METLA Hankesuunnitelma Päiväys20.1.2007 HANKESUUNNITELMA vuonna 2007 alkavalle hankkeelle 1. Hankkeen yleistiedot *Tunnus Toim.yks Aloitusv Lopetusv Vetäjä Tyyppi (tutkimus/yrt/eu/palveluhanke) 3436 VA 2007 2011 Kari Mielikäinen TUT *Nimi Suomen metsien kasvun lisääntymisen syyt ja seuraukset *Name in English Causes and consequences of increasing growth of Finnish forests Tutkimusohjelma, johon hanke kuuluu Ilmaston muutos (MIL) Muu koordinoitu hankeryhmä - *Asiasanat kasvun vaihtelu, kasvutrendi, ilmaston muutos ja puun kasvu, dendrokronologia *Keywords variation of tree growth, growth trend, climate change and tree growth, dendrochronology *Hankkeen tieteenalat i *Hankkeen painoala 1. metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta 10% 2. metsien yhteiskunnallinen merkitys 3. metsäekosysteemien rakenne ja toiminta 60% 4. metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot 10% 5. ei kuulu edellä oleviin painoaloihin 20% Painoalat yhteensä 100 % *Hanke tulostetaan painoalan numero 3 hankeluetteloon julkisessa viestinnässä. *Hankkeen tiivis kuvaus/esittelyteksti Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja sen aiheuttamista metsien rakenteen muutoksista. Soiden ojitus, nuorten metsien osuuden lisääntyminen ja metsien tihentyminen on arvioitu tärkeimmiksi kasvun lisäyksen syiksi. Metsien rakennemuutosten ohella kasvun ilmastollinen vaihtelu, ilmasta metsiin satavat laskeumat (typpi, rikki, raskasmetallit) ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen ovat tekijöitä, joiden osuutta jo tapahtuneisiin kasvumuutoksiin ja muutoksen pysyvyyteen ei riittävästi tunneta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ja eritellä kasvun lisäyksen syyt ja seuraukset. Tieto on välttämätöntä ennustettaessa Suomen metsien tulevaa tuotoskykyä ja siihen perustuvia kestäviä hakkuumahdollisuuksia. Ilmastonmuutokseen liittyvässä tutkimuksessa tehdään laajaa yhteistyötä Euroopan, Aasian ja USA:n tutkijoiden kanssa. *Brief description of the project Total growth of Finnish forests has increased by 70 % beginning in the 1970 s. A part of this increase is due to changes in the productivity of forests caused by forest management and silvicultural measures. The drainage of peatlands and the increased proportion of high density young forests are estimated to be the most important factors behind this increase. hankesuunnitelma 2007 alkavalle hankkeelle 1/6
In addition of structural changes also the annual variation of growth, the increase of CO2 content in the atmosphere and the nitrogen deposition caused by traffic and agriculture, are affecting factors that are not well-known. The aim of this study is to study and separate the causes behind the growth increase. This is important when making forecasts on the future production and allowable cut of Finnish forests. The project will be carried out in close cooperation with American, Asian and European scientists. 