ENERGIANSÄÄSTÖ HANKINNOISSA. Selvitys kuntien suhtautumisesta ja kokemuksista

ENERGIANSÄÄSTÖ HANKINNOISSA Selvitys kuntien suhtautumisesta ja kokemuksista

ENERGIANSÄÄSTÖ HANKINNOISSA Selvitys kuntien suhtautumisesta ja kokemuksista 27.4.2004 Päivi Kippo-Edlund Heikki Miettinen Liisa Siltanen

SISÄLLYS 1 TAUSTA JA TAVOITTEET...5 2 SELVITYKSEN TOTEUTUS JA ORGANISOINTI...5 3 RAPORTIN RAKENNE...6 4 YLEISTÄ ENERGIANSÄÄSTÖSTÄ HANKINNOISSA...7 4.1 Energiansäästön tärkeys...7 4.2 Suhtautuminen energiansäästötoimenpiteisiin...7 4.3 Omien vaikutusmahdollisuuksien tunteminen...8 5 ENERGIANSÄÄSTÖÖN LIITTYVÄT STRATEGIAT, TOIMENPIDEOHJELMAT, SUOSITUKSET, OHJEET JA SOPIMUKSET...9 5.1 Energiansäästön sisällyttäminen kunnan suunnittelu- ja johtamisjärjestelmiin...9 5.2 Energiansäästöohjeet ja suositukset... 10 5.3 KTM:n suositukset julkisten hankintojen energiatehokkuudesta... 11 5.4 Kuntaliiton ilmastokampanja... 12 6 ENERGIANSÄÄSTÖ JA HANKINTAMENETTELYT... 13 6.1 Ympäristönäkökohdat hankinnoissa... 13 6.2 Omat vaikutusmahdollisuudet... 13 6.3 Energiansäästöä koskevien näkökohtien sisällyttäminen tarjouspyyntöihin... 13 6.4 Energiansäästöä koskevat perusteet kriteereinä tarjouksia vertailtaessa... 15 7 APUVÄLINEET ENERGIANSÄÄSTÖN HUOMIOONOTTAMISEKSI HANKINNOISSA... 17 7.1 Kodinkoneiden ja toimistolaitteiden energiamerkit... 17 Energiamerkintä... 17 Energy Star TM merkki... 17 TCO ympäristömerkki... 17 7.2 Energialuokitukset kodinkoneissa ja toimistolaitteissa... 17 7.3 Hymonetin käyttö kunnissa... 19 8 ESTEITÄ ENERGIANSÄÄSTÖN HUOMIOONOTTAMISEKSI KUNNISSA... 21 8.1 Merkittävimmät muutostarpeet energiansäästön huomioonottamiseksi... 21 9 TARVITTAVIA TOIMENPITEITÄ JA TOTEUTTAJIA... 23 9.1 Toimenpiteitä energiankäytön tehokkuuden huomioonottamiseksi hankinnoissa... 23 9.2 Vastanneiden halukkuus energiansäästön edistämiseksi ja siihen liittyvät tarpeet... 23 9.3 Motivan tunteminen kunnissa... 25 9.4 Odotukset eri tahoille energiansäästön edistämiseksi hankinnoissa... 26 9.4.1 Oman kunnan ulkopuoliset tahot...26 9.4.2 Oma kunta...27 10 JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 29 10.1 Energiansäästönäkökohdat osaksi kuntien strategioita ja kestävän kehityksen toimenpideohjelmia... 29 10.2 Hankintojen apuvälineiden kehittäminen ja parantaminen... 29 10.3 Suositukset julkisten hankintojen energiatehokkuudesta tunnetummiksi... 30 10.4 Kuntien sitoutumisen ja sisäisen tiedotuksen parantaminen... 30 10.5 Odotukset eri tahoille energiansäästön edistämiseksi hankinnoissa... 30 LÄHTEET... 32 3(32)

LIITTEET LIITE 1: Kyselyyn vastanneet kunnat LIITE 2: Kyselylomake LIITE 3: Vapaat vastaukset.. 4(32)

