Julkaisija: Sähkötieto ry Kustantaja: Sähköinfo Oy Harakantie 18, PL 55, 02601 Espoo Puhelin (09) 547 610 Copyright: Sähkötieto ry Kopioiminen sallittu omaan käyttöön. ST YLEISKAAPELOINTI- JÄRJESTELMÄN JA PUHELIN- SISÄJOHTOVERKON KUNTOTUTKIMUSOHJE LAADITTU 2004-10-15 (Korvaa ST-kortit ja 98.12) YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄN JA PUHELINSISÄJOHTOVERKON KUNTOTUTKIMUSOHJE SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1.1 Soveltamisala 1.2 Liittyminen muihin ST-kortteihin 2 LAIT, ASETUKSET, MÄÄRÄYKSET, STANDARDIT JA OHJEET 2.1 Lait, asetukset ja määräykset 2.2 Standardit 2.3 Ohjeet 3 MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET 3.1 Määritelmät 3.2 Lyhenteet 4 KUNTOTUTKIMUKSEN VAIHEET JA MENETELMÄT 4.1 Kuntotutkimuksen vaiheet 4.2 Kuntotutkimuksen menetelmät 4.3 Tulosten esittäminen 5 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS JA KUNTO- TUTKIMUSSUUNNITELMAN LAADINTA 5.1 Lähtötietojen kartoitus 5.2 Kuntotutkimussuunnitelman laadinta 6.2 Suositeltava tavoitetaso 6.2.1 Toimitilakiinteistöt 6.2.2 Asuinkiinteistöt 6.3 Suositeltavan tavoitetason edellyttämät toimenpiteet ja niiden kustannukset 7 PUHELINSISÄJOHTOVERKON KUNTO- TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN, TAVOITE- TASO JA SUOSITELTAVAT TOIMET 7.1 Kuntotutkimuksen suorittaminen 7.1.1 Teletilat 7.1.2 Johtotiet 7.1.3 Verkon toiminnalliset osat ja komponentit 7.1.4 Verkon mitoitus, suorituskyky ja verkolla saatavat palvelut 7.1.5 Verkon asiakirjat 7.1.6 Hoitosopimus 7.2 Suositeltava tavoitetaso 7.2.1 Asuinkiinteistöt 7.2.2 Toimitilakiinteistöt 7.3 Suositeltavan tavoitetason edellyttämät toimenpiteet ja niiden kustannukset 6 YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄN KUNTO- TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN, TAVOITE- TASO JA SUOSITELTAVAT TOIMET 6.1 Kuntotutkimuksen suorittaminen 6.1.1 Jakamotilat 6.1.2 Kaapeloinnin johtotiet 6.1.3 Kaapeloinnin toiminnalliset osat ja komponentit 6.1.4 Kaapeloinnin mitoitus, suorituskyky ja kaapeloinnin tukemat sovellukset 6.1.5 Kaapeloinnin asiakirjat 6.1.6 Ylläpitosopimus
1 JOHDANTO 1.1 Soveltamisala Tämän ST-kortin tarkoitus on antaa ohjeet seuraavien viestintäverkkojen kuntotutkimuksesta toimitila- ja asuinkiinteistössä. Yleiskaapelointijärjestelmä Yleiskaapelointijärjestelmään kuuluvia osajärjestelmiä ovat alue-, nousu- ja kerroskaapelointi (tai huoneistokaapelointi). Puhelinsisäjohtoverkko Tämän kortin puhelinsisäjohtoverkkoa koskevat kuntotutkimusohjeet painottuvat perinteisiin puhelinsisäjohtoverkkoihin, jotka on toteutettu erillisinä verkkoina. Jos puhelinsisäjohtoverkko on osittain tai kokonaan toteutettu yleiskaapelointijärjestelmällä, sovelletaan tämän kortin yleiskaapelointijärjestelmää koskevia kuntotutkimusohjeita. Ohjeessa kuvataan näiden kahden viestintäverkon hyvä kuntotutkimustapa siten, että kuntotutkimuksen tuloksena sen tilaaja saa selvityksen lähtötilanteesta ja tavoitetasovaihtoehdoista sekä ehdotuksen suositeltavasta tavoitetasosta. Tilaaja saa myös tiedot tavoitetason edellyttämistä toimenpiteistä ja niiden kustannuksista sekä siitä, mitä tietoliikennesovelluksia tavoitetason mukainen yleiskaapelointi tai puhelinsisäjohtoverkko mahdollistaa. Ohje helpottaa tilaajaa tekemään päätöksen tavoitetasosta ja sen edellyttämistä kunnostus- tai uusimistoimenpiteistä. Jos päätös yleiskaapeloinnin tai puhelinsisäjohtoverkon kunnostuksesta tai uusimisesta tehdään, tilaaja voi pyytää tarjouksia kunnostus- tai uusimistyön suorittajilta siten, että sama tavoitetaso sitoo kaikkia tarjoajia; kukin tarjoaja voi tarjota haluamansa teknisen ratkaisun, jolla tavoitetaso on mahdollista saavuttaa. Ohjeen sisältö on jäsennelty siten, että ohjeen alkuosa sisältää sekä yleiskaapeloinnin että puhelinsisäjohtoverkon kuntotutkimusta koskevia yhteisiä ohjeita ja loppuosa sisältää erikseen ohjeet yleiskaapeloinnin kuntotutkimuksesta ja puhelinsisäjohtoverkon kuntotutkimuksesta. 1.2 Liittyminen muihin ST-kortteihin Tämän kortin soveltamisalaan kuuluvien kuntotutkimusten tulokset esitetään seuraavien ST-korttien lomakkeilla: ST 98.41 Puhelinsisäjohtoverkon kuntotutkimuslomake, Sähkötieto ry, 2004 ST 98.42 Yleiskaapelointijärjestelmän kuntotutkimuslomake, Sähkötieto ry, 2004. Tämän kortin aihepiiriin kuuluvia asioita on käsitelty lisäksi seuraavissa korteissa: ST 681.10 Yleiskaapelointijärjestelmät. Suunnitteluohje, Sähkötieto ry, 2003 ST 681.30 Yleiskaapelointijärjestelmät. Asennusohje, Sähkötieto ry, 2003 ST 681.40 Yleiskaapelointijärjestelmät. Testausohje, Sähkötieto ry, 2003 ST 681.40 Tarkastuspöytäkirja. Tietojärjestelmien yleiskaapelointi, Sähkötieto ry, 2002 ST 681.41 Yleiskaapeloinnin dokumentointi, Sähkötieto ry, 2003 ST 611.10 Puhelinsisäjohtoverkot. Tekninen suunnittelu- ja asennusohje, Sähkötieto ry, 1999 ST 42.00 Kiinteistön tietoliikenneverkon hoitosopimus, KITISE 2004, etulehti, Sähkötieto ry, 2004 ST 42.01 Kiinteistön tietoliikenneverkon hoitosopimus, Sähkötieto ry, 2004 ST 42.02 Yleiset sopimusehdot kiinteistön tietoliikenneverkon hoidosta, KITISE 2004, Sähkötieto ry, 2004 ST 51.30 Väestönsuojien sähköistys, Sähkötieto ry, 1998 ST 605.01 Asuinkiinteistön tietoverkko. Yleiskuvaus, Sähkötieto ry, 2001 ST 605.02 Asuinkiinteistön tietoverkko. Asennusohjeet, Sähkötieto ry, 2002 ST 605.03 Asuinkiinteistön tietoverkko. Mittaukset, tarkastukset ja dokumentointi, Sähkötieto ry, 2002 ST 605.04 Asuinkiinteistön tietoverkko. Talojakamo ja nousukaapelointi, Sähkötieto ry, 2002 ST 605.05 Asuinkiinteistön tietoverkko. Huoneistojakamo ja huoneistokaapelointi, Sähkötieto ry, 2002 ST 605.10 Asuinkiinteistön tietoverkko. Tarjouspyynnön lähtötietolomake, Sähkötieto ry, 2002. 