HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 29 5 tilastoja Väestönmuutokset Helsingissä 25 27 Befolkningsförändringarna i Helsingfors 25 27
TIEDUSTELUT FÖRFRÅGNINGAR INQUIRIES Tea Tikkanen, p. (9) 31 36386 Sinikka Kuosmanen, p. (9) 31 36286 etunimi.sukunimi@hel.fi JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER Helsingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts OSOITE ADRESS ADDRESS PL 55, 99 Helsingin kaupunki (Siltasaarenkatu 18 2 A) PB 55, 99 Helsingfors stad (Broholmsgatan 18 2 A) P.O.Box 55, FI-99 City of Helsinki, Finland (Siltasaarenkatu 18 2 A) PUHELIN TELELEFON TELEPHONE (9) 31 1612 INTERNET www.hel.fi/tietokeskus/ TILAUKSET, JAKELU BESTÄLLNINGAR, DISTRIBUTION ORDERS, DISTRIBUTION p. - tel. (9) 31 36293 tietokeskus.tilaukset@hel.fi KÄTEISMYYNTI DIREKTFÖRSÄLJNING DIRECT SALES Tietokeskuksen kirjasto Siltasaarenkatu 18 2 A, p. (9) 31 36377 Faktacentralens bibliotek Broholmsgatan 18 2 A, tel. (9) 31 36377 City of Helsinki Urban Facts, Library, Siltasaarenkatu 18 2 A, tel. +358 9 31 36377 tietokeskus.kirjasto@hel.fi
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGFORS STADS FAKTACENTRAL CITY OF HELSINKI URBAN FACTS tilastoja statistik statistics 29 5 29 Väestönmuutokset Helsingissä 25 27 Befolkningsförändringarna i Helsingfors 25 27
TAITTO OMBRYTNING Sinikka Kuosmanen KANSI PÄRM Tarja Sundström-Alku Kuva / Bild: Helsingin kaupungin kuvapankki, Paul Williams PAINO TRYCKERI Edita Prima Oy, Helsinki 29 painettu: ISSN 1455-7231 verkossa: ISSN 1796-721X
Sisällysluettelo Esipuhe................................. 5 1. Väkiluku ja väestön rakenne..................... 7 1.1 Helsingin väkiluku kasvaa.................... 7 1.2 Helsinkiläiset nuorempia kuin keskimäärin suomalaiset....... 8 1.3 Lähes joka toinen ulkomaan kansalainen asuu Helsingin seudulla.. 11 2. Solmitut avioliitot ja avioerot.................... 15 2.1 Miehet avioituvat hieman vanhempina kuin naiset........ 15 2.2 Avioerot ovat siirtyneet myöhäisemmälle iälle.......... 19 3. Syntyneet.............................. 21 3.1 Helsingissä syntyy harvemmin lapsia kuin naapurikunnissa.... 21 3.2 Helsinkiläinen ensisynnyttäjä 29-vuotias............. 21 4. Kuolleet............................... 27 4.1 Kuolleisuuden suunta aleneva.................. 27 5. Muuttoliike............................. 29 5.1 Muuttovilkkaus vähenee iän myötä............... 31 5.2 Helsinkiin tullaan yhä kauempaa kuin täältä lähdetään...... 32 5.3 Maahanmuutto kasvattaa Helsingin väkilukua.......... 34 Käsitteistä............................... 43 Tiivistelmä............................... 49 Liitetaulukot.............................. 51 Taulukkoluettelo........................... 16 Kuvioluettelo............................. 18 Liitetaulukkoluettelo......................... 112 Liite: Helsingin seudun kartta.................... 114 3
Innehållsförteckning Förord.................................. 6 1. Folkmängden och befolkningsstrukturen............... 7 1.1 Helsingfors folkmängd växer................... 7 1.2 Helsingforsborna yngre än finländarna överlag........... 8 1.3 Nästan varannan utländsk medborgare bor i Helsingfors...... 11 2. Ingångna äktenskap och skilsmässor................ 14 2.1 Männen gifter sig något äldre än kvinnorna............ 14 2.2 Skilsmässoåldern har stigit................... 18 3. Födda................................ 2 3.1 Lägre nativitet i Helsingfors än grannkommunerna........ 2 3.2 Förstföderskorna i snitt 29 år gamla i Helsingfors......... 22 4. Döda................................. 26 4.1 Sjunkande dödlighet...................... 26 5. Migration.............................. 27 5.1 Flyttbenägenheten avtar med åldern............... 3 5.2 Långväga inflyttning, kort utflyttning.............. 31 5.3 Invandringen ökar folkmängden i Helsingfors........... 36 Om begreppen............................. 48 Sammandrag.............................. 5 Tabellbilaga.............................. 51 Tabellförtecknin........................... 15 Figurfösteckning........................... 11 Förteckning över tabellbilagor.................... 112 Bilada: Karta över Helsingforsregionen............... 114 4
Esipuhe Käsillä oleva julkaisu Väestönmuutokset Helsingissä 25-27" sisältää tietoja Helsingin väestökehityksen taustalla olevista väestönmuutoksista. Julkaisussa esitetään pitkinä aikasarjoina keskeisimmät tilastotiedot Helsingin väestöstä ja sen rakenteesta, solmituista avioliitoista, avioeroista, hedelmällisyydestä, syntyvyydestä, kuolevuudesta ja muuttoliikkeestä. Vertailutietoja esitetään muualta pääkaupunkiseudulta ja Helsingin seudulta sekä koko maasta. Analyysin lisäksi julkaisu sisältää käytettyjen keskeisimpien väestötieteellisten käsitteiden määrittelyt ja liitetaulukko-osan. Tilastot perustuvat Tilastokeskuksesta hankittuihin aineistoihin. Helsingin väestöstä, sen rakenteesta ja muutoksista on saatavissa tietoja tämän julkaisun lisäksi myös muutoin Tilastoja -sarjassa ja Tilastollisessa vuosikirjassa. Lisäksi Aluesarjat-tilastotietokanta (www.aluesarjat.fi) sisältää väestötilastoja, myös koko Helsingin seudusta kunnittain. Julkaisun toteuttamisesta ovat vastanneet tutkija Tea Tikkanen ja tilastonlaatija Sinikka Kuosmanen. Sen laadintaan ovat osallistuneet myös järjestelmäpäällikkö Eeva-Kaisa Peuranen ja yliaktuaari Pekka Vuori. Helsingissä maaliskuussa 29 Leila Lankinen tietohuoltopäällikkö 5
Förord Föreliggande Väestönmuutokset Helsingissä 25-27" (Befolkningsförändringarna i Helsingfors 25-27) innehåller rön om bakgrunden till befolkningsförändringarna i Helsingfors. Det handlar om långtgående kronologisk statistik om Helsingfors befolkning och dess struktur, ingångna äktenskap, skilsmässor, fruktsamhet, nativitet, mortalitet och migration. Jämförande rön presenteras för övriga Huvudstadsregionen och Helsingforsregionen samt hela landet. Analysen underlättas av förklaringar av de viktigaste demografiska begreppen och en tabellbilaga. Statistiken bygger på material anskaffat från Statistikcentralen. Uppgifter om Helsingfors befolkning, dess struktur och förändringar fås även i serien Statistik och i Helsingfors stads statistiska årsbok. Befolkningsstatistik om de olika kommunerna i Helsingforsregionen finns i Områdesdatabasen (www.aluesarjat.fi). Publikationen har sammanställts av utredare Tea Tikkanen och statistikförare Sinikka Kuosmanen. Även systemchef Eeva-Kaisa Peuranen och överaktuarie Pekka Vuori har deltagit i uppgörandet. Helsingfors, mars 29 Leila Lankinen informationsförsörjningschef 6
