Maatalouden ympäristötuki. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille 2007-2013



Samankaltaiset tiedostot
Ympäristötuki ja LFA

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa Vanhat ehdot

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset:

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Ajankohtaista ympäristötuessa ja LFA:ssa Antti Hietala / Markku Kuoppa-aho Kalvoja päivitetty Lahti Kokkola 21.2.

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta /2011 Valtioneuvoston asetus

Ympäristökorvaus ohjelmaluonnos

Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista

Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella. E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen

Mesikasviviljelmät ja tuet Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä)

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Maatalouden ympäristötukijärjestelmä OSA II. Markku Mäkelä AGROTAITO Oy

Ympäristösitoumus 2015

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti. MTK:n tuki-infot Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija

Varainhoito-osasto /22/2007 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2007 maatalouden ympäristötuen erityistukien maksatus

Eu-tukien muutoksia marjatiloille Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Tilakohtaisia esimerkkejä

Nurmet Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

LUONNONHAITTA- KORVAUS

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina Tammikuu 2015

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia!

Ympäristökorvaus ja valvonta

Valtioneuvoston asetus

MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Uuden ohjelmakauden valmistelutilanne. MTK/Maatalouslinja

Ympäristökorvaus ja valvonta

Ympäristökorvaus Nitraattiasetus Airi Kulmala MTK

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

Voimassa olevat ja haetut erityistukisopimukset Pirkanmaalla

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Viljelijäkoulutus. Ympäristökorvaus, muutokset Valvonnassa esiin tullutta Täydentävät ehdot

Maatalouden ympäristötukijärjestelmä OSA I. Markku Mäkelä AGROTAITO Oy

Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 74/06 Dnro 3644/01/

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Ympäristökorvaus ja valvonta

Viljelijätuki-infot kevät 2019

Ympäristökorvaus LHK. Tilusjärjestelyiden kautta max 5 ha. lohkoihin EI MUUTA. Lohkojen lisäys sitoumuksiin: Tilusjärjestelyiden kautta

Luomutilan vaihtoehtoja uudella tukikaudella. Poimintoja Tukijärjestelmästä Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus

MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN SITOUMUSEHDOT 2009

MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN SITOUMUSEHDOT 2014

MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN SITOUMUSEHDOT 2011

Aura Lamminparras Kuva: MAVI / Martina Motzbäuche

Uudistuva ympäristötuki maatalouden monimuotoisuuden ohjauskeinona Ylitarkastaja Tarja Haaranen MMM

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1

LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET

Ympäristökorvaus 2016

EU viljelijätukikoulutus 2014

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristösitoumuksesta 2016

PERUSTUKI TUKIOIKEUDET VIHERRYTTÄMISTUKI

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Kansalliset peltotuet. Tuki-info 2015

Maatalouspolitiikan ajankohtaiskatsaus Juha Lappalainen

Peltovalvonnan havaintoja 2015

Valtioneuvoston asetus ympäristökorvauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Kaikki oikein mitä ilmoitat. MTK Pohjois-Savo Jari Kajan

MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN SITOUMUSEHDOT 2008

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Ympäristökorvaukset 2015

- Lampaille lammasverkko 3 /m

Hevostalouden ajankohtaiset tukiasiat: hevostilan maataloustuet, alkuperäisrotujen kasvatus, maiseman- ja luonnonhoidon erityistuet hevostilalla

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI

Varainhoito-osasto Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

EU-avustajatilaisuus Keski-Pohjanmaa

Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen. Lisätietoja määräyksen sisältämistä asioista antaa:

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Valtioneuvoston asetus

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta /2015 Valtioneuvoston asetus. Luonnonhaittakorvaus on osa

Viherryttäminen, luonnonhaittakorvaus, täydentävät ehdot ja nitraattiasetus

MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN SITOUMUSEHDOT

CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus. Marraskuu 2014

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Esityksen sisältö Viherryttämistuki. Viherryttämistuen muutokset 2018

SISÄLLYS. N:o 502. Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus. kauppa- ja teollisuusministeriön työjärjestyksen muuttamisesta

Transkriptio:

Maatalouden ympäristötuki Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille 2007-2013

