Antti Vähälummukka 2010

Transkriptio

1 Antti Vähälummukka 2010

2 Koaksiaalikaapeli Paksu ethernet, 10Base5 o Noin 10mm paksu kaapeli o Tyyppimerkintä RG-8 o Maksimipituus 500m Ohut ethernet, 10Base2 o Noin 6 mm paksu kaapeli o Tyyppimerkintä RG-58 o Maksimipituus 185m Koaksiaalikaapelin rakenne Verkon topologiana väylä Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 2

3 Laitteen liittäminen 10Base5- koaksiaalikaapeliin tehtiin MAUliitäntäyksiköllä (Medium Attachment Unit) MAU-yksikkö Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 3

4 10Base2 kaapeliin liityttiin BNC T-haaraliittimellä. Ohutethernetin kaapelointi BNC T-liitin Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 4

5 Parikaapeli on yleisin lähiverkkojen kaapelityyppi. Nimitys parikaapeli tulee siitä, että johtimet kaapelin sisällä on kierretty toistensa ympäri pareittain. Yhden kaapelin sisällä on yleensä neljä paria, eli kahdeksan johdinta. Kiertämisellä estetään tehokkaasti häiriöiden pääsy johtimiin Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 5

6 Parikaapelistandardit o 10BASE-T 10 Mbps, 2 paria 802.3u o 100BASE-TX 100 Mbps, 2 paria 802.3ab o 1000BASE-T 1 Gbps, 4 paria 802.3an o 10GBASE-T, 10 Gbps, 4 paria Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 6

7 Parikaapelistandardit Parikaapelit on laatuluokiteltu. Mitä parempi laatuluokka, sitä suurempi tiedonsiirtonopeus saavutetaan. Maksimietäisyys kahden aktiivilaitteen välillä on kaikissa luokissa on 100m. Luokka Cat 5 Cat 5e Cat 6 Cat 7 Standardinopeus 100 Mbps 100 Mbps 1 Gbps 10 Gbps Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 7

8 Kaapeleita on useita tyyppejä. Kaapelin johtimet voivat olla monisäikeisiä (taipuisia) tai yksijohtimisia (jäykempi). Parit voivat olla kaapelin sisällä ilman foliosuojaa, yhteisessä foliosuojassa tai lisäksi jokainen pari on foliosuojattu. Foliosuojaus antaa paremman suojan häiriöitä vastaan. Suojaamaton kaapeli on nimeltään UTP (Unshielded Twisted Pair) ja kuparipunoksella yhteisesti suojattu kaapeli STP (Shielded Twisted Pair) Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 8

9 Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 9

10 Tavallinen ethernetkaapeli, yleisin käytetty kaapeli. Ristiinkytketty ethernetkaapeli, esim. kahden tietokoneen yhteenkytkemiseen Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 10

11 Kaksi tapaa kytkeä johtimet RJ-45 -liittimeen TIA/EIA 568-A (suositus) TIA/EIA 568-B (vanhempi) Miten erotetaan onko johdin sini-valkoinen vai valko-sininen? Sen kertoo se kumpaa väriä on enemmän. (Kuvassa siis ylin johdin on valko-sininen) Käytännössä usein kaapeleissa väritys on tämän kuvan mukainen Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 11

12 RJ-45-liitin TIA/EIA 568-A mukainen kytkentä TIA/EIA 568-B mukainen kytkentä Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 12

13 Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 13

14 Runkoyhteyksissä käytetään valokuitua. Myös nopeissa lähiverkoissa kuitu yleistyy. Kuitukaapeleita on kahta tyyppiä Yksimuotokuitu o sopii pitkille yhteyksille, kallis Monimuotokuitu o o Halpa, käytetään lähiverkoissa 62,5/125μm. 62,5 on ytimen halkaisija mikrometreinä ja 125 vaipan halkaisija Kuidussa signaalilla on vain yksi suunta. Tämän vuoksi esimerkiksi kuitu-verkkokortissa on kaksi liitintä, toinen ulos, toinen sisään. Liittimiä on useita, mutta seuraavat ovat vakiintuneet käytössä o o o ST (vanha) SC (yleisin) MT-RJ (yhdessä liittimessä molemmat kuidut) Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 14

15 Kuitu valmistetaan aihiosta vetämällä lasimassasta tasapaksua kuitua vetotornissa Tornin yläpäästä syötetään aihiota hitaasti yli 2000 C kuumaan uuniin ja kuitua vedetään alapäästä. Vetotornin korkeus voi olla yli 20 m Heti kuidun saatua oikean halkaisijansa se päällystetään vedon yhteydessä ensiöpäällysteellä Vedon jälkeen kuitu rasitustestataan. Aihiosta saadaan yksimuotokuitua menetelmästä riippuen km ja monimuotokuitua km Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 15

