Määräyksen 65 perustelut ja soveltaminen. Kiinteistön sisäverkoista ja teleurakoinnista

Transkriptio

1 MPS Määräyksen 65 perustelut ja soveltaminen Kiinteistön sisäverkoista ja teleurakoinnista MPS 65

2 MPS 65 2 Sisällys 1 Määräyksen muutoshistoria, tarkoitus, soveltamisala ja määritelmät Määräyksen muutoshistoria Määräyksen tarkoitus Soveltamisala Määritelmät Kiinteistön sisäinen viestintäverkko ja -järjestelmä eli sisäverkko Yleiskaapelointijärjestelmä Yhteisantenniverkko Yhteisantennijärjestelmä Kaapelointi Pysyvä siirtotie Nousukaapelointi Kotikaapelointi Kerroskaapelointi Liityntäkaapeli eli talokaapeli Talojakamo Alijakamo eli toisiotalojakamo Kotijakamo Kerrosjakamo Kytkentäpaikka Tähtipiste Uudistaminen Kunnostaminen Teleurakoitsija Luku 1 Rakenne Sisäverkkojen rakenne Asuinkiinteistön yleiskaapelointijärjestelmän rakenteen erityisvaatimukset Yhteisantenniverkon rakenteen erityisvaatimukset Luku 2 Televisiolähetysten antennivastaanotto Vastaanottoantennit Antennimasto Vahvistimet Luku 3 Suorituskyky ja järjestelmäarvot Sisäverkkojen suorituskyky ja järjestelmäarvot... 33

3 MPS Yleiskaapelointijärjestelmän suorituskyky Yhteisantenniverkon ja -järjestelmän järjestelmäarvot Luku 4 Sähköinen ja sähkömagneettinen suojaaminen Sisäverkkojen suojaaminen Yleiskaapelointijärjestelmän suojaaminen Yhteisantenniverkon ja -järjestelmän suojaaminen Antennimaston maadoitus Laitetilojen maadoitus ja potentiaalintasaus Luku 5 Turvallisuus Tietoturvallisuus Lukitukset Paloturvallisuus Luku 6 Laitetilat Talojakamo Alijakamot Kotijakamot Kerrosjakamot Luku 7 Materiaalit ja rakenneosat Kaapelireitit Kaapelit ja liittämistarvikkeet Yhteisantenniverkon ja -järjestelmän sekä omakotitalon antennivastaanottojärjestelmän muut rakenneosat Luku 8 Asennuskäytännöt Sisäverkkojen asennukset Yleiskaapelointijärjestelmän asennusten erityisvaatimukset Luku 9 Testaukset ja tarkastukset Sisäverkkojen testaaminen ja tarkastaminen... 61

4 MPS Yleiskaapelointijärjestelmän mittaukset Yhteisantenniverkon ja -järjestelmän sekä omakotitalon antennivastaanottojärjestelmän mittaukset Luku 10 Dokumentointi Suunnitteludokumentointi Tarkastuspöytäkirjat Loppudokumentointi Asiakirjojen ylläpito ja säilytys Luku 11 Voimaantulo ja julkaiseminen Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Tiedonsaanti ja julkaiseminen Määräyksen aihepiiriin liittyvät muut asiat Kiinteistön ja rakennusten terminologiaa Sisäverkon ja yleisen verkon rajapinnasta Suositus sisäverkkojen kunnostus- ja uudistusajankohdasta Esimerkkejä sisäverkkojen rakenteesta erilaisissa asuinkiinteistöissä Tele- ja antenniurakoitsijaa koskevan sääntelyn historiaa Lainsäädäntö ja sen tulkinta Määräyksen lainsäädäntöperusta, VML 128 ja Muut asiaan liittyvät säännökset ja niiden tulkinta Käyttäjän valinnanvapaus, VML 69 a Kiinteistön, teleurakoitsijan, teleyrityksen ja asukkaan eri sopimussuhteet viestintämarkkinalain valossa, VML 69 ja Velvollisuus korjata häiriö, VML Päätelaitteita koskevat säännökset, VML Siirtovelvollisuus, VML Radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain 33 ja televisiovastaanoton häiriötilanteet Teleurakoitsijan vaitiolovelvollisuus, SVTsL 2 ja n tekniset määräykset Viiteluettelo Liiteluettelo