Muutokset Muutettu kalvon 21 muistiinpanoja

Maatalouden ympäristötuki Sisällys: Yleistä maatalouden ympäristötuesta Tuen hakeminen ja tuen maksamisen edellytykset Ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteet Ympäristötuen vaikuttavuuden seuranta

Yleistä ympäristötuesta (1/2) EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (CAP) Euroopan maatalouden tukirahasto Maaseudun kehittämisrahasto Kansalliset tuet Suorat tuet Markkinatuet Ympäristötuki Luonnonhaittakorvaus (LFA) Ei-tuotannollisten investointien tuet

Yleistä ympäristötuesta (2/2) Tukimuotona vuodesta 1995 Tavoitteena tarjota maatiloille keinoja ja mahdollisuuksia säilyttää ja parantaa ympäristön tilaa Tuen kokonaismäärä v. 2009 337 milj., josta erityistukisopimusten osuus 42 milj. Rahoituksesta 72 % kansallisista varoista, 28 % EU:n maaseuturahastosta Poikkeuksena osa erityistuista, joista EU rahoittaa 45 % alkaen vuodesta 2010

Ympäristötuen tavoitteet (1/3) Maatalouden ympäristökuormituksen alentaminen Maatalouden luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurimaisemien säilymisen turvaaminen Tuotannon harjoittamisen edellytysten säilyttäminen

Käytännössä Ympäristötuen tavoitteet (2/3) Tarjota viljelijöille keinoja ympäristön tilan suojeluun ja parantamiseen sekä perinteisen maaseutumaisemamme säilyttämiseen, sekä mahdollistaa näiden keinojen käyttäminen korvaamalla niistä aiheutuneita taloudellisia kustannuksia ja tulonmenetyksiä.

Ympäristötuen tavoitteet (3/3) Vuonna 2009 ympäristötukeen oli sitoutunut 90 % viljelijöistä ja 95 % peltoalasta Myös rekisteröidyt yhdistykset voivat saada tukea muutamissa erityistukisopimuksissa Tuella korvataan tehtävistä toimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia ja tulonmenetyksiä

Lainsäädäntöpohja (1/2) EY:n neuvoston asetus n:o 1698/2005: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tuki maaseudun kehittämiseen. Laki 1440/2006: Laki luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista.

Lainsäädäntöpohja (2/2) VNa 366/2007: Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007 2013. MMMa 503/2007: Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista.

Tuen hakeminen Ympäristötukisitoumus tehdään tukihaun yhteydessä viimeistään 30.4. (Lomake 111) Sitoumuskausi 5 vuotta Sitoutuminen - kasvinviljelytilana tai - kotieläintilana Vähintään 0,4 ey/ympäristötukikelpoinen ha tai 25 ey

Täydentävät ehdot (1/3) Koostuvat kahdesta kokonaisuudesta Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset mm. pientareet ja maaperän kunto, hukkakauran torjunta, hyvät viljelykäytännöt, viljelykiertovaatimus, kesantojen ja luonnonhoitopeltojen hoito, jne. Lakisääteiset hoitovaatimukset Ympäristö: Lanta ja lannoitteet, puhdistamoliete, pohjavesialueet Kansanterveys sekä eläinten ja kasvien terveys: Eläinten merkintä ja rekisteröinti, tuotannon hygieniavaatimukset, eläintautien valvonta jne. Eläinten hyvinvointi

Täydentävät ehdot (2/3) Ehtojen alaiset tuet: EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet: - Tilatuki - Peltokasvien tuotantopalkkio - Valkuaiskasvipalkkio - Tärkkelysperunan tuki - Siementuotannon tuki timoteilla - Uuhipalkkio - Lypsylehmäpalkkio - Nautapalkkio Maaseuturahaston tuet: - Eläinten hyvinvointituki - Ympäristötuki (2007-2013) - Ympäristötuen erityistuet (2007-2013) - Luonnonhaittakorvaus (2007-2013) - Luonnonhaittakorvaus (2000-2006) Kansalliset viljelijätuet: - Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa - Pohjoiset hehtaarituet - Kotieläintilan hehtaarituki