1. Väkiluku ja väestön rakenne 1.1 Helsingin väkiluku kasvaa Vuodenvaihteessa 27/8 Helsingin väkiluku oli 568 531 henkeä. Vuosina 25-28 väestölisäys oli 9 485 henkilöä. Yhteensä väestön määrä on kasvanut 22 214 henkilöllä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Väestömäärää kasvatti 199-luvun alkupuolella toteutettu kotikuntalain muutos ja ulkomailta muuttojen voimakas lisääntyminen sekä myös korkea syntyvyys. Kotikuntalain muutos vuonna 1993 mahdollisti opiskelijoiden kirjautumisen opiskelupaikkakunnalle. Vuosien 23 25 tappiollisten väestönkasvun vuosien jälkeen väkiluku on kasvanut noin 3 13 hengellä vuodessa. Pääkaupunkiseudulla ja myös muualla Helsingin seudulla väestömäärä on lisääntynyt kaiken aikaa. Helsingin seudulla asui 1 33 579 henkeä vuodenvaihteessa 27/28, mikä on 24,6 prosenttia koko maan väestöstä. Vuonna 25 Helsingin seutu kasvoi kahdella kunnalla, kun Mäntsälä ja Pornainen liittyivät Helsingin seutuun. Helsingin väestöosuus putosi alle puoleen koko seudusta 198-luvulla, jonka jälkeen osuus on laskenut ja vuodenvaihteessa 27/28 se oli 43,6 prosenttia. Samanaikaisesti muun pääkaupunkiseudun ja muun Helsingin seudun osuus on seudun väestöstä kasvanut. Vuodenvaihteessa 27/8 tuhatta helsinkiläismiestä kohti oli 1 14 naista. Vaikka naisenemmyys on kaiken aikaa hieman laskenut, Helsinki on edelleen selvästi naisvaltaisempi kuin lähikaupungit ja koko maa. Helsinkiläisten siviilisäätyrakenne poikkeaa sekä lähikaupunkien että myös koko maan rakenteesta. Naimisissa olevien osuus on selvästi pienempi ja sekä naimattomien että eronneiden osuudet suurempia kuin vertailualueilla. Vuodesta 22 lähtien siviilisäätytietoihin on lisätty rekisteröidyt parisuhteet. Helsinkiläisistä 53,6 prosenttia on naimattomia ja naimisissa on puolestaan 3,4 prosenttia. Vertailualueita kor- Taulukko 1. Helsingin väestö 1.1.1975 28 Tabell 1. Befolkningen i Helsingfors 1.1.1975 28 Vuosi Määrä Vuosi Määrä Vuosi Määrä (1.1.) (1.1.) (1.1.) 1975 52 961 1987 488 64 1976 497 269 1988 491 148 1999 546 317 1977 492 413 1989 491 777 2 551 123 1978 488 268 199 49 872 21 555 474 1979 485 43 1991 492 499 22 559 718 198 483 675 1992 497 526 23 559 716 1981 482 833 1993 51 518 24 559 33 1982 482 989 1994 58 659 25 559 46 1983 484 124 1995 515 765 26 56 95 1984 484 391 1996 525 31 27 565 521 1985 483 364 1997 532 53 28 568 531 1986 485 263 1998 539 363 Taulukko 2. Helsingin ja vertailualueiden väestö 1.1.197 28 Tabell 2. Befolkningen i Helsingfors och jämförda områden 1.1.197 28 Vuosi Helsinki Muu pääkau- Muu Helsingin Koko maa (1.1.) punkiseutu seutu 197 523 677 17 978 132 745 4 75 961 198 199 483 675 49 691 27 776 329 997 175 917 213 18 4 771 292 4 974 383 1995 515 765 359 188 228 357 5 98 754 2 551 123 394 62 241 47 5 171 32 21 555 474 4 274 244 82 5 181 115 22 559 718 45 235 248 79 5 194 91 23 559 716 412 69 252 322 5 26 295 24 559 33 416 892 256 373 5 219 732 25 559 46 421 366 282 538 5 236 611 26 56 95 427 442 286 399 5 255 58 27 564 521 433 199 291 61 5 276 955 28 568 531 439 8 295 968 5 3 484 Huom. Muu Helsingin seutu = 1 kuntaa 25 lähtien 7
Taulukko 3. Helsingin ja vertailualueiden osuudet koko maan väestöstä 1.1.197 28 Tabell 3. Helsingfors och jämförda områdens andelar av hela landets befolkning 1.1.197 28 Vuosi Helsinki Muu pääkau- Muu Helsingin Muu Suomi Koko maa (1.1.) punkiseutu seutu 197 11,1 3,6 2,8 82,5 1 198 1,1 5,7 3,7 8,5 1 199 9,9 6,6 4,3 79,2 1 1995 1,1 7, 4,5 78,4 1 2 1,7 7,6 4,7 77, 1 21 1,7 7,7 4,7 76,8 1 22 1,8 7,8 4,8 76,6 1 23 1,8 7,9 4,8 76,5 1 24 1,7 8, 4,9 76,4 1 25 1,7 8, 5,4 75,9 1 26 1,7 8,1 5,4 75,7 1 27 1,7 8,2 5,5 75,6 1 28 1,7 8,3 5,6 75,4 1 Huom. 25 lähtien Helsingin seutu 14 kuntaa. keampi leskien osuus johtuu Helsingin naapurikuntia vanhemmasta ikärakenteesta. 1.2 Helsinkiläiset nuorempia kuin keskimäärin suomalaiset Ikärakenteeltaan Helsingin väestö on vanhempaa kuin muualla pääkaupunkiseudulla ja muualla Helsingin seudulla mutta koko maata nuorempaa. 65 vuotta täyttäneiden osuus on suurempi ja lasten sekä koululaisten osuudet ovat selvästi pienempiä kuin naapurikunnissa ja muissa Helsingin seudun kunnissa. Helsinkiläisten iäkkyys naapureihin verrattuna näkyy myös suhteutuksessa koko maan väestöön. Kun kaikkien helsinkiläisten osuus koko maan väestöstä on 1,7 prosenttia, on yli 75-vuotiaiden helsinkiläisten osuus 9,3 prosenttia koko maan väestöstä. Lasten ja nuorten osuus koko maan väestöstä on koko 2-luvun ajan laskenut Helsingissä, kun taas naapurikunnissa ja muualla Helsingin seudulla osuus on kasvanut. Joka kymmenes Suomessa asuva -6-vuotias lapsi asuu Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa. Työikäisten osuus on puolestaan pysynyt lähes samana Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla ja muualla Helsingin seudulla. Vuodenvaihteessa 27/8 helsinkiläisten mediaani-ikä oli 38 vuotta, mikä on kaksi vuotta korkeampi kuin naapurikunnissa, sama kuin muualla Helsingin seudulla asuvien ja kolme vuotta alhaisempi kuin kaikkien suomalaisten. Vuodesta 25 helsinkiläisten mediaani-ikä ei ole noussut. Myös lähikunnissa ja muualla Helsingin seudulla mediaani-ikä on säilynyt samana. Koko maassa mediaani-ikä on noussut vuodella. Kuvio 1. Väkiluvun muutos Helsingissä ja vertailualueilla vuosina 197 28, indeksi 199=1 Figur 1. Folkmängdsförändringen i Helsingfors och jämförda områden i åren 197 28, index 199=1 Indeksi 15 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 Helsinki Muu Helsingin seutu Muu pääkaupunkiseutu Koko maa 8