5 MPS Määräyksen muutoshistoria, tarkoitus, soveltamisala ja määritelmät Tässä luvussa kuvataan määräyksen tarkoitus, soveltamisala ja määräyksessä käytetyt määritelmät. Lisäksi selostetaan määräyksen muutoshistoria. 1.1 Määräyksen muutoshistoria Tämä määräys kumoaa n aiemmat kiinteistön sisäverkkoja koskeneet määräykset 21 E/2007 kiinteistön sisäisestä yhteisantenniverkosta ja -järjestelmästä ja 25 E/2008 M kiinteistön sisäjohtoverkosta. Vaatimusten yhdistämisen tarkoitus on ollut koota yhteen määräykseen kaikki kiinteistön sisäverkkoja ja kiinteistölle tarjottua tele- ja antenniurakointia koskevat vaatimukset, jotta määräys palvelisi paremmin erityisesti kiinteistöjen omistajia ja haltijoita. Kiinteistön sisäverkot tarkoittavat käytännössä erillisiä kaapelointeja eri tarkoituksiin ja määräysten yhdistämisen tarkoitus onkin selkeyttää näiden erilaisten verkkojen suhteita toisiinsa. Myös toimialan esiin tuomat epäselvyydet edellisten määräysten velvoitteista ja niiden noudattamisesta on pyritty korjaamaan tähän määräykseen. Pääsääntöisesti tämä on tehty selkiyttämällä määräyksen tekstejä ja rakennetta mutta myös kuvaamalla laajemmin n vakiintuneita tulkintoja. Määräyksessä on otettu käyttöön lukurakenne, jotta yhteen aihealueeseen liittyvät, erilaisia sisäverkkoja koskevat vaatimukset löytyisivät samasta kohtaa. Näiden lukujen sisällä olevien pykälien otsikoista taas ilmenee, sovelletaanko kyseisen pykälän vaatimuksia yleisesti kaikkiin sisäverkkoihin vai esimerkiksi tiettyihin sisäverkkotyyppeihin. Aiempiin määräyksiin liittyi listaukset sitovista standardeista. Kaikki nämä viittaukset on uudistuksen yhteydessä tarkistettu ja sitovat standardit on sisällytetty itse määräykseen, asianmukaisiin kohtiin. Osana määräysten yhdistämistä on myös annettujen vaatimusten perusteluja ja soveltamisohjeita eli tätä perustelumuistiota merkittävästi laajennettu. Aiempaa kattavammin on neuvottu, mitä määräyksen vaatimukset tarkoittavat, miten niitä tulisi erilaisissa tilanteissa soveltaa ja miten vaatimukset mahdollisesti liittyvät muuhun säädäntöön. Seuraavassa kuvataan aihealueittain tähän määräykseen tehdyt merkittävimmät vaatimusmuutokset suhteessa aiempiin määräyksiin. Suunnittelu, asentaminen ja dokumentointi on viime vuosina havainnut ongelmia sisäverkkojen suunnittelu- ja asennustöiden laadussa sekä dokumentoinnissa. On törmätty tilanteisiin, joissa asennettavaksi aiotuista verkoista ei ole tehty asennustöissä tarvittavia suunnitelmia tai suunnitelmista on jostain syystä poikettu.

6 MPS 65 6 Esimerkiksi on jätetty asentamatta alun perin suunniteltuja kaapelointeja, mistä on seurannut se, että verkosta ei ole muodostunut säädösten mukainen. Uudistettavissa kohteissa taas on saatettu purkaa osa olemassa olevaa vanhaa sisäverkkoa mutta on jätetty asuntoihin verkon liitäntärasiat. Tällöin sisäverkon kautta ei voi tosiasiallisesti käyttää mitään palveluja, mutta jos asiaa ei vähintäänkin ole selkeästi viestitty kiinteistön asukkaille, ovat nämä saattaneet kytkeä päätelaitteitaan vanhaan verkkoon ja hämmästyä, että aiemmat palvelut eivät enää toimi. Loppudokumentointi taas on jossain tapauksissa jätetty kokonaan laatimatta tai se ei vastaa toteutunutta asennusta. Näistä syistä on halunnut tähän määräykseen tarkentaa ja korostaa laadukkaiden verkkosuunnitelmien ja asennustöiden merkitystä sisäverkkojen toteutuksessa. Asennustöiden valmistuttua taas on erittäin tärkeää laatia sisäverkoista niiden tosiasiallista toteutusta vastaavat loppudokumentit ja verkon suorituskyvyn osoittavat mittauspöytäkirjat, koska ilman näitä dokumentteja on paitsi mahdoton arvioida sisäverkon säädösten- ja sopimustenmukaisuutta myös hankalaa ja usein kallista tehdä verkon ylläpitotöitä. Huolellinen dokumentointi palvelee sisäverkon omistajan eli kiinteistön etua. Laadukas suunnittelu, asentaminen ja dokumentointi ovat tärkeitä kaikissa kiinteistöissä ja määräyksen näitä asioita käsittelevät vaatimukset koskevatkin kaikkia kiinteistötyyppejä, vaikka on uusia vähimmäisvaatimuksia laatiessaan pyrkinyt erityisesti vahvistamaan asuinkiinteistöjen etuja. Asuinkiinteistöissä sisäverkkotöiden tilaajalla eli kiinteistön omistajalla tai haltijalla ei nimittäin tyypillisesti itsellään ole riittävää tietotaitoa edellyttää tekemään teknisesti kattavia suunnitelmia verkon toteutuksesta, valvoa sisäverkkototeutuksen laatua tai huolehtia loppudokumentoinnin tasosta. Tähän määräykseen on siis lukuun 8 lisätty kokonaan uusina velvoitteina sisäverkkojen asennuskäytäntöjä koskevat vähimmäisvaatimukset. Määräys mm. yksiselitteisesti edellyttää, että kaikki sisäverkkoihin asennetut kaapeloinnit päätetään molemmista päistään. Näin on n vakiintuneen tulkinnan mukaan pitänyt tehdä jo aiempien määräystenkin voimassaolon aikana, mutta virasto on silti havainnut, että erityisesti kuituasennuksissa näin ei ole aina toimittu. Dokumentointia, niin suunnittelun, tarkastuksen kuin toteutuneiden asennustenkin dokumentointia, taas on käsitelty määräyksen luvussa 9. Erityisesti on korostettu suunnitteludokumentointia, jonka vähimmäisvaatimukset on nyt esitetty omana pykälänään. Sinällään suunnittelu asiakokonaisuutena on sisältynyt aiempienkin määräysten velvoitteisiin. Suunnitteludokumentoinnin ja loppudokumentoinnin kuten myös tarkastuspöytäkirjojen vaatimusten eriyttäminen määräykseen omiksi pykälikseen tukee sisäverkkotöiden käytännön prosesseja: 1) työn tilaamisen jälkeen tulevan verkon rakenne ja ominaisuudet suunnitellaan, 2) asennustöiden jälkeen tarkastetaan mm. mittaamalla asennusten laatu ja toimivuus sekä laaditaan tästä tarkastuspöytäkirja,