1 TAUSTA JA TAVOITTEET Julkisten hankintojen volyymi on taloudellisesti huomattavan suuri. Kuntasektori kilpailuttaa vuosittain noin 9 miljardin euron hankinnat, eli kolmanneksen ulkoisista kokonaismenoistaan. Yksin palvelualan hankinnat olivat vuonna 2001 noin 3,6 miljardin euron suuruiset. Kun julkisissa hankinnoissa otetaan ympäristönäkökohdat huomioon, tavaroiden ja palvelujen suorat ympäristövaikutukset vähenevät. Ostetuilla tuotteilla on myös epäsuoria ympäristövaikutuksia esimerkiksi käytöstä poistettaessa, kun niistä tulee jätettä. Energiansäästö ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen pienentävät syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Julkinen sektori toimii esimerkkinä yksityisen sektorin hankkijoille sekä kuluttajille ja kannustaa tuotekehitystä ympäristömyötäisempään suuntaan. Ympäristöasioiden huomioonottamisella hankinnoissa voidaan saavuttaa myös taloudellista hyötyä. Tämä selvitys energiansäästönäkökohtien sisällyttämisestä hankintoihin ja kuntien suhtautumisesta sekä kokemuksista tehtiin Motivan tilaamana Efektia Oy:n toimesta. Efektiassa selvityksen tekemisestä vastasi projektipäällikkö Päivi Kippo-Edlund. Tutkimuspäällikkö Heikki Miettinen ja projektityöntekijä Liisa Siltanen osallistuivat myös selvityksen tekemiseen. Projektisihteeri Urve Vepsänen hoiti kyselyn käytännön järjestelyt. Tavoitteena oli selvittää kuntien suhtautumista energiansäästöehtojen sisällyttämisestä hankintoihin sekä kartoittaa mahdolliset siihen liittyvät vaikeudet. Selvitykseen pohjautuen tässä raportissa esitetään toimenpide-ehdotuksia siitä, miten kuntien hankintamenettelyä voitaisiin kehittää energiansäästön lisäämiseksi ja viime kädessä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. 2 SELVITYKSEN TOTEUTUS JA ORGANISOINTI Selvitys toteutettiin kyselynä. Kohderyhmänä olivat kunnat, joilla on käytössään hankintojen ympäristötietokanta Hymonet, sekä energiansäästösopimuksen tai kuntien energia- ja ilmastosopimuksen tehneet kunnat. Kohderyhmää täydennettiin vielä joillakin asukasmäärältään suurimmilla kunnilla. Kyselyn kohteena olleiden kuntien valintaperusteena pidettiin sitä, että näiden kuntien oletettiin ottavan energiansäästönäkökohdat huomioon hankinnoissa muita kuntia tehokkaammin. Asukasmäärältään suurimpien kuntien hankintavolyymin katsottiin myös olevan merkittävä. Kaikkiaan kysely lähetettiin sadan eri kunnan ympäristöasioista vastaavalle ja hankinnoista vastaavalle. Hankintayksiköt vastaavat keskitetysti hankintojen kilpailuttamisesta kunnissa ja tuntevat hankintojen teknisen toteutuksen. Näin ollen hankinnoista vastaavat valittiin toiseksi kohderyhmäksi hankintojen energiansäästöä kartoittavalle kyselylle. Vaikka ympäristöyksiköt tekevätkin käytännössä hankintoja suhteellisen vähän, vastaavat ne kuntien kestävän kehityksen- ja ympäristöstrategioiden laatimisesta, ympäristöjärjestelmien rakentamisesta sekä ympäristöasioiden tiedottamisesta. Lähtöoletuksena kyselylle oli, että energiansäästö ja energiansäästökysymysten sisällyttäminen hankintoihin sisältyvät usein edellä mainittuihin ohjelmiin, ja ovat myös osa yksiköiden tiedotustoimintaa kunnan sisällä sekä kuntien asukkaille. Vastauksia saatiin yhteensä 86 kappaletta ja ne tulivat 72 eri kunnasta. Vastanneiden kuntien väkiluku on yhteensä 54 % koko Suomen väkiluvusta. Kyselyyn vastanneista 57 % oli ympäristöasioista vastaavia, 39,5 % hankinnoista vastaavia ja 3,5 % muita. Liitteenä 1 olevaan taulukkoon on listattu kyselyyn vastanneet kunnat sekä tiedot voimassa olevista Hymonet- ja energiansäästösopimuksista. 5(32)

3 RAPORTIN RAKENNE Raportissa käsitellään aluksi yleisesti suhtautumista energiansäästöön osana hankintoja. Tämän jälkeen kerrotaan eri strategioista ja suunnittelu- ja johtamisjärjestelmistä, joihin energiansäästö on sisällytetty tai joihin se voitaisiin sisällyttää. Tästä siirrytään energiansäästön konkreettiseen sisällyttämiseen hankintoihin sekä kuntien kokemuksiin energiaan liittyvien kysymysten sisällyttämisestä hankintamenettelyyn. Seuraavaksi käsitellään erilaisia apuvälineitä, joilla pyritään helpottamaan energiansäästön huomioonottamista hankintoja tehtäessä. Tämän jälkeen käsitellään esteitä, joita koetaan olevan energiansäästön huomioonottamiselle hankinnoissa, sekä tarvittavia toimenpiteitä ja odotuksia eri tahoille näiden esteiden vähentämiseksi. Lopussa on kappale, johon on kerätty raportin keskeiset johtopäätökset sekä toimenpide-ehdotuksia energiansäästön edistämiseksi hankinnoissa. Kyselylomake, jonka vastauksiin raportti pohjautuu, on raportin liitteenä (liite 2). Pääsääntöisesti raportti noudattelee kyselyn runkoa. Kyselyn avoimet vastaukset on kirjoitettu auki raporttiin siten, että yleisimmät ja merkittävimmät huomiot tulevat raportin lukijalle ilmi. Kaikki kyselyn avoimet vastaukset on liitetty raportin loppuun, josta ne ovat luettavissa kokonaisuudessaan (liite 3). Raportin kappaleet on rakennettu niin, että kvantitatiiviset kysymykset on käsitelty kappaleen alussa ja niitä on sitten tarkennettu avoimiin vastauksiin pohjautuvilla laadullisilla tekijöillä. Energiansäästösopimuksen tehneet kunnat, Hymonet-kunnat tai Kuntaliiton ilmastokampanjassa mukana olevat kunnat eivät näy selvityksen tuloksissa erillisinä vastausryhminä. Vastauksia on käsitelty raportissa sen vastaajaryhmän osalta, mikä tulosten kannalta oli mielekkäintä ja perustelluinta. Mielipiteisiin perustuvia kysymyksiä on käsitelty kaikkien vastanneiden osalta ja kuntaan liittyviä kysymyksiä vastanneiden kuntien osalta. Hankinnoista vastaavien ja ympäristöasioista vastaavien vastauksia on käsitelty erikseen niissä kysymyksissä, joissa vastauksissa on ryhmittäin ollut merkittäviä eroavaisuuksia. Hymonetin käyttöön liittyviä kysymyksiä on käsitelty vain niiden kuntien osalta, joissa tietokanta on käytössä. Tekstiä havainnollistaviin kuviin on viitattu tekstissä kuvan järjestysnumerolla. Kuvissa näkyvät eri vastaajaryhmät sekä vastanneiden lukumäärä. Vastaajaryhmiin on tekstissä viitattu samoilla nimillä kuin ne esiintyvät kuvissa (kaikki vastanneet, ympäristöasioista vastaavat, hankinnoista vastaavat ja vastanneet kunnat). Kuntien vastauksissa näkyy vain yksi käsitelty vastaus kuntaa kohti. Ensisijaisesti on käsitelty hankinnoista vastaavan vastaus, mutta ellei jostain kunnasta ole saatu hankinnoista vastaavan vastausta, on käsitelty ympäristöasioista vastaavan vastaus. Termejä energiansäästö ja energiankäytön tehokkuus käytetään tässä raportissa synonyymeinä. Energiansäästösopimuksen (ESS) tehneitä kuntia tai kuntien energia- ja ilmastosopimuksen (KEIS) tehneitä kuntia käsitellään raportissa yhteisesti energiansäästösopimuksen tehneinä kuntina. 6(32)

