LAVANGON ALUEEN ASEMAKAAVOITUS VANTAAN VAUHTIKESKUKSEN MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS Raportti 0225-C8579 5.7.2007
SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 1 5.7. 2007/ Heikki T Tuominen, Mauno Aho Vauhtikeskuksen meluselvityksen päivitys 0225-C8579 VANTAAN KAUPUNKI LAVANGON ALUEEN ASEMAKAAVOITUS VANTAAN VAUHTIKESKUKSEN MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS RAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA... 2 2 YMPÄRISTÖMELU... 2 3 LÄHTÖTIEDOT... 3 3.1 Maastoaineisto... 3 3.2 Radat ja lajit... 4 3.2.1 Motocross... 4 3.2.2 Rallicross, rallisprint ja jokamiesluokka... 4 3.2.3 Asfalttirata / National... 5 3.3 Käyttömäärätiedot... 6 4 MENETELMÄ... 7 5 TULOKSET... 7 5.1 Ratakohtaiset laskennat... 7 5.2 Meluntorjunnan vaihtoehtojen tarkastelu... 7 5.3 Ratakohtaiset tulokset valitulla meluesteellä... 7 6 JOHTOPÄÄTÖKSET... 8 LIITTEET Liite 1: Suunnittelualue Liite 2: Kilpailun aikainen maksimiäänitaso, Motocross-rata Liite 3: Kilpailun aikainen maksimiäänitaso, Rallicross/Jokamiesluokan rata Liite 4: Kilpailun aikainen maksimiäänitaso, Asfalttirata Liite 5: Kilpailun aikainen keskiäänitaso, Motocross-rata Liite 6: Kilpailun aikainen keskiäänitaso, Rallicross/ Jokamiesluokan rata Liite 7: Kilpailun aikainen keskiäänitaso, Asfalttirata Liite 8: Harjoitusten aikainen maksimiäänitaso, Motocross-rata Liite 9: Harjoitusten aikainen maksimiäänitaso, Rallicross/ Jokamiesluokan rata Liite 10: Harjoitusten aikainen maksimiäänitaso, Asfalttirata Liite 11: Harjoitusten aikainen keskiäänitaso, Motocross-rata Liite 12: Harjoitusten aikainen keskiäänitaso, Rallicross/ Jokamiesluokan rata Liite 13: Harjoitusten aikainen keskiäänitaso, Asfalttirata Liite 14: Kaikkien ratojen yhdessä aiheuttama keskiäänitaso
SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 2 5.7. 2007/ Heikki T Tuominen, Mauno Aho Vauhtikeskuksen meluselvityksen päivitys 0225-C8579 1 TAUSTA Tilaaja: Yhteyshenkilöt: Pirjo Suni Krister Höglund Teuvo Kuparinen Timo Kallaluoto Tapio Päivinen Heikki T Tuominen Mauno Aho Vantaan Moottorirata Oy Suunnittelukeskus OY Suunnittelukeskus OY on laatimassa asemakaavaa Lavangon alueelle. Alueella toimii Vantaan Vauhtikeskus, jonka nykyinen toiminta sisältää Motocross-, Jokamiesluokka-, Rallycross- ja Supermotoradat. Lisäksi alueella on Pienoisautorata, Karting-halli ja liukkaan kelin harjoittelurata. Alue sijaitsee Vantaan lentoaseman kupeessa rajoittuen siihen kaakosta, Katriinantiehen lännessä ja Myllykyläntiehen pohjoisessa. Suunnittelualue on esitetty liitteessä 1. 2 YMPÄRISTÖMELU Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Taulukossa 1 on esitetty kyseiset ohjearvot ulkona. Taulukko 1. Yleiset melutasojen ohjearvot ulkona. (VNp 993/1992). Alue L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset alueet, virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 1) 2) 55 db 45-50 db 3) 4) 45 db 40 db 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Moottoriratamelu koetaan yleensä häiritseväksi ja siksi sille on myös ehdotettu yllä esitettyjä pitkän ajan keskiarvoja tiukempia vaatimuksia. Edellä mainitut ohjearvot ovat pitkän ajan keskiarvoja, ja melu voi jäädä ohjearvoja pienemmälle tasolle, vaikka se päiväkohtaisesti tarkasteltuna ohjearvon ylittäisikin. Tästä syystä Sosiaali- ja terveysministeriö on v. 1992 antanut ohjeen, jolla rajoitetaan tällaisten meluisampien päivien lukumäärää: Raportti_v09.doc
SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 3 5.7. 2007/ Heikki T Tuominen, Mauno Aho Vauhtikeskuksen meluselvityksen päivitys 0225-C8579 Taulukko 2. Ohjearvon päiväkohtaiset ylittymiset Ylitys ohjearvoon verrattuna db Suurin päivien määrä vuodessa L Aeq 1päivä + 15 20 db 10 15 pv + 10 15 db 20 25 pv kaikki ylitykset yhteensä 36 pv Esimerkkinä esitetään myös ruotsalaiset ohjearvot moottoriratamelulle: Taulukko 3.Ruotsalaiset melutasojen ohjearvot moottoriratamelulle ulkona Alue L Amax, arkisin klo 7-18 Asuinalueet 60 db 55 L Amax, arkisin klo 18-22 sekä sunnuntaisin ja pyhäpäivinä klo 7-18 Loma-asumiseen käytettävät alueet, ulkoilu- ja virkistysalueet 55 db 50 db 3 LÄHTÖTIEDOT 3.1 Maastoaineisto Melulaskentaa varten alueesta laadittiin digitaalinen kolmiulotteinen maastomalli. Maastomallin pohjana oli Vantaan kaupungin aiempiin meluselvityksiin toimittama kartta-aineisto, jota täydennettiin uusien ratasuunnitelmien aineistolla. Rata-alueen maaston tasaus oletettiin ratasuunnitelmassa ilmenevän radan korkeusasemia myötäileväksi. Katsomo/meluvallin harjan korkeus oletettiin olevan 20 m sitä lähinnä olevaa radan kohtaa korkeammalla. Melun leviämistä vähentävänä rakenteena huomioitiin asfalttiradan varikkorakennus. Raportti_v09.doc
SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 4 5.7. 2007/ Heikki T Tuominen, Mauno Aho Vauhtikeskuksen meluselvityksen päivitys 0225-C8579 3.2 Radat ja lajit 3.2.1 Motocross Liitteessä 1 on esitetty eri ratojen sijainnit. Motocross-rata on nro 5 ja Rallycross/Jokamiesluokan rata on nro 4. Asfalttirata koostuu radoista nro 2 National 2113 m ja nro 3 National 2900 m. Supermotorata, nro 6, kulkee edellä mainittua asfalttirataa pitkin. Motocross-radalla ajetaan pääsääntöisesti 2-tahtisilla moottoripyörillä, mutta jossain määrin myös näitä hiljaisemmilla 4-tahtisilla, enduromalleilla. Melulaskennassa on oletettu ajettavan 2-tahtisin pyörin. n Motocross, lähde: Vantaan Moottorikerho 3.2.2 Rallicross, rallisprint ja jokamiesluokka Rallicross-kalusto on kilpailukäyttöön tehtyä ja siviiliautoja äänekkäämpää. Rallisprinttiä ajetaan periaatteessa maantiekäyttöön hyväksytyllä kalustolla. Jokamiesluokan autot ovat vanhoista siviiliautoista jonkin verran virittämällä ja keventämällä valmistettuja. Melulaskennat tehtiin rallicross-autojen mukaan. Jokamiesluokka, lähde: AKK Motorsport r.y. verkkosivut Rallicross, lähde: AKK Motorsport r.y. verkkosivut Raportti_v09.doc
SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 5 5.7. 2007/ Heikki T Tuominen, Mauno Aho Vauhtikeskuksen meluselvityksen päivitys 0225-C8579 3.2.3 Asfalttirata / National Kalusto on vaihtelevaa siviiliautoista ja moottoripyöristä eri kilpailuluokkien ajoneuvoihin. Äänekkäimmiksi näistä arvioitiin 2-tahtiset Road-Racing moottoripyörät. Super 2000, lähde: AKK Motorsport r.y. verkkosivut Supermoto, lähde: Timo Kananoja verkkosivut Road Racing, lähde: Timo Pietiläinen, Hardworkracing verkkosivut Raportti_v09.doc
SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 6 5.7. 2007/ Heikki T Tuominen, Mauno Aho Vauhtikeskuksen meluselvityksen päivitys 0225-C8579 3.3 Käyttömäärätiedot Rataa samanaikaisesti kiertävien ajoneuvojen suurin lukumäärä vaihtelee lajeittain, samoin ajoneuvojen melupäästö. Melun maksimiarvoa laskettaessa käytettiin kullekin radalle meluisinta lajia ja radalle säännöissä määriteltyä suurinta ajoneuvomäärää: Taulukko 4: Radalla samanaikaisesti olevien ajoneuvojen määrät Rata Harjoittelu Kilpailu Motocross 10 30 Rallicross / Jokamiesluokka 3 6 Asfalttirata / National 3 25 Melun kilpailupäivän keskiäänitasoon vaikuttaa kilpailijoiden lukumäärän lisäksi myös ajoaikojen pituus. Päivittäinen käyttö harjoittelussa painottunee alkuiltaan ja kilpailupäivinä aamu- ja iltapäivään. Yöaikaista (klo 22-7) toimintaa ei ole. Taulukko 5: Ratojen ajoajat päivässä Rata Harjoittelu, h Kilpailu, h Motocross 10 5,5 Rallicross / Jokamiesluokka 5 5 Asfalttirata / National 5 5 Melun keskiäänitasoon vaikuttavat kaikkien lajien päivittäiset käyttöajat sekä harjoittelu- ja kilpailupäivien lukumäärä vuodessa. Samaa rataa käyttävien eri lajien edustajien ilmoittamat harjoittelu- ja kilpailupäivien enimmäismäärät laskettiin yhteen ratakohtaisiksi harjoittelu- ja kilpailupäivien vuosittaisiksi lukumääriksi. Pääsääntöisesti harjoittelu tapahtuu työpäivinä ja kilpailut viikonloppuisin. Ajokausi on ympärivuotisia rallicrossia ja jokamiesluokkaa lukuun ottamatta noin 1.4. 15.10. Alla olevan taulukon käyttömäärien toteutuminen edellyttäisi usean radan samana päivänä tapahtuvaa käyttöä, mikä käytännön järjestelyjen takia on epätodennäköistä. Taulukko 6: Ratojen käyttöpäivät vuodessa Rata Harjoittelu Kilpailu Motocross 120 10 Rallicross / Jokamiesluokka 110 50 Asfalttirata / National 83 26 Raportti_v09.doc
SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 7 5.7. 2007/ Heikki T Tuominen, Mauno Aho Vauhtikeskuksen meluselvityksen päivitys 0225-C8579 4 MENETELMÄ 5 TULOKSET 5.1 Ratakohtaiset laskennat Melulaskennat tehtiin Suomen Akustiikkakeskuksen kehittämällä Akusmelulaskentaohjelmalla. Ohjelma käyttää melun leviämisen mallintamiseen digitaalista maastomallia ja pohjoismaista moottoriratamelun laskentamallia. Laskennoissa melutasot laskettiin pisteisiin, jotka sijaitsevat 20 metrin välein tarkasteltavalle alueelle sijoitetussa ruudukossa. Laskentapisteiden korkeus oli pohjoismaisten mallien mukaisesti kaksi metriä maan pinnasta. Ohjelmalla laadittiin laskennan tulosten perusteella melutasojen käyrät 5 db portaissa välille 50 65 db. Melukartat laadittiin radoittain kilpailupäivän maksimi- ja keskiäänitasoille, harjoituspäivän maksimi- ja keskiäänitasoille sekä kaikkien lajien yhteisvaikutuksen huomioivana keskiäänitasolle. Lähtötietojen perusteilla kaikilla radoilla suurin melu syntyy kilpailutilanteessa. Perusvaihtoehdolla, eli ratasuunnitelmassa esitetyn 20 m korkean katsomovallin kanssa laskettiin radoittain kilpailun aikaiset maksimiäänitasot. 5.2 Meluntorjunnan vaihtoehtojen tarkastelu Alueen lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat radan luoteispuolella. Melun leviämisen estämiseksi tähän suuntaan on suunniteltu rakennettavaksi osittain myös katsomovallina toimiva melueste. Laskennat tehtiin varioimalla meluesteen korkeutta 15-25 m radan pinnasta. Havaittiin, että 15 m on liian matala eikä 20 m korkeus ole joka paikassa riittävä. Laskennat tehtiin myös laskemalla radan korkeusasema niin alas kuin mahdollista ja kokeilemalla meluvalleja myös alueen keskellä. Havaittiin, ettei näillä keinolla saada haluttua lopputulosta. Teknisistä ja maisemallisista syistä 25 m korkuinen melueste on toteuttamiskelvoton, vaikka se olisi tehokkain. Meluesteen toteutusehdotus on noin puolelta pituudeltaan 22 m korkuinen ja eteläpäästään 20m. Meluesteen toteutus voidaan ratkaista maaperän ja muiden rakentamiskustannuksiin vaikuttavien seikkojen perusteella vallin ja meluaidan yhdistelmänä. Meluesteen kahdella metrillä korotettu osa on merkitty liitteeseen 1. 