7 MPS ) lopuksi laaditaan edellisten pohjalta loppudokumentit, joissa esitetään kaikki uuden tai kunnostetun sisäverkon käytössä ja ylläpidossa tarvittavat tiedot. Antennivastaanottojärjestelmä Verrattuna aiempiin määräyksiin, tähän määräykseen on kokonaan uutena asiakokonaisuutena lisätty televisiolähetysten antennivastaanottoa koskevat vaatimukset. Aiemmin määräyksellä 21 määrättiin ainoastaan tällaisen antennivastaanottojärjestelmän jatkeena olevan verkon ominaisuuksista muissa kuin yhden asuinhuoneiston kiinteistöissä (omakotitaloissa). Nyt määräys kattaa kaikissa kiinteistöissä koko antennitelevisiolähetysten välityksen kiinteistön sisällä vastaanottoantenneista antennirasiaan asti. Omakotitalojen osalta merkittävä muutos aiempaan nähden on näin ollen myös se, että televisiolähetysten antennivastaanottoa ja välitystä rakennuksen sisällä koskevat nyt myös vaatimukset käytettävistä materiaaleista ja rakenneosista, kuten käytettävistä koaksiaalikaapeleista. Vaatimukset on lisätty tähän määräykseen siitä syystä, että viime aikoina on siirretty ja ennakoitavissa olevasti myös tulevaisuudessa tullaan siirtämään aiemmin televisiolähetyskäyttöön tarkoitettuja taajuusalueita matkaviestinverkkojen käyttöön, mikä on aiheuttanut häiriöitä puutteellisesti toteutettuihin antennivastaanottojärjestelmiin. Nyt annetuilla vastaanoton vähimmäisvaatimuksilla pyritään siis varmistamaan, että vastaisuudessa rakennettavat tai kunnostettavat antennivastaanottojärjestelmät ovat teknisesti laadukkaita, millä turvataan mahdollisimman häiriötön televisiopalvelujen vastaanotto. Nyt annetut vaatimukset vastaavat n aiheesta aikaisemmin antamia suosituksia ja neuvontaa. Kuten edellä on todettu, televisiolähetysten antennivastaanottojärjestelmien vaatimukset koskevat kaikkia kiinteistöjä, joissa vastaanotetaan antennein maanpäällisten digitaalisten joukkoviestintäverkkojen lähetteitä. Erityisesti on kuitenkin korostettu sitä, että tämä tarkoittaa myös omakotitaloja. Tämä johtuu siitä, että omakotitaloissa on n havaintojen mukaan merkittävässä määrin näissä asioissa puutteita suhteessa muihin kiinteistötyyppeihin. Merkittävimmät antennivastaanottojärjestelmiä koskevat uudet vaatimukset on annettu määräyksen luvussa 2, josta löytyy vähimmäisvelvoitteet vastaanottoantenneille, antennimastoille ja käytettäville vahvistimille. Muita antennitelevisiolähetysten välittämiseen kiinteistön sisällä liittyviä vaatimuksia on annettu määräyksen: luvussa 4 (käytännössä 13, 16 ja 17 :t), jossa määrätään sähköisestä ja sähkömagneettisesta suojaamisesta. luvussa 5 (erityisesti 19 ja 20 :t), jossa määrätään järjestelmän turvallisuudesta, kuten lukituksista ja paloturvallisuudesta. luvussa 6, joka määrää laitetilojen eli jakamojen vähimmäisvaatimuksista. luvussa 7, jossa määrätään käytettävistä materiaaleista ja rakenneosista, kuten kaapeleista ja liittämistarvikkeista. Tähän liittyen on tämän perustelumuistion luvussa 24 antanut myös

