Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015



Samankaltaiset tiedostot
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Yhteensä Mänty Kuusi

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

METSÄ SUUNNITELMÄ

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO

n.20,5 ha

METSÄ SUUNNITELMÄ

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

w metsänhoitoyhdistys

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

Kuvioluettelo ROVANIEMI / Alue 15 / Metsäsuunnitelma 1 / AAVASAKSANNELONEN / Lohko 3

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Kuhmon kaupunki PL KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh MYYNTITARJOUS TARJOUS

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) VAARANPÄÄ

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) VAARANPÄÄ

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Metsätila: HOVILA Kiinteistönumero: Osoite:

Maaseutulautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Maaseutulautakunta

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Jyväskylän kaupungin metsät

Laskelma metsäkiinteistön arvosta

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

UPM Metsäsuunnitelma

Tilahinnoittelu. Puh. 0,8 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 0,8. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha

Tilahinnoittelu. Puh. 0,8 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 0,8. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha

Laskelma metsäkiinteistön arvosta

ARVIOLAUSUNTO METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie Lieksa

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

UPM Metsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

Yhteensä Mänty Hieskoivu

UPM Metsäsuunnitelma

Metsäsuunnitelma vuosille

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Mäntytukkipuu 55,2 45,9 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,3 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE

Mäntytukkipuu 55,2 46,0 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,0 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) LEVÄLÄ

Mäntytukkipuu 55,2 46,0 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,0 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

UPM Metsäsuunnitelma

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

~ metsänhoitoyhdistys

UPM Metsäsuunnitelma

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

ONNELA Kunta: Sotkamo

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola Tallinna

Uusimmat metsävaratiedot

UPM Metsäsuunnitelma

Suomen metsien inventointi

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen


Tilahinnoittelu. Siira Jorma. Puh. 3,6 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 3,6. m3 m3 m3 m3 2,4 0,0 0,0. ha ha ha

Mäntytukkipuu 55,2 45,9 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,3 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

UPM Metsäsuunnitelma

Mäntytukkipuu 55,2 46,0 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,0 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

UPM Metsäsuunnitelma

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) LEVÄLÄ

UPM Metsäsuunnitelma

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

UPM Metsäsuunnitelma

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko ,1 Kuivahko kangas ,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma

UPM Metsäsuunnitelma

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma

Metsien raaka-aineiden yhteistuotannon edut

UPM Metsäsuunnitelma

M Arvio. tttilrili ttr. metsämaan arvosta. uui0 [rttta. Pl,[ 0{00 12r832. metsänhoitoyhdistys. Laatijan allekirjoitus. Lisätietoja.

Määräalapalsta n.35,6 ha Tila 14,4 ha

Kuvioluettelo. tilavuus m3/ha. m3/kuvio. Rauduskoivu ,8. Hakkuutapa ja lisätiedot Kiireellisyys Korjuuaika kantorahatulo

Transkriptio:

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015

Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54 4 1 2 28 Yhteensä 904 622 293 97 205 220 2341

Metsäomaisuuden laajuus 2015 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 875 564 181 90 159 118 Kitumaa 81 54 4 1 2 9 Yhteensä 956 618 185 91 161 127 2011 + Ritajärvi 127

Metsäomaisuuden laajuus 2013-2015 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 2013 904 622 293 109 205 220 Metsämaa 2015 956 618 185 91 161 127 2011 +127

Metsäomaisuuden laajuuden muutos 2013-2015

Kehitysluokat Taimikko 01 Taimikot voidaan jakaa pienet taimikot, varttuneet taimikot tai ylispuustoiset taimikot, keskiläpimitta rinnankorkeudelta alle 7 cm (ikä 0-19 v) Nuori kasvatusmetsä 02 keskiläpimitta rinnankorkeudel 8 16 cm (ikä 20-34 v) Varttunut kasvatusmetsä 03 keskiläpimitta rinnankork. 16-27 cm (ikä 35-69 v) Uudistuskypsä metsä 04 keskiläpimitta rinnankork. yli 27 cm (ikä yli 70 v)

Kehitysluokat, hehtaareina Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Yhteensä Taimikko 155 26 42 31 28 282 Nuori kasvatusmetsä 209 88 31 18 35 381 Varttunut kasvatusmetsä 312 378 95 30 71 886 Uudistuskypsä metsä 200 71 13 12 26 322 Vain metsämaa, ei kitumaa Yht 1871 ha

Puun elinkaari metsässä: eri-ikäiset metsät kuvaavat luonnon omaa kiertokulkua.

