4. VMK / VIRKISTYS Selonteko tarkistuksesta Kuntien esitykset Johdanto... 2 Keski-Suomen maakuntakaava... 2 Virkistystoimintakysely ja työneuvottelut... 5 Kyselyn ja työneuvottelujen tuloksia... 5 Kirjallisuutta... 13 Liite 1. Virkistystoimintakysely... 14 Liite 2. Maakuntakaavan virkistyksen kehittämisperiaatemerkintöjen toteutuminen kuntien yleiskaavoissa ja elinkeinoelämän kehityksessä... 16 1
Johdanto Virkistykseen ja vapaa-aikaan liittyvät seudulliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset suuntaviivat ja aluevaraukset sekä kehittämisperiaatteet on esitetty Keski-Suomen maakuntakaavassa. Maakuntakaavan suojelualuevarauksilla ja kulttuuriympäristöön liittyvillä merkinnöillä on myös merkitystä virkistyksen ja ulkoilun kannalta. Virkistys- ja ulkoilualueilla on paitsi ihmisen hyvinvointiin liittyvä niin myös maakunnan vetovoimaa vahvistava vaikutus. Keski-Suomen maakuntakaavan valmistelun yhteydessä päätettiin, että virkistystoimintoja tullaan tarkastelemaan kaavan tarkistuksen yhteydessä. Viime vuosina on tehty useita virkistykseen ja ulkoiluun liittyviä suunnitelmia ja usealta taholta on esitetty mm. reitistöjen ja virkistyskokonaisuuksien maakuntakaavallista tarkastelua. Myös maakunnallinen virkistysalueyhdistys tai vastaava on noussut esille. Mm. virkistystoimintojen tarkistukseen liittyvä 4. vaihemaakuntakaavan laatimispäätös tehtiin 19.5.2010. Tarkistus tarkoittaa uusien seudullisten, maakunnallisten ja valtakunnallisten virkistystoimintojen osoittamista aluevarauksina, erityisominaisuuksina tai kehittämisperiaatteina. Maakuntakaavan virkistysteeman oleelliseen muuttamiseen tai kumoamiseen ei ole ilmennyt tarvetta. Virkistyksen merkitys maakunnan kehityksen yhtenä tärkeänä osana on tunnistettu sekä maakuntasuunnitelmassa että maakuntaohjelmassa. Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja maakunnan yhteistyöasiakirja (2011 2012) nostavat Päijänteen järvialueen kestävän hyödyntämisen virkistys- ja matkailukäyttöön. Viime vuosien aikana on julkaistu useita virkistykseen ja liikuntaan liittyviä selvityksiä ja suunnitelmia joilla on yhteyksiä maakuntakaavoitukseen. Maakuntakaavoituksella halutaan turvata tietyt alueet, toiminnot ja kehittämisedellytykset yleisessä virkistyskäytössä. Tämä selonteko on yhteenveto virkistysalueita koskevasta kyselystä ja työneuvotteluista. Selonteko toimii myös perusteluna maakuntakaavaan esitettävistä uusista aluevarauksista ja kehittämisperiaatteista. Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavassa on 8 matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta. Vesimatkailun kehittämisen kohdealueita on 7. Ulkoilun yhteystarpeita on 8 ja vesiliikenteen yhteystarpeita 3. Maakuntakaavassa on 15 tärkeää vesialuetta. Varsinaisia virkistysalueita on kaavassa 93 ja matkailupalvelujen alueita 22. Lisäksi kaavassa on ulkoilu- ja moottorikelkkailureittejä, laivaja veneväyliä sekä 3 vesiretkeilyreittiä. Seuraavissa kahdessa kuvassa on maakuntakaavan virkistysteema. 2
3
4
Virkistystoimintakysely ja työneuvottelut Maakuntakaavan virkistystoimintojen tarkistus aloitettiin maakunnan kuntien liikuntatoimien neuvottelutilaisuudessa 18.11.2010. Tilaisuudessa kerrottiin 4. vaihemaakuntakaavan virkistykseen liittyvistä tavoitteista ja esiteltiin virkistystoimintoihin liittyvä kysely. Kysely lähetettiin vuoden 2010 lopulla kuntien maakuntakaavoituksen yhdyshenkilöille ja liikuntavastaaville.. Virkistystoimintakyselyllä haluttiin selvittää kunnittain maakuntakaavasta puuttuvia seudullisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä virkistysalueita, reitistöjä ja matkailualueita. Lisäksi selvitettiin virkistystoimintoihin liittyviä kehittämisperiaatteita. Kysely on liitteenä 1. Vaihemaakuntakaavan valmistelun yhteydessä käydyissä työneuvotteluissa kuntien kanssa kartoitettiin virkistysalueiden ja virkistykseen liittyvien kehittämisperiaatteiden täydennyksiä. Myös kuntien yleis- ja asemakaavoituksissa on tullut esille maakuntakaavatason virkistystarpeita. Työneuvottelut käytiin syksyn 2010 ja kevään 2011 aikana. Kyselyn ja työneuvottelujen tuloksia Hankasalmi Hankasalmen virkistykseen ja matkailuun liittyvä kehitettävä alue on Häkärinne Jari-Pekka - Revontuli kokonaisuus. Joutsa Alue on lainvoimaisessa maakuntakaavassa kehittämisperiaatteena. Se sisältää alue varauksina virkistystä, matkailupalveluja