Taulukko 4. Naisia 1 miestä kohti Helsingissä ja vertailualueilla 1.1.197 28 Tabell 4. Kvinnor per 1 män i Helsingfors och jämförda områden 1.1.197 27 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 26 27 28 Helsinki 1 244 1 253 1 249 1 237 1 22 1 187 1 162 1 145 1 144 1 144 1 14 Muu pääkaupunkiseutu 1 5 1 59 1 59 1 54 1 55 1 52 1 5 1 47 1 44 1 42 1 41 Muu Helsingin seutu 1 53 1 34 1 34 1 26 1 23 1 26 1 25 1 28 1 25 1 26 1 25 Koko maa 1 65 1 67 1 68 1 66 1 62 1 55 1 5 1 44 1 43 1 42 1 41 Huom. Muu Helsingin seutu = 1 kuntaa 25 lähtien Taulukko 5. Väestön siviilisäätyrakenne Helsingissä ja vertailualueilla 1.1.197 28 Tabell 5. Befolkningens civilståndsfördelning i Helsingfors och jämförda områden 1.1.197 28 Vuosi (1.1.) Yhteensä Naimaton Naimisissa Leski Eronnut Helsinki 197 1 46, 43,7 6,1 4,2 1975 1 49,5 33,9 6,1 1,5 198 1 44,6 4,2 7,4 7,8 1985 1 45,5 38,5 7,3 8,6 199 1 47,5 35,9 6,9 9,7 1995 1 49,5 33,9 6,1 1,5 2 1 52, 31,5 5,3 11,2 25 1 52,9 3,7 4,8 11,5 26 1 53,1 3,6 11,6 4,8 27 1 53,3 3,4 11,6 4,7 28 1 53,6 3,4 11,5 4,6 Muu pääkaupunkiseutu 1976 1 45,5 47,5 3,3 3,6 198 1 45,3 46,5 3,5 4,7 1985 1 45,9 45, 3,5 5,6 199 1 47,1 42,6 3,5 6,7 1995 1 47,7 4,8 3,5 8, 2 1 49,1 38,7 3,4 8,8 25 1 49,5 37,8 3,3 9,4 26 1 49,5 37,8 9,4 3,3 27 1 49,5 37,7 9,5 3,3 28 1 49,5 37,7 9,5 3,3 Muu Helsingin seutu 1976 1 45,7 46,3 4,8 3,3 198 1 45,2 45,6 4,8 4,3 1985 1 45,3 44,9 4,8 5, 199 1 46, 43,1 4,6 6,3 1995 1 46,5 41,7 4,4 7,6 2 1 46,8 4,2 4,2 8,8 25 1 46,9 39,7 4, 9,5 26 1 46,9 39,8 9,4 4, 27 1 47, 39,6 9,5 3,9 28 1 47,1 39,5 9,5 3,9 Koko maa 1976 1 46, 44,6 6,4 3, 198 1 45,2 44,1 6,7 3,9 1985 1 45, 43,5 6,8 4,8 199 1 45,4 42, 6,7 5,9 1995 1 46,2 4,1 6,5 7,2 2 1 47, 38,5 6,2 8,3 25 1 47,2 37,8 5,8 9,1 26 27 1 1 47,2 47,3 37,8 37,7 9,2 9,3 5,8 5,7 28 1 47,3 37,6 9,4 5,7 Huom. Muu Helsingin seutu = 1 kuntaa 26 lähtien 9
Taulukko 6. Helsingin ja vertailualueiden osuus koko maan väestöstä ikäryhmittäin 1.1.197 28 Tabell 6. Helsingfors och jämförda områdens andel av hela landets befolkning åldergruppsvis 1.1.197 28 Yhteensä Ikä, vuotta Totalt -6 7-15 16-64 65-74 75+ Helsinki 197 11,1 9,9 8, 11,9 12, 13,3 198 1,1 8,2 7,8 1,5 11,6 12,6 199 9,9 8,3 7,1 1,4 9,9 11,6 1995 1,1 9,2 7,4 1,7 9,2 11,3 2 1,7 9,6 8,2 11,4 9, 1,5 25 1,7 9,3 8,5 11,5 9, 9,6 26 1,7 9,2 8,5 11,6 9, 9,5 27 1,7 9,2 8,5 11,6 9, 9,4 28 1,7 9,1 8,4 11,7 9,1 9,3 Muu pääkaupunkiseutu 197 3,6 4,4 3,7 4,1 1, 1,6 198 5,7 7,2 6,2 5,9 2,9 2,3 199 6,6 7,6 7,1 7,1 3,6 3, 1995 7, 8,5 7,3 7,5 4, 3,3 2 7,6 9,4 8,1 8,1 4,8 3,6 25 8, 9,9 8,8 8,5 5,5 4, 26 8,1 9,9 8,9 8,6 5,7 4,1 27 8,2 1,1 8,9 8,6 5,9 4,3 28 8,3 1,1 9, 8,7 6,1 4,4 Muu Helsingin seutu 197 2,9 3,1 3, 2,9 2,3 2,4 198 3,7 4,4 4,1 3,7 2,7 2,5 199 4,3 4,9 4,9 4,4 2,8 2,7 1995 4,5 5,4 5, 4,6 3, 2,8 2 4,7 5,8 5,4 4,8 3,3 2,8 25 5,4 6,8 6,6 5,4 4, 3,2 26 5,4 6,9 6,8 5,5 4,1 3,3 27 5,5 6,9 6,8 5,6 4,3 3,3 28 5,6 7, 7, 5,6 4,4 3,4 Huom. Muu Helsingin seutu = 1 kuntaa 25 lähtien Kuvio 2. Helsingin ja vertailualueiden ikärakenne 1.1.197 28 Figur 2. Åldersstrukturen i Helsingfors och jämförda åmråden 1.1.197 28 Kuvio 3. Helsingin ja vertailualueiden väestön mediaani-ikä 1.1.197 28 Figur 3. Befolkningens medianålder i Helsingfors och jämförda områden 1.1.197 28 1 Ikä 5 8 4 6 3 4 2-7-8-9--7-8 -7-8-9--7-8 -7-8-9--7-8 -7-8-9--7-8 Helsinki Muu pääkaupunkiseutu Muu Hgin seutu Koko maa -6 7-15 16-19 2-44 45-64 65-74 75+ 2 Helsinki Muu pääkaupunkiseutu Muu Helsingin seutu 1 Koko maa 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 28 1
1.3 Lähes joka toinen ulkomaan kansalainen asuu Helsingin seudulla Ruotsia äidinkielenään puhuvien määrä samoin kuin myös osuus koko väestöstä on laskenut vuosi vuodelta. 2-luvulla ruotsinkielisten määrä on laskenut 1 857 henkilöllä. Vuodenvaihteessa 27/8 ruotsinkielisiä asui pääkaupungissa vakituisesti 34 55, ja heidän osuutensa koko väestöstä oli 6,1 prosenttia. Pääkaupunkiseudun kunnista Kauniainen ja Espoo ovat ruotsinkielisempiä kuin Helsinki. Helsingin seudun muissa kunnissa, paitsi Sipoossa ja Kirkkonummella, samoin kuin koko maassa ruotsinkielisten osuus on pienempi kuin Helsingissä. 199-luvulla selkeä muutos väestön kielijakaumassa oli vieraskielisten eli muun kuin suomen- tai ruotsinkielisten määrän lisääntyminen varsinkin Helsingissä mutta myös muualla. Vuonna 23 vieraskielisten osuus Helsingin väestöstä saavutti ruotsinkielisten osuuden ja siitä lähtien muunkielisten osuus on ylittänyt ruotsinkielisten osuuden. 2-luvun aikana vieraskielisten määrä on kasvanut Helsingissä 2 2 asukkaalla. Vuodenvaihteessa 27/8 vieraskielisiä oli 51 38, mikä on 9, prosenttia helsinkiläisistä. Selvästi yleisin vieras kieli oli venäjä. Äidinkielenään sitä puhui 11 81 henkilöä. Seuraavaksi suurimmat ryhmät ovat viron- ja somalinkieliset, joita oli yhteensä 11 henkilöä. Kolme suurinta kieliryhmää muodostavat lähes puolet koko vieraskielisten ryhmästä. Vieraskielisten määrän lisääntymiseen liittyy suoraan ulkomaan kansalaisten määrän kasvu. Helsingissä ulkomaalaisten määrä viisinkertaistui 199-luvun aikana. Suurin kasvu ajoittui 199-luvun alkupuolelle. 199-luvun alkupuolella Suomeen muuttaneet alkoivat saada Suomen kansalaisuuksia ja se vaikutti osittain siihen, että 199-luvun loppupuolella kasvu oli hitaampaa. Vuonna 27 Suomen kansalaisuuksia myönnettiin 1 247 ulkomaan kansalaiselle. Vuosien 25 27 aikana Suomen kansalaisuus on myönnetty 3 923 henkilölle. Kymmenen vuoden aikana kansalaisuutensa muuttaneista suurimmat kansalaisuusryhmät ovat olleet venäläiset, virolaiset ja somalialaiset. Vuodesta 25 vuoteen 28 ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut 7 97 henkilöllä. Vuodenvaihteessa 27/8 Helsingin väestöstä ulkomaan kansalaisia oli 36 283, mikä on 6,4 prosenttia koko väestöstä. Ulkomaan kansalaisten lisäksi 18 368 helsinkiläisistä oli ulkomailla syntyneitä Suomen kansalaisia. Yhdessä ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla syntyneet suomen kansalaiset muodostavat ulkomaalaistaustaisten ryhmän. Helsinkiläisistä 54 651 oli taustaltaan ulkomaalaisia, mikä 9,6 on prosenttia kaikista helsinkiläisistä. Helsingin osuus Suomen ulkomaalaisista oli huipussaan 199-luvun lopussa, minkä jälkeen se on jonkin verran laskenut. Sen sijaan osuus on noussut naapurikunnissa. Koko maan ulkomaalaisista Helsingissä asui 27,3 prosenttia, muualla pääkaupunkiseudulla 17,1 prosenttia ja muualla Helsingin seudulla 4, prosenttia. Helsingin seudun yhteinen osuus on siten 46,8 prosenttia, eli lähes joka toinen Suomessa vakituisesti asuva ulkomaalainen asuu tällä seudulla. Taulukko 7. Helsingin ruotsinkielisen väestön määrä ja osuus koko väestöstä 1.1.1975 28 Tabell 7. De svenskspråkiga befolknings antal och befolkningsandel i Helsingfors 1.1.1975 28 Vuosi Määrä Vuosi Määrä (1.1.) (1.1.) 1975 52 61 1,5 1992 37 367 7,5 1976 5 874 1,2 1993 36 944 7,4 1977 49 44 1, 1994 36 61 7,2 1978 48 4 9,8 1995 36 517 7,1 1979 46 914 9,7 1996 36 515 7, 198 46 18 9,5 1997 36 596 6,9 1981 45 54 9,3 1998 36 6 6,8 1982 44 178 9,1 1999 36 611 6,7 1983 43 442 9, 2 36 362 6,6 1984 42 731 8,8 21 36 128 6,5 1985 41 864 8,7 22 35 874 6,4 1986 41 298 8,5 23 35 451 6,3 1987 4 621 8,3 24 35 116 6,3 1988 4 46 8,2 25 34 871 6,2 1989 39 336 8, 26 34 774 6,2 199 38 546 7,9 27 34 695 6,1 1991 37 792 7,7 28 34 55 6,1 11