4 YLEISTÄ ENERGIANSÄÄSTÖSTÄ HANKINNOISSA 4.1 Energiansäästön tärkeys Energiansäästön huomioonottamista hankinnoissa pitivät tärkeänä lähes kaikki vastanneista. (Kuva 1) Kuva 1. Onko energiansäästön/energian käytön tehokkuuden huomioon ottaminen hankinnoissa mielestäsi tärkeätä? Kaikki vastaajat, N=84 % vastauksista 0 20 40 60 80 100 95 5 En osaa sanoa Sille, miksi energian käytön tehokkuuden huomioon ottamista pidettiin tärkeinä, esitettiin vastauksissa seuraavia perusteita: taloudelliset seikat, kestävä kehitys, energian ja/tai luonnonvarojen säästö, päästöjen vähentäminen tai ympäristökuormituksen pienentäminen ja ympäristöasiat yleisesti. Kustannussäästöt, energian ja/tai luonnonvarojen säästö sekä päästöjen vähentäminen olivat yleisimmät perustelut energiasäästön tärkeydelle. Kestävä kehitys ja ympäristöasiat yleisesti mainittiin myös useissa perusteluissa. (Taulukko 1) Taulukko 1. Yleisimmät perustelut energiansäästön tärkeydelle Yleisimmät perustelut energiansäästön tärkeydelle: saavutettavat kustannussäästöt energian ja/tai luonnonvarojen säästö päästöjen vähentäminen Lisäksi energiansäästöä pidettiin välillisenä vaikutuskeinona voimaloiden rakentamisen vähentämiseksi sekä energian oston ulkomailta pienentämiseksi. Julkisyhteisöjen esimerkkivaikutusta sekä imagokysymystä pidettiin myös joissakin vastauksissa merkittävänä perusteena energiansäästölle. 4.2 Suhtautuminen energiansäästötoimenpiteisiin Vastaajista 73 % piti kuntansa suhtautumista energiansäästötoimenpiteisiin tai energian tehokasta käyttöä tukeviin toimenpiteisiin ei innostuneena eikä passiivisena. Innostuneena suhtautumista pidettiin 22 %:ssa vastauksista. Ainoastaan 5 % vastanneista oli sitä mieltä, että suhtautuminen energiansäästötoimenpiteisiin heidän kunnassaan on passiivista. (Kuva 2) 7(32)

Kuva 2. Miten energiansäästötoimenpiteisiin/energian tehokasta käyttöä tukeviin toimenpiteisiin mielestäsi suhtaudutaan kunnassasi? Kaikki vastaajat, N=83 % vastauksista innostuneesti 0 20 40 60 80 100 ei innostuneesti eikä passiivisesti passiivisesti 22 73 5 4.3 Omien vaikutusmahdollisuuksien tunteminen Lähes puolet kaikista vastanneista tuntevat riittävästi mahdollisuutensa energiansäästönäkökohtien huomioon ottamisessa hankinnoissa. t tunsivat mahdollisuutensa tässä suhteessa jonkin verran ympäristöasioista vastaavia paremmin. (Kuva 3) Kuva 3. Tunnetko itse mahdollisuudet ottaa huomioon energiansäästönäkökohdat hankinnoissa riittävästi? % vastauksista 0 20 40 60 80 100 Kaikki vastaajat, N=84 37 45 18. Ympäristöasioista vastaavat, N=47 30 53 17 En osaa sanoa Hankinnoista vastaavat, N=36 44 36 19 8(32)