ja reitistöjä. Joutsalla ei ole esittää uusia virkistystoimintoja. Jyväskylä Kotanen-Tikkamäki alue, joka on osittain Muuramen kunnan pohjoisosaa. Alueella on useita suojelualueita, jotka ovat kaupungin ja Metsähallituksen omistuksessa. Erityisesti vanhojen metsien suojelualueet (Kirkkokangas, Kuusimäki ja Tikkamäki sekä Sallaajärven aarnialue) tarvitsevat tuekseen laajemman kokonaisuuden, erityisesti julkisen maanomistuksen vuoksi. Metsähallitus esittää samansuuntaisen ajatuksen. Tuo merkittävän lisäarvon virkistystoiminnoille. Alueen merkitsemiseksi maakuntakaavaan on perusteita. Merkitään alue matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi. Uusi ulkoilu- ja virkistysaluevaraus antaa myös mahdollisuuden suunnitella Metso-ulkoilureitin linjauksia Jyväskylän Ladunmajalta, em. suojelualueiden, Kuusjärven ja Saukkolan kautta Hangasjärven retkikämpälle, joka on Metsoreitin eteläinen tukikohta. 5
Maakuntakaavassa on alueen poikki ohjeellinen ulkoilureitti. Ei lisäystarvetta. Muuratsalon eteläosa. Alueella on seudullista merkitystä ulkoilun, veneilyn ja virkistyksen kannalta. Saaren eteläosan ranta-alueet ovat Natura- ja suojelualueita, joita on myös saaren sisäosissa. Muuratsalossa sijaitsee myös useita leiritoiminnan tukikohtia ja se on merkittävä virkistyskalastuksen seutu. Alue tuo merkittävän lisäarvon virkistystoiminnoille. Alueen merkitsemiseksi maakuntakaavaan on perusteita. Merkitään alue matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi. Jyväskylän seudullinen Metso ulkoilu- ja virkistysreitti. Uudet linjaukset Palokassa, Keski-Palokan ja Laajavuoren välillä sekä Kotanen-Tikkamäki alueilla, edelleen Hangasjärven retkikämpälle. Metsoreitiltä tulee osoittaa myös yhteydet Vesalan kurssikeskukseen ja Ladun majalta Muurameen (Muurame-Golfin alueiden kautta). Osa reiteistä on maakuntakaavassa ohjeellisina, osa on esitetty yhteystarpeina. Mittakaava (1:250 000) on haasteellinen kaupunkiseudulla. Ei lisäystarvetta. Maakuntakaavaan esitetään myös seuraavat reittivaraukset: Vaajakoski-Jääskelä-Mämminiemi- Rutalahti, edelleen Leivonmäen kansallispuistoon saakka. Yksi tärkeimmistä yhteyksistä on Laajavuori-Vesanka-Kuohu-Kintaus-Petäjävesi, jossa reittien suunnittelussa voidaan hyödyntää aikaisempia kyläteitä sekä rautatien linjauksia. Reitit ovat ohjeellisina maakuntakaavassa. Ei lisäystarvetta. Jyväskylän pienten sisäjärvien veneily- ja melontareitti. Reitin linjaus on alustavasti suunniteltu seuraavasti: Jyväsjärvi-Tourujoki-Löylyjoki-Tuomijärvi-Palokkajärvi-Pappilanjoki-Alvajärvi- Laahajoki-Korttajärvi-Makkarajoki-Lehesjärvi-Vähäjärvi. Lisäksi esitetään maakuntakaavaa melontareittiä Korttajärvi-Autiojoki-Luonetjärvi, vaikka osuudella onkin runsaasti selvitettäviä vesistö- ja maasto-ongelmia. Keski-Suomen maakuntakaavassa on tunnistettu pienten sisäjärvien merkitys vesiretkeilyalueina osana taajamatoimintojen aluetta (Taajamatoimintojen alue A, nro 5). Perusteltu lisäys. Lisäksi esitetään Vesankajärven vesistön huomioimista melontareitteinä osuuksilla: Vesankajärvi- Neulajoki-Iso-Lompsi-Vispiläjoki-Kuusjärvi-Myllyjoki-Muuratjärvi, koska osissa vesistöä on menossa mm. virtaavan veden kalastuksen tutkimuksia. Joki- ja järviympäristöt poikkeavat luonnonolosuhteiltaan ja edustavat monimuotoisia vesistö- ja luontotyyppejä ja ovat tällä tavalla tarkasteltuina seutukunnalle sopivia sekä vetovoimaan vaikuttavia. Perusteltu lisäys. Moottorikelkkailun reitti Jyväskylä-Säynätsalo-Muurame-Riihivuori tulisi miettiä sekä suunnitella uudelleen, koska Pohjois-Päijänteen jäätilanne on ratkaisevasti muuttunut Keljonlahden voimalan käyttöönoton jälkeen. 6
Moottorikelkkareitit esitetään maakuntakaavassa ohjeellisina. Siksi uusi linjaus ei välttämättä tarvitse olla juuri maakuntakaavan mukainen. Uusi linjaus tulisi tutkia kelkkailijoiden toimesta. Mahdollinen leirintämatkailun/camping-alue tulee suunnitella seudun kuntien ja maakuntaliiton kanssa yhdessä. Keskeistä aluevarauksessa ovat hyvät liikenneyhteydet. Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja on useita. Liiton tietämys on suunnitelmaa tehtäessä käytettävissä. Jyväskylän seudullinen liikuntasuunnitelman perusteella uusina ulkoilureitteinä on perusteita merkitä seuraavat ulkoilureitit: Jämsä Revontuli-Niemisjärvi-Lievestuore, Lievestuore-Huikko-Toivakka, Lievestuore- Vihtavuori ja Peurunka-Vehniä-Tikkakoski-Palokka. Reiteillä on kytkentä maakuntakaavan ulkoilureitteihin. Tikkamäki-Kuusimäen ja Muuratsalon alueiden lisäksi matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueena merkitään Mustavuori-Hyypänvuoren alue. Edellä mainittu Lievestuore-Vihtavuori reitti kulkee alueen kautta ja siitä erkanee Lievestuore-Huikko- Toivakka reitti. Työneuvottelussa 1.3.2011 tulivat esille seuraavat kohteet: Himoksen matkailupalvelujen alueen laajennus vastaamaan tekeillä olevaa yleiskaavaa. Himoksen alue on kehittynyt maakuntakaavan vahvistuksen jälkeen erittäin voimakkaasti. Kaavan matkailupalvelujen alue ei vastaa enää nykyistä eikä tulevaa tilannetta. Perusteltu muutos. Jämsänniemen merkitseminen matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi. Himoksen alue on kehittynyt maakuntakaavan vahvistuksen jälkeen erittäin voimakkaasti. Kaavan matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue ei vastaa enää nykyistä eikä tulevaa tilannetta. Lisäksi alueella nähdään koko Jämsänniemi Päijänne mukaan lukien matkailua palvelevana potentiaalina. Laajennetaan Himoksen matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue koskemaan koko Jämsänniemeä. Lainvoimaisen maakuntakaavan Kaipolan virkistysalueen (nro 18) poisto. Virkistysalueen merkitys on paikallinen ja sen virkistysarvot tullaan huomioimaan Kaipolan kaavoituksessa. Maakuntakaavassa viereisellä Pitkävuoren virkistysalueella on seudullista arvoa. Poistetaan Kaipolan virkistysalue paikallisena. Länkipohjan venesataman merkitseminen. Pirkanmaan maakuntakaavassa Länkipohjaan johtaa sekä laiva- että veneväylä ja kaavaan on merkitty satama. Merkitään Länkipohjan satama ja väylän Keski-Suomen maakuntakaavan merkinnöillä. 7
Längelmäen Lullinmäen ampumaradan merkitseminen. Keski-Suomen maakuntakaavaan on merkitty 37 ampumarataa ja ne on merkitty erityistoiminnoiksi. Niillä on kuitenkin myös huomattava virkistyksellinen merkitys. Kannonkoski Merkitään Lullinmäen ampumarata. Kannonkoskelta ei saatu vastausta kyselyyn. Seuraava muutos on kuitenkin perusteltua tehdä lainvoimaiseen maakuntakaavaan: Oijanniemi Piispalan pohjoispuolella on maakuntakaavassa virkistysalueena. Alueelle tehtiin ranta-asemakaavan muutos ennen maakuntakaavan vahvistusta. Kaavassa osa maakuntakaavan virkistysalueesta on esitetty matkailupalvelujen alueena. Karstula Lisätään Öijanniemen virkistysalueelle kantatien 77 pohjoispuolelle matkailupalvelujen alue. Karstulalla ei ole esittää uusia virkistystoimintoja. Keuruu Työneuvotteluissa Keuruun kanssa on noussut esille koko Keurusselän kehittäminen matkailua ja virkistystä palvelevaksi kokonaisuudeksi. Pirkanmaan liitto on esittänyt samansuuntaisia ajatuksia. Kivijärvi Merkitään Keurusselän alue matkailun ja virkistyksen kehittämisalueeksi. Kivijärvellä ei ole esittää uusia virkistystoimintoja. Kinnula Kinnulalla ei ole esittää uusia virkistystoimintoja. Konnevesi Konnevedellä ei ole esittää uusia virkistystoimintoja. Kyyjärvi Kyyjärvellä ei ole esittää uusia virkistystoimintoja. Laukaa Peurunkajärven rannalla sijaitseva Multamäen alue on merkittävä virkistysalue/-kohde Laukaan kirkonkylän lähellä. Alueella toimii kunnan ylläpitämä Multamäen leirikeskus ja siihen liittyvät ulkoilureitit. Multamäen ulkoilureitit kytkeytyvät muuhun reittiverkostoon. Paikkana Multamäki on myös merkittävä, koska sinne sijoittuu kolmiomittaukseen ja paikanmääritykseen käytetyn Struven ketjun piste nro 46. Perusteltu lisäys. 8
Kuusveden veneilyreitti tulisi osoittaa maakuntakaavaan, koska se on osa Lievestuoreenjärven ja Saraveden veneilyreittejä. Väylä on viitoitettu. Perusteltu lisäys. Lievestuoreella sijaitseva Nokkakiven huvipuiston ympärille on kehittymässä moottoriurheiluun liittyvä matkailukohde, jossa toimivat jo liukkaankelin ajorata, carting- ja motocross radat. Keski- Suomen maakuntakaavassa alue on huomioitu moottoriurheilualueena melualueineen. Huvipuistosta on kehittynyt merkittävä matkailukohde. Perusteltu lisäys. Uusi ulkoilureitistön yhteystarve on välillä Laukaan kirkonkylä-vehniä-tikkakoski-palokka. Tämä on ylikunnallinen hanke Jyväskylän kanssa. Luhanka Perusteltu lisäys (ks. Liikuntapalvelujen askelmerkit 2010-luvulle. Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelma). Luhangalla ei ole esittää uusia virkistystoimintoja Multia Multian kunta esittää Sinervän leirintäaluetta ja Palsakosken kalastusaluetta uusina virkistysalueina mukaan kaavaan. Lainvoimaisessa Keski-Suomen maakuntakaavassa Multian keskusta on taajamatoimintojen aluetta. Sinervän leirintäalue on mukana taajama-alueessa. Maakuntakaavan taajamatoimintojen alueet voivat pitää pitävät sisällään myös leirintäalueita. Lainvoimaisen maakuntakaavan laatimisen yhteydessä tehtiin linjaus jonka mukaan golfkenttiä, leirintäalueita ja karavaanarialueita ei merkitä maakuntakaavaan. Palsakosken kalastusalue on lähes kokonaan mukana lainvoimaisessa maakuntakaavassa Natura-alueena ja matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueena. Maakuntakaavamerkinnät turvaavat alueen edelleen kehittämisen. 2. vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheessa nousi esille retkeilyketju Kulhanvuori Pirttijärvenkalliot - Köpinkangas - Pitkäjärvi - Kangasjärvenkangas - Nikaran kirkkotie - Lampuodinsuo - Kiiskilänmäen näkötorni. Muurame Maastotarkistuksen perusteella ehdotettu reitti on osin katkonainen ja osin heikosti merkitty, osin ei ollenkaan. Osa reitistä kulkee metsäautoteitä pitkin ja osaksi reitti sivuaa myös 2. vaihemaakuntakaavan maa-ainesten ottovyöhykkeitä. Ei lisäystarvetta. Muurame esittää Muurame Golfin aluetta uutena matkailualueena kaavaan. 9
Muuramen golfkenttä on osa lainvoimaisen maakuntakaavan Jyväskylänseudun matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta. Lainvoimaisen maakuntakaavan laatimisen yhteydessä tehtiin linjaus jonka mukaan golfkenttiä, leirintäalueita ja karavaanarialueita ei merkitä maakuntakaavaan. Petäjävesi Petäjävedellä ei ole esittää uusia virkistystoimintoja Pihtipudas Pihtiputaalla ei ole esittää uusia virkistystoimintoja. Saarijärvi Saarijärvellä ei ole esittää uusia virkistystoimintoja Toivakka Toivakalla ei ole esittää uusia virkistystoimintoja. Viitasaari Muikunlahden alueella kaupunki omistaa maata noin 100 ha. Vanha Muikunlahden alue on matkailua ja majoitusta harjoittavalla yrityksellä. Rantayleiskaavassa alue on matkailupalvelujen alueena. Pohjoisen Keski-Suomen MasterPlan suunnitelmassa alueelle on esitetty matkailupalveluja. Lisätään matkailupalvelujen kohdemerkintä. Hännilänsalmella toimii matkailupalvelujen alue, leirintäalue. Rantayleiskaavassa salmen toiselle puolelle on merkitty matkailupalvelujen alue. Maanomistaja suhtautuu alueen kehittämiseen positiivisesti, suurena kokonaisuutena. Pohjoisen Keski-Suomen MasterPlan suunnitelmassa alueelle on esitetty matkailupalveluja. Uurainen Lisätään matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue -merkintä. Uurainen ei ole esittää uusia virkistystoimintoja. Äänekoski Äänekoski esittää Laulavan Mörön Polkua uudeksi reitiksi. Reitti kulkee Suolahdesta Jurvojärvien kautta Syvälahteen. Reitiltä on kytkentä Keski-Suomen maakuntakaavan ulkoilureittiin. ELY-keskus Laulavan Mörön Polku on sekä kesä- että talvikäytössä olemassa oleva ulkoilureitti. Reitillä on kytkentä maakuntakaavan ulkoilureittiin Suolahden kautta. Perusteltu lisäys. Päijänne on sisällytetty sekä Keski-Suomen että Päijät-Hämeen maakuntaliittojen maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin kestävän luontomatkailun kehittämisalueena. Päijät-Hämeen liitto 10
on päivittämässä maakuntakaavaa. Päijänteen nykyiset kehittämistavoitteet tulisi ottaa huomioon ja synkronoida sekä Keski-Suomen että Päijät-Hämeen maakuntakaavoissa ja nähdä Päijänne laajana, maakuntarajat ylittävänä, monimuotoisena kokonaisuutena, joka tulisi myös kaavassa osoittaa yhteisenä kokonaisuutena esim. matkailun kehittämisen kohdealueena. Yhteistyö maakuntaliittojen välillä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää. Merkitään koko Päijänne kehittämisalueeksi. Merkinnässä kuvataan Päijänteen kehittämisen kokonaisuus. Samalla poistetaan lainvoimaisesta maakuntakaavasta matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue merkintä Jyväskylän ympäriltä ja osa vesialueista. Konnevesi on yksi Keski-Suomen luontosuhteiltaan arvokkaimmista ja samalla herkimmistä järvialtaista, jonka merkittävimmät luontoarvot ovat erämainen lajisto ja puhdas vesiluonto sekä niihin liittyvät arvot. Konnevesi -altaan kehittämistavoitteiden miettiminen on vielä alkuvaiheessa, joten eri intressien yhteen sovittaminen on kaavoitukselle haasteellinen tavoite. Konnevedelle on tehty 2000-luvun alussa kehittämissuunnitelma. Alueelta on