Taulukko 8. Helsingin ja vertailualueiden väestön kielijakauma 1.1.1976 28 Tabell 8. Språkfördelningen i Helsingfors och jämförda områden 1.1.1976 28 Yht. Suomi Ruotsi Muu Helsinki 1976 198 1 1 89,5 89,8 9,7 9,5,8,6 1985 1 9,4 8,6,9 199 1 9,8 7,9 1,3 1995 1 89,2 7,1 3,7 2 1 88, 6,6 5,4 25 1 86,7 6,2 7,1 26 1 86,2 6,2 7,6 27 1 85,6 6,1 8,2 28 1 85, 6,1 9, Muu pääkaupunkiseutu 1976 1 89, 1,4,6 198 1 9, 1,,3 1985 1 9,1 9,2,7 199 1 9,4 8,6 1, 1995 1 89,6 8, 2,3 2 25 1 1 88,8 87,4 7,4 6,9 3,8 5,7 26 1 87, 6,8 6,2 27 1 86,6 6,7 6,7 28 1 86, 6,6 7,3 Muu Helsingin seutu 1976 1 91,2 8,5,3 198 1 91,8 8,2,2 1985 1 91,9 7,7,3 199 1 92,2 7,1,6 1995 1 91,9 6,9 1,3 2 1 91,7 6,6 1,7 25 1 92,3 5,9 1,9 26 1 92,2 5,8 2, 27 1 92,1 5,7 2,2 28 1 91,9 5,7 2,4 Koko maa 1976 1 93,3 6,4,3 198 1 93,5 6,3,1 1985 1 93,6 6,1,3 199 1 93,6 6,,4 1995 1 93, 5,8 1,2 2 1 92,5 5,7 1,8 25 1 91,9 5,5 2,6 26 1 91,7 5,5 2,8 27 1 91,5 5,5 3, 28 1 91,2 5,5 3,3 Huom. Muu Helsingin seutu = 1 kuntaa 25 lähtien 12
Kuvio 4. Ulkomaan kansalaiset Helsingissä ja vertailualueilla 1.1.198 28 Figur 4. Utländska medborgare i Helsingfors och jämförda områden 1.1.198 28 Kuvio 5. Ulkomaan kansalaisten osuus koko maasta Helsingissä ja vertailualueilla 1.1.198 28 Figur 5. Andel utländska medborgare i Helsingfors och jämförda områden av alla utländska medborgare i Finland 1.1.198 28 Lkm. 14 12 1 8 6 4 2 198 199 1995 2 25 28 Helsinki Muu pääkaupunkiseutu Muu Hgin seutu Muu Suomi 6 5 4 3 2 1 198 1985 199 1995 2 25 28 Helsinki Muu pääkaupunkiseutu Muu Helsingin seutu Muu Suomi Taulukko 9A. Ulkomaan kansalaiset Helsingissä ja vertailualueilla 1.1.198 28 Tabell 9A. Utländska medborgare i Helsingfors och jämförda områden 1.1.198 28 Helsinki Muu pääkau- Muu Hgin Helsingin Muu Suomi Koko maa punkiseutu seutu seutu yht. 198 3 459 1 739 536 5 734 6 329 12 63 1985 4 31 2 464 715 7 48 9 273 16 753 199 5 642 2 893 1 44 9 579 11 595 21 174 1995 18 669 7 775 2 737 29 181 32 831 62 12 2 25 884 12 545 3 414 41 843 45 837 87 68 25 29 186 17 641 4 62 5 889 57 457 18 346 26 3 77 19 58 4 343 54 171 59 681 113 852 27 33 196 2 543 4 783 58 522 63 217 121 739 28 36 283 22 77 5 263 64 253 68 455 132 78 Osuus alueen koko väestöstä, 198,7,6,3,6,2,3 1985,9,8,4,8,2,3 199 1,2,9,5,9,3,4 1995 3,6 2,2 1,2 2,6,9 1,2 2 4,7 3,2 1,4 3,5 1,1 1,7 25 5,2 4,2 1,4 4, 1,4 2,1 26 5,5 4,5 1,5 4,3 1,5 2,2 27 5,9 4,7 1,6 4,5 1,6 2,3 28 6,4 5,2 1,8 4,9 1,7 2,5 Osuus koko maasta, 198 28,7 14,4 4,4 47,5 52,5 1 1985 25,7 14,7 4,3 44,6 55,4 1 199 26,6 13,7 4,9 45,2 54,8 1 1995 3,1 12,5 4,4 47,1 52,9 1 2 29,5 14,3 3,9 47,7 52,3 1 25 26,9 16,3 3,7 47, 53, 1 26 27, 16,7 3,8 47,6 52,4 1 27 27,3 16,9 3,9 48,1 51,9 1 28 27,3 17,1 4, 48,4 51,6 1 Huom. Muu Helsingin seutu = 1 kuntaa 25 lähtien 13
Taulukko 9B. Suomen kansalaisuuden saaneet äidinkielen mukaan Helsingissä 1991 27 Tabell 9B. Personer som fått finländsk medborgarskap enligt modersmål i Helsingfors 1991 27 Yhteensä Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Englanti Muu josta Arabia Kiina Kurdi Somali Viro 1991 271 53 6 31 15 166.......... 1992 194 33 4 39 5 113.......... 1993 199 38 9 45 7 1.......... 1994 162 38 4 33 7 8.......... 1995 168 49 5 22 2 9.......... 1996 259 48 3 54 8 146.......... 1997 352 4 9 55 9 239.......... 1998 1 15 13 14 156 26 86.......... 1999 1 561 134 8 251 21 1 147 12 15 1 114 47 2 839 118 7 178 16 52 38 3 36 173 63 21 884 119 6 235 9 515 51 32 5 114 64 22 896 13 6 21 15 562 6 24 36 16 86 23 1 358 162 13 575 29 579 59 22 39 131 96 24 1 983 188 9 82 38 928 76 35 7 74 152 25 1 464 13 13 526 45 777 63 19 72 22 47 26 1 212 66 11 358 2 757 64 15 83 294 34 27 1 247 78 1 391 23 745 73 16 53 251 23 9C. Suomen kansalaisuuden saaneet aikaisemman kansalaisuuden mukaan 1998 27 9C. Personer som fått finländskt medborgarskap enligt tidigare medborgarskap 1998 27 Aikaisempi 1998 1999 2 25 26 27 1998 27 kansalaisuus yhteensä Yhteensä 1 15 1 561 839 1 464 1 212 1 247 12 549 Eurooppa 226 389 274 753 51 552 5 35 EU-maat 62 134 119 155 95 155 1 531 Viro 35 19 1 89 5 43 1 1 Ruotsi 8 5 8-18 15 74 Muu Pohj.- ja Länsi-Eurooppa 3-1 6 6 3 35 Muu Eurooppa 161 255 154 592 49 444 3 834 Ent. Neuvostoliitto 21 43 8 27 1 7 235 Venäjä 122 168 119 429 38 357 2 819 Ukraina 2 7 12 38 17 12 192 Afrikka 398 656 249 291 389 341 3 14 Somalia 224 594 172 2 288 248 2 149 Pohjois-Amerikka 2-4 37 15 12 13 Latinalainen Amerikka ja Karibia 23 1 23 23 13 12 223 Kaakkois- ja Itä-Aasia 79 78 69 67 38 45 749 Keski- ja Länsi-Aasia 28 15 126 248 214 256 1 996 Australia ja Oseania - - - 7 3 3 29 Valtioton ja tuntematon 167 278 94 38 3 26 966 Ilman kansalaisuutta 82 94 76 27 25 18 614 Tuntematon 85 184 18 11 5 6 35 14
2. Solmitut avioliitot ja avioerot 2.1 Miehet avioituvat hieman vanhempina kuin naiset Vuoden 27 aikana Helsingissä solmittiin 3 973 avioliittoa, 2 avioliittoa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Avioituneisuus on laskenut 197-luvulta lähtien. 199-luvulta lähtien avioituneisuuden vähentyminen hidastui ja 2-luvulla avioituneisuus on ollut 199-luvun tasoa. Määrällisesti 2-luvulla on vuosittain solmittu avioliittoja hieman enemmän. Vuonna 27 avioituneisuus nousi kaikilla vertailualueilla. Alueiden väliset erot ovat tasoittuneet viime vuosina ja naapurikunnissa avioituneisuus on hieman yleisempää kuin Helsingissä, mutta muualla seudulla ja koko maassa se on matalampi. Solmittujen avioliittojen määrään ja avioituvuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat väestön ikärakenne ja avoliittojen lisääntyminen. Myös avioerojen yleistyminen vaikuttaa avioliittojen määrään uusien avioliittojen lisääntyessä. Avioituneisuus on yleistynyt vanhemmissa ikäryhmissä niin miehillä kuin naisillakin kymmenen kuluneen vuoden aikana. Avioitumisikä on yleistynyt kaikissa yli 3-vuotiaden ikäryhmissä. Suhteellisesti eniten miehet avioituvat 3 34 -vuotiaina ja naiset puolestaan nuorempana 25 29-vuotiaina. Helsinkiläiset naiset solmivat ensimmäisen avioliittonsa vuoden vanhempina kuin koko maassa ja miehet saman ikäisinä. Miehillä ja naisilla mediaani-ikä ensimmäistä kertaa vihille mennessä on noussut vuosikymmenestä toiseen. Molemmilla sukupuolilla mediaani-ikä on noussut viisi vuotta reilun 3 vuoden aikana. Vuonna 27 ensimmäisen avioliittonsa solmineiden miesten mediaani-ikä oli 3 vuotta ja naisilla vastaava ikä oli 29 vuotta. Ero avioituvien miesten ja naisten mediaani-iän välillä on kutistunut yhteen vuoteen viimeisen kolmen vuoden aikana. Koko maassa se on vielä kaksi vuotta. Solmituista avioliitoista 58,9 prosenttia on sellaisia, joissa avioliitto on molemmille ensimmäinen. Suurin osa avioliiton solmineista miehistä on 3 34-vuotiaita ja naisista 25 29-vuotiaita. Miesten avioitumisikä on vanhentunut. Vuonna 27 miehistä 27,1 prosenttia avioitui 3 34-vuotiaina ja naisista 32,8 prosenttia 25 29-vuotiaina. 