5 ENERGIANSÄÄSTÖÖN LIITTYVÄT STRATEGIAT, TOIMEN- PIDEOHJELMAT, SUOSITUKSET, OHJEET JA SOPIMUKSET 5.1 Energiansäästön sisällyttäminen kunnan suunnittelu- ja johtamisjärjestelmiin Valtaosassa kuntia on laadittu strategia, joka suuntaa kunnan toimintaa lähivuosien aikana. Strategiaan kunnan johto on määritellyt toiminta-ajatuksen, vision ja pitkän aikavälin päämäärät toiminnalleen. Hankintojen energiansäästöpäämäärät ovat luonteva osa kunnan strategiaa jo siitäkin syystä, että kuntasektori kilpailuttaa noin kolmanneksen ulkoisista kokonaismenoistaan. Noin 300 kuntaa on laatinut kestävän kehityksen strategian ja/tai toimenpideohjelman (paikallisagenda). Paikallisagenda ohjaa kunnan kestävän kehityksen toimintaa. Siinä kunnan hallintokunnat ja yksiköt ovat sitoutuneet kestävään kehitykseen ja/tai ympäristöasioiden hallintaan liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseen. Paikallisagenda ohjaa osaltaan myös kunnan sidosryhmien (yritykset, asukkaat ym.) toimintaa. Hankintojen energiansäästötavoitteet ja toimenpiteet saavat suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta, kun ne ovat osa kunnan kestävän kehityksen strategiaa ja toimenpideohjelmaa. Ympäristöjärjestelmä on toinen ympäristöasioiden hallinnan työkalu, jonka avulla energiankäytön tehostamistavoitteisiin ja toimenpiteisiin saadaan suunnitelmallisuutta. Etenkin kunnallistekniset laitokset ja kuntien omistamat yhtiöt rakentavat usein ympäristöjärjestelmän. Kyselyssä selvitettiin, mihin kunnan suunnittelu- ja johtamisjärjestelmiin energiansäästö on sisällytetty. Noin kolmasosalla vastanneista kunnista energiansäästö hankinnoissa sisältyy kunnan strategiaan. (Kuva 4) Kuva 4. Sisältyykö energiansäästö hankinnoissa kuntasi strategiaan? % vastauksista 0 20 40 60 80 100 Kaikki vastaajat, N=78 36 47 17 Ympäristöasioista vastaavat, N=46 26 52 22. Hankinnoista vastaavat, N=31 52 39 10 En osaa sanoa Kunnat, N=67 36 46 18 Kestävän kehityksen strategiaan tai paikallisagendaan energiansäästö sisältyy noin kahdella kolmasosalla vastanneista kunnista. (Kuva 5) 9(32)

Kuva 5. Sisältyykö energiansäästö kuntasi kestävän kehityksen strategiaan/paikallisagendaan? % vastauksista 0 20 40 60 80 100. Kaikki vastaajat, N=66 Ympäristöasioista vastaavat, N=34 Hankinnoista vastaavat, N=31 61 70 79 10 14 29 18 17 3 En osaa sanoa Kunnat, N=56 66 14 20 Noin puolella niistä kunnista, joilla on olemassa ympäristöjärjestelmä tai ohjelma, energiansäästö sisältyy ohjelmaan. (Kuva 6) Kuva 6. Sisältyykö energiansäästö kuntasi ympäristöjärjestelmään/-ohjelmaan? % vastauksista 0 20 40 60 80 100 Kaikki vastaajat, N=52 Ympäristöasioista vastaavat, N=22 60 77 12 29 23 0. Hankinnoista vastaavat, N=29 48 3 48 En osaa sanoa Kunnat, N=42 52 12 36 t tiesivät lähes poikkeuksetta, kuuluiko energiansäästö heidän kuntansa kestävän kehityksen strategiaan tai ympäristöjärjestelmään tai -ohjelmaan. t eivät tunteneet edellä mainittujen sisältöä energiansäästön osalta yhtä hyvin. t tunsivat puolestaan kuntastrategian sisällön energiansäästön osalta ympäristöasioista vastaavia paremmin. (Kuvat 4, 5 ja 6) Valtaosa (82 %) vastanneista sisällyttäisi energiansäästön kunnan strategiaan, kestävän kehityksen strategiaan tai paikallisagendaan, tai kunnan ympäristöjärjestelmään tai ohjelmaan. Noin kolmasosa vastanneista oli sitä mieltä, että energiansäästön tulisi sisältyä kaikkiin edellä mainituista toimintaa ohjaavista suunnittelu-/johtamisjärjestelmistä 5.2 Energiansäästöohjeet ja suositukset Erilaisia kuntakohtaisia energiansäästöohjeita tai suosituksia on annettu noin puolissa vastanneista kunnista. Kaikista vastanneista 21 % ei osannut sanoa, onko kunnassa annettu energiansäästöä koskevia 10(32)