2. Tausta Suomen metsien vuotuinen kasvu on lisääntynyt valtakunnan metsien inventointien mukaan vajaassa neljässä vuosikymmenessä 55 milj. m:n tasolta yli 90 milj. m3:iin (Korhonen et. al. 2006). Prosentuaalinen lisäys on noin 70 %. Samalla aikavälillä puuston kokonaistilavuus on lisääntynyt 1500 milj. m3:stä lähes 2100 milj. m3:iin. Kasvun lisääntymiselle on olemassa metsien käyttöön, hoitoon ja metsämaan kunnostukseen liittyviä syitä. Soiden ojitus, vajaatuottoisten metsien uudistaminen ja lannoitus ovat muuttaneet puuston ikä- ja tiheysrakennetta tavalla, joka näkyy kasvun lisääntymisenä. Etelä-Suomessa on tällä hetkellä lähes kaksinkertainen määrä alle 40-vuotiaita metsiä verrattuna tilanteeseen 50 vuotta sitten. Myös vanhojen, yli 100-vuotiaiden metsien määrä on lisääntynyt reilusti. Eri tekijöiden vaikutuksesta on tehty karkeita erillisarvioita, mutta kokonaisanalyysi asiasta on puuttunut. Ympäristön muutosten vaikutus metsien kasvuun nousi ensi kertaa esille 1980-luvulla, jolloin ilman epäpuhtauksien arveltiin vaurioittavan metsiä laaja-alaisesti koko Euroopassa. Pahimpina neulasia vaurioittavin ja maata happamoittavina aineina pidettiin rikki- ja raskasmetallilaskeumia ja typpeä. Rikki oli peräisin rusko- ja kivihiilestä sekä öljystä, raskasmetallit metalliteollisuudesta ja typpi autoliikenteestä ja maataloudesta. Metsien terveydentilan tutkimusohjelman (Mälkönen 1998) ja Itä-Lapin metsävaurioprojektin (Tikkanen 1995) mukaan Suomen metsien terveydentila osoittautui vakaaksi. Saasteiden negatiivinen vaikutus puuston kuntoon ja kasvuun oli havaittavissa muutaman kilometrin (Harjavalta, Kiikkilä 2003) tai suurimmillaan muutaman kymmenen kilometrin etäisyydellä päästölähteistä (Motsegorsk, Nöjd 1996). Ilmakehän epäpuhtauksien vaikutusta metsien kasvuun tutkittiin Metlan ja Freiburgin yliopistojen aloitteesta Euroopan metsäinstituutin (EFI ) tuella toteutetussa tutkimushankkeessa "Growth Trends in European Forests" (Spiecker, Mielikäinen, Köhl ja Skovsgaard 1996). Kahdessatoista maassa 45 tutkijan voimin tehty tutkimus osoitti selvän eron Keski- ja Pohjois-Euroopan metsien kasvutrendeissä. Etelässä metsänhoidolta rauhassa kasvaneiden puiden ja metsiköiden kasvu oli lisääntynyt "selittämättömästi" koko 1900-luvun ajan. Pohjoismaissa ja Venäjän Karjalassa kasvu ei ollut muuttunut selvästi mihinkään suuntaan. Suomen metsien kokonaiskasvun siihenastisen lisääntymisen syyt ovat olleet metsien käsittely ja metsien rakenteen muutokset. Metsänkäsittelyn vaikutuksista puhdistetut kasvutrendit (tai niiden puuttuminen) voivat olla seurausta joko ympäristön pitkän ajan trendinomaisesta muuttumisesta tai ilmaston pitkäaikaisesta, vuosikymmenien kestävästä syklisestä vaihtelusta. Vaihtelu ja trendit voivat vaihdella myös alueittain. Tämän vuoksi kasvun vaihteluja on tarkasteltava riittävän pitkin aikajäntein ja riittävän laajalla maantieteellisellä alueella. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen ja sen perusteella ennustettu ilmaston muutos on koko maapalloa koskettava ilmiö. Muutosten puustovaikutusten havaitseminen edellyttää dendrokronologian (dendroklimatologia, dendroekologia) menetelmien käyttöä pitkien havaintosarjojen analysoinnissa. Muutosten globaalisuutta häiritsevien ilmakehän liikkeiden nykyistä syvällisempi ymmärtäminen puolestaan pakottaa koko pohjoisen pallonpuoliskon tutkijoiden verkottumiseen sekä voimien ja tutkimusaineistojen yhteiskäyttöön. 3. Hanketta sivuava aikaisempi toiminta Hanke 3042 Kasvun vaihtelu 1992-1996, Kari Mielikäinen Hanke 3392 Puiden vuotuisen paksuuskasvun ajoittuminen ja vuosien välinen kasvunvaihtelu 2004-2008, Pekka Nöjd Hanke 8507 Euroopan ilmasto viimeisten 1000 vuoden aikana (Millenium) 2005-2009, Risto Jalkanen 4. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on selvittää Suomen metsien kokonaiskasvun 1970-luvulla alkaneen lisääntymisen (55 milj. m3/v => 97 milj. m3/v) syyt. Metsänhoidon aiheuttamien kasvupaikan tuotoskyvyn (ojitus, lannoitus) muutosten ja metsien rakennemuutosten (ikä, tiheys, puustopääoma) ohella ympäristön muutokset ovat kiinnostuksen kohteena. Ilmakehän koostumuksen (laskeumat) ja ilmaston (lämpötila, sateisuus ym.) muutosten kasvuvaikutusten havaitseminen edellyttää aineistojen puhdistamista em. vaikutuksista. Kasvumuutosten analysointi on tärkeää hankesuunnitelma 2007 alkavalle hankkeelle 2/6
menneiden ja tulevien metsänhoitopanosten kannattavuuden arviointiin ja mahdollisen ilmastonmuutoksen alkuvaiheen havaitsemiseen ja sen jatkon ennustamiseen. Hanke toimii myös emohankkeena Venäjän tiedeakatemian (akateemikko Vaganovin tutkijaryhmä Krasnojarskissa ja professori Shiyatovin ryhmä Ekaterinburgissa), Laboratory of Tree Rings tutkimuslaitoksen (professori Hughes Tucson, Arizona), Freiburgin yliopiston (professori Spiecker), Sveitsin metsäntutkimuslaitoksen (WSL., Dr. Esper) sekä Kiinan tiedeakatemian (Dr. Qi-Bin Zhang, Peking) kanssa suunniteltavalle yhteishankkeelle, jolle pyritään hankkimaan ulkopuolinen rahoitus). Osahanke 1: Metsänhoidon, metsänparannuksen ja maankäytön muutosten vaikutukset Suomen metsien rakenteeseen ja kasvuun Tutkimusryhmä: Helena Henttonen, Kristian Karlsson, Pekka Nöjd, Tarja Tuomainen Hankkeessa selvitetään metsien rakennemuutosten ja metsien käsittelyn vaikutukset valtakunnan metsien inventoinneissa havaittuun kasvunlisäykseen. Maankäytön muutoksista huomattavimmat ovat olleet soiden ojitukset ja hakamaiden sekä vajaatuottoisten metsien muuttaminen viljellen nopeakasvuisiksi havumetsiksi. Eri tekijöiden vaikutusten samanaikainen tarkastelu on edellytyksenä kasvun ilmastollisen vaihtelun ja ympäristön muutoksista aiheutuvien kasvuvaikutusten havaitsemiselle, analysoinnille ja ennustamiselle. Osahanke 2: Ympäristötekijöiden aiheuttamat kasvun muutokset 1900-luvulla Tutkimusryhmä: Kari Mielikäinen, Harri Mäkinen, Pekka Nöjd, Mauri Timonen Tavoitteena on selvittää se, kasvavatko Suomen metsien puut 2000-luvulle tultaessa samalla tavoin vastaavan ikäiset puut 100 vuotta sitten tiheydeltään ja puuston rakenteeltaan vastaavanlaisissa metsiköissä. Tutkimus tehdään luonnonsuojelualueilta ja Metlan kestokokeilta kerättävän kasvuaineiston pohjalta. Luonnonsuojelualueiden metsissä kasvavien puiden kasvusta puhdistetaan puuston ikääntymisen vaikutus; kestokokeilta myös metsänkäsittelyn vaikutukset (tunnettu käsittelyhistoria). Osahanke 3: Suomen ilmaston muutokset jääkauden jälkeen Tutkimusryhmä: Mauri Timonen, Kari Mielikäinen Suomen Lapin puista rakennetun 7600 vuoden pituisen vuosilustokalenterin pohjalta pyritään selvittämään lyhyt- ja pitkäjaksoista kasvun vaihtelua ja ennustamaan tämän vaihtelun perusteella muinaista ilmastoa. Menneisyyden ilmastohistorian tunteminen on tärkeää pyrittäessä ymmärtämään viimeisimmän vuosisadan (1900-luvun) kasvumuutosten ainutlaatuisuutta. Osahanke 4: Dendrokronologian 8. Maailmankongressin järjestäminen Suomessa vuonna 2010 Tutkimusryhmä: Kari Mielikäinen, Mauri Timonen, Risto Jalkanen Pekingissä kesäkuussa 2006 pidetyssä maailmankongressissa seuraavan kongressin pitopaikaksi valittiin Suomi ja pääjärjestäjäksi Metla. Suurkokouksen järjestäminen vaatii, paitsi paljon suunnittelua, myös tieteenalan osaamisen vahvistamista järjestäjäorganisaatiossa. Suomen vahvuus alalla on metsien käsittelyn kasvuvaikutukset. Tältä osin hankkeella on liittymäkohtia Jari Hynysen tutkijaryhmän tutkimuksiin. Hankkeeseen hankitaan ulkopuolinen rahoitus ja kokous suunnitelmaan yhteistyössä aiempien kongressien järjestäjien kanssa. 