2 LAIT, ASETUKSET, MÄÄRÄYKSET, STANDARDIT JA OHJEET 2.1 Lait, asetukset ja määräykset Viestintämarkkinalaki (393/2003). Viestintäviraston määräys puhelinsisäjohtoverkoista 25 D/2003 M. 2.2 Standardit SFS-EN 50173-1 Tietotekniikka. Yleiskaapelointijärjestelmät. Osa 1: Yleiset vaatimukset ja vaatimukset toimistotiloissa. SFS-EN 50174-1 Tietotekniikka. Kaapeloinnin asentaminen. Osa 1: Spesifiointi ja laadunvarmistus. SFS-EN 50174-2 Tietotekniikka. Kaapeloinnin asentaminen. Osa 2: Asennuksen suunnittelu ja asennuskäytännöt sisätiloissa. SFS-EN 50174-3 Tietotekniikka. Kaapeloinnin asentaminen. Osa 3: Asennuksen suunnittelu ja asennuskäytännöt ulkotiloissa. SFS-EN 50346 Tietotekniikka. Kaapeloinnin asentaminen. Asennetun kaapeloinnin testaus. 2
2.3 Ohjeet Viestintäviraston suositus 306/2003 S: Kiinteistön teletilojen lukitus. Viestintäviraston suositus 307/2003 S: Kiinteistön sisäisen viestintäverkon suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito. ST-kortit (katso kohta 1.2). 3 MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET 3.1 Määritelmät Asuinkiinteistö Kiinteistö, jonka pääasiallinen käyttötarkoitus on asuminen. Kategoria Yleiskaapeloinnin parikaapeloinnissa käytettävä kaapeleiden ja liittämistarvikkeiden siirtoteknisen suorituskyvyn mitta. Yleisimmät kategoriat ovat 5 ja 6. Kategorian 5 ylärajataajuus on 100 MHz ja kategorian 6 ylärajataajuus 250 MHz. Kategoriasta käytetään usein lyhennettä cat tai Cat, esim. Cat 6. Kunnostus Toimenpide, jossa yleiskaapelointijärjestelmä tai puhelinsisäjohtoverkko saatetaan käytön kannalta riittävään kuntoon. Kuntotutkimus Kiinteistöön kuuluvan yleiskaapelointijärjestelmän tai puhelinsisäjohtoverkon yksityiskohtainen tutkinta elinkaaren vaiheen tai korjaustarpeiden täsmentämiseksi. Luokka Yleiskaapeloinnin parikaapeloinnissa käytettävä kaapeloinnin siirtoteknisen suorituskyvyn mitta, joka ilmoitetaan kirjaimin. Yleisimmät luokat ovat D ja E. Luokan D ylärajataajuus on 100 MHz ja luokan E ylärajataajuus 250 MHz. Luokka eroaa kategoriasta siinä, että se koskee asennettua kaapelointia, johon vaikuttaa myös asennustyön laatu, kun taas kategoria koskee vain komponentteja (kaapelit ja liittämistarvikkeet). Puhelinsisäjohtoverkko Puhelinkaapeloinnilla tai yleiskaapeloinnilla toteutettu kiinteistön sisäinen viestintäverkko, jonka johtoja käytetään päätelaitteiden liittämiseen yleiseen kiinteään puhelinverkkoon. Uusiminen Toimenpide, jossa yleiskaapelointijärjestelmä tai puhelinsisäjohtoverkko kokonaan tai merkittävän monet sen osista korvataan uusilla. Yleiskaapelointi Määrämuotoinen tietoliikennekaapelointijärjestelmä, joka tukee suurta joukkoa sovelluksia. Sovelluskohtaiset laitteet eivät ole osa yleiskaapelointia. Yleiskaapelointi voidaan asentaa tietämättä ennalta sovelluksista. 3.2 Lyhenteet ADSL Perinteisen puhelinkaapelin käyttöön perustuva nopea digitaalinen siirtotekniikka (ADSL = Asymmeteric Digital Subscriber Line), jota käytetään liityntäverkossa. Siirtonopeus on tyypillisesti 256 kbit/s...2 Mbit/s. Saavutettava yhteyden pituus riippuu nopeudesta ja verkon kunnosta. ADSL-liittymä voi olla kiinteistökohtainen tai huoneistokohtainen. EoVDSL Perinteisen puhelinkaapelin käyttöön perustuva Ethernet-lähiverkkotekniikka (EoVDSL = Ethernet over VDSL). Tekniikka soveltuu sekä liityntäverkkoon että kiinteistön puhelinsisäjohtoverkkoon. Siirtonopeus on 10 Mbit/s. HomePNA, HPNA Kiinteistön sisäinen digitaalinen tiedonsiirtotekniikka, joka hyödyntää olemassa olevaa puhelinsisäjohtoverkkoa (HomePNA, HPNA = Home Phoneline Networking Alliance). Tyypillinen nopeus on 1 Mbit/s. HomePNA:ta käytetään yleensä kiinteistökohtaisen ADSL-liittymän jakamiseen kiinteistössä. LRE Eräs EoVDSL-tekniikan kaupallinen nimitys (LRE = Long Reach Ethernet). VDSL ADSL:ää nopeampi perinteisen puhelinkaapelin käyttöön perustuva digitaalinen siirtotekniikka (VDSL = Very high speed Digital Subscriber Line). VDSL mahdollistaa yli 10 Mbit/s siirtonopeuden. VoIP Teknologia puhelujen siirtämiseksi Internetin tai lähiverkon välityksellä pakettikytkentäisesti. Tunnetaan myös nimellä internet-puhelu. (VoIP = Voice over Internet Protocol). Toimitilakiinteistö Kiinteistö, jota käytetään pääasiassa aineettomien tai aineellisten hyödykkeiden tuotantoon. Toimitilat voidaan jaotella liike-, toimisto-, palvelu- ja varastotiloihin sekä tuotannollisiin tiloihin. 3
4 KUNTOTUTKIMUKSEN VAIHEET JA MENETELMÄT 4.1 Kuntotutkimuksen vaiheet Kuntotutkimuksen vaiheet voidaan kuvata kuvan 1 mukaisella kulkukaaviolla. Kuntotutkimus saa aina alkunsa yleiskaapeloinnin tai puhelinsisäjohtoverkon omistajan tai käyttäjien tarpeesta. Yleiskaapeloinnin kuntotutkimukselle toimitilakiinteistössä tällainen tarve voi syntyä esimerkiksi lähiverkkoa uusittaessa, lähiverkon nopeutta nostettaessa, otettaessa käyttöön VoIP-palveluja tai toimitilan vuokralaisen vaihtuessa. Puhelinsisäjohtoverkon kuntotutkimukselle asuinkiinteistössä tällainen tarve voi syntyä esimerkiksi silloin, kun taloyhtiön asukkaat haluavat laajakaistaisia internet-palveluja ja taloyhtiö päättää selvittää olemassa olevan puhelinsisäjohtoverkon soveltuvuuden tähän tarkoitukseen. Kuntotutkimusta voidaan tarvita myös, jos kaapeloinnin tai