erillisiä ohjeita. Energiansäästö tulee esille esimerkiksi erilaisissa keskusteluissa ja palavereissa. Joissain kunnissa henkilöstölle on annettu ohjeita liittyen energiansäästöön. Osassa vastanneita kuntia ohjeita energiansäästöstä on jaettu toimipaikkakohtaisesti siten, että esimerkiksi kouluille, päiväkodeille ja virastoille on omat ohjeensa, tai toimialakohtaisesti jakamalla eri toimialojen vastuuhenkilöille omat ohjeensa. Lisäksi hankintaohjeissa on useissa kunnissa erillinen energiansäästöohje. 5.3 KTM:n suositukset julkisten hankintojen energiatehokkuudesta Kauppa- ja teollisuusministeriö on antanut suositukset siitä, miten energiatehokkuus tulisi ottaa huomioon julkisissa hankinnoissa. Julkisen sektorin on määrä toimia esimerkkinä energian säästön edistämisessä. Suositukset on pääasiassa suunnattu julkisen sektorin tarpeisiin ja tarkoitettu julkisista hankinnoista vastaavien henkilöiden avuksi, mutta niitä voidaan soveltaa myös yksityisellä sektorilla. Suosituksissa esitetään käytännön tapoja energiatehokkuuden huomioonottamiseksi julkisia hankintoja tehtäessä. Tarkempia suosituksia on annettu sähköisten koneiden ja laitteiden hankinnalle, ajoneuvojen ja työkoneiden hankinnalle sekä korjaus ja uudisrakentamishankkeille. Kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) antamat suositukset julkisten hankintojen ekotehokkuudesta tunsi ainoastaan kolmasosa kyselyyn vastanneista. (Kuva 7) Kuva 7. Tunnetko kauppa- ja teollisuusministeriön suositukset julkisten hankintojen energiatehokkuudesta? % vastauksista 0 20 40 60 80 100 Kaikki vastaajat, N=84 33 67 Näitä suosituksia oli käyttänyt tai soveltanut hankinnoissa viidesosa vastanneista. (Kuva 8) Kuva 8. Oletko käyttänyt tai muuten soveltanut näitä suosituksia hankinnoissa? Kaikki vastaajat, N=83 % vastauksista 0 20 40 60 80 100 20 63 17 En osaa sanoa Vastanneista kunnista 42 % oli tehnyt energiansäästösopimuksen KTM:n kanssa. Huomattavaa on, että 29 % vastanneista kunnista ei osannut sanoa, onko energiansäästösopimusta KTM:n kanssa tehty. (Kuva 9) 11(32)

Kuva 9. Onko kuntasi tehnyt energiansäästösopimuksen KTM:n kanssa? % vastauksista 0 20 40 60 80 100 Kunnat, N=72 42 29 29 En osaa sanoa Kunnissa, jotka ovat tehneet sopimuksen KTM:n kanssa, on asiasta tiedotettu esimerkiksi erillisillä hankintaohjeilla tai yhteisissä palavereissa. Energiansäästö saattaa myös sisältyä tavoitteena kunnan strategiaan, mitä kautta energiansäästöstä on myös saatu tietoa. Tiedottamisen puutteen vastanneet arvelivat johtuneen yleisestä kiireestä, hankintaohjeiden puuttumisesta ja henkilövaihdoksista. Lisäksi energiansäästösopimuksen katsottiin koskevan enemmän kiinteistöjen energiankäyttöä ja sen toteutuksen kuuluvan siten tilapalvelulle. 5.4 Kuntaliiton ilmastokampanja Ilmastokampanjan tarkoituksena on edistää kuntien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kampanja liittyy kuntien maailmanlaajuisen ympäristöjärjestön ICLEI:n kampanjaan Cities for Climate Protection. Kunta voi liittyä kampanjaan lautakunnan tai kunnanhallituksen päätöksellä. Kunta valitsee oman yhteyshenkilön ja ilmoittaa tästä Kuntaliittoon. Ilmastokampanjaan liittynyt kunta kartoittaa aluksi alueellaan esimerkiksi energian tuotannossa ja käytössä, liikenteessä tai jätehuollossa syntyvät kasvihuonekaasupäästöt, tekee niistä kehitysennusteen ja asettaa omat tavoitteensa päästöjen vähentämiseksi. Kuntaliiton ilmastokampanjassa on mukana 47 kuntaa (v. 2003). Kyselyyn vastanneista kunnista 14 % on mukana ilmastokampanjassa. 12(32)