8 MPS 65 8 suosituksen siitä, millaista liitosjohtoa tulisi häiriöttömyyden varmistamiseksi käyttää televisiovastaanottimen liittämisessä antennirasiaan. luvussa 9 (erityisesti 30 ja 32 :t), jossa määrätään suoritetuista asennuksista tehtävistä mittauksista ja tarkastuksista. luvussa 10, jossa määrätään dokumentoinnista, kuten tarkastuspöytäkirjoista. Edellä luetellun lisäksi määräyksessä on nimenomaisia velvoitteita koskien yhteisantenniverkkoa, joka voidaan liittää antennivastaanottojärjestelmän jatkeeksi. Yhteisantenniverkko ja -järjestelmä Yhteisantenniverkkoa ja -järjestelmää koskevat vaatimukset oli aiemmin annettu määräyksessä 21. Verrattuna aiempaan määräykseen, tähän määräykseen tehdyt merkittävimmän muutokset ja tarkennukset ovat: 1) Yhteisantenniverkko rakentuu koaksiaalikaapeloinneista ja rakennusten välillä voidaan käyttää optista kaapelointia, mutta siinä ei ole parikaapelointeja. Tässä määräyksessä on jo yhteisantenniverkon määritelmässä todettu, että yhteisantenniverkko on koaksiaalikaapeloinnilla ja samaan verkkoon kuuluvien eri rakennusten välillä joko koaksiaalikaapeloinnilla tai optisella kaapeloinnilla toteutettu verkko. Määräys määrittelee vähimmäisvaatimukset tällaisen verkon rakenteelle ja ominaisuuksille. Aiemmassa määräyksessä 21 oli todettu, että yhteisantenniverkko voidaan suunnitella ja rakentaa myös käyttäen yleiskaapelointia koskevia standardeja eli esimerkiksi käyttäen parikaapelointia. Tämä poikkeus on nyt käytännön syistä poistettu, koska on haluttu selkiyttää sitä, että jos rakennetaan yleiskaapelointistandardien ja tämän määräyksen yleiskaapelointijärjestelmää koskevien vaatimusten mukainen verkko, on kyseessä nimenomaisesti yleiskaapelointijärjestelmä eikä yhteisantenniverkko. On hyvä huomata, että muutos ei millään muotoa estä yleiskaapelointijärjestelmän käyttämistä DVB-T- tai DVB-C-palvelujen välittämiseen, mikäli se verkon rakenne (käytännössä kaapelointipituudet) huomioon ottaen vain onnistuu. 2) Vähimmäistaajuusalueen ylärajaa on laskettu Aiemmassa määräyksessä 21 yhteisantenniverkon ja -järjestelmän vähimmäistaajuusalueen edellytettiin olevan MHz. Tähän määräykseen vaadittua vähimmäisylärajataajuutta on laskettu 790 MHz:iin eli yhteisantenniverkon ja -järjestelmän edellytetään nyt toimivan vähintään taajuusalueella MHz. Syy tähän on se, että 800 MHz:n taajuusalue on siirretty televisiokäytöstä matkaviestinkäyttöön eli muutoksella pyritään suojautumaan matkaviestinverkon televisiovastaanotolle mahdollisesti aiheuttamilta häiriöiltä.