verkon toiminnassa havaitaan esimerkiksi verkon korkeasta iästä johtuvia puutteita. Usein kuntotutkimus kannattaa tehdä ainakin kiinteistön muun peruskorjauksen yhteydessä. Kuntotutkimuksen tarve johtaa tarjouspyyntöön, jonka tilaaja lähettää useammalle kuntotutkijalle voidakseen vertailla eri tarjousvaihtoehtoja ja valitakseen niistä itselleen sopivan. Tutkimuksessa käytettävät menetelmät on kuvattu kohdassa 4.2 ja tulosten esittäminen kohdassa 4.3. Tarjousta ja mahdollisesti tilattua kuntotutkimusta varten tulee kuntotutkijalla olla tutkimuksen kohteena olevasta yleiskaapelointijärjestelmästä tai puhelinsisäjohtoverkosta riittävät lähtötiedot: kaapeloinnin tai verkon asiakirjat korjaus- ja ylläpitotiedot mahdolliset aiemmat kuntoarviot tai tutkimukset käyttäjiltä kyselemällä saadut tiedot. Lähtötietojen kartoitus on tarkemmin kuvattu tämän ST-kortin kohdassa 5. Kuntotutkimusta koskevan tilauksen saatuaan tai toimeksiantosopimuksen tilaajan kanssa tehtyään tulee kuntotutkijan laatia kuntotutkimussuunnitelma eli työsuunnitelma kuntotutkimuksen suorittamisesta. Tämä tehdään yhteistyössä tilaajan kanssa. Kuntotutkimussuunnitelman laatiminen on tarkemmin kuvattu kohdassa 5. Varsinainen kuntotutkimus yleiskaapelointijärjestelmälle tehdään kohdan 6.1 mukaisesti ja puhelinsisäjohtoverkolle kohdan 7.1 mukaisesti. Kun kuntotutkimuksen tulokset ovat valmiina ja kuntotutkija on ne analysoinut, hän laatii tilaajalle esityksen tavoitetasovaihtoehdoista ja tekee ehdotuksen suositeltavasta tavoitetasosta. Ehdotuksen tulee sisältää myös tiedot tavoitetason edellyttämistä toimenpiteistä ja näiden kustannuksista. Tavoitetasoa koskevat asiat on kuvattu kohdissa 6.2 ja 6.3 (yleiskaapelointi) sekä 7.2 ja 7.3 (puhelinsisäjohtoverkko). Kuva 1. Kuntotutkimuksen kulkukaavio 4
4.2 Kuntotutkimuksen menetelmät Kuntotutkimuksen menetelmät ovat asiakirjojen tutkiminen silmämääräinen tarkastus mittaukset ja testaukset (ei yleensä koske puhelinsisäjohtoverkon kuntotutkimusta). Kaapeloinnin tai verkon asiakirjoja tutkimalla saadaan tietoa kaapeloinnin tai verkon rakenteesta, käytetyistä komponenteista (kaapelit ja liittämistarvikkeet) ja johtoteistä. Silmämääräisellä tarkastuksella saadaan tietoa kaapeloinnin tai verkon asennuksesta, komponenttien kunnosta, johtoteiden kunnosta ja täyttöasteesta, jakamotilojen kunnosta ja riittävyydestä sekä siitä, onko kaapelointi tai verkko sitä koskevien asiakirjojen mukainen. Mittauksilla ja testauksilla saadaan tietoa kaapeloinnin siirtoteknisestä siirtokyvystä, kaapeleiden kunnosta sekä jatkosten ja liitosten kunnosta. Mittauksissa käytetään yleiskaapeloinnin kenttätesteriä. Mittaukset suoritetaan ST-kortin 681.40 mukaisesti ja tulokset esitetään kyseisen kortin lomakkeella. 4.3 Tulosten esittäminen Yleiskaapelointijärjestelmän kuntotutkimuksen tulokset esitetään ST-kortin 98.42 kuntotutkimuslomakkeella. Lomakkeessa esitetään seuraavat tiedot: kohteen tiedot jakamotilojen kuntotutkimustulokset johtoteiden kuntotutkimustulokset kaapeloinnin toiminnallisten osien ja komponenttien kuntotutkimustulokset kaapeloinnin mitoitus, suorituskyky ja kaapeloinnin tukemat sovellukset kaapeloinnin asiakirjojen tilanne ylläpitosopimusta ja sen noudattamista koskevat tiedot suositeltava tavoitetaso sekä sen tukemat sovellukset, sen edellyttämät toimenpiteet ja toimenpiteiden kustannusarvio liitteenä mittaustulokset ST 681.40 -lomakkeella. Puhelinsisäjohtoverkon kuntotutkimuksen tulokset esitetään ST-kortin 98.41 kuntotutkimuslomakkeella. Lomakkeessa esitetään seuraavat tiedot: kohteen tiedot kuntotutkimustulokset teletiloista johtoteistä verkon toiminnallisista osista ja komponenteista verkon mitoitus, suorituskyky ja verkolla saatavat palvelut verkon asiakirjojen tilanne hoitosopimusta ja sen noudattamista koskevat tiedot suositeltava tavoitetaso sekä sillä saatavat palvelut, sen edellyttämät toimenpiteet ja toimenpiteiden kustannusarvio. 5 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS JA KUNTOTUTKIMUS- SUUNNITELMAN LAADINTA 5.1 Lähtötietojen kartoitus Lähtötietoina kuntotutkimukselle ovat asiakirjat korjaus- ja ylläpitohistoria aiemmin tehdyt kuntoarviot tai -tutkimukset käyttäjä- ja asukaskyselyt. Yleiskaapelointijärjestelmästä tulisi olla ST-kortin 681.41 mukaiset ja puhelinsisäjohtoverkosta Viestintäviraston määräyksen 25 D/2003 M mukaiset asiakirjat. Mikäli kaapeloinnin tai verkon asiakirjat on sen korjausja ylläpitotoimien yhteydessä päivitetty niin kuin aina tulisi tehdä sisältyy korjaus- ja ylläpitohistoria niihin. Muussa tapauksessa korjaukseen ja ylläpitoon liittyvät tiedot tulee pyrkiä selvittämään erikseen. Jos yleiskaapelointijärjestelmä tai puhelinsisäjohtoverkko kuuluu ylläpito- tai hoitosopimuksen piiriin, kyseiseen sopimukseen on myös syytä tutustua. On mahdollista, että kaapeloinnille tai verkolle on jo aiemmin tehty kuntoarvio tai -tutkimus. Tässä tapauksessa niistä saatu tieto tulee hyödyntää. Käyttäjä- tai asukaskyselyt ovat usein arvokas lisä kuntotutkimuksen lähtötietoina. Esimerkiksi toimitilakiinteistössä yleiskaapelointijärjestelmän käyttäjiltä voidaan kysellä tietoja havaituista ongelmista, puutteista ja vioista. Vastaavasti voidaan asuinkiinteistössä kysellä asukkailta tietoja puhelinsisäjohtoverkon mahdollisista ongelmista. Kysely voidaan tehdä kyselylomakkeella tai vapaamuotoisesti. Tärkeintä on, että saadaan mahdollisimman paljon tietoa kaapeloinnin tai verkon kunnosta ja toimivuudesta. 