Täydentävät ehdot (3/3) Tiedot täydentäviin ehtoihin liittyen oppaissa: "Täydentävät ehdot - Viljelytapa ja ympäristöehdot" "Eläinten merkintä ja rekisteröinti, kasvinsuojeluaineet, rehut, elintarvikkeet, eläintaudeista ilmoittaminen ja eläinten hyvinvointi"

Tuen maksamisen edellytykset Täydentävien ehtojen noudattaminen Ympäristötuen vähimmäisvaatimukset Ympäristötuen yleisten ehtojen täyttäminen Hakija 18-65-vuotias Peltoala väh. 3 ha tai puutarhakasviala 0,5 ha Peltoalan tukikelpoisuus Perus- ja lisätoimenpiteiden toteuttaminen

Ympäristötuen vähimmäisvaatimukset Typen käyttömäärät nitraattidirektiivin mukaisesti Fosforin käyttömäärä maks. 80 kg/ha, puutarhakasveilla 120 kg/ha Kasvinsuojeluruiskun täytettävä eurooppalaiset standardivaatimukset Kasvinsuojeluaineiden levittäjällä oltava voimassa oleva ELY-keskuksen hyväksymä koulutus

Peltoalan tukikelpoisuus (1/4) Peltoala on tavallisesti tukikelpoista, jos se on ollut sitä edellisenä vuonna Uusia aloja hyväksytään tukikelpoiseksi tietyin kriteerein Tukikelpoisuus voidaan kuitenkin menettää, jos: Ilmoitetaan viljelemättömäksi tai havaitaan sellaiseksi valvonnassa Lohko ilmoitettu tukikelvottomaksi tai havaitaan muuten sellaiseksi valvonnassa

Peltoalan tukikelpoisuus (2/4) Ympäristötuki voidaan maksaa seuraaville aloille: Peltoala jolta sato korjattu Viherlannoitusala Hunajantuotantoala Satovahingot ja talvehtimistuhot Muista satovahinkoilmoitus kuntaan Pientareet ja suojakaistat

Peltoalan tukikelpoisuus (3/4) Viljelytekniset päisteet Erityissopimusalat Luonnon monimuotoisuuden, maiseman kehittämisen ja hoidon sekä maiseman monimuotoisuuden edistämisen 5- tai 10-vuotiset sopimukset Luonnonhoitopellot

Luonnonhoitopelto Monivuotiset nurmipellot Monimuotoisuuspellot Riista- ja maisemapellot sekä niittykasveilla kylvetyt pellot Tukitaso sama kasvinviljely- ja kotieläintiloille

Luonnonhoitopelto Tyyppi Perustaminen Hoito (kasvinsuojeluaineet kiellettyjä) Nurmi Olemassa oleva nurmi, tai viim. 30.6. mennessä Niitto vähintään joka 3. vuosi, tai rikkojen vuoksi Niittykasvit 30.6. mennessä Sallittu 1.8. alkaen Maisemakasvit 30.6. mennessä Sallittu 1.8. alkaen Sadon käyttö Kyllä Kyllä Kyllä Kasvuston päättäminen aikaisintaan 2. vuonna 31.8. alkaen. Syyskylvöisellä kasvilla 15.7. alkaen. 2. vuonna 31.8. alkaen. Syyskylvöisellä kasvilla 15.7. alkaen. Kylvöä seuraavana keväänä Riistakasvit 30.6. mennessä Sallittu 1.8. alkaen Riistan ruokintaan Kylvöä seuraavana keväänä

Ympäristötuen rakenne Ympäristötuki jakautuu kolmeen osaan (I-III): I Perustoimenpiteet Sitoutuneiden noudatettava maatilan koko alueella II Lisätoimenpiteet - 10 kappaletta A- ja B-alueet valitaan 1-4 kpl C1-4 -alueet valitaan 0-2 kpl Puutarhakasviala valitaan 0-2 kpl

Ympäristötuen rakenne Ympäristötuki jakautuu kolmeen osaan (I-III): III Erityistukisopimukset Edellyttävät kohdennettuja, tehokkaita ympäristönsuojeluja -hoitotoimia Sopimuksia tehtävissä 13 eri toimenpiteelle Sopimusten kesto 5 tai 10 vuotta

