseksi sekä yleisavustuksiin liittyvien kilpailuvaikutusten minimoimiseksi avustusosastolla on tekeillä selvitystyö, jonka kohteena on kaikki vuoden 2005 yleisavustukset (201 kpl). Selvitykset valmistuvat vuoden 2006 alussa. Sen jälkeen niistä järjestetään yleisavustusta saavien järjestöjen kanssa keskustelutilaisuuksia, joiden pohjalta vedetään johtopäätökset. Yleisavustusselvityksillä ei ole vaikutuksia vuodelle 2006 myönnettäviin avustuksiin. Yleisavustukset on vakiintuneen käytännön mukaisesti ohjattu pääsääntöisesti valtakunnallisille järjestöille. Realistisia mahdollisuuksia kaikkien paikallisyhdistysten järjestötoiminnan avustamiseen ei ole ja paikallis- ja aluetason toimintoihin on useimmiten tarkoituksenmukaisinta ohjata projekti- ja investointiavustusten lisäksi kohdennettuja A- avustuksia. Yleisavustusta voidaan käyttää myös kansainväliseen toimintaan, jos kyse on järjestön sääntöjen mukaisesta toiminnasta. Useimmiten kansainväliset projektit ovat yhteistyöprojekteja, jolloin RAY-avustusta voidaan käyttää vain suomalaisen järjestön osuuteen projektin menoista. Kansainvälisissä yhteistyösuhteissaan järjestöt toteuttavat Suomessa kansainvälisiä tilaisuuksia, joiden kustannuksia ei kokonaisuudessaan voida kattaa osallistumis- tai muilla tuotoilla. Vakiintuneen käytännön mukaisesti RAY:n toimintaavustusta saaville järjestöille voidaan tarvittaessa myöntää 'alijäämäavustusta' tällaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Yleisavustusten mitoituksessa kiinnitetään huomiota järjestön toiminnan ja menorakenteen muutoksiin, resurssitarpeisiin ja niiden perusteluihin, toiminnan muihin rahoitusmahdollisuuksiin sekä tuloskehitykseen ja varallisuusasemaan. Samoin arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja toiminnan tehokkuutta sekä tuloksellisuutta. Yleisavustukseen voidaan esittää korotus, jos on olemassa järjestön toiminnan kehittymisen kannalta välttämätön lisäresurssien tarve, jonka rahoittaminen ilman RAY:n avustusta ei ole mahdollista. Vastakkaisissa tapauksissa avustus voidaan myös esittää aiempaa pienempänä. Toiminta-avustusten yleistarkistusta vuosittain harkittaessa on nojauduttu valtiovarainministeriön kansantalousosaston laatimiin ansiotason ja kuluttajahintojen muutosarvioihin. Kuluvana vuonna toiminta-avustusten korotusprosentti oli 2. Valtion TAE:n arviot kuluttajahinta- ja ansiotasoindekseistä* 2002 2003 2004 Arvio 2005 Arvio 2006 kuluttajahinnat 1,6 0,9 0,2 1 1,5 ansiotaso 3,5 4,0 3,4 3,5 2,5 * Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennusteet Lukujen pohjalta toiminta-avustusten (yleisavustukset ja kohdennetut toiminta-avustukset) indeksikorotukseksi vuodelle 2006 esitetään 2 prosenttia. Indeksikorotus esitetään tehtäväksi pääsääntöisesti kaikille järjestöille, elleivät erityiset syyt toisin edellytä.

MUISTIO 20 (26) 4.2. Investointiavustukset Uusien rakentamishankkeiden avustushakemukset toimitetaan määräaika-asetuksen mukaan RAY:lle maaliskuun loppuun mennessä. Rakennushankkeiden jatkorahoitushakemukset ja alle 200 000 euron peruskorjaushakemukset sekä hankintahakemukset toimitetaan syyskuun loppuun mennessä. Uusien investointihakemusten yhteen laskettu määrä on 97 milj. euroa (193 milj. euroa viime vuonna). Avustusta haetaan 130 (250) hankkeeseen. Maaliskuun hakemuksista suurin osa liittyy aiempien vuosien tapaan tuki- ja palveluasumiseen. Kuten viime vuonna, myös nyt molemmissa luvuissa on selvä pudotus edellisvuoteen nähden. Keskeisin syy vähennykseen on palveluasumisinvestointien osalta tehdyt kiristyslinjaukset. Investointiavustukset pyritään jaksottamaan ja kohdentamaan hankkeen rakentamisaikataulun mukaisesti, jotta tarpeettomat tilapäisrahoituksen kustannukset saataisiin minimoitua. Erityyppisiin hankkeisiin on vuosien myötä vakiintunut toisistaan poikkeavia enimmäisosuuksia, joilla on pyritty ohjaamaan investointeja avustustoiminnan suuntaviivojen mukaisesti. Investointien avustusosuuksiin ei esitetä muutoksia. Hankekohtaisiin avustusosuuksiin vaikuttava järjestön varallisuus otetaan huomioon RAY:n hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti. 4.3. Kokeilu- ja kehittämisavustukset Uusien projektien hakemuksia jätettiin toukokuun loppuun mennessä 1019 kappaletta (1045 kpl edellisvuonna) ja haettujen avustusten yhteismäärä on 100 milj. euroa, kun se edellisvuonna oli 109 milj. euroa. RAY:n hallituksen tekemien päätösten mukaisesti kehittämistoiminnan laatua ja vaikuttavuutta pyritään lisäämään. Osaltaan tätä edistävät alla mainittujen valmistelukriteerien käyttöön otto ja kehittäminen. Vaikuttavuuden edistämiseksi kokeilu- ja kehittämistyössä pyritään suosimaan kattavampia ja laajempia hankkeita. Kehittämistoiminnan laatua ja vaikuttavuutta lisätään myös tehostamalla RAY:n ohjaus- ja seurantapanosta. Lisäksi on selvitetty mahdollisuuksia kehittää yhteiskunnallisesti merkittävien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ehkäisemiseksi ohjelmakokonaisuuksia. Ohjelmat, joissa RAY on mukana sekä tilannekatsaus RAY:n omien ohjelmien valmistelusta on muistion jaksossa 5. Projektiavustusten valmistelukriteerit Projektien, erityisesti kehittämistoiminnan projektihankkeiden, avustusvalmistelussa sovelletaan kehitteillä olevaa valmistelukriteeristöä. Kuluvana syksynä sitä sovelletaan systemaattisesti sellaisten projektihakemusten valmistelussa, joissa vuodelle 2006 haettavan RAY-avustuksen määrä on yli 100 000 euroa. Tällaisia hankkeita on noin 250 kpl. Kriteeristössä on seitsemän pääkriteeriä; hankkeen perustelut, tavoite, yhteistyö, seuranta, talous,