9 MPS 65 9 Määräystä valmistelleessa työryhmässä erityisesti kaapelitelevisiopalveluja tarjoavat teleyritykset pitivät muutosta huonona ja esittivät useasti, että vähimmäisylärajataajuutta tulisi päinvastoin nostaa. Perusteluna tälle oli se, että kaapelitelevisioverkoissa käytetään huomattavasti korkeampiakin taajuuksia kuin 790 MHz. kuitenkin katsoi, että kyseisen vaatimuksen tarkoitus on turvata nimenomaisesti perusluontoisten televisiopalvelujen häiriötön vastaanotto, mistä syystä määräyksellä ei ole tarve edellyttää suurempaa taajuusaluetta. kuitenkin myös toteaa, että määräyksen vaatimus on nimenomaisesti vähimmäisvaatimus ja se ei estä yhteisantenniverkon ja -järjestelmän suunnittelua ja rakentamista laajemmallekin taajuusalueelle. Tokikin tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota häiriönsietoon ja -päästöön eli on ns. varmistettava verkon ja järjestelmän tiiviys. 3) Käytettävien kaapeleiden ja liittämistarvikkeiden vaatimuksia on tarkennettu Yleiskaapelointijärjestelmä Verrattuna aiempaan määräykseen 21, tähän määräykseen (26 ) on tarkennettu yhteisantenniverkoissa käytettävien koaksiaalikaapeleiden, optisten kaapeleiden ja näiden liittämistarvikkeiden vaatimuksia. Koaksiaalikaapeleiden suojauskyvyn nimittäin edellytetään nyt olevan vähintään luokka A ja kierrettävien liittimien käyttäminen on kielletty. Kuitukaapeleina taas edellytetään käytettävän kategorian OS2 yksimuotokuituja ja liittimien sallitut tyypit ja hionta on määritelty. Molempien kaapelien tapauksessa myös edellytetään noudattamaan määriteltyjä standardeja. Tämän määräyksen tarkoittamaa yleiskaapelointijärjestelmää koskivat aiemmin määräyksen 25 vaatimukset. Aiemmassa määräyksessä kyseisestä verkosta käytettiin nimitystä "sisäjohtoverkko". Terminologian muutosta on käsitelty luvussa Verrattuna aiempaan määräykseen 25, tähän määräykseen on tarkennettu useita aiempia velvoitteita. Vaatimukset on myös jaoteltu aiempaa selkeämpiin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi, käytettäviä kaapeleita koskevat vaatimukset esitetään selkeästi omana pykälänään, erillisenä varsinaista järjestelmän rakennetta koskevista vaatimuksista. Merkittävimmät muutokset ja tarkennukset ovat: 1) Optinen kaapelointi pakolliseksi asuinhuoneistoihin asti Suurin tähän määräykseen tehty muutos on se, että optinen kaapelointi edellytetään asuinkiinteistöissä nyt rakennettavan aina talojakamosta huoneistoihin asti. Aiemmassa määräyksessä edellytettiin vähintään rakentamaan tällaista kaapelointia varten johtotiet eli kaapelireitit. Käytäntö osoitti, että riittävien kaapelireittien rakentamisen vaatimus ei todellisuudessa useinkaan toteutunut. Lisäksi yleisten viestintäverkkojen kuiturakentaminen edistyy jatkuvasti. Näillä perusteilla katsoikin perustelluksi nyt edellyttää kuitujen asentamista.

10 MPS ) Käytettävien kaapeleiden ja liittämistarvikkeiden vaatimuksia on tarkennettu Yleiskaapeloinnin kaapelointi koostuu parikaapeloinneista ja optisista kaapeloinneista. Tähän määräykseen näiden vähimmäisvaatimuksia on merkittävästi tarkennettu. Molempien kaapelointien kaapeleiden ja liittämistarvikkeiden edellytetään nyt yksiselitteisesti olevan yleiskaapelointistandardien mukaisia. Aiemman määräyksen lievennys siitä, että perustellusta syystä näistä standardeista voitaisiin myös poiketa, on nyt siis poistettu. Syynä tähän on yksinkertaisesti se, että määräyksellä halutaan varmistaa mahdollisimman laadukkaiden materiaalien käyttö, millä turvataan verkon monipuolisuutta ja pitkäikäisyyttä. Käytettävien parikaapeleiden edellytetään käytännössä olevan kaikissa tilanteissa vähintään kategorian 6 mukaisia parikaapeleita. Optisen kaapeloinnin toteuttamiseen käytettävien kuitujen taas edellytetään olevan kategorian OS2 mukaisia yksimuotokuituja. Aiemmassa määräyksessä sallittiin myös kategorian OS1 kaapeleiden käyttäminen. Kategoria OS1 on poistettu siitä syystä, että käytännössä tällaisia kaapeleita ei käytetä. Erityisesti optisen kaapeloinnin liittimien vaatimuksia on myös tarkennettu. Liittimien tyyppi, hionta ja laatuvaatimukset on nimittäin nyt määritelty. Väestönsuojat, tekniset tilat yms. Paloturvallisuus Aiemmissa määräyksissä oli edellytetty asentamaan väestönsuojiin, kiinteistön teknisiin tiloihin ja muihin tarpeelliseksi katsottuihin tiloihin yleiskaapelointijärjestelmän liityntäpisteet ja väestönsuojiin yhteisantenniverkon kaapelointi. Nämä vaatimukset on tässä määräyksessä tarkennettuina siirretty suosituksiksi, koska määräyksen tarkoitus on varmistaa erityisesti se, että esimerkiksi asuinhuoneistoissa on mahdollisuus käyttää monipuolisesti erilaisia viestintäpalveluja, kun taas kiinteistöteknisten järjestelmien tarvitsemien kaapelointien tarve määräytyy kiinteistökohtaisesti muilla perusteilla. Väestönsuojien varustusta koskevat vaatimukset taas määrittelee sisäasiainministeriö, joten katsoi, ettei sen ole perusteltua määrätä erikseen näistä asioista ja näin ylläpitää päällekkäistä säädäntöä. Tähän määräykseen uutena aihekokonaisuutena on myös lisätty sisäverkkojen paloturvallisuutta koskevat vaatimukset (20 ). Vaatimukset katsottiin tarpeelliseksi, koska näistä asioista ei sisäverkkoja koskien ole velvoitteita muualla lainsäädännössä ja toimialalta saadun palautteen mukaan, vähimmäisvaatimustason määrittämiselle on tarvetta.