Ympäristötuen rakenne Maatalouden ympäristötuki koostuu kolmesta osasta: 1. Perustoimenpiteet Kaikkien sitoutuneiden noudatettava koko peltoalalla 2. Lisätoimenpiteet A- ja B-alueet 1-4 kpl C1-4 alueet 0-2 kpl Puutarhakasvialat 0-2 kpl 3. Erityistukisopimukset Erikseen hyväksyttäville kohteille Kohdennettuja ja tehokkaita ympäristönsuojelutoimenpiteitä

Perustoimenpiteet Noudatettava koko peltoalalla Viljelysuunnitelman laadinta Viljavuustutkimuksiin perustuva lannoitus Lohkokohtaiset muistiinpanot Pientareet ja suojakaistat Luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito

Vähennetty lannoitus Lisätoimenpiteet: - A-, B- ja C-tukialueet Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla Typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla Ravinnetaseet Lannan levitys kasvukaudella Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus

Vähennetty lannoitus Sallitut lannoitemäärät perustoimenpiteiden määriä alemmat Koskee typpi- ja fosforilannoitusta Täydelliset tiedot oppaasta: "Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007-2013"

Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla (1/2) Liukoisen typen määrän analysointi peltomaasta ennen kevätlannoitusta Viljelijän toimesta tilalla pikamääritysmenetelmällä tai laboratorioanalyysinä Väh. 30 %:lle ympäristötukikelpoisesta pinta-alasta Näytteet muokkauskerroksen syvyydeltä (20-30 cm), 15-25 osanäytettä

Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla (2/2) Nitraattityppimääritys, tietyissä tapauksissa lisäksi ammoniumtyppimääritys Analyysin tuloksena saadaan typen määrä kg/ha 20 kg/ha ylittävä osuus vähennetään kyseisen kasvukauden lannoitusmäärästä Jos tulosta ei ole käytettävissä vähennetään lannoituksesta 20 kg/ha

Ravinnetaseet (1/3) Ravinnetase = ravinteiden lisäys - ravinteiden poisto Typen ja fosforin taseet lasketaan vuosittain kaikille peruslohkoille Tilalle on laadittava "Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma"

Ravinnetaseet (2/3) Ravinnetaseen toimenpidesuunnitelma laaditaan 2. ja 4. sitoumusvuonna Lasketaan ravinnetaseen ja lannoituksen suhdeluku, jonka perusteella lannoitusta tarvittaessa korjataan 3. ja 5. sitoumusvuonna Vuosittaiset peltotaseet on laadittava kunkin sitoumusvuoden loppuun mennessä, viimeistään 29.4.

Ravinnetaseet (3/3) Ravinne Suhdeluvun muutos Lannoituksen muutos seur. kasvukaudella Typpi + 20 %-yks. - 10 kg/ha + 40 %-yks. - 20 kg/ha Fosfori + 20 %-yks. - 2 kg/ha + 40 %-yks. - 4 kg/ha

Lannan levitys kasvukaudella Käytettävä lanta levitettävä 15.4. - 15.8. välisenä aikana 1.4. jos maa on sula ja kuiva 10.9. asti, jos syyskylvö tai istutetaan syksyllä monivuotinen puutarhakasvi Oraille ja nurmille sallitut menetelmät Kuivalannalla tarkkuuslevitin Virtsalla ja lietelannalla letkulevitin tai sijoittavat laitteet Kasvustoa perustettaessa lanta on mullattava

Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus Vähintään 30 % ympäristötukikelpoisesta peltoalasta Nurmi, ruokohelpi, viherlannoitusnurmi Viherkesanto (perustettu viim. 30.6.), luonnonhoitopellot sekä sänkikesanto Syysvilja, monivuotinen puutarhakasvi tai pyydyskasvit Sänki, ei kuitenkaan jos sänkeen kylvetty syksyllä syysöljykasvi Tulisi suosia vesiensuojelun kannalta tärkeitä lohkoja

Lisätoimenpiteet: A- ja B-alueilla sijaitsevat pellot Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys Viljelyn monipuolistaminen Laajaperäinen nurmituotanto Kerääjäkasvien viljely

Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Vähintään 30 % ympäristötukikelpoisesta peltoalasta Monivuotinen nurmi, ruokohelpi, viherlannoitusnurmi Viherkesanto (perustettu viim. 30.6.), riista- ja maisemakesanto sekä sänkikesanto Syysvilja, monivuotinen puutarhakasvi, pellava tai hamppu Sänki, ei kuitenkaan jos sänkeen kylvetty syksyllä syysöljykasvi Tulisi suosia vesiensuojelun kannalta tärkeitä lohkoja

Peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys Vähintään 50 % ympäristötukikelpoisesta peltoalasta Nurmi, ruokohelpi, viherlannoitusnurmi Viherkesanto (perustettu viim. 30.6.), riista- ja maisemakesanto sekä sänkikesanto Syysvilja, monivuotinen puutarhakasvi, pellava tai hamppu Sänki, ei kuitenkaan jos sänkeen kylvetty syksyllä syysöljykasvi Tulisi suosia vesiensuojelun kannalta tärkeitä lohkoja

Viljelyn monipuolistaminen Ympäristötukikelpoisesta alasta väh. 10 % oltava nurmea tai nurmipeitteistä alaa. Ympäristötukikelpoisesta alasta enintään 40 % vuosittain samaa kasvilajia Sama kasvi lohkolla enintään 2 vuotena peräkkäin Poikkeukset nurmi ja kumina, enintään 3 vuotena Vuosittain viljeltävä vähintään kolmea eri kasvilajia Yhden oltava muu kuin viljakasvi Laadittava viisivuotinen viljelykiertosuunnitelma

Laajaperäinen nurmituotanto Kotieläintiloille Tilan ympäristötukikelpoisista pelloista väh. 50 % nurmikasvien viljelyssä Nurmien lannoittamiseen voi typpeä käyttää enintään 75 % perustasosta

Kerää ääjäkasvien viljely Vähintään 25 % ympäristötukikelpoisesta peltoalasta Aluskasvi tai sadonkorjuun jälkeen kylvettävä pyydyskasvi Kerääjäkasvia ei saa erikseen lannoittaa Pyydyskasvina käyvät mm. ohra, kaura, heinä- ja nurmikasvit, rehurapsi, rypsi,... Kylvö viimeistään 15.8. Voidaan muokata samana syksynä Ei saa käyttää monivuotisen nurmen, viherlannoitusnurmen tai hoidettuihin viljelemättömiin peltoihin sisältyvien nurmien perustamiseen

Lisätoimenpiteet: Puutarhakasvialat Typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla Katteen käyttö monivuotisilla puutarhakasveilla Tuhoeläinten tarkkailumenetelmien käyttö

Typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla (1/2) Ryhmän 1 puutarhakasvialoille Liukoisen typen määrän mittaus ennen kevätlannoitusta sekä kasvukaudella ennen lisälannoituksia Analyysit kasvulohkoittain

Typpilannoituksen tarkentaminen puutarhakasveilla (2/2) Tulokset lohkokohtaisiin muistiinpanoihin Jos liukoisen typen määrä ylittää 20 kg/ha, yli 20 kg:n menevä typpiosuus vähennetään vuosittaisesta typpilannoitusmäärästä. Vähennys tehdään peruslannoituksen mukaisista määristä

Katteen käyttk yttö monivuotisilla puutarhakasveilla (1/2) Ryhmän 2 puutarhakasveille Maanpinta katettava rivien väliltä Olki, hake tai muu orgaaninen materiaali Muovikalvo tai -kangas Katepaperi tai leikattava nurmikate Katettujen viljelylohkojen pinta-alan oltava 95 % muilla ryhmän 2 puutarhakasveilla paitsi taimitarhakasveilla

Katteen käyttk yttö monivuotisilla puutarhakasveilla (2/2) Taimitarhakasveilla katettujen viljelylohkojen pinta-alan on oltava vähintään 50 % näiden kasvien viljelyalasta Katevaatimukset on täytettävä viimeistään 3. sitoumusvuonna Tuki maksetaan siitä sitoumusvuodesta lähtien, jonka kesäkuun loppuun mennessä vaatimukset täytetään