5. Menetelmät Osahanke 1. Osahankkeessa selvitetään aluksi maankäytön ja metsien rakenteen muutoksia ensisijaisesti eriaikaisten inventointiaineistojen avulla. Muina tietolähteinä tulevat kysymykseen tilastoidut tiedot maankäytön muutoksista, metsänviljelystä ja tehtyjen metsänparannustoimien pinta-aloista. Esimerkiksi lannoituspinta-alat eivät selviä inventointiaineistoista. Inventoinneista käytetään ensimmäisen inventoinnin aineistoa 1920-luvulta sekä 1960-luvulla ja sen jälkeen kerättyjä inventointiaineistoja, jotka ovat käytettävissä numeerisessa muodossa. Riippumattomista otoksista (peräkkäisistä inventoinneista) erotuksina laskettujen muutosten arvioiden keskivirheet ovat usein huomattavia. Ongelmia aiheuttaa myös luokitusten muuttuminen inventoinnista toiseen. Pitkän aikavälin muutosten selvittämisessä tarvitaan myös ensimmäisen inventoinnin linjojen osittaista uudelleen 'mittausta' maastomittausten, ilmakuvien ja mahdollisesti satelliittikuvatulkinnan avulla. Osahanke 2. Kasvutrendien analysoinnissa käytetään perinteisiä dendrokronologian tutkimusmenetelmiä, joiden tavoitteena on poistaa puiden vuosilustosarjoista puun ikääntymisen ja puuston rakenteen muutosten sekä metsänkäsittelyn vaikutukset. Luonnonsuojelualueiden aineistossa tarkastelleen eri aikoina (esim. 1800- ja 1900- luvuilla) syntyneitä, tietynikäisiä vuosilustoja. Historialtaan tunnetuilla, eri aikoina perustetuilla vanhoilla kestokokeilla laaditaan puun kasvumallit, joissa vuosiluston leveyttä selitetään mitatuilla puu- ja hankesuunnitelma 2007 alkavalle hankkeelle 3/6
metsikkötunnuksilla. Kalenterivuoden suhteen tehtävä mallin jäännösvaihteluiden tarkastelu paljastaa mahdollisen kasvutrendin. Käsittelyn jälkeen jäljelle jää menetelmästä riippuen kasvun vuotuinen tai pidempien ajanjaksojen syklinen vaihtelu tai trendi, joiden syitä etsitään säätilastoista ja ympäristön muutosta kuvaavista mittaustiedoista (esim. typpilaskeuma, ilmakehän CO2-pitoisuus jne.). Osahanke 3. Tutkimuksessa Suomen pitkää lustokalenteria analysoidaan osana Siperiassa, Kiinassa ja Keski- Euroopassa rakennettujen kalenterien verkostoa. Maantieteellisesti toisistaan kaukana olevien havaintopisteiden verkko lisää ymmärrystämme mereisyyden ja mantereisuuden sekä myös ilmakehän virtausten vaikutuksista paikallisilmastoihin ja puiden kasvuun. Vertailu auttaa ymmärtämään entistä paremmin eri alueiden eri rytmissä vaihtelevia kasvuja. Euraasian tutkimus käsittää myös Tiina Tonterin tutkimushanke-esityksessä mainittuja kasvillisuuden muutoksia. Menetelmät käsittävät perinteisten dendrokronologian menetelmien ohella tiedon louhinnan (dada mining), joka on osoittautunut lupaavaksi menetelmäksi analysoitaessa erittäin laajoja tietoaineistoja. Ajallisesti ja maantieteellisesti erittäin laajojen ja eri asteikoilla mitattujen aineistojen kokonaisanalyysi ei onnistu perinteisillä tilastollisilla menetelmillä. Yhteistyökumppanina toimii Helsingin Yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos (professori Heikki Mannila). 