6 ENERGIANSÄÄSTÖ JA HANKINTAMENETTELYT 6.1 Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Julkisen sektorin hankintatoimessa tulee toimia hankintalainsäädännön periaatteiden mukaisesti. Näin voidaan varmistaa kilpailun aikaansaaminen, tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu sekä julkisten varojen tehokas käyttö. Julkinen sektori voi kiinnittää huomiota hankintojen ympäristönäkökohtaan hankinnan eri vaiheissa. Energiansäästö on keskeinen ympäristönäkökohta., joka voidaan ottaa huomioon teknisissä eritelmissä, ehdokkaiden valinnassa ja kokonaistaloudellisuutta arvioidessa. 6.2 Omat vaikutusmahdollisuudet Valtaosa vastanneista (70 %) on sitä mieltä, että hankintoja tehtäessä voi vaikuttaa energiansäästöön tai energian käytön tehostamiseen keskimääräisesti. Vastanneista vain 13 % kokee voivansa vaikuttaa näihin erittäin paljon, kun taas 17 % kokee vaikutusmahdollisuutensa erittäin vähäisiksi. (Kuva 10) Kuva 10. Kuinka paljon mielestäsi hankintoja tehdessä voi vaikuttaa energiansäästöön/energian käytön tehostamiseen? Kaikki vastaajat, N=83 % vastauksista 0 20 40 60 80 100 13 70 17 Erittäin paljon Keskimääräisesti Erittäin vähän 6.3 Energiansäästöä koskevien näkökohtien sisällyttäminen tarjouspyyntöihin Valtaosassa kyselyyn vastanneista kunnista sisällytetään tarjouspyyntöihin energiansäästöä tai energian tehokasta käyttöä koskevia näkökohtia usein (5%:ssa) tai joskus (63%:ssa). Lähes kolmasosassa vastanneista kunnista edellä mainittuja ehtoja ja tavoitteita ei sisällytetä tarjouspyyntöihin koskaan. (Kuva 11) Kuva 11. Sisällytetäänkö kunnassasi energiansäästöä/energian tehokasta käyttöä koskevia näkökohtia tarjouspyyntöihin? % vastauksista 0 20 40 60 80 100 usein Kunnat, N=63 5 63 32 joskus ei koskaan 13(32)

Edellä mainittujen energiansäästöä koskevien ehtojen ja tavoitteiden määritteleminen tarjouspyynnöissä koettiin vastanneiden keskuudessa melko vaikeaksi. Yli puolet (57 %) vastanneista oli sitä mieltä, että kyseisten ehtojen määritteleminen on erittäin vaikeaa. Ympäristöasioista vastaavista kukaan ei pitänyt ehtojen märittelemistä erittäin helppona ja hankinnoista vastaavistakin vain 3 % koki energiaan liittyvien ehtojen ja tavoitteiden määrittelemisen tarjouspyynnöissä erittäin helpoksi. (Kuva 12) Kuva 12. Minkälaiseksi koet energiansäästönäkökohtien määrittelemisen tarjouspyynnöissä? % vastauksista 0 20 40 60 80 100 Kaikki vastaajat, N=58 2 41 57 erittäin helppoa Ympäristöasioista vastaavat, N=25 0 44 56 tavainomaista. Hankinnoista vastaavat, N=32 3 41 56 erittäin vaikeata Kunnat, N=49 2 43 55 Kyselyn tuloksena nousi esiin esimerkkejä siitä, miten energiansäästöä tai energian tehokasta käyttöä sisältäviä ehtoja on sisällytetty tarjouspyyntöihin. Hankintoja tehtäessä energiansäästöön liittyviä ehtoja asetetaan esimerkiksi laitteiden energiankulutukselle ja säästötilan määrittelylle. Erään esimerkin mukaan eri hallintokunnat tai yksiköt ovat sitoutuneet omissa ympäristöjärjestelmissään hankkimaan energiatehokkaita laitteita. Vastauksista ilmenee, että energia- ja/tai ympäristönäkökohtia sisällytetään tarjouspyyntöihin silloin, kun ne koetaan oleellisiksi kokonaisedullisuuden kannalta. Esimerkiksi joihinkin vertailulaskelmiin on sisällytetty energiankulutus. Toimistolaitteilta on vaadittu esimerkiksi Energy StarTM merkkiä tai TCO ympäristömerkkiä. Yleisesti koneille ja laitteille asetettuja vaatimuksia ovat tietty energialuokka, energian käytön hyötysuhde ja ajoneuvojen kohdalla polttoaineen kulutus. Kuljetushankinnoissa pisteitä on puolestaan annettu esimerkiksi eco-driving kurssista. Rakennuksissa on huomioitu energiansäästö esimerkiksi rakenteiden ja ilmastoinnin osalta (esim. lämmön talteenotto). Valaistuksen osalta kiinteistö- ja katuvalaistuksessa on vaihdettu palaneiden lamppujen tilalle energiansäästölamppuja. Jossakin kunnassa energiansäästöä koskevat asiat huomioidaan suorahankinnoissa, mutta ehtoja ei ole sisällytetty tarjouspyyntöihin. Erään vastauksen mukaan kaikissa yli 10 000 euron hankinnoissa huomioidaan hankinnan ympäristövaikutukset ja siten myös energiankulutus. Esimerkkejä siitä, missä tarjouspyynnöissä energiansäästö on esillä, ovat mm. useissa vastauksissa ilmenneet seuraavat hankinnat: talonrakennushankkeet, laitteisto- ja järjestelmähankinnat, jäähdytyslaitteet, lämmön talteenotto, lämpöeristykset, koneet, lämmitysöljy / energiapolttoaineet, kopiokoneet, tietokoneet, televisiot, kodinkoneet, kylmälaitteet, sähkötyökalut, lamput, tievalaistus, autot ja kuljetuskalusto. Kyselyssä kerättiin myös konkreettisia esimerkkejä siitä, miten energiansäästöä tai energiankäytön tehokkuutta koskevat ehdot ja tavoitteet ilmaistaan tarjouspyynnöissä. Suurin osa tähän kysymykseen vastanneista oli kuntien hankinnoista vastaavia henkilöitä. 14(32)