11 MPS Määräyksen tarkoitus Tässä pykälässä kuvataan määräyksen tarkoitus ja periaatteet. Määräyksen vaatimukset tähtäävät näiden tavoitteiden saavuttamiseen ja tavoitteet ohjaavat määräyksen soveltamisesta annettuja ohjeita. Pykälässä kuvatut tavoitteet on syytä pitää lähtökohtina kaikissa kiinteistön sisäisiä viestintäverkkoja ja -järjestelmiä koskevissa suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitotöissä. Kiinteistöjen sisäiset viestintäverkot ja -järjestelmät eli sisäverkot ovat osa kiinteistön perusvarustusta siinä missä esimerkiksi kiinteistön sähköistyskin. Laadukkaat sisäverkot mahdollistavat viestintäpalvelujen käytön kiinteistössä. On hyvä huomata, että vaikka tietoliikenneyhteyksiä voidaan toteuttaa myös langattomasti, kaapeleilla toteutettu sisäverkko on pitkäikinen perusta monipuoliselle palvelujen käytölle. Määräyksen keskeisenä tarkoituksena on turvata sisäverkkojen tekninen laatu ja luotettavuus, jotta kaikissa kiinteistöissä voisi vaivatta ja luotettavasti käyttää erilaisia viestintäpalveluja niin nyt kuin tulevaisuudessa. Tämä pitää sisällään teknisten ominaisuuksien, asennustyön laadun ja suorituskyvyn lisäksi myös verkon fyysisen turvallisuuden ja tietoturvallisuuden. Yhteentoimivuuden turvaamisella tarkoitetaan sisäverkkojen ominaisuuksien sovittamista teleyritysten yleisten viestintäverkkojen ominaisuuksiin, jotta sisäverkot voidaan toimivasti yhteenliittää teleyrityksen verkkoihin palvelujen välittämiseksi johtimella tai radioteitse. Määräyksen lähtökohtana on, että kaikissa kiinteistöissä on mahdollista: käyttää kiinteää puhelinta eli joko perinteistä analogista puhelinpalvelua tai VoIP eli Voice over Internet Protocol -palvelua, tilata käyttöön nopeita kiinteitä internetyhteyspalveluja eli laajakaistoja (esimerkiksi tämän määräyksen tarkoittama yleiskaapelointijärjestelmä mahdollistaa sisäverkossa ainakin liikennöintinopeuden 1000 Mbit/s) vastaanottaa tavanomaisia televisiolähetyksiä joko antenni- tai kaapelitelevisioverkosta ja kuunnella radiota. Määräyksen tarkoituksena on edistää teleyritysten välistä kilpailua eli mahdollistaa se, että useat eri teleyritykset pystyvät teknisesti tuomaan kiinteistöön palveluja ja yhteyksiä, ja että käyttäjät voivat valita palvelun tarjoajan. Tätä pyritään edistämään erityisesti sisäverkkojen rakennetta koskevilla vaatimuksilla. Sisäverkkoja, niiden rakentamista, uudistamista ja kunnostamista koskevat ratkaisut ovat kauaskantoisia. Sisäverkkojen elinikä suunnitellaan vähintään 20 vuodeksi, joten on tärkeää, että sisäverkkoja koskevat päätökset, hankinnat ja työt tehdään suunnitelmallisesti myös tulevaisuuden tarpeisiin. Näiden tarpeiden huomioiminen on yksi tämän määräyksen tarkoituksista. Näin ollen määräyksen pyrkimyksenä on myös lisätä sisäverkkojen omistajan ja haltijan eli kiinteistön tietoisuutta sisäverkkoja koskevista asioista sekä tukea päätöksenteossa.