197-luvun alussa naisista yli puolet ja miehistä lähes puolet oli 2 24 -vuotiaita ja vielä 199-luvun alussa alle puolet aviopareista oli yli 3-vuotiaita. Nykyään tämän ikäiset morsiusparit ovat melko harvinaisia. 3 vuotta täyttäneiden osuus avioliiton solmineista on kasvanut. Nykyisin yli 66 prosenttia helsinkiläisistä miehistä avioituu yli 3-vuotiaina ja vastaavasti helsinkiläisistä naisista vajaa 54 prosenttia. Tähän on vaikuttanut avioliittoja edeltävien avoliittojen yleistymisen lisäksi toisten ja kolmansien avioliittojen lisääntyminen. Naapurikunnissa avioidutaan jonkin verran nuorempina kuin Helsingissä, mutta muualla Helsingin seudulla avioidutaan hieman vanhempina kuin Helsingissä. Naisilla ensimmäisen avioliiton osuus kaikista solmituista liitoista on 8,2 prosenttia, kun miehillä se on hieman alhaisempi eli 78,5 prosenttia. Näin ollen mie- Taulukko 1. Solmitut avioliitot Helsingissä 1975 27 Tabell 1. Ingångna äktenskap i Helsingfors 1975 27 Vuosi Määrä 1 Vuosi Määrä 1 1975 4 37 12,6 1992 3 263 9,9 1976 4 395 13,9 1993 3 485 1,5 1977 4 135 13,2 1994 3 456 1,3 1978 3 882 12,5 1995 3 396 9,9 1979 3 97 12,6 1996 3 528 1,1 198 3 758 12,2 1997 3 497 9,9 1981 3 849 12,4 1998 3 623 1,1 1982 3 965 12,8 1999 3 75 1,2 1983 3 665 11,7 2 3 894 1,6 1984 3 675 11,8 21 3 685 9,9 1985 1986 3 284 3 481 1,5 11, 22 23 3 945 3 658 1,5 9,8 1987 3 526 11, 24 4 167 11,2 1988 3 516 1,9 25 3 992 1,7 1989 3 173 9,8 26 3 771 1, 199 3 483 1,7 27 3 973 1,5 1991 3 593 11, 1 Tuhatta 2-64-vuotiasta kohti 15
Taulukko 11. Avioituneisuus Helsingissä ja vertailualueilla 197 27 Tabell 11. Giftermålstal i Helsingfors och jämförda områden 197 27 Vuosi Helsinki Muu pääkau- Muu Helsin- Koko maa punkiseutu gin seutu Lkm. 1 1 1 1 197 6 277 18,9 11,.. 15,5 1975 4 37 12,6 1,5 12,7 11,4 198 3 758 12,2 11,4 11,4 1,3 1985 3 284 1,5 9,5 11, 8,6 199 3 483 1,7 1,5 1,9 8,2 1991 3 593 11, 1,3 8,9 8,1 1992 3 263 9,9 9,8 8,1 7,7 1993 3 485 1,5 9,9 8,6 8, 1994 3 456 1,3 9,8 8,3 8,1 1995 3 396 9,9 9,4 7,8 7,7 1996 3 528 1,1 9,6 8, 7,9 1997 3 497 9,9 9,6 7,5 7,6 1998 3 623 1,1 9,8 7,5 7,7 1999 3 75 1,2 1,1 8, 7,8 2 3 894 1,6 1,3 8,7 8,3 21 3 685 9,9 1, 8,8 7,9 22 3 945 1,5 1,9 9,3 8,6 23 3 658 9,8 9,8 8,9 8,2 24 4 167 11,2 11,1 1,1 9,3 25 3 992 1,7 11, 9,2 9,2 26 3 771 1, 1,5 9,3 8,9 27 3 973 1,5 11,1 9,5 9,2 1 Tuhatta 2-64-vuotiasta kohti Huom. 25 lähtien Muu Hgin seutu = 1 kuntaa het menevät naisia useammin toisen ja useammankin kerran naimisiin. Suomenkieliset solmivat avioliittonsa useimmiten toisen suomenkielisen kanssa, naisista noin 85,4 prosenttia ja miehistä 92,7 prosenttia. Kieliuskollisuus on säilynyt, vaikka 199-luvulta lähtien muun kuin suomen- tai ruotsinkieliset puolisot ovat yleistyneet, naisilla kuitenkin enemmän kuin miehillä. Vuonna 27 suomenkielisistä naisista 11 prosenttia solmi avioliiton muunkielisen miehen kanssa, kun vastaavasti suomenkielisistä miehistä 4,5 prosenttia avioitui muunkielisen naisen kanssa. Sitä vastoin kieliuskollisuus on huomattavasti vähäisempää ruotsin- ja muunkielisillä. Vuonna 27 ruotsinkielisistä miehistä 42 prosenttia meni ruotsinkielisen vaimon kanssa naimisiin ja ruotsinkielisillä vaimoilla 48 prosentilla oli ruotsinkielinen mies. Muunkielisistä naisista 62 prosenttia avioitui muunkielisen miehen kanssa. Muunkielisistä miehistä 39 prosenttia solmi avioliiton muunkielisen naisen kanssa. Muunkieliset miehet valitsevat useammin suomenkielisen puolison kuin muunkieliset naiset. Kuvio 6. Avioituneisuus iän ja sukupuolen mukaan Helsingissä 197 27 Figur 6. Giftermålstalet enligt ålder och kön i Helsingfors 197 27 o/oo 12 1 8 6 4 2 o/oo 12 1 8 Naiset 197 1975 198 1985 199 1995 2 27 Miehet 6 4 2 197 1975 198 1985 199 1995 2 27-19 2-24 25-29 3-34 35-39 4-49 16
Taulukko 12. Ensimmäisen avioliittonsa solmineiden mediaani-ikä Helsingissä ja koko maassa 1971 27 Tabell 12. Medianålder för ingående av första äktenskap i Helsingfors och hela landet 1971 27 Vuosi Helsinki Koko maa Miehet Naiset Ikäero Miehet Naiset Ikäero 1971-75 1 25, 24, 1, 24, 23, 1, 1976-8 1 26, 25, 1, 25, 23, 2, 1981-85 1 27, 26, 1, 26, 23, 3, 1986-9 1 27,5 26,5 1, 27, 25, 2, 1991-95 1 28, 27,5 1, 28, 26, 2, 1996-1 29, 28, 1, 29, 27, 2, 21-5 1 29,8 28,2 1,6 29,2 27,2 2, 21 29, 28, 1, 29, 27, 2, 22 3, 28, 2, 29, 27, 2, 23 3, 28, 2, 29, 27, 2, 24 3, 28, 2, 29, 27, 2, 25 3, 29, 1, 3, 28, 2, 26 3, 29, 1, 3, 28, 2, 27 3, 29, 1, 3, 28, 2, 1 Vuosikeskiarvo Kuvio 7. Solmitut avioliitot aviopuolisoiden iän mukaan Helsingissä 197 27 ja vertailualueilla 27 Figur 7. Ingångna äktenskap enligt makarnas ålder i Helsingfors 197 27 och jämförda områden 27 Kuvio 8. Solmitut avioliitot sukupuolen ja avioliiton järjestysluvun mukaan Helsingissä 1971 27 ja koko maassa 27 Figur 8. Ingångna äktenskap enligt kön och äktenskapets ordningsföljd i Helsingfors 1971 27 och hela landet 27 1 Miehet 1 Miehet 8 6 4 8 6 2 4 197 198 199 27 27 27 27 2 Helsinki Muu PKS Muu HS 15-19 2-24 25-29 3-34 35-39 4- Koko maa -71-75 -76-8 -81-85 -86-9 -91-95 -96-2 21-5 I II III- Tunt. 26 27 27 Koko maa 1 Naiset 1 Naiset 8 8 6 6 4 2 197 198 199 27 27 27 27 Helsinki Muu PKS Muu HS 15-19 2-24 25-29 3-34 35-39 4- Koko maa 4 2-71- 75-76- 8-81- 85-86- 9-91- 95-96- 21-26 27 27 2 5 Koko maa I II III- 17
Kuvio 9. Solmitut avioliitot aviopuolisoiden äidinkielen mukaan Helsingissä 197 27 Figur 9. Ingångna äktenskap enligt makarnas modersmål i Helsingfors 197 27 1 Suomenkielinen mies 1 Suomenkielinen nainen 8 8 6 6 4 4 2 2 197 1975 198 1985 199 1995 2 27 Suomenkielinen vaimo Ruotsinkielinen vaimo Muunkielinen vaimo 197 1975 198 1985 199 1995 2 27 Suomenkielinen mies Ruotsinkielinen mies Muunkielinen mies 1 Ruotsinkielinen mies 1 Ruotsinkielinen nainen 8 8 6 6 4 4 2 2 197 1975 198 1985 199 1995 2 27 Suomenkielinen vaimo Ruotsinkielinen vaimo Muunkielinen vaimo 197 1975 198 1985 199 1995 2 27 Suomenkielinen mies Ruotsinkielinen mies Muunkielinen mies 1 Muunkielinen mies 1 Muunkielinen nainen 8 8 6 6 4 4 2 2 197 1975 198 1985 199 1995 2 27 Suomenkielinen vaimo Ruotsinkielinen vaimo Muunkielinen vaimo 197 1975 198 1985 199 1995 2 27 Suomenkielinen mies Ruotsinkielinen mies Muunkielinen mies 18