5.2 Kuntotutkimussuunnitelman laadinta Kuntotutkimussuunnitelma tulee laatia sen varmistamiseksi, että kaikki kuntotutkimukseen kuuluvat tehtävät tulevat suoritetuksi ja että pysytään sovitussa aikataulussa. Kuntotutkimussuunnitelma on ennen kaikkea työsuunnitelma kuntotutkimuksen suorittamisesta. Kuntotutkimussuunnitelmasta on hyötyä sekä kuntotutkijalle että tilaajalle. Kuntotutkijalle se on työkalu ja muistilista suoritettavista tehtävistä ja aikataulusta. Tilaaja puolestaan saa kuntotutkimussuunnitelman perusteella etukäteen tietoja siitä, mitä töitä kiinteistössä tehdään ja milloin nämä tehdään. Näin esimerkiksi toimitilojen työntekijät ja asuinkiinteistöjen asukkaat voivat varautua kuntotutkimukseen ja sen aiheuttamat häiriöt ovat vähäisemmät. Kuntotutkimussuunnitelma onkin syytä laatia yhteistyössä tilaajan kanssa. Tämä on omiaan lisäämään tilaajan ja kuntotutkijan välistä luottamusta ja avoimuuden ilmapiiriä. 5
Kuntotutkimussuunnitelmasta tulee ilmetä kaikki kohdassa 6 mainitut tehtävät sekä niiden aikataulu. Kuntotutkimussuunnitelma voidaan jäsennellä esimerkiksi aikataulun mukaisesti tai käytettävien menetelmien perusteella: asiakirjojen perusteella tehtävä tarkastelu ja siinä selvitettävät asiat silmämääräiset tarkastukset ja niiden aikataulu mittaukset ja testaukset ja niissä tarvittavat laitteet sekä mittaus- ja testausaikataulu. 6 YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄN KUNTOTUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN, TAVOITETASO JA SUOSITELTAVAT TOIMET 6.1 Kuntotutkimuksen suorittaminen Yleiskaapelointijärjestelmän osajärjestelmät ovat aluekaapelointi nousukaapelointi kerroskaapelointi. Kuntotutkimus voidaan suorittaa joko kaikkien kolmen tai vain yhden tai kahden osajärjestelmän osalta. 6.1.1 Jakamotilat Alue-, talo- ja kerrosjakamotilasta selvitetään silmämääräisesti tarkastamalla tilan riittävyys tarkoituksenmukaisuus, kunto ja varusteet ovien kunto siisteys lukitus. Taulukossa 1 on esitetty jakamotiloja koskevan kuntotutkimuksen osan tehtävät ja arviointiperusteet. 6.1.2 Kaapeloinnin johtotiet Alue-, nousu- ja kerroskaapeloinnin johtoteistä selvitetään silmämääräisesti tarkastamalla johtoteiden täyttöaste johtoteiden kunto johtoteiden sisääntuonti jakamoon. Taulukossa 2 on esitetty kaapeloinnin johtoteitä koskevan kuntotutkimuksen osan tehtävät ja arviointiperusteet. 6.1.3 Kaapeloinnin toiminnalliset osat ja komponentit Alue-, nousu- ja kerroskaapeloinnin toiminnallisia osia ja komponentteja ovat kaapelit jakamoiden liittämistarvikkeet kaapit ja telineet työpisterasiat ja keskityskohdat maadoitus. Taulukossa 3 on esitetty kaapeloinnin toiminnallisia osia ja komponentteja koskevan kuntotutkimuksen osan tehtävät, menetelmät ja arviointiperusteet. 6.1.4 Kaapeloinnin mitoitus, suorituskyky ja kaapeloinnin tukemat sovellukset Taulukossa 4 (sivu 8) on esitetty alue-, nousu- ja kerroskaapeloinnin mitoitusta, suorituskykyä ja tuettuja sovelluksia koskevan kuntotutkimuksen osan tehtävät, menetelmät ja arviointiperusteet. Taulukko 1. Kuntotutkimukseen kuuluvat tehtävät jakamotilojen osalta Tutkimuksen kohde Tilan riittävyys Tilan tarkoituksenmukaisuus, kunto ja varusteet Tilan ovien kunto Tilan siisteys Tilan lukitus Arviointiperusteet Tilan riittävyys nykyisen kaapeloinnin ja käytettävien sovellusten vaatimien laitteiden sijoittelun kannalta: kaapit ja telineet. Tilan riittävyys muutoksia ja lisäyksiä varten. Tilan riittävyys työskentelyn kannalta. Työskentelytila kaappien ja telineiden takana. Tilan riittävyys siellä säilytettäville asiakirjoille, työvälineille ja tarvikkeille. Tilan sijainti ja rakenne kaapeloinnin ominaisuuksien, ylläpitotöiden ja tietoturvallisuuden kannalta. Tilan mahdollinen muu käyttö ja siitä aiheutuvat riskit. Valaistus, sähköpistorasiat ja muu mahdollinen kalustus. Rakenteiden ja niiden pintojen kunto ja soveltuvuus käyttötarkoitukseen. Asiakirjojen asianmukainen säilytystila jakamossa. Ovien avautuminen ja sulkeutuminen sekä tiiviys. Murtolujuus ottaen huomioon tilan muu rakenne ja lukitustapa. Pintojen ja mahdollisten tunnuskilpien ja muiden merkintöjen kunto. Yleinen siisteys, roskat, pöly, asiaankuulumattomat esineet ja materiaalit. Puhelinsisäjohtoverkkoa koskevan määräyksen Vivi 25 D/2003 M vaatimusten mukaisuus. 6
Taulukko 2. Kuntotutkimukseen kuuluvat tehtävät kaapeloinnin johtoteiden osalta Tutkimuksen kohde Täyttöaste Tutkittavat asiat ja arviointiperusteet Ulkokaapelointi Täyttöprosentti. Käytöstä poistettujen kaapeleiden osuus. Sisäkaapelointi Kunto Kanavaputkituksen kunto. Alue- ja nousukaapeleiden kaapelihyllyjen kunto, puhtaus ja kiinnitykset. Kerroskaapeleiden kaapelihyllyjen, ripustuskiskojen ja johtokanavien kunto, puhtaus ja kiinnitykset. Johtoteiden sisääntuonti jakamoon Alue- tai talojakamo: Yleisen verkon kaapeleiden sisääntuonti ja läpivienti: kunto ja tarkoituksenmukaisuus. Alue- ja talojakamo: Aluekaapeleiden johtoteiden sisääntuonti ja läpivienti: kunto ja tarkoituksenmukaisuus. Talo- ja kerrosjakamo: Nousukaapeleiden johtoteiden sisääntuonti ja läpivienti: kunto ja tarkoituksenmukaisuus. Kerrosjakamo: Kerroskaapeleiden johtoteiden sisääntuonti ja läpivienti: kunto ja tarkoituksenmukaisuus. Taulukko 3. Kuntotutkimukseen kuuluvat tehtävät kaapeloinnin toiminnallisten osien ja komponenttien osalta Tutkimuksen kohde Aluekaapelit Nousukaapelit Kerroskaapelit Alue-, talo- ja kerrosjakamon liittämistarvikkeet Jakamoiden