Puun elinkaari metsässä: taimikonhoito puulajisuhteiden järjestely/monimuotoisuus

Puun elinkaari metsässä: nuori kasvatusmetsä rauduskoivikko, alla hyvä kuusen taimikko

Puun elinkaari metsässä: nuori kasvatusmetsä ensiharvennuskohde

Puun elinkaari metsässä: varttunut kasvatusmetsä viimeinen harvennushakkuu

Puun elinkaari metsässä: uudistuskypsä metsä

Kehitysluokat

Kehitysluokat prosentteina Sastamalan kaupungin metsissä % Yleinen tavoite % Taimikko 15 25 Nuori kasvatusmetsä 20 30 Varttunut kasvatusmetsä 47 30 Uudistuskypsä metsä 17 15

Kehitysluokat prosentteina

Puusto m3 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Yhteensä tukkia m3 43 000 39 400 6 800 3 600 12 100 104 900 kuitua m3 73 000 54 300 15 100 6 000 15 300 163 700 yhteensä m3 116 000 93 700 21 900 9 600 27 400 268 600

Hakkuut, m3 2017 2025 Kasvu, m3 2017-2025 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Yhteensä Ensiharvennus, ha 54 53 1 13 19 140 Harvennus, ha 91 106 20 16 35 268 Uudistushakkuu, ha 55 32 1 7 16 111 Hakkuut, m3 2017-2025 22 000 18 000 1 500 2 900 6 500 51 000 Kasvu, m3 2016-2025 40 300 36 000 11 700 3 900 10 600 102 500

Hakkuut 2017-2025 Yhdeksän vuoden hakkuut 51 000 m3 6 000 m3 vuodessa Hakkuutulo vuotta kohti 6 000 x 33,3 = 200 000 euroa/vuodessa 6 000 m3 puuta vastaa kolmen kilometrin pituista tukkiautoletkaa (yhteen tukkiautoon sopii puutavaraa 50 m3)

Puusto ja kasvu Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Puusto nyt 116 000 93 700 21 900 9 500 27 400 Puusto + 10 vuotta 134 900 111 700 31 700 10 000 27 400 Kasvu m3/ha 5 6 7 4 5 Puusto nyt (m3) 268 500 Kasvu (10 vuotta) 102 500 Yhteensä 371 000 Vähennetään hakkuut (9 vuodelta) 51 000 Puuston määrä (m3) 31.12.2025 320 000 Hehtaaria kohti (m3) (hehtaareita 2011) 160

Keskipuusto 2015 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Yhteensä, keskimäärin Keskipuusto m3/ha 131 158 125 110 175 150

Kantorahatuloarvio Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Yhteensä Kantorahatuloarvio 2017-2025 772 000 643 000 40 000 104 000 249 000 1 808 000 Kantorahatuloarvio 2017-2025 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 Kantorahatuloarvio 2017-2025 200 000 100 000 0

Metsätyypit (kasvupaikka) Kuiva kangas CT mänty Kuivahko kangas VT Mänty, kuusi kituliaana Tuore kangas MT Kuusi, mäntyä sekapuuna Lehtomainen kangas OMT Täysin kuusikko, koivu Tunnusmerkkinä käenkaali

Metsätyypit (kasvupaikka) Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Kuiva kangas CT 123 37 2 1 13 Kuivahko kangas VT 282 195 57 4 81 Tuore kangas MT 435 265 112 64 51 Lehtomainen kangas OMT 35 67 10 21 14 875 564 181 90 159 450 400 350 300 250 200 150 100 Kuiva kangas CT Kuivahko kangas VT Tuore kangas MT Lehtomainen kangas OMT 50 0

Toimenpiteet vuosina 2017-2025 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Yhteensä Taimikonhoito + varhaisperkaus (ha) 102 62 10 32 36 242 Harvennushakkuut (ha) 145 159 20 29 66 419 Uudistushakkuut (ha) 55 32 1 7 15 110

Yhteenveto Arvioitu puunmyyntitulo (vuodet 2017-2025) noin 200 000 /vuosi Vuoden 2016, tulo noin 305 000, (metsätaloussuunnitelman uusinta) Tärkeä huomio: Puunmyyntitulo on kaupungille verotonta tuloa. Yksityinen henkilö maksaa puunmyyntitulosta veroa Keskipuusto nousee (10 vuoden aikana) kaupungin metsissä 150 m3:stä 160 m3:iin

Yhteenveto Kesäkuun 2015 metsäkauppojen metsämaahehtaarin keskipuusto oli 96 kuutiota/ha. Sastamalan kaupungin metsien keskipuusto on 150 kuutiota/ha Puun keskimääräinen kiertoaika on 70 vuotta Tämän hetkisen arvion mukaan 70 vuoden kokonaistulo on 14 000 000, mikäli kaupungin metsäpinta-ala ei pienene

Yhteenveto Varttuneet kasvatusmetsät tuottavat 15-20 vuoden kuluttua kovan tuloksen Yleinen tavoite on, että varttunutta- ja uudistuskypsää metsää on 45 % pintaalasta Sastamalan kaupungilla em. metsää on 64 % pinta-alasta = Huippuhyvä tilanne Jos ajatellaan taloudellisesti, Sastamalan kaupungin metsäomaisuutta ei saisi myydä