valmistunut matkailuun ja virkistykseen liittyvä esiselvitys (Konnevesi-Kalajan luontomatkailuhanke) ja esite (Etelä-Konneveden ympäristön kehittämishanke). Mukana suunnittelussa ovat Konneveden ja Rautalammin kunnat sekä Keski-Suomen ja Pohjois- Savon liitot. Merkitään Konnevesi matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi. Samalla poistetaan lainvoimaisen maakuntakaavan ulkoilun yhteystarve - merkintä Rautalammin suuntaan. Virkistysalue, kohdeluettelosta puuttuu Uuraisten Kyynämöisen rannalla oleva Huutoniemi, joka on hankittu kuntien yhteiseksi, yleiseksi virkistysalueeksi. Perusteltu lisäys. Korea Koivun merkintää esitetään poistettavaksi luettelosta kohteen pienuuden ja mahdollisten yksityisen loma-asutuksen kanssa syntyvien ristiriitojen välttämiseksi. Kohteella on sinänsä merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja, jotka tulisi osoittaa soveltuvalla tavalla. Alue on Keski-Suomen maakuntakaavassa virkistysalueena. Virkistysalueilla on voimassa ehdollinen rakentamisrajoitus. Ei muutostarvetta. Moottorikelkkailureitin merkintää tulisi harkinta vielä uudestaan maastoliikennelain uudistamisehdotuksien näkökulmasta. Yhteystarvemerkintä olisi riittävä. Metsähallitus Keski-Suomen maakuntakaavan ohjeellinen merkitä perustuu koko maakunnan kattavaan suunnitelmaan joka osaksi on jo toteutunut. Ei muutostarvetta. Metsähallitus korostaa Päijänteen alueen merkitystä niin virkistyksen ja matkailun kannalta. Aluetta voisi ajatella kokonaisuutena, jota kehitettäisiin tavoitteellisesti. 11
Merkitään koko Päijänne kehittämisalueeksi. Merkinnässä kuvataan Päijänteen kehittämisen kokonaisuus (ks. myös Ely-keskuksen perustelut). Virkistyskäytön kannalta merkittävä aluekokonaisuus voisi olla Jyväskylän länsipuolella sijaitseva Kuusmäen-Sallajärven alue. Alue on tunnistettu kehittämiskohteeksi seudullisessa liikuntapaikkasuunnitelmassa. Jyväskylän kaupunki on esittänyt samansuuntaisen ajatuksen. Tuo merkittävän lisäarvon virkistystoiminnoille. Alueen merkitsemiseksi maakuntakaavaan on perusteita. Merkitään alue matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi. Konnevedellä on meneillään virkistys- ja matkailukäytön kehittämistoimia ja alueella on potentiaalia. Yhteistyö naapurimaakunnan (Pohjois-Savo) on hyvä huomioida. Ely-keskus on esittänyt samansuuntaisen ajatuksen. Konnevedelle on tehty 2000- luvun alussa kehittämissuunnitelma. Alueelle tehtiin vuonna 2011 matkailuun ja virkistykseen liittyvä esiselvitys. Alueelta on valmistunut myös esite Etelä-Konneveden ympäristön kehitäämishanke. Mukana suunnittelussa olivat Konneveden ja Rautalammin kunnat sekä Keski-Suomen ja Pohjois-Savon liitot sekä Metsähallitus. Merkitään Konnevesi matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi tavoitteena kansallispuisto. Konnevesi Konneveden alueelta valmistui vuonna 2011 luontomatkailun esiselvityshanke, joka koskee Konneveden ja Rautalammin kuntia (Enonniemi - Etelä-Konnevesi luontomatkailun esiselvityshanke). Alue käsitti Keski-Suomen puoleisen Etelä-Konneveden ja Pohjois-Savon puoleisen Kalajanvuoren alueen. Valtio omistaa alueella maita noin 1 500 haa, jotka kuuluvat pääsääntöisesti vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Alueella on myös Natura 2000-ohjelmaan sekä rantojensuojeluohjelmaan kuuluvia alueita. Konneveden ja Rautalammin kuntien alueilla on paljon luontomatkailua ja alueen infrastruktuuria tukevaa toimintaa. Näitä ovat mm. useat satamat ja rantautumispaikat, valtakunnallisesti merkittävät koskikalastuskohteet, vaellusreitit sekä laavut ja nuotiopaikat. Alueella on myös Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen Konneveden tutkimusasema. Tarkemmin alueen luontomatkailu ja muu sitä tukeva infrastruktuuri on kuvattu esiselvityksessä. Päijänne Päijänne on sisällytetty sekä Keski-Suomen että Päijät-Hämeen maakuntaliittojen maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmiin kestävän luontomatkailun kehittämisalueena. Päijänne on sekä Päijät-Hämeen liiton että Keski-Suomen liiton maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa vuosille 2011 2012 nimellä Arvoitusten Päijänne. Vastaavalla nimellä on toteutettu Päijännettä koskeva esiselvitys. Päijänne on tärkeä vesistö asumisen, virkistyskäytön, raakaveden oton, matkailun ja elinkeinotoiminnan ja tutkimuksen kannalta. Päijänteen alueella on myös runsaasti luonto- ja kulttuuriperin- 12