2.2 Avioerot ovat siirtyneet myöhäisemmälle iälle Kuvio 1. Avioerot aviopuolisoiden iän mukaan Helsingissä 197 27 Figur 1. Skilsmässor enligt makarnas ålder i Helsingfors 197 27 1 8 6 4 2 1 8 6 4 2 Miehet 197 1975 198 1985 199 1995 2 23 24 25 26 27-24 25-29 3-34 35-39 4-44 45-49 5- Naiset 197 1975 198 1985 199 1995 2 23 24 25 26 27-24 25-29 3-34 35-39 4-44 45-49 5- Helsingissä eroon päättyi yhteensä 1 654 avioliittoa vuonna 27, mikä on 54 avioeroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Avioerojen määrä ja eronneisuus on hieman vähentynyt vuosituhannen alusta lähtien. Vuosina 21-25 keskimäärin 1 748 avioliittoa päätyi eroon. Vuonna 1989 voimaan tullut uusi avioliittolaki helpotti eroamista ja eroaminen yleistyi. Avioerojen määrä kasvoi ja saavutti uuden tason, joka on suurin piirtein säilynyt samana pienistä vuosivaihteluista huolimatta. Jos suhteutetaan avioerot riskijoukkoon eli voimassa oleviin avioliittoihin, Helsingissä eronneisuus on lähikuntia hieman ja koko maata selvästi yleisempää. Eronneet ovat vuosi vuodelta vanhempia, mikä on osaltaan seurausta siitä, että avioon mennään myöhemmällä iällä. Eronneista miehistä vain kymmenen prosenttia ja naisista 17,5 prosenttia on alle 3-vuotiaita erotessaan. Sitä vastoin 35 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut. Sekä miehille että naisille yleisintä on erota yli 5-vuotiaana. Miehellä eroaminen on yleistynyt viime vuosiin verrattuna myös 4 44-vuotiaina. Naisten eroamien on yleistynyt yli 5-vuotiaina kuluneen kolmen vuoden aikana. 35 39-vuotiaiden naisten joukossa eroaminen sitä vastoin on vähentynyt, mikä oli vielä vuonna 24 yleisin ikä erota. Miesten mediaani-ikä erotessa oli 41,5 vuotta ja naisilla 39 vuotta vuonna 27. Avioliiton purkautuessa miesten keski-ikä on noussut kolme vuotta ja naisten 2,5 vuotta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuosi vuodelta yhä suurempi osa eroaa lyhyemmän avioliiton jälkeen. Vuoden 27 aikana eronneista kolmannes oli ollut naimisissa alle viisi vuotta, ja 15,9 prosenttia avioliitoista kesti korkeintaan kaksi vuotta. 27,4 prosenttia avioeroista tapahtui yli 15 vuotta kestäneen avioliiton jälkeen. Koko 2-luvun ajan keskimääräinen avioliiton kestoaika on ollut kahdeksan vuotta. Taulukko 13. Eronneisuus Helsingissä ja vertailualueilla 1971 27 Tabell 13. Skilsmässofrekvenssen i Helsingfors och jämförda områden 1971 27 Helsinki Muu pääkaupunkiseutu Muu Helsingin seutu Koko maa Lkm. 1 2 Lkm. 1 2 Lkm. 1 2 Lkm. 1 2 1971-75 3 1 641 15, 5, 827.......... 8 727 8,4 3,2 1976-8 3 1 73 17, 5,5 858 13,9 5,3 448 11,4 4,4 1 51 9,5 3,6 1981-85 3 1 441 15,2 4,6 851 12,8 4,6 442 1,4 3,9 9 538 9, 3,3 1986-9 3 1 65 17,9 5, 1 36 14,6 4,9 59 12,9 4,6 11 898 11,3 3,9 1991-95 3 1 84 2,6 5,4 1 183 16,3 5,2 699 14,9 5, 13 26 12,9 4,3 1996-3 1 896 21,7 5,3 1 338 17,7 5,4 771 16, 5,3 13 819 13,7 4,4 21-5 3 1 748 2,2 4,7 1 284 16,2 4,8 787 15,4 5, 13 44 13,5 4,2 21 1 876 21,5 5, 1 277 16,5 4,9 787 15,9 5,2 13 568 13,7 4,3 22 1 735 2, 4,6 1 195 15,3 4,5 757 15,1 4,9 13 36 13,5 4,2 23 1 731 2, 4,6 1 47 17,8 5,3 798 15,8 5,1 13 475 13,6 4,3 24 1 699 19,7 4,5 1 259 15,8 4,7 79 15,4 5, 13 234 13,4 4,2 25 1 697 19,7 4,5 1 281 15,9 4,7 81 14,7 4,6 13 383 13,5 4,2 26 1 78 19,8 4,5 1 298 15,9 4,7 81 14,1 4,6 13 255 13,3 4,2 27 1 654 19,1 4,4 1 269 15,4 4,6 799 13,7 4,5 13 224 13,3 4,1 1 Tuhatta voimassa olevaa avioliittoa kohti 2 Tuhatta 2-64-vuotiasta kohti 3 Vuosikeskiarvo Huom! Vuodesta 22 lähtien on siviilisäätytietoihin lisätty rekisteröidyt parisuhteet. Huom. Muu Helsingin seutu = 1 kuntaa 25 lähtien 19
Kuvio 11. Avioerot avioliiton kestoajan mukaan Helsingissä 197 27 Figur 11. Skilsmässor enligt äktenskapets längd i Helsingfors 197 27 Kuvio 12. Avioerot lasten määrän mukaan Helsingissä 1975 27 Figur 12. Skilsmässor enligt antal barn i Helsingfors 1975 27 1 8 6 4 2 197 1975 198 1985 199 2 21 22 23 24 25 26 27-2 3-4 5-9 1-14 15-5 45 4 35 3 25 2 1 2 15 1 5 3 4-1975 198 199 1995 2 27 Huom. Vuosien 1983-86 tietoja ei ole saatavissa. Naisten eroaminen ensimmäisestä avioliitosta on hieman yleisempää kuin miesten. Naisista 75,7 prosenttia erosi ensimmäisestä avioliitosta. Eroaminen ensimmäisestä avioliitosta on vähentynyt sekä miehillä että naisilla, mutta sitä vastoin se on yleistynyt erityisesti kolmannesta ja sitä useammasta avioliitosta. Lapsettomien avioparien eroaminen on yleistynyt, kun taas yksi- ja kaksilapsisten aviopuolisoiden erot ovat hieman laskeneet 199-luvulta lähtien. Vuonna 27 avioeroon päättyneistä pareista 45,6 prosenttia oli lapsettomia. Eronneista pareista yksi lapsi oli 23,2 prosentilla ja viidenneksellä oli kaksi lasta erotessaan. Suhteellisesti yli kolmilapsisten parien erot ovat hieman vähentyneet viime vuosina. Keskimäärin avioeroperheissä oli,9 lasta vuonna 27. Vuonna 27 avioeroon päättyneisiin avioliittoihin oli syntynyt 877 lasta. Todellisuudessa avioeroperheissä on vuosittain enemmän lapsia, sillä edellä mainitussa luvussa ei ole huomioitu kummankin puolison aiemmissa avioliitoissa syntyneitä lapsia, jotka asuivat äitinsä tai isänsä luona. Lisäksi luvusta puuttuvat eronneelle parille ennen avioliittoa syntyneiden lasten määrä. Taulukko 14. Avioerot avioliiton järjestysluvun mukaan Helsingissä 1971 27 Tabell 14. Skilsmässor enligt äktenskapets ordningsföljd i Helsingfors 1971 27 Vuosi Miehen avioliiton järjestysluku Vaimon avioliiton järjestysluku Yht. 1 1 2 3 - Yht. 1 1 2 3-1971-75 2 1 641 1 48 197 36 1 641 1 456 16 25 1976-8 2 1 73 1 458 195 44 1 73 1 513 16 26 1981-85 2 1 441 1 26 192 43 1 441 1 244 167 29 1986-9 2 1 65 1 331 234 4 1 65 1 366 28 3 1991-95 2 1 811 1 456 265 47 1 811 1 523 238 44 1996-2 1 923 1 542 293 56 1 923 1 593 262 56 21-5 2 1 88 1 412 39 66 1 88 1 453 286 61 26 1 764 1 321 285 65 1 764 1 356 288 66 27 1 698 1 244 297 77 1 698 1 285 292 77 1971-75 2 1 85,8 12, 2,2 1 88,8 9,7 1,6 1976-8 2 1 85,6 11,4 2,6 1 88,8 9,4 1,6 1981-85 2 1 83,7 13,3 3, 1 86,4 11,6 2, 1986-9 2 1 82,9 14,6 2,5 1 85,1 13, 1,9 1991-95 2 1 8,4 14,7 2,6 1 84,1 13,1 2,4 1996-2 1 8,2 15,2 2,9 1 82,8 13,6 2,9 21-5 2 1 78,1 17,1 3,6 1 8,3 15,8 3,4 26 1 74,9 16,2 3,7 1 76,9 16,3 3,7 27 1 73,3 17,5 4,5 1 75,7 17,2 4,5 1 Ml. järjestysluku tuntematon 2 Vuosikeskiarvo 2