kaapit ja telineet Työpisterasiat ja keskityskohdat Maadoitus Tutkittavat asiat Asiakirjojen perusteella Parikaapelityypit ja parimäärät. Optisten kaapeleiden tyypit, kuitutyypit ja kuitumäärät. Parikaapeloinnin kytkentäpaneelien tai -rimojen ja liittimien tyypit. Parikaapeloinnin kytkentäkaapeleiden tyypit. Optisen kaapeloinnin kytkentäpaneelien ja liittimien tyypit ja kuitujen päättämistapa. Optisen kaapeloinnin kytkentäkaapeleiden tyypit. Kaappien ja telineiden tyypit ja koot. Kaappien ja telineiden sijoittelu ja kalustus sekä niiden tarkoituksenmukaisuus. Työpisterasioiden ja keskityskohtien liittimien tyypit. Kaapeleiden maadoitus telineeseen. Telineen maadoitus kiinteistön maadoitusjärjestelmään. Silmämääräisesti Parikaapelityypit ja parimäärät. Valokaapelityypit, kuitutyypit ja kuitumäärät. Kaapeleiden kunto: vaipan eheys, painumat, jyrkät taivutukset, puristumat, kiinnitykset. Kaapeleiden merkinnät. Parikaapeloinnin kytkentäpaneelien tai -rimojen ja liittimien tyypit sekä niiden kunto. Parikaapeloinnin kytkentäkaapeleiden tyypit, kunto ja hallittavuus. Optisen kaapeloinnin kytkentäpaneelien ja liittimien tyypit ja niiden kunto sekä kuitujen päättämistapa. Optisen kaapeloinnin kytkentäkaapeleiden tyypit, kunto ja hallittavuus. Kytkentäpaneeleiden ja niiden liittimien merkinnät. Kaappien ja telineiden tyypit, koot ja sijoittelu. Kaappien ja telineiden sijoittelu ja kalustus sekä niiden tarkoituksenmukaisuus. Kaappien ja telineiden merkinnät. Työpisterasioiden ja keskityskohtien liittimien tyypit ja merkinnät. Työpisterasioiden ja keskityskohtien kunto ja niiden sijoituspaikkojen tarkoituksenmukaisuus. Kaapeleiden maadoitus telineeseen ja sen kunto. Telineen maadoitus kiinteistön maadoitusjärjestelmään ja sen kunto. 7
Taulukko 4. Kuntotutkimukseen kuuluvat tehtävät kaapeloinnin mitoituksen, suorituskyvyn ja tuettujen sovellusten osalta Tutkimuksen kohde Yleisen verkon liittymien tyypit. Aluejakamosta talojakamoihin lähtevien parikaapeleiden pituudet, tyypit ja parimäärät. Aluejakamosta talojakamoihin lähtevien optisten kaapeleiden pituudet, tyypit, kuitutyypit ja kuitumäärät. Talojakamosta kerrosjakamoihin lähtevien parikaapeleiden pituudet, tyypit ja parimäärät. Talojakamosta kerrosjakamoihin lähtevien optisten kaapeleiden pituudet, tyypit, kuitutyypit ja kuitumäärät. Kerrosjakamosta työpisterasioihin lähtevien parikaapeleiden pituudet, tyypit ja parimäärät. Kerrosjakamosta työpisterasioihin lähtevien optisten kaapeleiden pituudet, tyypit, kuitutyypit ja kuitumäärät. Laitteisiin kytkemättömien aluekaapeloinnin parien määrä aluejakamossa. Laitteisiin kytkemättömien aluekaapeloinnin optisten kuitujen määrä ja tyypit aluejakamossa. Laitteisiin kytkemättömien nousukaapeloinnin parien määrä talojakamossa. Laitteisiin kytkemättömien nousukaapeloinnin optisten kuitujen määrä ja tyypit talojakamossa. Laitteisiin kytkemättömien kerroskaapeloinnin parien määrä kerrosjakamossa. Laitteisiin kytkemättömien kerroskaapeloinnin optisten kuitujen määrä ja tyypit kerrosjakamossa. Aluekaapeloinnin siirtotekninen suorituskyky optisen kaapeloinnin osalta. Nousukaapeloinnin siirtotekninen suorituskyky optisen kaapeloinnin osalta. Optisen kaapeloinnin tukemat sovellukset. Kerroskaapeloinnin siirtotekninen suorituskyky parikaapeloinnin osalta. Parikaapeloinnin tukemat sovellukset. Menetelmä ja arviointiperuste Asiakirjojen perusteella. Asiakirjojen perusteella sekä silmämääräisesti tarkastamalla. Asiakirjojen perusteella sekä silmämääräisesti tarkastamalla. Asiakirjojen perusteella. Siirtokyky arvioidaan käytettyjen komponenttien, asennuksen laadun ja kaapelointietäisyyksien perusteella. Ilmoitetaan optisen kaapeloinnin luokka ja kuitukategoria standardin EN 50173-1 (2002) mukaisesti. Optisen kaapeloinnin luokat ovat OF-300, OF-500 ja OF-2000 ja kuitukategoriat ovat OM1, OM2, OM3 ja OS1. Testaus näytteenottoperiaatteella (vaimennus, 850 nm ja 1300/1310 nm). Näytteiden määrä 10 %. Alle kahdenkymmenen kuidun kaapeloinnissa kaikki kuidut. Mukaan tulee sisällyttää 3 pisintä kaapelointia. Pituuksien ja kuitukategorioiden mukaan: Standardin EN 50173-1 liite E tai ST-kortin ST 681.10 taulukko 7. Asiakirjojen perusteella. Siirtokyky arvioidaan käytettyjen komponenttien, asennuksen laadun ja kaapelointietäisyyksien perusteella. Siirtokykyluokat standardin EN 50173-1 (2002) mukaan: Luokka D (100 MHz), Cat 5 * Luokka E (250 MHz), Cat 6. * Testaus näytteenottoperiaatteella (kaikki standardien vaatimat testit). Näytteiden määrä 10 %. Alle kahdenkymmenen parin kaapeloinnissa kaikki. Mukaan tulee sisällyttää 3 pisintä kaapelointia. Siirtoteknisen suorituskyvyn perusteella: Luokka D: 100Base-T, 1000Base-T. Luokka E: 1000Base-T ja 1000Base-TX. Tarkempia tietoja standardin EN 50173-1 liitteessä E tai ST-kortin 681.10 taulukossa 6. Huom.: Ylempi luokka tukee myös kaikkien alempien luokkien palveluja. * Mainittu luokka on saavutettavissa kyseisen kategorian kaapeleilla ja liittämistarvikkeilla, mikäli asennustyö on tehty ohjeiden mukaisesti ja huolella. 8