16 Kuituja voidaan jatkaa kahdella tavalla Hitsaamalla Mekaaninesella jatkoksella Automaattinen kuidun hitsauslaite Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 16

17 Yleisin liitintyyppi niin yksimuotokuin monimuototekniikassakin on SC-liitin. Liittimen runko on muovia ja sen poikkileikkaus on nelikulmainen. Liitin lukittuu kielekkeiden avulla sitä työnnettäessä ja aukeaa vedettäessä. SC-liittimestä on olemassa myös duplex-versio SC-D, jossa kaksi liitinrunkoa on kiinni toisissaan SC-liitin, FC-liitin ja MU-liitin Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 17

18 Monimuototekniikassa käytetään myös ST-liitintä MT-RJ-, LC- ja ST-liittimet Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 18

19 Valonlähteet, varsinkin laserkomponentit ovat myös työturvallisuusriski. Valo on näkymätöntä, mutta suuret tehot silmälle vaarallista ja verkkokalvoa vahingoittavaa. Kuidun tai liittimen päähän ei saa katsoa suoraan edestä! Vapaat kuitujen ja liittimien päät onkin aina suljettava. Liittimien suojaus on tärkeää jo puhtaudenkin takia. Optisia laitteita sisältävissä rakenteissa on suositeltavaa käyttää lasersäteen varoitustarroja Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 19

20 Lähiverkko suunnitellaan ja rakennetaan aina käyttötarpeen mukaan. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon: Liikennemäärä/käyttäjä (Mbps) Liikennemäärä/palvelin (Mbps) Käyttäjämäärä (portit) Liitäntätyypit (kuiti, kupari) Muut liitettävät laitteet Eri sovellusten aiheuttama kuorma Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 20

21 Perustyöryhmäverkko Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 21

22 Monipuolinen työryhmäverkko Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 22

23 Pienverkon työryhmäkytkimessa työasemille tarkoitetut kytkinportit ovat nopeudeltaan 10/100 Mbps Kytkimissä on joko yksi tai kaksi 1000 Mbps porttia palvelinliitäntää varten Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 23

24 Kuituyhteydellä yhdistetty työryhmäverkko Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 24

25 Jos työasemia on tarkoitus yhdistää pitkän välimatkan takaa (200 metriä) pitää työryhmäkytkimet yhdistää toisiinsa kuituyhteydellä. Verkossa voisi olla yksi iso kytkin, mutta on kustannustehokkaampaa käyttää useita pienempiä kytkimiä Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 25

26 Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 26

27 Kymmeniä työasemia, jotka on jaettu kahden työryhmäkytkimen taakse. Tällöin liikennekuorma jakautuu tehokkaammin kahden kytkimen välille Kytkimet on yhdistetty toisiinsa pinoamiskaapelilla Palvelimet liitetään kytkimen gigabitin portteihin Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 27

28 Kuituyhteys useaan rakennukseen työasemaa Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 28

29 Kuituyhteys useaan rakennukseen työasemaa Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 29

30 Seinärasia Ristikytkentäpaneeli Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 30

31 Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 31

32 Yleiskaapelointi muodostuu kaapeloinnin osajärjestelmistä, joita on kolme: Aluekaapelointi o Ulottuu aluejakamosta yhteen tai useampaan talojakamoon. Kaapelointiin kuuluvat aluejakamoiden ristikytkennät. Nousukaapelointi o Ulottuu talojakamosta yhteen tai useampaan kerrosjakamoon. Kaapelointiin kuuluvat kerros- ja talojakamoiden ristikytkennät. Parikaapeleissa ei saa olla jatkoja. Kerroskaapelointi o Liitetään kerrosjakamoista työrasioihin. Kaapelointiin kuuluvat kerroskaapelit, ristikytkennät ja työrasiat Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 32

33 Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 33

34 Kaapeloitavan rakennuksen koosta riippuu, mitä osajärjestelmiä kaapelointiin sovelletaan. Jos kaapeloitavana on esimerkiksi yksi rakennus, ei aluekaapelointia tarvita, ellei se rakennuksen koon vuoksi ole välttämätöntä. Eritasoiset jakamot voidaan yhdistää yhteen jakamoon, jos mitoitus sen sallii. Rakennuksen talojakamo voi toimia tarvittaessa suoraan kerrosjakamona, jos mitoitus sen sallii Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 34

35 Kaapeloinnin osajärjestelmät liitetään toisiinsa jakamoissa. Kaapelit päätetään jakamoissa oleviin ristikytkentäpaneeleihin. Ristikytkentäpaneelien kautta kerroskaapelointi kytketään laitekaapeleilla verkkolaitteisiin. Päätelaitteet kytketään laitekaapeleilla työpisterasioihin Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 35