Vastauksissa esiintyneitä esimerkkejä: - suunnittelijoille annetaan tiedot mahdollisista energiakatselmuksista - lämpöarvojen ilmoittaminen ja tuotteen ympäristöön vaikuttavat aineet sekä tiedot kulutuksesta - vuotovirrat, hyötysuhde, energiantarve / yksikkö - vaaditaan tietty energialuokka (esim. A B), Energy Star, GEEA jne. - kriteerinä kokonaistaloudellisuus, jossa energiankulutus on yksi valintaperuste 6.4 Energiansäästöä koskevat perusteet kriteereinä tarjouksia vertailtaessa Kuntien ympäristöasioista vastaavat eivät yleensä juuri tee hankintoja tai laadi tarjouspyyntöjä. Kappaletta tarjousten hyväksymisestä käsitellään tästä johtuen ainoastaan hankinnoista vastaavien näkökulmista. Kysyttäessä, vastaavatko saadut tarjoukset tarjouspyynnöissä mainittuja energiansäästöä tai energiankäytön tehokkuutta koskevia ehtoja ja tavoitteita, vastasi 44 % hankinnoista vastaavista kyllä. Vastanneista 12 % oli sitä mieltä, etteivät saadut tarjoukset vastaa annettuja ehtoja, kun taas 44 % vastanneista ei osannut sanoa. (Kuva 13) Kuva 13. Vastaavatko saamanne tarjoukset energiansäästöä/energiankäytön tehokkuutta koskevia ehtojanne ja tavoitteitanne? % vastauksista 0 20 40 60 80 100 Hankinnoista vastaavat, N=34 44 12 44 En osaa sanoa Vähän yli kolmasosa hankinnoista vastaavista toteaa energiansäästöön liittyvien näkökohtien vaikuttaneen siihen, mikä tarjous on tullut hyväksytyksi. Vastanneista 27 % on sitä mieltä ettei energiansäästöön tai energian tehokkaaseen käyttöön liittyvillä asioilla ole ollut vaikutusta tarjousten hyväksymisessä. (Kuva 14) Kuva 14. Ovatko energiansäästö-/energian tehokkaan käytön näkökohdat vaikuttaneet siihen, mikä tarjous on tullut hyväksytyksi? % vastauksista 0 20 40 60 80 100 Hankinnoista vastaavat, N=33 36 27 36 En osaa sanoa Hankinnoista vastaavista 78 % on sitä mieltä, että energiansäästö ja energiankäytön tehokkuus voivat olla samanarvoisia muiden arviointikriteerien kanssa tehtäessä hankintapäätöstä tarjousten perusteella. 15(32)

Vastanneista 22 % ei pidä energiansäästöön liittyviä kriteereitä samanarvoisina muiden arviointikriteerien kanssa. (Kuva 15) Kuva 15. Voiko energiansäästö/energiankäytön tehokkuusominaisuus olla muiden arviointikriteerien kanssa samanarvoinen hankintapäätöstä tarjousten perusteella tehtäessä? Hankinnoista vastaavat, N=32 % vastauksista 0 20 40 60 80 100 78 22 Niihin tarjouspyyntöihin, joissa on kyse energiankäyttöön liittyvistä hankinnoista, 97 % kyselyyn vastanneista hankintavastaavista sisällyttäisi energiansäästön vakioasiana. (Kuva 16) Kuva 16. Voiko energiansäästö/energiankäytön tehokkuus olla vakioasia niissä tarjouspyynnöissä, joissa on kyse energiankäyttöön liittyvistä hankinnoista? % vastauksista 0 20 40 60 80 100 Hankinnoista vastaavat, N=34 97 3 Lähes puolet hankintoja tehneistä hankintavastaavista on tiedottanut hankitun tavaran energiansäästöä koskevasta määrittelystä myös tavaran tai palvelun käyttäjälle, jos saatu tarjous on sellaisen sisältänyt. (Kuva 17) Kuva 17. Oletko viestittänyt saamasi energiansäästöä/energiankäytön tehokkuutta koskevan määrittelyn tavaran tai palvelun käyttäjille? Hankinnoista vastaavat, N=34 % vastauksista 0 20 40 60 80 100 41 47 12 En ole tehnyt hankintoja 16(32)