Taulukosta 5 käyvät ilmi parikaapeloinnin tukemat lähiverkkosovellukset, kun tiedetään parikaapeloinnin luokka. Taulukosta 6 käyvät ilmi optisen kaapeloinnin tukemat lähiverkkosovellukset, kun tiedetään optisen kaapeloinnin luokka ja kuitukategoria. Taulukkoa 5 voidaan käyttää myös vaadittavan kuitukategorian määrittelemiseen, kun tiedetään kaapeloinnin pituus (luokka) ja tuettavaksi haluttu sovellus. 6.1.6 Ylläpitosopimus Mikäli yleiskaapeloinnista on olemassa ylläpitosopimus, selvitetään siitä ylläpitosopimuksen sisältö ja asianmukaisuus ylläpitosopimuksen aikana esiin tulleet viat, puutteet yms., ellei niitä ole tutkimuksessa jo todettu ylläpitosopimuksen noudattamisessa esiin tulleet puutteet. 6.1.5 Kaapeloinnin asiakirjat Yleiskaapeloinnin asiakirjoista tarkistetaan silmämääräisesti asiakirjojen riittävyys (katso kohta 5) asiakirjojen ajantasaisuus asiakirjojen kunto ja säilytys. Taulukko 5. Parikaapeloinnin tukemat lähiverkkosovellukset Sovellus Standardi tai muu spesifikaatio Sovelluksen yleinen nimitys Luokka D (100 MHz), toteutuu kategorian 5 komponenteilla CSMA/CD 100Base-TX ISO/IEC 8802-3 Fast Ethernet Token Ring 100 Mbit/s ISO/IEC 8802-5t High Speed Token Ring CSMA/CD 1000Base-T ISO/IEC 8802-3 Gigabit Ethernet Token Ring 16 Mbit/s ISO/IEC 8802-5 TP-PMD ISO/IEC FCD 9314-10 Twisted Pair Physical Medium Dependent ATM LAN 155,52 Mbit/s ATM Forum af-phy-0015.000 ATM-155/Category 5 Luokka E (250 MHz), toteutuu kategorian 6 komponenteilla CSMA/CD 1000Base-TX TIA/EIA-854 Gigabit Ethernet ATM LAN 1,2 Gbit/s ATM Forum af-phy-0162.000 ATM-1200/Category 6 Taulukko 6. Optisen kaapeloinnin tukemat yleisimmät lähiverkkosovellukset Sovellus Kategoria OM1 Kategoria OM2 Kategoria OM3 Kategoria OS1 850 nm 1300 nm 850 nm 1300 nm 850 nm 1300 nm 1310 nm 1550 nm 10Base-FL & FB OF-2000 OF-2000 OF-2000 100Base-FX OF-2000 OF-2000 OF-2000 ATM 155 OF-500 OF-2000 OF-500 OF-2000 OF-500 OF-2000 OF-2000 ATM 622 OF-300 OF-500 OF-300 OF-500 OF-300 OF-500 OF-2000 1000Base-SX OF-300 OF-500 OF-500 1000Base-LX OF-500 OF-500 OF-500 OF-2000 10GBase-SR/SW OF-300 10GBase-LR/LW OF-2000 10GBase-ER/EW OF-2000 10GBase-LX4/LW4 OF-300 OF-300 OF-300 OF-2000 9
6.2 Suositeltava tavoitetaso 6.2.1 Toimitilakiinteistöt Toimitilakiinteistöissä yleiskaapelointijärjestelmän tavoitetasot eri osajärjestelmissä ovat: Taso 1 (minimi) Gigabit Ethernet kaikissa osajärjestelmissä Aluekaapeloinnissa luokan OF-300, OF-500 tai OF-2000 optinen kaapelointi, joka tukee Gigabit-Ethernet-lähiverkkoa. Aluekaapeloinnin kuitumäärät: 12 OS1 + 12 OM1. Nousukaapeloinnissa luokan OF-300 optinen kaapelointi, joka tukee Gigabit-Ethernet-lähiverkkoa. Nousukaapeloinnin kuitumäärät: 12 OS1+ 12 OM1. Kerroskaapeloinnissa luokan E parikaapelointi. Kaksi kaksiosaista työpisterasiaa työpistetilaa kohti. Taso 2 (suositus) 10 Gbit/s Ethernet alue- ja nousukaapeloinnissa ja Gigabit-Ethernet kerroskaapeloinnissa Aluekaapeloinnissa luokan OF-300, OF-500 tai OF-2000 optinen kaapelointi, joka tukee 10 Gbit/s Ethernet -lähiverkkoa. Aluekaapeloinnin kuitumäärät: 12 OS1 + 12 OM3. Nousukaapeloinnissa luokan OF-300 optinen kaapelointi, tukee 10 Gbit/s Ethernet -lähiverkkoa. Nousukaapeloinnin kuitumäärät: 12 OS1 + 12 OM3. Kerroskaapeloinnissa luokan E parikaapelointi. Kaksi kaksiosaista työpisterasiaa työpistetilaa kohti. Johtotie- ja tilavaraus optista työpisterasiaa varten. 6.2.2 Asuinkiinteistöt Asuinkiinteistöissä yleiskaapelointijärjestelmän tavoitetasot eri osajärjestelmissä ovat: Taso 1 (minimi), Fast Ethernet Aluekaapeloinnissa kaapelointi, joka tukee vähintään 100 Mbit/s Ethernet -lähiverkkoa: Etäisyydet alle 90 m: kaapelointi neljällä kategorian 5 kaapelilla. Etäisyydet yli 90 m: optinen kaapelointi 4 OS1 (yli 300 m) tai 4 OM1 (alle 300 m) etäisyyden mukaan. Nousukaapelointi, joka tukee vähintään 100 Mbit/s Ethernet -lähiverkkoa. Yksi kategorian 5 kaapeli huoneistoa kohti. Ei erillistä huoneistokaapelointia. Nousukaapelointi päättyy huoneistossa olevaan liitäntärasiaan. Taso 2 (suositus), Gigabit Ethernet Aluekaapeloinnissa kaapelointi, joka tukee Gigabit-Ethernet-lähiverkkoa: Etäisyydet alle 90 m: kaapelointi neljällä kategorian 6 kaapelilla. Etäisyydet yli 90 m: optinen kaapelointi 4 OS1 (yli 300 m) tai 4 OM3 (alle 300 m) etäisyyden mukaan. Nousukaapelointi, joka tukee Gigabit-Ethernet-lähiverkkoa. Kaksi kategorian 6 kaapelia huoneistoa kohti. Huoneistokaapelointi kahdella kategorian 6 kaapelilla huonetta kohti. 6.3 Suositeltavan tavoitetason edellyttämät toimenpiteet ja niiden kustannukset Kuntotutkijan tulee esittää tilaajalle suositeltavan tavoitetason edellyttämät toimenpiteet ja niiden kustannukset. Toimenpiteet Tarvittavat toimenpiteet riippuvat kuntotutkimuksen tuloksista eli yleiskaapelointijärjestelmän nykytilasta. Toimenpidevaatimuksiin tulee sisällyttää jakamotilat sekä niiden varustus asennuksineen verkkopalvelun tarjoajien kaapeleiden sisääntulo nousukaapeloinnin johtotiet aluekaapeloinnin kaapelit ja niiden asennus aluekaapeloinnin liittämistarvikkeet ja niiden asennus nousukaapeloinnin kaapelit ja niiden asennus nousukaapeloinnin liittämistarvikkeet ja niiden asennus kerros- tai huoneistokaapeloinnin kaapelit ja niiden asennus kerros- tai huoneistokaapeloinnin liittämistarvikkeet ja niiden asennus kaapeloinnin testaus kaapeloinnin dokumentointi kaapeloinnin ylläpito. Yleiskaapelointijärjestelmän suunnitteluohjeet on esitetty ST-kortissa 681.10. Kustannukset Yleiskaapelointijärjestelmän uusimisen tai kunnostuksen kustannukset määräytyvät aina tapauskohtaisesti. Kokonaiskustannukset riippuvat luonnollisesti hyvin paljon rakennuksen koosta ja tietoliikennerasioiden lukumäärästä. Myös rakennuksen iällä sekä käytettävissä olevilla tiloilla ja johtoteillä on usein suuri merkitys. Kuntotutkijan tulee ottaa kaikki kustannuksiin vaikuttavat tekijät riittävästi huomioon ja antaa tämän perusteella tilaajalle arvio tavoitetason saavuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden kustannuksista. 10