6. Aineistot ja laboratoriopalvelut Osahanke 1. Tutkimusaineistoina ovat käytössä valtakunnan metsien inventointien aineistot 1920-luvulta lähtien. Kymmenen peräkkäisen inventoinnin aineistot tarjoavat muutosten havaitsemiselle erinomaisen pohjan. Muutosten arvioimiseksi osa vanhimpien inventointien koealoista mitataan uudelleen. Osahanke 2. Luonnonsuojelualueiden käsittelemättömistä metsistä kerätään kaksi osa-aineistoa (ikäluokat 100 vuotta ja 200 v), joiden perusteella verrataan 1800- ja 1900-luvuilla kasvaneiden, samanikäisten puiden kasvun kehitystä toisiinsa. Vertailu paljastaa mahdollisen kasvun tasoeron tai puiden muuttuneen kasvurytmin viimeisten 200 vuoden ajalta. Vastaavanlainen vertailu voidaan tehdä myös vesistöjen rannoilla kasvavien puiden ja vedestä löytyvien, muutama sata vuotta sitten kasvaneiden subfossiilipuiden välillä. Kolmannen aineiston muodostavat vanhan (hylätyt) kestokokeet, joiden metsänhoidollinen käsittelyhistoria tunnetaan tarkasti. Tämän tiedon pohjalta puiden vuosilustoista pyritään puhdistamaan pois metsänhoitotoimien vaikutus ja saamaan esiin ympäristömuutosten aiheuttama signaali. Osahanke 3. Euraasialaisen luonnon biodiversiteettivaihteluihin ja -muutoksiin perustuvan ilmastonmuutostutkimusohjelman (EuraClimates) suunnittelu on käynnissä. Suunnittelun lähtökohtana ovat tuhannet euraasialaiset paikallisilmastot, joiden olosuhteissa on kehittynyt toisistaan poikkeavia ekosysteemejä. Ekosysteemien kirjon muodostama biodiversiteettivaihtelu tarjoaa erinomaisen lähtökohdan pohjoisen pallonpuoliskon havumetsiä koskevalle ilmastonmuutostutkimukselle, jossa ilmastonmuutos määritellään lajien biodiversiteetissä tapahtuneiden pienten trendimäisten muutosten perusteella. Kartoittamalla ekosysteemejä, tutkimalla kohteiden nykyisiä ja menneitä ominaispiirteitä, sekä vertaamalla niitä toisiinsa, on mahdollista kehittää kotimaisten ekosysteemien tulevaisuutta kuvaavia malleja. Euraasian metsäisiltä alueilta on kerätty vuosikymmenien aikana suuri määrä ilmastotutkimuksiin soveltuvaa vuosilustoaineistoa. Suurin osa datasta on peräisin elävistä puista, mikä tarkoittaa 50-300 vuoden pituisia aikasarjoja. Ne sarjat, joiden kokoamisessa on käytetty myös muuta materiaalia, kuten esimerkiksi keloja, kantojuurakoita, vanhoja rakennushirsiä sekä järvien pohjamudissa ja ikiroudassa säilyneitä ns. megafossiilipuita, voivat olla paljon pidempiä, jopa yli 7000 vuoden pituisia. Niiden avulla päästään arvioimaan yhtä pitkältä ajanjaksolta myös menneiden vuosisatojen ilmastoja esimerkiksi 1000 vuotta taaksepäin, jolloin on mahdollista arvioida myös Pikku jääkauden ja Keskiajan lämpökauden aikaista paikallisilmastoa. Paikallisilmastojen kartoittamiseen käytetään vuosilustosarjoista laskettuja vuosikohtaisia trendipinta(lämpötila)karttoja. Suunnitteilla olevalla Google Earth-tyyppisellä visualisointisysteemillä, jossa maaston korkeusvaihtelu on korvattu kuukausi- ja muilla keskilämpötilamuuttujilla, on mahdollista etsiä ilmastollisia poikkeavuuksia, anomalioita, laajojen alueiden nykyisistä ja menneistä ilmastoista. Nykyisten ja menneiden