Tuhoeläinten tarkkailumenetelmien käyttk yttö (1/2) Toteutettava ryhmien 1 ja 2 puutarhakasvialoilla sekä siemenmaustealoilla Aloista 50 % oltava sellaisten kasvien viljelyssä, joille on saatavissa liimapyydyksiä tai feromoniansoja Lohkolla oltava yksi pyydys/ha aina 5 ha asti, minkä jälkeen yksi pyydys alkavaa 5 ha kohti Taimitarhakasveilla katettujen viljelylohkojen pinta-alan on oltava vähintään 50 % näiden kasvien viljelyalasta

Tuhoeläinten tarkkailumenetelmien käyttk yttö (2/2) Seurantaa on tehtävä 1.5. - 31.8. välisenä aikana aina silloin, kun tuhohyönteisiä esiintyy ja lohkolla on kasvusto Torjunnan on perustuttava tehtyihin havaintoihin Viljelijän on hankittava jokin seuraavista kasvinsuojeluseuran julkaisemista oppaista: "Avomaavihannesten taudit ja tuholaiset" (2002) "Hedelmä- ja marjakasvien tuhoeläimet" (1997) "Ajankohtaisia kasvinsuojeluohjeita" (nro 100)

Lisätoimenpiteet Sitoumuksen lisätoimenpide voidaan vaihtaa tietyissä tapauksissa: Puutarhakasvien viljely alkaa tai päättyy Kotieläintuotannon aloittaminen/lopettaminen SPV tai muu koko tilan hallinnan siirto Siirtyminen pääasiallisesti energiakasvien viljelyyn Luomutuotannon aloittaminen tai lopettaminen Tukihakuajan lopussa 2007 tai 2008 hallussa olleet kesannointioikeudet ja kasvipeitteisyyslisätoimenpide

Tuen määrä ympäristötuessa Tuen kokonaismäärään vaikuttavat: Perustuki Valitut lisätoimenpiteet Tehdyt erityistukisopimukset Yhteenlaskettu tuki kuitenkin enintään Yksivuotiset viljelykasvit 600 /ha Monivuotiset puutarhakasvit 900 /ha Muut viljelykasvit 450 /ha

Tuen määrä ympäristötuessa Perustoimenpiteistä maksettavan tuen määrät, /ha/v Kasvinviljelytila Kotieläintila Peltokasvit 93 107 Puutarhakasvit R1 450 450 Puutarhakasvit R2 438 438 Luonnonhoitopelto - monivuotinen nurmi - monimuotoisuuspellot 170 170 300 300 Eräät maustekasvit 181 181

Tuen määrä ympäristötuessa Lisätoimenpiteistä maksettavan tuen määrät /ha/v Lisätoimenpide (A-, B- ja C-tukialueet) Tuki, /ha/v Vähennetty lannoitus 10 Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla 23 Ravinnetaseet 18 Lannanlevitys kasvukaudella 27 Laajaperäinen nurmituotanto* Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys ja kevennetty muokkaus 55 11 Lisätoimenpide (A- ja B-tukialueilla sijaitsevat lohkot) Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys 30 Peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys 45 Viljelyn monipuolistaminen 24 Kerääjäkasvien viljely 13

Sopimuksia 13 kappaletta Erityistukisopimukset Suojavyöhykkeen perustaminen ja hoito Monivaikutteisen kosteikon hoito Pohjavesialueiden peltoviljely Valumavesien käsittelymenetelmät (kolme eri tyyppiä) Luonnonmukainen tuotanto Luonnonmukainen kotieläintuotanto Perinnebiotooppien hoito Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen Alkuperäisrotujen kasvattaminen Alkuperäiskasvien viljely Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen Lietelannan sijoittaminen peltoon Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely

Ympäristötuen vaikuttavuuden seuranta MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus Rahoittajat: MMM ja YM Tutkimusvastuu: MTT, SYKE, HY ja RKTL MYTVAS 2 - v. 2000-2006 MYTVAS 3 - v. 2008-2013

Lisätietoja Maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 ja maatalouden ympäristötuki: Hakuopas Ympäristötuen sitoumusehdot Täydentävät ehdot - Viljelytapa ja ympäristöehdot www.maaseutu.fi www.mavi.fi www.mmm.fi

Lisätietoja MYTVAS - Ympäristötuen vaikuttavuuden seuranta www.mtt.fi www.ymparisto.fi www.mmm.fi