7 PUHELINSISÄJOHTOVERKON KUNTOTUTKIMUKSEN SUORIT- TAMINEN, TAVOITETASO JA SUOSITELTAVAT TOIMET 7.1 Kuntotutkimuksen suorittaminen 7.1.1 Teletilat Puhelinsisäjohtoverkon teletiloja ovat talojakamo vaihdehuone tai muu telelaitehuone (yleensä vain toimitilakiinteistöissä) nousukomerot nousurasiat jakorasiat. Näistä tiloista selvitetään silmämääräisesti tarkastamalla tilan riittävyys tarkoituksenmukaisuus, kunto ja varusteet ovien ja kansien kunto siisteys lukitus. Taulukossa 7 on esitetty teletiloja koskevan kuntotutkimuksen tehtävät ja arviointiperusteet. 7.1.2 Johtotiet Puhelinsisäjohtoverkon johtoteitä ovat nousukaapeloinnin johtotiet kerroskaapeloinnin johtotiet. Johtoteistä selvitetään silmämääräisesti tarkastamalla täyttöaste kunto. Taulukossa 8 on esitetty johtoteitä koskevan kuntotutkimuksen tehtävät ja arviointiperusteet. 7.1.3 Verkon toiminnalliset osat ja komponentit Puhelinsisäjohtoverkon toiminnallisia osia ja komponentteja ovat kaapelit jatkokset talojakamon kaapelipäätteet muut kaapelipäätteet puhelinpistorasiat maadoitus. Taulukossa 9 on esitetty verkon toiminnallisia osia ja komponentteja koskevan kuntotutkimuksen tehtävät, menetelmät ja arviointiperusteet. Taulukko 7. Kuntotutkimukseen kuuluvat tehtävät teletilojen osalta Tutkimuksen kohde Tilan riittävyys Tilan tarkoituksenmukaisuus, kunto ja varusteet Tilan ovien ja kansien kunto Tilan siisteys Tilan lukitus Arviointiperusteet Talojakamo Talojakamon tilan riittävyys laajakaistayhteyksien vaatimien aktiivilaitteiden sijoittamisen kannalta. Tällaisia laitteita ovat esim. xdsl-reitittimet sekä HomePNA- ja Ethernet-kytkimet. Työskentelytilan riittävyys talojakamossa. Asiakirjojen, työvälineiden ja tarvikkeiden säilyttämiseen tarvittavan tilan riittävyys. Muut teletilat Tilan riittävyys muutoksia ja lisäyksiä varten. Työskentelytilan riittävyys. Tilan sijainti ja rakenne verkon ominaisuuksien, ylläpitotöiden ja tietoturvallisuuden kannalta. Tilan mahdollinen muu käyttö ja siitä aiheutuvat riskit. Valaistus ja sähköpistorasiat sekä kalustus jos sellaista on ja tarvitaan. Rakenteiden ja niiden pintojen kunto ja soveltuvuus käyttötarkoitukseen. Asiakirjojen asianmukainen säilytystila talojakamossa tai muussa tilassa, josta ne on helposti saatavissa. Ovien ja kansien avautuminen ja sulkeutuminen sekä tiiviys. Murtolujuus ottaen huomioon tilan muu rakenne ja lukitustapa. Pintojen ja mahdollisten tunnuskilpien ja muiden merkintöjen kunto. Yleinen siisteys, roskat, pöly, asiaankuulumattomat esineet ja materiaalit. Määräyksen Vivi 25 D/2003 M vaatimusten mukaisuus: Asiattomien pääsyn puhelinsisäjohtoverkon teletiloihin on oltava estetty. Puhelinsisäjohtoverkon teletiloina käytetyt komerot, huoneet sekä yleisiin tiloihin pinta-asennetut kotelot ja kytkentäpaikkoja tai telelaitteita sisältävät muut kotelot ja rasiat on lukittava avaimella, kortilla tai muulla luotettavalla tavalla. Talojakamon sekä siihen vievien kulkuväylien lukitus on järjestettävä niin, että sellaisten verkon palveluja kiinteistöön toimittavien teleyritysten ja -urakoitsijoiden henkilökunta, joilla on kiinteistön omistajan tai haltijan antama oikeutus, pääsee tarvittaessa viivytyksettä talojakamoon. 11
7.1.4 Verkon mitoitus, suorituskyky ja verkolla saatavat palvelut Taulukossa 10 on esitetty verkon mitoitusta koskevan kuntotutkimuksen tehtävät, menetelmät ja arviointiperusteet. Taulukossa 11 on esitetty verkon suorituskyvyn arviointiperusteet kaapelityypeittäin, edellyttäen ettei verkossa ole fyysisiä vaurioita. Jos verkossa on fyysisiä vaurioita tai heikkoja liitoksia, sen suorituskyky on alempi kuin kaapelityypin perusteella voidaan päätellä. Verkon siirtotekninen suorituskyky ja verkolla saatavat palvelut arvioidaan käytettyjen komponenttien, asennuksen laadun ja kaapelointietäisyyksien perusteella. Taulukko 8. Kuntotutkimukseen kuuluvat tehtävät johtoteiden osalta Tutkimuksen kohde Täyttöaste Kunto Tutkittavat asiat ja arviointiperusteet Nousukaapeloinnin johtotiet Täyttöprosentti. Käytöstä poistettujen kaapeleiden osuus. Kerroskaapeloinnin johtotiet Putkituksien materiaalit ja mahdollisuus uudelleenkäyttöön. Taulukko 9. Kuntotutkimukseen kuuluvat tehtävät toiminnallisten osien ja komponenttien osalta Tutkimuksen kohde Tutkittavat asiat Asiakirjojen perusteella Silmämääräisesti Kaapelit Kaapelityypit ja parimäärät. Kaapelityypit ja parimäärät. Kaapeleiden kunto: vaipan eheys, painumat, jyrkät taivutukset, puristumat, kiinnitykset. Kaapeleiden merkinnät. Jatkokset Jatkostyyppi. Jatkostyyppi, jatkoksen suojan tai kotelon kunto. Talojakamon päätteet Liitintyypit. Liitintyyppi. Liitosten ja ristikytkennän kunto. Mahdolliset ylijännitesuojat. Päätteiden merkinnät. Muut päätteet Liitintyypit. Liitosten kunto. Kaapelihyllyjen kunto, puhtaus ja kiinnitykset. Puhelinpistorasiat Sijoitus ja lukumäärä. Sijoitus ja lukumäärä. Pistorasioiden tyyppi ja kunto. Maadoitus Talojakamon maadoituksen kytkentä. Talojakamon maadoituksen kytkentä. Maadoituksen liitoksien kunto. Taulukko 10. Kuntotutkimukseen kuuluvat tehtävät verkon mitoituksen osalta Tutkimuksen kohde Talojakamosta asuntoihin kytkettyjen parien lukumäärä Talojakamosta työpisteisiin kytkettyjen parien lukumäärä Talojakamosta väestösuojaan kytkettyjen parien lukumäärä Talojakamoon tulevat valvonta- ja hälytysyhteydet ja parimäärät Vapaa kapasiteetti verkon eri osissa: Nousukaapelointi Kerroskaapelointi Talojakamon päätteet Muut päätteet Menetelmä ja arviointiperuste Asiakirjojen perusteella. Silmämääräinen tarkastus. Asiakirjojen perusteella. Silmämääräinen tarkastus. Asiakirjojen perusteella. Silmämääräinen tarkastus. Asiakirjojen perusteella. Silmämääräinen tarkastus. Asiakirjojen perusteella. Silmämääräinen tarkastus. 12