ilmastojen välillä saattaa olla huomattaviakin eroja, sillä olosuhteiden kehitys on ympäristötekijöiden summa. Esimerkiksi ilmaston trendimäiset lämpenemiset ja viilenemiset, vallitsevien tuulien suunnat, auringon aktiivisuuden vaihtelut yms. tekijät saavat aikaan jatkuvan ilmastonmuutoksen. Paikalliset ekosysteemit reagoivat joka kerta aiemmasta poikkeavalla tavalla. Siksi sukellukset paikallisilmastojen menneisyyksiin ovat tärkeitä pyrittäessä ymmärtämään paikallisten ekosysteemien nykyistä kehitystä. On mahdollista, että tutkittaessa laajojen alueiden, kuten Euraasian paikallisilmastoja, löydetään myös sellaisia valitut ennakkokriteerit täyttäviä vertailupareja, joissa jonkin alueen jo historialliseksi muuttunut ilmasto voisi toimia toisen alueen tulevan ilmaston suunnan näyttäjänä. Vertailuparit voidaan tunnistaa esimerkiksi niiden ekologisen kehityksen ja ilmastohistorioiden yhteisiä ominaispiirteitä vertailemalla. Ilmaston tiedetään lämmenneen hankesuunnitelma 2007 alkavalle hankkeelle 4/6
esimerkiksi Uralilla, Alpeilla ja Kölivuoristossa. Suomessa ei vielä ole tapahtunut vastaavan mittakaavan lämpenemistä. Jos lämpeneminen kuitenkin täällä jatkuu, voisivat kyseisten alueiden jo vastaavan ilmastollisen kehitysvaiheen läpikäyneet ekosysteemit tarjota aineistoa kotimaisen ilmastonmuutostutkimuksen tarpeiksi. Vaikka edellä mainittuun pohjoisboreaalisen havumetsänvyöhykkeen ilmastonmuutostutkimukseen ollaan pääsääntöisesti hakemassa ulkopuolista rahoitusta, tarvitaan yhteistoimintaa ja koordinointia myös Metlan oman ilmastonmuutoksen tutkimusohjelman puitteissa. Ne on tarkoitus toteuttaa tässä hankkeessa. 7. Yhteydet muihin hankkeisiin, koti- ja ulkomainen yhteistoiminta Tutkimushanke liittyy suunnitteilla olevaan ilmastonmuutoksen tutkimusohjelmaan. Sillä on liittymäkohtia myös Tiina Tonterin hankesuunnitelmaan (Metsäkasvillisuuden muutokset ja kasvupaikan tuotoskyvyn ennustaminen). Etsittävät kasvutrendit kuvaavat nimenomaan kasvupaikan tuotoskyvyn muutoksia. Ilmaston muutoksen havaitsemisen puolelta yhteistyötä tehdään Pekka Nöjdin johtaman tutkimushankkeen (Puiden vuotuisen paksuuskasvun ajoittuminen ja vuosien välinen kasvunvaihtelu) kanssa. Ilmaston muutoksen ensimmäisten merkkien arvioidaan näkyvän keväiden aikaistumisena, jonka Nöjdin hankkeessa käytettävät kasvupannat voivat paljastaa. Kuten tavoitteissa todetaan, suunniteltu kansainvälinen yhteistyö ympäri pohjoisen pallonpuoliskon on laajaa. Tutkimukseen pyritään saamaan EU:n rahoitus alkaen 2008 tai 2009. Suunnitelmiin kuuluu myös vastuututkijan oleskelu noin kolmen kuukauden ajan Arizonan lustolaboratoriossa Tucsonissa. Hankkeen toiseksi viimeisen vuoden kesäkuussa järjestettävä dendrokronologian 8. maailmankongressi tuo arviolta 500 alan tutkijaa Suomeen. 8. Julkaisu- ja tiedotussuunnitelma Tuloksia julkaistaan kansainvälisissä tieteellisissä julkaisusarjoissa ja tieteellisissä seminaareissa. Tuloksista kerrotaan myös kansantajuisissa lehtiartikkeleissa, radiossa ja TV:ssä. Alkuvaiheen tiedotus keskittyy kertomaan tehtävästä työstä, vuodesta 2008 lähtien painopiste siirtyy saatuihin tutkimustuloksiin. 