töarvoja, joita voidaan hyödyntää kestävällä tavalla paikallisen elinkeinoelämän, matkailun ja virkistyskäytön tarpeisiin. Päijänteen biosfäärialueen perustamisedellytyksistä on tehty selvitys vuonna 2008. Suomessa on kaksi Unescon biosfäärialueohjelmaan kuuluvaa kokonaisuutta, toinen Pohjois-Karjalassa ja toinen Saaristomerellä. Selvitys tukee ajatusta Päijänteen biosfäärialueesta. Päijänteen pohjoisosassa Jyväskylässä on selvitetty myös Pohjois-Päijänteen kansallisen kaupunkipuiston perustamisedellytyksiä. Naapurimaakunnat Keski-Suomen naapurimaakunnissa on vahvistettu tai tekeillä maakuntakaavoja, joissa on käsitelty virkistykseen liittyviä ylimaakunnallisia kehittämisajatuksia. Näistä Keski-Suomeen vaikuttavat erityisesti Pohjois-Savon maakuntakaava ja Päijät-Hämeen tekeillä oleva kokonaismaakuntakaava. Nämä koskevat Konnevettä ja Päijännettä. Myös Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavoissa on Keski-Suomen sivuavia virkistystoimintoja mutta ne ovat pääsääntöisesti jo huomioitu Keski-Suomen maakuntakaavassa. Konneveden ja Päijänteen nykyiset kehittämistavoitteet tulee ottaa huomioon ja synkronoida sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen maakuntakaavoissa ja nähdä Konnevesi ja Päijänne laajoina, maakuntarajat ylittävinä, monimuotoisina kokonaisuuksina. Kirjallisuutta Enoniemi Etelä-Konnevesi luontomatkailun esiselvityshanke. 2011. Etelä-Konneveden ympäristön kehittämishanke. Esite 2012. Huovinen, E. & Karimäki, A. 2010: Liikuntapalvelujen askelmerkit 2010-luvulle. Jyväskylän seudun liikuntasuunnitelma. Keski-Pohjanmaan maakuntakaava, III-vaihe. Keski-Pohjanmaan liitto 2010. Laulavan Mörön polku (kartta). Syvälahden kyläyhdistys 2003. Mattila, J. & Huovinen, E. 2011: Jyväskylän sisäjärvien melontareitit. Kehittämissuunnitelma. Luonnos. Metsäpeuranmaan matkailun Masterplan esiselvitys. 2010. Nygren, E., Puttonen, L., Huovinen, E. & Simula, E. 2011: Jyväskylän ulkoilumahdollisuuksien selvitys 2011. Suomen ulkoilumahdollisuuksien katselmus, Sulka II-hanke. Peuran polku-kartasto. Tenhunen, T 2008: Retkeilyreittisuunnitelma Pohjois-Päijänteen kierroksesta sekä visio Pohjois- Päijänteen alueen maastoretkeilyn runkoreitistöstä. 13
Liite 1. Virkistystoimintakysely Dnro 153/51/2010 29.11.2010 Keski-Suomen kunnille KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA/VIRKISTYSTOIMINNAT Maakuntahallitus päätti 19.5.2010 käynnistää 4. vaihemaakuntakaavan valmistelun. Vireilletulosta kuulutettiin 5.8.2010. Kaavan yhtenä teemana ovat virkistystoiminnat (virkistysalueet, kokonaisuudet ja reitistöt). Tavoitteena on uusien seudullisten, maakunnallisten tai valtakunnallisten virkistystoimintojen aluevarausten tai kehittämisperiaatteiden osoittaminen. Lisätietoja kaavasta saa osoitteesta www.keskisuomi.fi/4.vmk. Pyydämme teitä vastaamaan liitteenä oleviin virkistystoimintakysymyksiin xx.xx.2010 mennessä kirjaamoon joko kirjallisena (Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä) tai sähköisesti (kirjaamo@keskisuomi.fi). Lisätietoja antaa Olli Ristaniemi (040 595 0052). Martti Ahokas kehittämisjohtaja Liitteet: Virkistystoimintakysely Lainvoimaisen maakuntakaavan virkistysteema VIRKISTYSTOIMINTAKYSELY Kunta: Lomakkeen täyttäjä: Onko kuntanne alueelle maakuntakaavasta puuttuvia seudullisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä virkistysalueita, jotka tulisi olla maakuntakaavassa? Ei Kyllä. Mikä/mitkä alueet (karttaliite ja perustelut) Onko kuntanne alueelle maakuntakaavasta puuttuvia seudullisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä reitistöjä (ulkoilu, moottorikelkkailu, veneily), jotka tulisi olla maakuntakaavassa? 14
Ei Kyllä. Mikä/mitkä reitistöt (karttaliite ja perustelut) Onko kuntanne alueelle maakuntakaavasta puuttuvia seudullisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä matkailualueita, jotka tulisi olla maakuntakaavassa? Ei Kyllä. Mikä/mitkä alueet (karttaliite ja perustelut) Minkälaisia maakuntakaavasta puuttuvia virkistystoimintojen periaatteita näette kuntanne alueella (esim. reitistöjen ylimaakunnallisia ja ylikunnallisia yhteystarpeita, matkailun ja virkistyksen ja vesimatkailun kehittämisen kohdealueita jne.)? Mikä/mitkä alueet (karttaliite ja perustelut) 15