12 MPS Määräyksen tarkoituksena on myös turvata kiinteistölle kunnollinen dokumentaatio sisäverkkojen suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitotöistä. Riittävä ja ajantasainen dokumentointi mahdollistaa laadun turvaamisen ja riittävät tiedot päätösten tekemiseksi verkon elinkaaren eri vaiheissa. Ajantasainen dokumentointi helpottaa kiinteistön palvelujen hankkimista ja edesauttaa sitä, että kiinteistön tele- ja antenniurakoitsijoilta hankkimat palvelut täyttävät säädännön vaatimukset. Kiinteistön sisäverkkojen suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa koskevia päätöksiä ja toimenpiteitä tekevät verkkojen elinkaaren eri vaiheissa useat eri toimijat. Näitä ovat uudisrakennusten rakennuttajat ja rakentajat, sisäverkkojen omistaja ja haltija eli kiinteistö, sisäverkkojen suunnittelijat sekä asennus- ja ylläpitotöitä hoitavat tele- ja antenniurakoitsijat. On tärkeää, että nämä toimijat tunnistavat osuutensa ja vastuunsa sisäverkkoa koskevissa asioissa. Määräyksen tarkoituksena on edistää toimijoiden yhteistoimintaa ja tiedonvaihtoa. Tähän pyritään esimerkiksi dokumentointivaatimuksilla, sillä asianmukainen dokumentointi mahdollistaa laadun turvaamisen ja riittävät tiedot päätösten tekemiseksi verkon rakentamisen ja elinkaaren eri vaiheissa Soveltamisala Eri kiinteistötyypit Määräys koskee kiinteistön sisäisiä viestintäverkkoja ja -järjestelmiä eli sisäverkkoja ja niiden tarvitsemia laitetiloja. Sisäverkko määritellään 3 :ssä (ks. luku 1.4.1), mutta yksinkertaistettuna määräys koskee kiinteistöön elimellisesti kuuluvia ja sitä palvelevia kaapelointeja, laitteita ja tiloja, jotka eivät kuulu teleyrityksen yleiseen viestintäverkkoon. Määräystä ei sovelleta teleyrityksen yleiseen viestintäverkkoon. Teleyrityksen yleinen viestintäverkko rajautuu lähtökohtaisesti kiinteistön talojakamossa sijaitsevaan kytkentäpisteeseen (ks. luku 37.2). Jos teleyritys on sopinut kiinteistön kanssa, että kiinteistöön sijoitetaan kiinteistöä palveleva, teleyrityksen omistama telelaite kuten vahvistin tai kytkin, määräys ei koske tätä laitetta, koska se on osa teleyrityksen yleistä viestintäverkkoa ja näin ollen sitä koskevat muut säädökset. Tällaisen teleyrityksen laitteen tarpeelliseksi katsotuista mittauksista ja dokumentoinnista vastaa teleyritys. Liityntä- eli talokaapelin putkitukset taas tyypillisesti ovat osa kiinteistön infrastruktuuria ja kiinteistön tulee huolehtia niiden asianmukaisesta, tämän määräyksen mukaisesta asennuksesta ja dokumentoinnista. Varsinainen liityntäkaapeli taas on tyypillisesti teleyrityksen omistama kaapeli ja näin ollen sen asennuksista ja dokumentoinnista vastaa käytännössä teleyritys. Määräystä sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkiin sisäverkkoihin kiinteistön käyttötarkoituksesta riippumatta. Tarkimmat vaatimukset määräyksessä asetetaan usean huoneiston asuinkiinteistöille eli kerros-, rivi- ja paritaloille. Määräys koskee nimenomaisesti vakinaiseen asuinkäyttöön tarkoitettuja kiinteistöjä, ei siis esimerkiksi lo-