3. Syntyneet 3.1 Helsingissä syntyy harvemmin lapsia kuin naapurikunnissa Vuoden 27 aikana elävänä syntyi 6 79 lasta, 77 lasta vähemmän kuin edellisen vuoden aikana. 2-luvun aikana on syntynyt yhteensä vajaa 5 uutta helsinkiläistä. Syntyneiden määrä on vaihdellut vain vähän 2 luvun aikana. Eniten syntyneitä oli vuonna 23, jolloin syntyi 22 lasta enemmän kuin vuonna 27. Yleinen syntyvyysluku on viimeisen kolmen vuosikymmenen kuluessa laskenut Helsingissä. Vuonna 27 se laski 1,7 promilleen, mikä on alhaisin luku koko tarkasteluajanjaksona. Naapurikuntien naiset synnyttävät suhteellisesti useammin kuin helsinkiläiset. Myös muualla Helsingin seudulla naiset saavat helsinkiläisiä useammin lapsia. Koko maassa syntyvyys on vain hieman yleisempää kuin Helsingissä. Määrällisesti vertailualueilla elävänä syntyneiden määrät ovat kasvaneet koko 2-luvun ajan muualla paitsi Helsingissä. Synnyttäneistä äideistä 8 prosenttia on suomenkielisiä, hieman yli viisi prosenttia ruotsinkielisiä ja vajaa 15 prosenttia muunkielisiä. Yleisellä hedelmällisyysluvulla mitattuna eli tuhatta 15 49-vuotiasta naista kohden muunkielisille syntyy selvästi enemmän lapsia kuin suomen- tai ruotsinkielisille. Vuonna 27 tuhatta 15 49-vuotiasta muunkielistä naista kohden syntyi 57,3 lasta, kun samaan aikaan suomenkielisiä kohden syntyi 38, lasta. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, montako lasta yksi nainen synnyttäisi hedelmällisen kautensa aikana. Vuoden 27 syntyvyyden mukaan helsinkiläinen suomenkielinen nainen synnyttäisi 1,26 lasta, ruotsinkielinen nainen 1,4 ja muunkielinen 1,75. Kokonaishedelmällisyysluvussa on ollut vain pieniä vuosimuutoksia suomen- ja ruotsinkielisillä, mutta muunkielisten kokonaishedelmällisyysluku on selvästi laskenut, mutta on vielä selvästi korkeampi kuin suomen- tai ruotsinkielisten. Samalla kun kaikkien kokonaishedelmällisyys on laskenut, vieraskielisten äitien synnyttämien lasten määrä on tasaisesti kasvanut. Lapsen äidinkieleksi ilmoitetaan suhteellisesti useammin suomen tai muu kieli kuin ruotsin kieli. 82 prosentille lapsista vanhemmat ilmoitti äidinkieleksi suomen ja lähes 11 prosenttia syntyneistä lapsista ilmoitettiin vieraskielisiksi. Avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten osuus kasvoi avoliittojen yleistymisen myötä sekä Helsingissä että muualla vuosituhannen vaihteeseen asti. 2-luvulla aviottomana syntyneiden osuus pysynyt noin 4 prosentin tasolla. Vuonna 27 helsinkiläisäideille elävänä syntyi 2 434 avioliiton ulkopuolista Kuvio 13. Yleinen syntyneisyysluku Helsingissä ja vertailualueilla 1975 27 Figur 13. Allmänna födelsetalet i Helsingfors och jämförda områden 1975 27 2 15 1 5 1975 198 1985 199 1995 2 27 Helsinki Muu Hgin seutu Muu pääkaupunkiseutu Koko maa lasta. Sama kehityssuuntaus on ollut Helsingin lisäksi myös naapurikunnissa ja muualla Suomessa. Muualla pääkaupunkiseudulla aviottomana syntyneiden lasten osuus on kaikkein matalin vertailualueista, 24,5 prosenttia vuonna 27. Helsingissä ja myös muualla maassa kuolleena syntyneiden osuus on alle puoli prosenttia kaikista syntyneistä. 3.2 Helsinkiläinen ensisynnyttäjä 29-vuotias Synnyttäjien keski-ikä ei ole enää noussut 2-luvulla vaan saavutti 31 ikävuoden, jossa se on pysynyt. 199-luvun loppupuolelle asti kestänyt nouseminen on pysähtynyt. Vuonna 27 ensisynnyttäjien mediaani-ikä oli 29 vuotta, kun 197-luvun puolessa välissä vastaava ikä oli 25 vuotta. Myös toisen ja kolmannen lapsen syntyminen on myöhentynyt, toinen lapsi synnytetään 32-vuotiaana ja kolmas 33-vuotiaana. Aviottomat äidit 21
Taulukko 15A. Elävänä syntyneet äidin iän ja äidin äidinkielen mukaan 1995 27 Tabell 15A. Barn födda levande enligt moderns ålder och moderns modersmål 1995 27 Vuosi Syntyneiden lukumäärä Syntyneitä/1 15-49-v. naista Äidin äidinkieli Äidin äidinkieli Yhteensä Suomi Ruotsi Muu Yhteensä Suomi Ruotsi Muu 1995 6 659 5 864 318 477 45, 43,8 41,1 76,7 1996 6 51 5 619 341 541 43,6 41,8 44,3 79,2 1997 6 45 5 528 319 558 42,8 41, 41,7 74,8 1998 6 244 5 36 267 617 41,4 39,7 34,9 75,1 1999 6 316 5 373 325 618 41,7 39,8 42,4 69,9 2 6 282 5 335 329 618 41,3 39,5 43,1 66,3 21 6 167 5 226 296 645 4,4 38,7 38,9 65, 22 6 64 5 97 293 674 39,8 38, 38,6 63,4 23 6 297 5 259 38 73 41,6 39,7 4,8 64,3 24 6 18 5 157 286 737 41,1 39,4 38,2 61,2 25 6 13 4 972 318 813 4,7 38,4 42,6 63,4 26 27 6 156 6 79 4 975 4 882 38 315 873 882 4,9 4,1 38,6 38, 41, 41,6 62,5 57,3 Taulukko 15B. Elävänä syntyneet äidin äidinkielen mukaan 1994 27 Tabell 15B. Barn födda levande enligt moderns modersmål 1994 27 Äidin äidinkieli Yhteensä Suomi Ruotsi Muu 1994 1 88,6 5,1 6,3 1995 1 88, 4,8 7,2 1996 1 86,4 5,2 8,3 1997 1 86,3 5, 8,7 1998 1 85,8 4,3 9,9 1999 1 85,1 5,1 9,8 2 1 84,9 5,2 9,9 21 1 84,7 4,8 1,5 22 1 84, 4,8 11,1 23 1 83,5 4,9 11,6 24 1 83,4 4,6 11,9 25 1 81,5 5,2 13,3 26 1 8,8 5, 14,2 27 1 8,3 5,2 14,5 Taulukko 15C. Elävänä syntyneet lapsen äidinkielen mukaan 1995 27 Tabell 15C. Barn födda levande enligt barnets modersmål 1995 27 Lapsen äidinkieli Yhteensä Suomi Ruotsi Muu 1995 6 66 5 915 422 323 2 6 282 5 349 387 546 21 6 169 5 236 372 561 22 6 64 5 11 366 588 23 6 299 5 346 429 524 24 6 18 5 222 42 556 25 6 13 5 89 43 584 26 6 156 5 168 393 595 27 6 79 4 993 427 659 1995 1 88,8 6,3 4,8 2 1 85,1 6,2 8,7 21 1 84,9 6, 9,1 22 1 84,3 6, 9,7 23 1 84,9 6,8 8,3 24 1 84,5 6,5 9, 25 1 83,4 7, 9,6 26 1 84, 6,4 9,7 27 1 82,1 7, 1,8 22
Taulukko 16. Syntyvyys Helsingissä ja vertailualueilla 1976 27 Tabell 16. Nativiteten i Helsingfors och jämförda områden 1976 27 Vuosi Elävänä Yleinen Nettouusiu- Kuolleena Aviottomana syntyneet synt.luku tumisluku syntyneet syntyneet Helsinki 1976-8 1 5 994 12,3,64,4 13,8 1981-85 1 5 939 12,3,641,4 16,9 1986-9 1 6 59 12,5,66,4 25,3 1991-95 1 6 692 13,2,78,4 33,8 1996-1 6 351 11,7,654,3 38,6 21-5 1 6 163 11,,641,2 4, 21 6 169 11,1,619,1 4,2 22 6 64 1,8,65,2 39,2 23 6 299 11,3,658,3 39,8 24 6 18 11,1,651,3 4,3 25 6 13 1,9,671,3 4,3 26 6 156 1,9,649,3 4,1 27 6 79 1,7,63,5 4, Muu pääkaupunkiseutu 1976-8 1 4 441 17,..,4 9,2 1981-85 1 4 745 17,9..,3 12,6 1986-9 1 5 37 15,6..,4 19,5 1991-95 1 5 67 16,2..,4 27,3 1996-1 5 539 14,5..,3 32,4 21-5 1 5 839 14,1..,3 33,8 21 5 557 13,8..,4 32,3 22 5 736 14,..,2 34, 23 5 92 14,3..,3 33,8 24 5 998 14,3..,3 34,8 25 5 984 14,1..,3 34, 26 6 274 14,6..,4 34,6 27 6 227 14,3..,3 34,5 Muu Helsingin seutu 1976-8 1 2 619 15,4..,5 11,2 1981-85 1 2 81 15,..,4 14,1 1986-9 1 2 959 14,3..,3 2,3 1991-95 1 3 372 15,..,4 29,1 1996-1 2 998 12,7..,3 35,6 21-5 1 3 29 12,4..,3 36,3 21 3 21 12,2..,3 37,6 22 3 21 12,8..,2 36,7 23 3 183 12,5..,3 35,9 24 3 374 13,1..,2 36,1 25 3 259 11,5..,3 35,3 26 3 792 13,1..,4 36,1 27 3 692 12,6..,3 35,6 Koko maa 1976-8 1 64 596 13,6,797,5 11,7 1981-85 1 64 868 13,4,815,4 14,5 1986-9 1 62 534 12,6,88,4 21,3 1991-95 1 65 5 12,8,882,4 3,2 1996-1 58 295 11,3,838,4 37,4 21-5 1 56 775 1,9,852,3 4,1 21 56 189 1,8,837,3 39,4 22 55 555 1,7,827,3 39,9 23 56 63 1,9,856,3 4, 24 25 57 758 57 745 11, 11,1,867,875,3,3 4,8 4,4 26 58 84 11,2,893,3 4,5 27 58 729 11,1,882,3 4,6 1 Vuosikeskiarvo Huom. Muu Helsingin seutu = 1 kuntaa 25 lähtien 23