Liite 2. Maakuntakaavan virkistyksen kehittämisperiaatemerkintöjen toteutuminen kuntien yleiskaavoissa ja elinkeinoelämän kehityksessä Tutkija Katriina Peltonen teki Aalto-yliopiston Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppisessä koulutuksessa v. 2011 selvityksen maakuntakaavan virkistyksen kehittämisperiaatemerkintöjen toteutuminen kuntien yleiskaavoissa ja elinkeinoelämän kehityksessä. Johdanto Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavoja ja asemakaavoja sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päätettäessä niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Keski-Suomen kokonaismaakuntakaavan luonnos hyväksyttiin vuonna 2004 ja kaava sai lainvoiman 10.12.2009. Selvityksessä tarkasteltiin neljän Keski-Suomen maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkinnän vaikutuksia kuntien yleiskaavoihin ja muutoksiin kohteen kehityksessä. Kehittämisperiaatemerkinnöillä kuvataan alueidenkäyttöön liittyviä kehittämispoliittisia asioita, esimerkiksi matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueita. Tarkasteltavat kohteet valittiin maakuntakaavoittajien ja valmisteilla olevan 4. vaihemaakuntakaavan tarpeiden perusteella. Tarkasteltavat kohteet Revontuli-Häkärinteet (hankasalmi) on matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue, jonka ydin on Revontulen matkailukeskus ja Häkärinteiden virkistysalue. Häkärinteet Oy on keskittynyt talviurheilumatkailuun ja yrityksen pääasiakasryhmä on perheet. Lomakeskus Revontulen pääasiakasryhmät ovat golfin pelaajat ja tansseissa kävijät. Muita merkittäviä asiakasryhmiä ovat yritykset (kokoukset) ja vapaa-ajan majoittujat. Hankasalmella ei ole laadittu aluetta koskevaa yleiskaavaa maakuntakaavan laatimisen jälkeen tai maakuntakaavaprosessin aikana, mutta Hankasalmelle on laadittu Keski-Suomen matkailustrategiaan pohjautuen Hankasalmen matkailun kokonaissuunnitelma (Matkailun Master Plan), jonka tavoitevuosi on v. 2015. Suunnitelman loppuraportin mukaan (2007) tavoitteena on Häkärinteiden osalta lisätä sekä matkailijamääriä että alueen aikaansaamaa matkailutuloa. Tavoitteiden saavuttamiseksi nimetään kaksi keinoa: asiakkaiden viipymän pidentäminen ja kävijöiden määrän lisääminen vierailu-useutta lisäämällä. Häkärinteille suunniteltiin majoituskapasiteetin lisäämistä ja aktiviteettitarjonnan monipuolistamista. Lomakeskus Revontulen & Revontuli Golfin asiakasmäärän kasvattamiseksi nimettiin suunnitelmassa kaksi keinoa: ympärivuotisen palvelutarjonnan monipuolistaminen uusien asiakasryhmien houkuttelemiseksi sekä laadun parantaminen asiakkaiden viihtyisyyden parantamiseksi. Suunnitelmissa oli yhdistää yrityksen ravintola- ja majoitusosat kylpylälaajennuksella, jonka yhteydessä lisätään myös majoituskapasiteettia. Golfin pelaajien houkuttelemiseksi kylpylän yhteyteen kaa- 16
vailtiin klubitiloja. Lisäksi suunniteltiin valtatie 9:n liittymän parantamista. Monet Hankasalmen matkailun kokonaissuunnitelmassa esitetyistä toimenpiteistä on jo toteutunut, ja jotkin hankkeet ovat suunnitteluvaiheessa, kuten esimerkiksi Lomakeskus Revontulen kylpylälaajennus. Leivonmäen kansallispuisto Rutalahti (Joutsa, Toivakka) on matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue, jonka kehittämisessä maakuntakaava painottaa luontomatkailua sekä luonto- ja ympäristökasvatusta. Alue on merkittävä osa Päijänteen vesiliikenneverkostoa. Alueen ydin on Leivonmäen kansallispuisto (perustettu vuonna 2003), ja lisäksi kehitettäviin kohteisiin kuuluvat Vihijärven laakso, Joutsenlammen matkailupalvelujen alue sekä Rutalahden venesatama. Alue on osa ekologista vyöhykettä. Kehittämisen kohdealueella on aloittanut uusi yritys, Kivipuron Majatalo, joka aloitti toimintansa Leivonmäen kurssikeskuksen entisissä tiloissa Kivisuolla vuonna 2003. Majatalo tarjoaa majoitusruokailu- ja ohjelmapalveluja. Kansallispuiston tarjoamat retkeilyreitit ovat todennäköisesti vaikuttaneet alueen vetovoimaisuuteen ja yritystoiminnan elinvoimaisuuteen. Toivakassa on laadittu Leppäveden rantaosayleiskaava (hyv. Toivakan kunnanvaltuusto 13.8.2007). Kaavassa on osoitettu retkeily- ja virkistysalueita sekä loma-asuntoalueita. Leppäveden rantaosayleiskaavan muutosluonnos on nähtävillä. VT 4-alueen osayleiskaavalla ja rantaosayleiskaavan muutoksella pyritään huomioimaan alueen kehittämisessä vanhan nelostien varren rauhoittuminen asumiseen otolliseksi alueeksi, kun valtatien linjaus siirtyy