Taulukko 11. Puhelinsisäjohtoverkon suorituskyvyn arviointi kaapelityypin perusteella, jos verkossa ei ole fyysisiä vaurioita tai vikoja Kaapelityyppi Verkon suorituskyky Verkolla saatavat palvelut Sisäkaapelit Lyijyvaippa, johtimissa paperi- tai punoseriste Heikko Analoginen puhelin ISDN, ADSL suurin varauksin HomePNA suurin varauksin KL, kierretyt parit ilman vaippaa Heikko Analoginen puhelin ISDN, ADSL suurin varauksin HomePNA suurin varauksin MS, parit ilman parikiertoa, ns. lapamato Heikko Analoginen puhelin ISDN, ADSL suurin varauksin HomePNA suurin varauksin MMS Tyydyttävä Analoginen puhelin ISDN, ADSL pienin varauksin HomePNA pienin varauksin EoVDSL (LRE) pienin varauksin MHS Hyvä Analoginen puhelin ISDN, ADSL HomePNA EoVDSL (LRE) Ulkokaapelit LVJ Heikko Analoginen puhelin ISDN, ADSL suurin varauksin HomePNA suurin varauksin MOHBU, MOPU Tyydyttävä Analoginen puhelin ISDN, ADSL pienin varauksin HomePNA pienin varauksien EoVDSL (LRE) pienin varauksin VMOHBU, VMHBU, VMOPU, 4-kierrerakenne Tyydyttävä Analoginen puhelin I ISDN, ADSL pienin varauksin HomePNA pienin varauksien EoVDSL (LRE) pienin varauksin VMOHBU, VMHBU, VMOPU, parirakenne Hyvä Analoginen puhelin ISDN, ADSL HomePNA EoVDSL (LRE) 7.1.5 Verkon asiakirjat Puhelinsisäjohtoverkon asiakirjoista tarkistetaan silmämääräisesti Viestintäviraston määräyksen 25 D/2003 M mukaisuus asiakirjojen ajantasaisuus asiakirjojen kunto ja säilytys. 7.1.6 Hoitosopimus Mikäli puhelinsisäjohtoverkosta on tehty hoitosopimus, selvitetään siitä hoitosopimuksen sisältö ja asianmukaisuus (ST-kortit 42.00, 42.01 ja 42.02) hoitosopimuksen aikana esiin tulleet viat, puutteet yms., elleivät ne tutkimuksessa jo muuten ole tulleet esiin hoitosopimuksen noudattamisessa esiin tulleet puutteet. 13
7.2 Suositeltava tavoitetaso 7.2.1 Asuinkiinteistöt Asuinkiinteistöissä puhelinsisäjohtoverkon tavoitetasot ovat: Taso 1 (minimi) Puhelinsisäjohtoverkon teletilojen lukituksen, verkon asiakirjojen ja talojakamon maadoituksen saattaminen Viestintäviraston määräyksen 25 D/2003 M mukaiseen kuntoon sekä talojakamon varustaminen valaistuksella ja kaksiosaisella sähköpistorasialla, jota syötetään omana ryhmänään. Taso 2 (suositus) Kohdassa 6.2.2 esitetyn asuinkiinteistön yleiskaapelointia koskevan tavoitetason 1 tai 2 mukainen yleiskaapelointi. Tätä vaihtoehtoa suositellaan varsinkin silloin, jos kiinteistöön on tulossa perusparannus (esim. julkisivu-, putki- tai sähköremontti). 7.2.2 Toimitilakiinteistöt Toimitilakiinteistöissä, joissa on yleiskaapelointi, riittää pelkän puhelinsisäjohtoverkon tavoitetasoksi Viestintäviraston määräyksen 25 D/2003 M minimivaatimukset täyttävä puhelinsisäjohtoverkko. Tämä verkko voi olla kaapeloinniltaan myös osa yleiskaapelointia. Tällöinkin kerroskaapeloinnin tavoitetaso on luokka E. Ellei toimitilakiinteistössä ole yleiskaapelointia, suositellaan sellaisen rakentamista kohdassa 6.2.1 esitettyjä tavoitetasoja noudattaen. 7.3 Suositeltavan tavoitetason edellyttämät toimenpiteet ja niiden kustannukset Kuntotutkijan tulee esittää tilaajalle suositeltavan tavoitetason edellyttämät toimenpiteet ja niiden kustannukset. nousukaapeloinnin liittämistarvikkeet ja niiden asennus huoneistokaapeloinnin tai kerroskaapeloinnin kaapelit ja niiden asennus huoneistokaapeloinnin tai kerroskaapeloinnin liittämistarvikkeet ja niiden asennus huoneistojakamo (asuinkiinteistössä) liitäntärasiat sekä niiden sijoittelu ja asennus verkon testaus verkon dokumentointi verkon ylläpito. Tarkemmat yksityiskohdat on esitetty soveltuvin osin ST-kortissa 605.01 Asuinkiinteistön tietoverkko. Yleiskuvaus ST-kortissa 681.10 Yleiskaapelointijärjestelmät. Tekninen suunnittelu- ja asennusohje Viestintäviraston määräyksessä 25 D/2003 M. Kustannukset Puhelinsisäjohtoverkon uusimisen tai kunnostuksen kustannukset määräytyvät aina tapauskohtaisesti. Kokonaiskustannukset riippuvat luonnollisesti hyvin paljon rakennuksen koosta, asuntojen tai työpisteiden lukumäärästä ja huoneisto- tai kerroskaapeloinnin varustetasosta. Myös rakennuksen iällä on usein suuri merkitys, koska vanhemmissa rakennuksissa ei ole useinkaan valmiita johtoteitä käytettävissä nousukaapelointiin. Kustannuksiin vaikuttavia tekijöitä ovat mm. käytettävät johtotievaihtoehdot nykyisten talojakamotilojen käytettävyys huoneistojakamon sijoittelu (asuinkiinteistöissä ) mahdollisuus tehdä työ yhtäjaksoisesti tarvittavat sähköasennustyöt. Kuntotutkijan tulee ottaa kaikki kustannuksiin vaikuttavat tekijät riittävästi huomioon ja antaa tämän perusteella tilaajalle arvio tavoitetason saavuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden kustannuksista. Toimenpiteet Tarvittavat toimenpiteet riippuvat kuntotutkimuksen tuloksista eli puhelinsisäjohtoverkon nykytilasta. Toimenpidevaatimuksiin tulee sisällyttää teletilat (talojakamo) sekä niiden varustus asennuksineen verkkopalvelun tarjoajien kaapeleiden sisääntulo nousukaapeloinnin johtotiet nousukaapeloinnin kaapelit ja niiden asennus Kortin käsikirjoittaja: Pekka Koivisto, Pekka Koivisto Oy 14