7 APUVÄLINEET ENERGIANSÄÄSTÖN HUOMIOONOTTAMI- SEKSI HANKINNOISSA 7.1 Kodinkoneiden ja toimistolaitteiden energiamerkit Energiamerkintä Energiamerkintä on EU-maissa käytettävä yhtenäinen järjestelmä, jonka tiedot perustuvat valmistajan standardin mukaisesti mittaamiin tuloksiin. Energiatehokkuusluokka, A-G, määräytyy laiteryhmäkohtaisen indeksin mukaisesti. Energiamerkeissä valmistaja ilmoittaa energiatehokkuusluokan lisäksi myös laitteen sähkön vuosikulutuksen testiolosuhteissa. Energiamerkkien avulla voi helposti verrata eri laitteiden ja mallien energiankulutusta. A:lla merkitys laitteet edustavat energiatehokkaimpia laitteita. Suomessa energiamerkin esilläpitoa ja oikeellisuutta valvoo Turvatekniikan keskus TUKES. Energy Star TM merkki Energy Star TM on kansainvälinen, EPA:n (US Environmental Protection Agency) käynnistämä merkintäjärjestelmä, joka asettaa normeja laitteen energiankulutukselle. Energy Star TM -tuotteiden käyttöönotto merkitsee yli 50 prosentin säästöä toimistolaitteiden sähkökustannuksissa. Myös työskentelyolot parantuvat, kun laitteiden lämmöntuotanto vähenee. TCO ympäristömerkki Näyttöjen ja tietokoneiden ergonomiaan, energiansäästöön, laitteiden elektromagneettiseen säteilyyn ja ympäristöystävällisyyteen huomiota kiinnittävän TCO -merkin ovat kehittäneet TCO, Ruotsin Naturskyddsföreningen, STEM ja SEMKO AB. TCO- ympäristömerkkiä kehitetään jatkuvasti tekniikan kehittyessä. TCO -merkin saaneiden laitteiden virransäästövaatimukset ovat Energy Star -ohjelman mukaiset. 7.2 Energialuokitukset kodinkoneissa ja toimistolaitteissa Kodinkoneiden energialuokituksia suurin osa kyselyyn vastanneista piti riittävän konkreettisina. (Kuva 18) Kuva 18. Ovatko kodinkoneiden energialuokitukset riittävän konkreettisia? % vastauksista 0 20 40 60 80 100 Kaikki vastaajat, N=83 76 7 17 En osaa sanoa Toimistolaitteiden energialuokituksia taas vain noin kolmasosa vastanneista piti riittävän konkreettisina ja kolmasosa oli sitä mieltä, ettei luokitus toimistolaitteiden kohdalla ole riittävän konkreettinen. (Kuva 19) 17(32)

Kuva 19. Ovatko toimistolaitteiden energialuokitukset riittävän konkreettisia? % vastauksista 0 20 40 60 80 100 Kaikki vastaajat, N=82 34 33 33 En osaa sanoa Energialuokitukset ohjaavat hankintakäyttäytymistä noin puolissa vastanneista kunnista. Kuitenkin 28 % hankinnoista vastaavista oli kyselyn mukaan sitä mieltä, etteivät energialuokitukset ohjaa hankintakäyttäytymistä. Ympäristöasioista vastaavista noin puolet ei osannut sanoa, onko ko. energialuokituksilla hankintakäyttäytymistä ohjaavaa vaikutusta. (Kuva 20) Kuva 20. Ohjaavatko ko. energialuokitukset hankintakäyttäytymistä? % vastauksista 0 20 40 60 80 100. Kaikki vastaajat, N=83 Ympäristöasioista vastaavat, N=46 Hankinnoista vastaavat, N=36 48 50 47 2 13 28 48 39 25 En osaa sanoa Kunnat, N=71 46 15 38 Noin puolet vastanneista pitäisi myös muiden tuotteiden vastaavaa luokitusta tarpeellisena. Hankinnoista vastaavat eivät koe muiden tuotteiden energialuokitusta yhtä tarpeellisena kuin ympäristöasioista vastaavat. Yli kolmasosa kaikista vastanneista ei osaa sanoa, pitäisikö myös muita tuotteita kuin kodinkoneita tai toimistolaitteita luokitella niiden energiankulutuksen perusteella. (Kuva 21) 18(32)

Kuva 21. Pitäisikö vastaavaa luokitusta olla muissa tuotteissa? % vastauksista 0 20 40 60 80 100 Kaikki vastaajat, N=83 48 13 39 Ympäristöasioista vastaavat, N=46 50 2 48. Hankinnoista vastaavat, N=36 47 28 25 En osaa sanoa Kunnat, N=71 46 15 38 Vastauksissa esille nousseita esimerkkejä energialuokitusta kaipaavista tuotteista olivat mm. ajoneuvot, työkoneet, jätevedenpuhdistamojen pumput, valaisimet, ilmastointilaitteet ja suurkeittiölaitteet. Useissa vastauksissa toivottiin luokitusta myös tuotteen tuotannossa käytetylle energiamäärälle, ei pelkästään käytössä tarvittavalle energialle. 7.3 Hymonetin käyttö kunnissa Hymonet eli hankintojen ympäristötietokanta (www.hymonet.com) on hankinnoissa käytettävä työkalu lähinnä julkishallinnon ja yksityissektorin organisaatioille. Hymonetiin on kerätty kaikki tarpeellinen tieto ympäristönäkökohtien huomioonottamiseksi hankinnoissa sekä myös hankintojen ympäristövaikutuksiin liittyvä tieto Suomesta ja ulkomailta, ja tietokantaa päivitetään jatkuvasti. Kyselyyn vastanneista kunnista 17 %:lla on käytössään Hymonet. (Kuva 22) Kuva 22. Onko kunnassasi käytössä hankintojen ympäristötietokanta, Hymonet (www.hymonet.com)? % vastauksista 0 20 40 60 80 100 Kunnat, N=70 17 56 27 En osaa sanoa Tavallisesti Hymonet on kunnan koosta riippuen vain yhden tai muutaman henkilön käytössä. Seuraavassa on esimerkkejä hankinnoista, joissa Hymonetistä on koettu olleen eniten apua: - kaikki energiaa käyttävät koneet ja laitteet - toimistolaitteet ja tarvikkeet (esim. atk-laitteet) - siivoustarvikkeet ja puhdistusaineet 19(32)