13 MPS ma-asuntoja. Toimitilarakennukset ja julkiset rakennukset taas ovat keskenään ja suhteessa asuinkiinteistöihin hyvin erilaisia ja niiden osalta määräyksessä annetaan yleisluonteisempia vaatimuksia tapauskohtaiselle suunnittelulle. Määräys koskee soveltuvin osin myös yhden asuinhuoneiston omakotitaloja. Esimerkiksi yleiskaapelointijärjestelmän rakennetta koskevat vaatimukset määräyksen luvussa 1 (ks. luku 3) koskevat omakotitaloja. Määräyksen luvussa 2 (ks. luvut 5, 6 ja 7) taas määrätään televisiolähetysten antennivastaanoton järjestämisestä omakotitalossa ja vaikkapa määräyksen luvun 7 vaatimukset (ks. luvut 23, 24 ja 25) käytettävistä materiaalista, kuten käytettävistä koaksiaalikaapeleista niin antenni- kuin kaapelitelevisiovastaanotossa, koskevat myös omakotitaloasennuksia. Verrattuna aiempiin määräyksiin 21 ja 25, määräysten soveltuvuus omakotitaloihin ei sinällään ole muuttunut, mutta koska televisiolähetysten antennivastaanottoa koskevat vaatimukset ovat kokonaan uusia ja niillä tähdätään nimenomaisesti omakotitalojen vastaanottoratkaisujen parantamiseen, on asia nostettu tässä pykälässä erityisesti esiin. Keitä määräys velvoittaa? Määräys velvoittaa eli määräyksen tekniset vaatimukset sitovat nimenomaisesti sisäverkkojen omistajaa ja haltijaa eli kiinteistöä ja sisäverkkotöiden tekijää eli tele- tai antenniurakoitsijaa. Koska sisäverkkoja koskevaa suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa tekevät myös muut toimijat, kuten rakennuttajat ja suunnittelijat, on hyvä huomata, että myös muusta kuin n valvomasta lainsäädännöstä ja esimerkiksi toimijoiden välisistä sopimuksista voi johtua vastuita tai seuraamuksia, joita ei käsitellä tässä määräyksessä. Esimerkiksi, kiinteistön tilatessa sisäverkon uudistamissuunnitelman, kiinteistö vastaa suhteessa n valvomaan säädäntöön siitä, että tämän määräyksen vaatimukset sisäverkkosuunnittelusta täyttyvät. Jos taas kiinteistön ja se palkkaaman suunnittelijan kesken syntyy epäselvyyttä siitä, vastaako toteutettu suunnittelu kiinteistön eli tilaajan kanssa sovittua, nämä asiat eivät sopimusriita-asioina kuulu n ratkaisuvaltaan. Sisäverkkojen elinkaari Määräys koskee suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon vähimmäisvaatimuksia sisäverkon elinkaaren eri vaiheissa. Määräystä sovelletaan aina, kun: uudisrakentamisessa kiinteistöön rakennetaan mikä tahansa sisäverkko. sisäverkko uudistetaan (ks. luku ) eli kun kiinteistöön rakennetaan täysin uusi sisäverkko olemassa olevan verkon rinnalle tai tilalle. olemassa olevaa sisäverkkoa kunnostetaan (ks. luku ) eli kun sisäverkko tai jokin sen osa vaihdetaan tai muutetaan sisäverkon laadun parantamiseksi. Jos vain jokin osa sisäverkosta on kunnos-

14 MPS Määräyksen rakenne tettu, tätä määräystä luonnollisesti sovelletaan nimenomaisesti tähän verkon osaan. Määräyksellä ei sinänsä voida asettaa vaatimuksia sille, mitä sisäverkkoja kiinteistöön rakennetaan tai milloin kiinteistön haltija päättää kunnostaa sisäverkon tai rakentaa uuden verkon. on kuitenkin antanut tämän määräyksen yhteydessä asiaa koskevia suosituksia (ks. mm. luku 37.3). Määräyksen vähimmäisvaatimukset koskevat sisäverkkojen ja niiden tarvitsemien laitetilojen: rakennetta erityisesti määräyksen luvuissa 1 rakenne 5 turvallisuus 6 laitetilat 7 materiaalit ja rakenneosat teknistä laatua, suorituskykyä ja luotettavuutta erityisesti määräyksen luvuissa 2 televisiolähetysten antennivastaanotto 3 suorituskyky ja järjestelmäarvot 6 laitetilat 7 materiaalit ja rakenneosat 8 asennuskäytännöt turvallisuutta ja suojaamista erityisesti määräyksen luvuissa 4 sähköinen ja sähkömagneettinen suojaaminen 5 turvallisuus 7 materiaalit ja rakenneosat mittaamista ja tarkastamista erityisesti määräyksen luvussa 9 testaukset ja tarkastukset dokumentointia erityisesti määräyksen luvussa 10 asiakirjat Määritelmät Tässä luvussa kuvataan tässä määräyksessä käytetyt määritelmät. Määräyksessä ei määritellä uudestaan viestintämarkkinalaissa [1] määriteltyjä käsitteitä ja toisaalta määritelmät on laadittu niin, etteivät ne ole ristiriidassa lain määritelmien kanssa Kiinteistön sisäinen viestintäverkko ja -järjestelmä eli sisäverkko Kiinteistön sisäisillä viestintäverkoilla ja -järjestelmillä eli sisäverkoilla tarkoitetaan tässä määräyksessä kiinteistön tai rakennuksen viestintäverkkoja ja -järjestelmiä. Viestintäverkko on määritelty viestintämarkkinalain [1] 2 :ssä: "Viestintäverkolla tarkoitetaan toisiinsa liitetyistä johtimista sekä laitteista muodostuvaa järjestelmää, joka on tarkoitettu viestien siirtoon tai jakeluun johtimella, radioaalloilla, optisesti tai muulla sähkömagneettisella tavalla."