36 Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 36

37 Kaapeloinnin suunnitteluperiaatteisiin kuuluvat seuraavat kokonaisuudet: Kaapeloinnin enimmäispituudet. Kaapelityyppien valinta. Työrasioiden kokoonpano. Ristikytkentöjen lukumäärä Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 37

38 Kerroskaapelointi: Yhtämittaisen kerroskaapelin pituus saa olla enintään 90 metriä. Työasema-, ristikytkentä- ja laitekaapelin yhteinen pituus saa olla enintään 10 metriä. Jakamon ristikytkentäkaapelin pituus saa olla korkeintaan 5 metriä. Kaapelityypiksi suositellaan kategoria 6 (Cat 6) suojattua (shielded twisted pair) tai suojaamatonta (unshielded twisted pair) parikaapelia sekä monimuotovalokaapelia Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 38

39 Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 39

40 Alue- ja nousukaapelointi: Nousukaapelointi voi olla enintään 500 metriä pitkä. Nousukaapelointi tarkoittaa talojakamon ja kerrosjakamon ristikytkentäpaneelien välimatkaa. Aluejakamon ja kerrosjakamon välisten ristikytkentäpaneelien suurin kaapelipituus voi olla 2000 metriä. Laitekaapelien pituus ei saa ylittää 30 metriä Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 40

41 Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 41

42 Kaapelien ja liittimien tulee täyttää seuraavat vaatimukset: Modulaarinen rakenne: kaapeloinnin lisärakentaminen tulee olla helppoa, kaapeloinnin tulee palvella ainakin 10 vuotta. Riittävä dokumentointi: kaapelit, laitteet, liitokset, sijainnit dokumentoitu. Standardinmukaiset symbolit komponenteille. Dokumentoinnin tulee olla saatavilla vaikka tietojärjestelmä pettäisi. Mittauspöytäkirjat: kaikista yhteyksistä mittauspöytäkirjat. Mittaukset tulee tehdä hyväksytyllä mittalaitteistolla Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 42

43 Merkinnät: rasioiden ja kytkentäpaikkojen merkinnät yhdenmukaisia ja johdonmukaisia koko organisaatiossa. Kattava: Runkokaapeloinnin tulee olla niin kattava, että pitkiä työasemakaapelointeja ei tarvita. Yhden toimittajat tarvikkeita: tarvikkeiden yhdenmukaisuus helpottaa hallintaa ja ylläpitoa. Myös huoltokustannukset tulevat edullisemmaksi. Varayhteydet: pitää toteuttaa jo rakennusvaiheessa. Niiden rakentaminen jälkikäteen on kallista Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 43

44 Johtotiet: sähköjohtojen runkoreiteistä erillään olevissa johtoteissä ja kaapelireiteillä tulee olla lisäysvaraa. Läpivienti: tulee olla riittävän väljä, jotta kaapelien asentaminen on vaivatonta ja niiden läpivienti mahdollistaa lisäkaapelien asentamisen. Siisteys: ammattitaitoinen asentaja tekee siistiä ja huolellista työtä. Rasioiden, kaapeliläpivientien, ristikytkentä- ja työasemakaapelien ja jakamoiden tulee olla vapaita kaikesta tarpeettomasta ja siistejä. Rasiointi ja rasioiden kytkennät: siisti ja yhdenmukainen merkintä Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 44

45 Suojattu ja lukittu ristikytkentä- ja laitekaappi: estää luvattomat vieraat ja pitää johdotukset siistinä. Tuuletus: Laitekaapeissa tulee varmistua riittävästä ilmanvaihdosta, jotta laitteen niiden sisällä eivät ylikuumene. Automatiikan pitäisi hoitaa tarvittaessa hälytykset ylläpitäjälle. Kaappitila: pitää olla riittävästi. Kaappeihin tulee aina varata lisätilaa tulevia asennuksia varten. Kaapeissa tulee ottaa huomioon myös virtalähteet ja muut ei suoraan verkkolaitteisiin liittyvät komponentit Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 45

46 Kaappien sähköistys: laitekaapeissa tulee olla riittävästi pistorasioita, jotka tulee varmistaa UPS-laitteella. Kaappien maadoitus: maapotentiaalin tulee olla yhtenevä verkon kautta käytettävien laitteiden kanssa. Muussa tapauksessa ylijännite saattaa rikkoa herkkiä laitteita. Ylläpito: Johtotiet ja jakamot tulee olla helposti laajennettavissa sekä sijoitettu oikein. Myös työskentely esimerkiksi niiden takaosassa pitää olla mahdollista Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 46

47 Tietoliikennetekniikka - kaapelointi 47