ovat edelleen keskimäärin nuorempia kuin avioliitossa olevat äidit, vaikka aviottomien synnyttäjien mediaani-ikä on noussut suhteellisesti enemmän kuin avioliitossa olevien. Synnyttäjien keski-iän nousun myötä lasten saaminen on siirtynyt vanhempiin ikäryhmiin. Alle 25-vuotiaiden hedelmällisyyden suunta on varsin johdonmukaisesti alaspäin. Myös 25 29 -vuotiaiden hedelmällisyys lähti laskuun 199-luvun puolessa välissä ja on jatkanut laskuaan. Synnytyksiä on lykätty nuoremmissa ikäryhmissä, joten 3 vuotta täyttäneet synnyttävät entistä useammin. 3 34-vuotiaiden hedelmällisyyden kasvu on ollut vaihtelevaa, mutta 35 39-vuotiailla kasvu on ollut tasaista ja lähestyy 25 29-vuotiaiden hedelmällisyyttä. Lapsen syntymäjärjestyksen mukainen kokonaishedelmällisyys on muuttunut viimeisen 3 vuoden aikana. Syntyvyyden vähentyessä ensimmäisen ja toisen lapsen synnyttäminen vähentyi. Sen sijaan kolmannen lapsen synnyttäminen yleistyi. 198-luvun alkupuolella ja sitäkin voimakkaammin 199-luvun alkupuolella varsinkin kolmannen mutta myös toisen lapsen synnyttäminen lisääntyi. 2-luvulla syntyvyyden hieman noustessa ensimmäisen ja toisen lapsen synnyttäminen kääntyi hienoiseen kasvuun. Sitä vastoin kolmannen lapsen synnyttäminen jatkoi 199-luvun loppupuolella alkanutta vaihtelevaa vähentymistään. Elävänä syntyneistä hieman yli puolet on vanhempiensa ensimmäisiä. Toisena syntyneitä on kolmannes. Ensimmäisen lapsensa synnyttäneistä 33,8 prosenttia on 25 29-vuotiaita. Osuus on pienentynyt 199-luvun puolesta välistä lähtien. 2 24-vuotiaiden osuus sen sijaan on pudonnut 14,4 prosenttiin. Ensisynnyttäjistä 3 34-vuotiaat ovat edelleen yleistyneet ja ovat saavuttaneet edellisen ikäryhmän osuuden. Yli 35-vuotiaiden ensisynnyttäjien osuus on myös jatkanut kasvuaan ja on ylittänyt jo 2 24-vuotiaiden osuuden. Vuonna 27 toisen lapsensa synnyttäjistä 3 34-vuotiaiden osuus oli 41,4 prosenttia, mikä on reilusti korkeampi kuin 25 29-vuotiaiden osuus. Tilanne on lähes päin vastainen kuin 197-luvun puolivälissä. Neljännes toisen lapsen synnyttäjistä on yli 35-vuotias. 2-luvun aikana yli 35-vuotiaista tuli yleisempiä toisen lapsen synnyttäjiä kuin 25 29-vuotiaista. Myös kolmannen lapsensa synnyttäneistä 35 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut ja ylittää kaikkien nuorempien ikäluokkien osuuden. Vuodesta 2 lähtien kolmannen lapsen synnyttäjistä yli 35-vuotiaden osuus on ollut suurempi kuin 3 34-vuotiaiden. Järjestysluvun mukainen tarkastelu valottaa edellä esitetyn nuorempien ikäluokkien alenevaa synnytyshalukkuutta. Alle 25-vuotiaiden osuus on pienentynyt varsinkin ensisynnyttäjillä. Aviopareille esikoinen syntyy nykyään keskimäärin kahden vuoden kuluttua vihkiäisistä. Toisen lapsen syntymä ajoittuu kolmanteen avioliittovuoteen. Kolmas lapsi hankitaan nykyään viiden vuoden kuluttua avioitumisesta. Neljännen ja useamman lapsen syntyminen on aikaistunut suhteellisesti eniten. Sisarusten hankkiminen on nopeutunut ja neljäs ja sitä useampi lapsi hankitaan keskimäärin kahdeksan avioliittovuoden jälkeen. Kuvio 14a. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut äidin iän ja äidin äidinkielen mukaan Helsingissä 27 Figur 14a. Åldersdifferentierade fruktsamhetstal enligt moderns ålder och moderns modersmål i Helsingfors 27 14 12 1 8 6 4 2 Muu Ruotsi Suomi -19 2-24 25-29 3-34 35-39 4-44 45+ Äidin ikä, vuotta Kuvio 14b. Kokonaishedelmällisyysluku äidin äidinkielen mukaan Helsingissä 1995 27 Figur 14b. Totalfruktsamhetstalet enligt moderns modersmål i Helsingfors 1995 27 3, 2,5 2, 1,5 1,,5, Arvio lasten elinaikaisesta määrästä naista kohti Muu kieli Ruotsi Suomi 1995 1997 1999 21 23 25 27 Kuvio 15. Ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut Helsingissä 197 27 Figur 15. Åldersdifferentierade fruktsamhetstal i Helsingfors 197 27 1 9 8 7 6 5 4 3 3-34 25-29 35-39 2-24 2 4-44 1-19 197-75 -8-85 -9-95 - -5-7 24
Kuvio 16. Elävänä syntyneet äidin mediaani iän ja lapsen järjestysluvun sekä avioisuuden mukaan Helsingissä 1975 27 Figur 16. Levande födda enligt moderns medianålder och barnets ordningsföljd samt barnets släkställning i Helsingfors 1975 27 Kaikki elävänä syntyneet Äidin ikä 4 38 36 34 32 3 28 26 24 22 1975 198 1985 199 1995 2 27 Yhteensä I II III IV+ Äidin ikä 4 38 36 34 32 3 28 26 24 Aviolapset 22 1975 198 1985 199 1995 2 27 Yhteensä I II III IV+ Aviottomat lapset Äidin ikä 4 38 36 34 32 3 28 26 24 22 1975 198 1985 199 1995 2 27 Yhteensä I II III IV+ Kuvio 17. Kokonaishedelmällisyysluku lapsen järjestysluvun mukaan Helsingissä 1975 27, indeksi 1975=1 Figur 17. Totalfruktsamhetstalet enligt barnets ordningsföljd i Helsinfors 1975 27, index 1975=1 Kuvio 18. Elävänä syntyneet lapsen järjestysluvun mukaan Helsingissä 1975 27 Figur 18. Levande födda enligt barnets ordningsföljd i Helsingfors 1975 27 Indeksi 25 2 15 1 5 1975 198 1985 199 1995 2 27 Yht. I II III 7 6 5 4 3 2 1 1975 198 1985 199 1995 2 27 I II III IV- 25
Kuvio 19. Elävänä syntyneet lapsen järjestysluvun ja äidin iän mukaan Helsingissä 1975 27 Figur 19. Levande födda barn enligt barnets ordningsföljd och moderns ålder i Helsingfors 1975 27 6 5 4 3 2 1 6 5 4 3 2 1 Ilapsi 1975 198 1985 199 1995 2 27 Äidin ikä -19 2-24 25-29 3-34 35- II lapsi 1975 198 1985 199 1995 2 27 Äidin ikä 6 5 4 3 2 1-19 2-24 25-29 3-34 35- III lapsi 1975 198 1985 199 1995 2 27 Äidin ikä -19 2-24 25-29 3-34 35- Kuvio 2. Elävänä syntyneet: avioliiton kestoajan mediaani lapsen järjestysluvun mukaan Helsingissä 197 27 Figur 2. Levande födda: medianen för äktenskapets längd enligt barnets ordningsföldj i Helsingfors 197 27 14 12 1 Vuotta 8 6 4 2 197 1975 198 1985 199 1995 2 27 Kuvio 21. Aviottomana syntyneiden osuus kaikista elävänä syntyneistä äidin iän mukaan Helsingissä 1975 27 Figur 21. Andelen utomäktenskapliga barn bland alla levande födda, enligt moderns ålder 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1975 198 1985 199 1995 2 27 III IV- Kaikki -19 2-24 25-29 3-34 35+ II I 6 5 4 3 2 1 IV+ lapsi 1975 198 1985 199 1995 2 27 Äidin ikä 2-24 25-29 3-34 35-39 4-26