9. Tulosten tieteellinen ja/tai käytännöllinen vaikuttavuus Tutkimuksessa pyritään yhteistyöhön johtavien dendrokronologian tutkijoihin Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa. Kaukana menneisyydessä kasvaneiden puiden vuosilustojen analysointi mahdollistaa muutosten havainnoinnin ja tällä hetkellä näkyvien muutosten ainutlaatuisuuden arvioimisen. Tutkimuksen käytännöllinen vaikuttavuus perustuu valtakunnan metsien inventoinneissa mitattujen kasvujen ja niiden perusteella tehtävien ennusteiden luotettavuuteen. Tehokkaimpien metsänhoitomenetelmien selvittäminen mahdollistaa tutkittuun tietoon perustuvan kestävän metsätalouden tuen allokoinnin oikeisiin kohteisiin. Ennusteita tarvitaan hakkuulaskelmissa ja metsien hiilensidontaedellytysten arvioinnissa. 10. Jatko-opintosuunnitelmat Mauri Timosen väitöskirja valmistuu vuonna 2007. 12. Hankkeen edellyttämät resurssit Vuonna 2007 hankkeen työkuukausien määrä on tutkijoiden osalta 21 kk (7 tutkijaa) ja muun tutkimushenkilökunnan osalta 17 kk (4 henkilöä). Kaikki henkilöt ovat vakinaisessa työsuhteessa Metlaan. Maastotöiden kustannukset ovat 6000 ja tutkijoiden matkakulut yhteensä 7000. Tutkimuksen kustannuksiin, erityisesti kansainväliseen yhteistyöhön pyritään hankkimaan kansainvälistä rahoitusta EU:n 7. puiteohjelmasta ja Venäjän kanssa tehtävään yhteistyöhön muista rahoituslähteistä. Aineiston keruu, analysointi ja tutkimusyhteistyö alkavat varsinaisesti tutkimusohjelman käynnistyessä vuoden 2008 alussa. 13. Hankkeesta odotetut tulot Hankkeesta ei ole odotettavissa tuloja. i Tieteenalaluokittelu nro nimi 1 metsäekosysteemi ja ympäristömuutokset 2 metsämaa ja sen hoito hankesuunnitelma 2007 alkavalle hankkeelle 5/6
3 kasvupaikkojen kuvaus ja luokitus 4 metsägenetiikka ja metsänjalostus 5 taimituotanto 6 metsän uudistaminen 7 metsän kasvatus 8 puunkorjuu ja kaukokuljetus 9 puuntutkimus ja puutavaran mittaus 10 puun jalostus- ja energiakäyttö 11 metsien terveydentila, taudit ja tuholaiset 12 metsätalouden ympäristövaikutukset 13 metsien inventointi 14 metsätalouden kannattavuus 15 metsäsuunnittelu 16 metsien monikäyttö 17 metsäluonnon monimuotoisuus 18 puukauppa 19 metsäteollisuus ja sen tuotteet 20 metsäsektorin pienyritykset ja työvoima 21 metsäpolitiikka 22 kansainväliset metsäasiat 23 metsätilastot 24 tietojärjestelmät 25 informaatio-, laboratorio-, tutkimusmetsä- ja tilastolliset Kirjallisuus: Kiikkilä, O. 2003. Heavy-metal pollution and remediation of forest soil around the Harjavalta Cu-Ni smelter, in SW Finland. Silva Fennica 37(3): 399-415. Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 2006. Suomen metsävarat 2004 2005. Metsätieteen aikakauskirja 1B/2006. Mälkönen, E. (toim.), 1998. Ympäristömuutos ja metsien kunto. Metsien terveydentilan tutkimusohjelman loppuraportti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 691. 278 s. Nöjd, P. 1996. Effects of emissions from the nickel-copper smelter in Monchegorsk, northwestern Russia, on the radial growth of Scots pine (väitöskirja). Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 615. 52 s. + 4 osajulkaisua. Spiecker, H., Köhl, M., Mielikäinen, K. & Skovsgaard, J.P. (eds.) 1996. Growth trends of European forests. Springer-Verlag, Heidelberg-Berlin. EFI Research Report 5. 372 s. Tikkanen, E. (toim.) 1995. Kuolan saastepäästöt Lapin metsien rasitteena. Itä-Lapin metsävaurioprojektin loppuraportti. Maa- ja metsätalousministeriö. Metsäntutkimuslaitos, 232 s. hankesuunnitelma 2007 alkavalle hankkeelle 6/6