5.3 Ratakohtaiset tulokset valitulla meluesteellä Liitteissä 2-4 on esitetty kilpailupäivän maksimiäänitasot radoittain Liitteissä 5 7 on kilpailupäivän keskiäänitasot radoittain Liitteissä 8 10 on harjoituspäivän maksimiäänitasot radoittain Liitteissä 11 13 on harjoituspäivän keskiäänitasot radoittain Liitteessä 14 on esitetty kaikkien ratojen yhteisvaikutus ja keskiäänitaso L Aeq. Raportti_v09.doc
SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 8 5.7. 2007/ Heikki T Tuominen, Mauno Aho Vauhtikeskuksen meluselvityksen päivitys 0225-C8579 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Jotta vauhtikeskuksen melun leviämistä ympäristöön voisi rajoittaa, on rakennettava toteutusehdotuksen mukainen 20-22m korkea melueste. Vauhtikeskuksen toimintojen aiheuttama keskiäänitaso (ekvivalenttinen äänitaso, L Aeq ) jää lähimmilläkin asuinkäyttöön osoitetuilla kiinteistöillä huomattavasti alle asuinalueille asetetun 55 db ohjearvon. Kilpailu- tai harjoittelupäivän aikainen keskiäänitaso ei sekään ylitä 55 db ohjearvoa. Näin ollen melutaso ei muodosta estettä eri tapahtumien vuosittaiselle lukumäärälle. Harjoittelupäivän aikainen maksimiäänitaso jää niin ikään alle 55 db. Rallicrossja asfalttiratakilpailujen aikana maksimiäänitaso voi hetkellisesti ylittää 55 db eräillä Lillån pohjoisella rantapenkereellä olevilla kiinteistöillä, mutta se jää kuitenkin alle 60 db. Aurinkoniityn alueella maksimiäänitaso jää alle 50 db. Suunnitelma täyttää näin ollen myös Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen moottoriratamelulle. Ilmoitettujen käyttömäärien perusteella voisi myös useammalla radalla olla samanaikaista toimintaa. Turva-, huolto- ja pysäköintijärjestelyjen takia ei kilpailun aikana voi olla muiden lajien toimintaa. Näin ollen ei kilpailupäivän aikainen maksimiäänitaso ylitä yhdelle radalle laskettua. Harjoittelupäivän aikana voi teoriassa esiintyä tilanne, jolloin eri radoilla lähdettäisiin liikkeelle täysin samanaikaisesti. Tällöin voisi harjoitusten aikainen maksimiäänitaso ylittää liitteissä esitetyt, mutta jäisi kuitenkin alle kilpailupäivän äänitasojen. Vauhtikeskus on Vantaan lentokentän lentomelualueilla m1 ja m2, jossa äänitaso L DEN ylittää 55 db. Suunnittelualueen ympäristö ja lähin asutus on lentomelualueella m3, joissa äänitaso L DEN on 50-55 db. Äänitaso L DEN huomioi koko vuorokauden keskiäänitason ja painottaen ilta- ja yöaikaista melua. Erityistä huomiota on kiinnitettävä alueen äänentoisto- ja kuulutusjärjestelmän suunnitteluun. Kovaääniset on sijoitettava kuulijoiden lähelle tiheään eikä niitä saa suunnata alueelta poispäin. Hyvällä toteutussuunnittelulla on häiritseväksi koetun kilpailujen aikaisen äänentoistomelun (kuulutusten ja musiikin) liiallinen leviäminen ympäristöön tällä tavoin estettävissä. SUUNNITTELUKESKUS OY Raportti_v09.doc