lännemmäksi. Rinnemaasto mahdollistaa näköalapaikkoja, joten alueella on vetovoimaa vakituiselle ja lomaasutukselle. Alueelle on kaavoitettu pientalovaltaisia asumisalueita ja yhteen kohtaan myös lomaasuntoalue, mutta suurin osa alueesta on kaavoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Iso-Multianjärvi-Piilonperä (Keuruu, Multia) on matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue, jonka kehittämisessä maakuntakaava painottaa luontomatkailua. Alue on kalastusmatkailuun erikoistunut kokonaisuus, jolla on merkitystä vaelluskalojen lisääntymisalueena. Ydinalueita ovat Tarhianreitin kosket, Vähä-Multianjärvi, Multianjoki ja Soutujoki. Kohteella on myös kulttuurimaisemallisia ja rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyviä arvoja (Keuruun-Multian reitistöt). Alue on osa ekologista vyöhykettä. Multian kunnassa on laadittu oikeusvaikutukseton strateginen keskustan rantojen osayleiskaavaehdotus (2008), jossa Iso Multianjärvi ja Vähä-Multianjärvi ovat mukana. Oikeusvaikutteinen rantayleiskaava on vuodelta 2004. Strategisessa rantojen osayleiskaavassa Vähä Multianjärveen kuuluvan Kirkkolahden keskustan puoleisella rannalla olevan venesataman strateginen arvo on tunnistettu ja kaavassa on osoitettu satama-alueen laajennustarve. Sinervän rantaan ja Iso- Multianjärven rantaan on osoitettu uusien venesatamien / venevalkamien sijoitustarve. Myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ja erityisiä luontoarvoja sisältävät kohteet on tunnistettu. Yhtenä strategisten osayleiskaavan tavoitteena oli rakentaa kevyen liikenteen reitistö osaan keskustan rannoista. Väylillä olisi arvoa ihmisten lenkkipolkuina ja maisemateinä. Multian kaavoituksessa ei ole toistaiseksi pureuduttu keskustan ulkopuolisten maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkinnän sisältämien alueiden kehittämiseen. 17
Kärnän koskireitti on kalastusmatkailuun ja vesiviljelyyn erikoistunut kokonaisuus, jolla on merkitystä vaelluskalojen lisääntymisalueena. Sen ydinalueita ovat Kärnänkoski, Kellankoski, Leppäsenkoski ja Kymönkoski sekä Kymönkosken kylä. Koskireittiin liittyy luonnonsuojeluarvoja, sillä osa koskireitin vesistöistä kuuluu Natura 2000 -suojelualueverkostoon). Reitin varrella sijaitsee lukuisia mökkimajoitusta tarjoavia pieniä matkailuyrityksiä. Viitasaaren kunnan laatima Kolima-Keitele koskireitin yleiskaava on vuodelta 1995 ja siihen on tehty muutos vuonna 1998. Kolima-Keiteleen Koskireitti on mukana vireillä olevassa rantayleiskaavassa. Kehittämisyhtiö Viisarin rahoittamassa Lutunen II -hanke on jatkoa Pohjoisen Keski-Suomen luontoreitistöhankkeelle ja LUTUNEN I hankkeelle, jossa kehitettiin luontomatkailun tuotteistamisen malli ja tuotteistamista tukevat tarina- ja valokuvapankit. LUTUNEN II hankekokonaisuudessa on tavoitteena hyödyntää yhdessä alueen matkailuyritysten kanssa aiemmissa hankevaiheissa tuotettua infrastruktuuria, palveluja, materiaalia ja osaamista siten, että syntyisi vetovoimaisia, helposti ostettavia ja myytäviä luontomatkailutuotteita ja tätä kautta lisääntyvää matkailupalvelujen kysyntää ja liiketoimintaa pohjoisen Keski-Suomen alueella. Hankkeen yhteydessä kehitettiin Karttapalvelu (http://www.luonnonvoimaa.net/luontoreitit/?id=193), josta voi tarkkailla hankkeessa mukana olevien alueiden tarjoamia virkistysmatkailumahdollisuuksia. Kärnänkosken reitille on karttapalvelussa merkitty melontareitti, jonka varrella sijaitsee laavuja nuoutiopaikkoineen sekä Koliman leirikeskus. Myös koskikalastuspaikkoja on merkitty Kellankosken ja Kymönkosken varrelle. Kymönkoskella toimiva ohjelmapalveluita tarjoava yritys Erävaris oli mukana Nelostien ykköset hankkeessa, jossa lanseerattiin Kinnulan, Pihtiputaan ja Viitasaaren matkailupalveluita tarjoaville yrityksille LOMASEUTU brändi. Lisäksi hankkeessa kehitettiin yrityksiä toiminnallisesti ja laadullisesti vahvistamalla markkinoita ja kehittämällä toimintakonsepteja. Koskikalastuksen ohjelmapalveluja tarjoava, Kymönkoskella toimiva yritys oli mukana Rajattomat-hankkeessa, joka keskittyi palvelujen kehittämiseen ja yhteismarkkinointiin (Matkailuyritysten kansainvälistymishanke Rajattomat). Matkailupalveluita tarjoavia yrityksiä on alueella vain muutamia. ITE Esillä -hankkeessa on etsitty itseoppineita nykykansantaiteilijoita, ja Kymönkosken kylässä järjestettiin ITE-taiteilijoiden näyttelyitä. 18