OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI 2/2009. Eeva Tuokko

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI 2/2009 Eeva Tuokko MITEN RUOTSIA OSATAAN PERUSKOULUSSA? Perusopetuksen päättövaiheen ruotsin kielen B-oppimäärän oppimistulosten kansallinen arviointi 2008

MITEN RUOTSIA OSATAAN PERUSKOULUSSA? Perusopetuksen päättövaiheen ruotsin kielen B-oppimäärän oppimistulosten kansallinen arviointi 2008 Eeva Tuokko Oppimistulosten arviointi 2/2009 OPETUSHALLITUS

Opetushallitus Taitto: Sirpa Ropponen ISBN 978-952-13-4151-9 (nid.) ISBN 978-952-13-4152-6 (pdf) ISSN 1237-1831 Edita Prima Oy, Helsinki 2009

SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 5 SAMMANDRAG... 9 ABSTRACT... 13 1 ARVIOINNIN SUUNNITTELU JA JÄRJESTÄMINEN... 17 1.1 ARVIOINNIN SUUNNITTELU... 19 1.2 OTANTA... 20 1.3 KOKEEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS... 21 1.4 ARVIOINNISSA KÄYTETYT TEHTÄVÄT... 23 1.4.1 Reseptiivisen kielitaidon koetehtävät... 23 Kuullun ja luetun ymmärtämisen kokeet... 23 Kieliopillisten rakenteiden koe... 24 Käytetyt tehtävätyypit... 24 1.4.2 Produktiivisen kielitaidon koetehtävät... 25 Kirjoittamisen koe... 25 Puhumisen koe... 26 2 OPETTAJIA, OPETUSTA JA OPPILAITA KOSKEVAA TAUSTATIETOA... 27 2.1 OPETTAJIEN ANTAMAA TIETOA... 27 2.2 OPPILAILTA SAATUA TIETOA... 31 2.2.1 Opetusta koskevaa tietoa... 31 2.2.2 Oppilaiden käsityksiä ja asenteita... 32 Yksittäiset asenneväittämät... 32 Sukupuoli ja asenteet... 34 Jatkokoulutukseen hakeutuminen ja asenteet... 34 Asenteiden muuttuminen vuodesta 2001... 36 2.2.3 Opettajien ja oppilaiden käsityksiä vieraiden kielten opiskelusta 37 3 KESKEISET TULOKSET... 39 3.1 OSAAMINEN JA TAITOTASOT... 40 3.1.1 n osaamisen kokonaistulos... 40 3.1.2 Osa-alueiden tulokset taitotasoluokkina... 42 3.1.3 Kielitaidon eri osa-alueiden yhteydet toisiinsa... 44 3.1.4 Osaamisen muutos vuosien 2001 ja 2008 välillä... 46 3.2 RESEPTIIVISEN KIELITAIDON KOKEEN TARKENTAVIA TULOKSIA 49 3.2.1 Reseptiivisen kielitaidon kokeen tulokset ratkaisuprosentteina 49 3.2.2 Reseptiivisen kielitaidon koe ja sukupuolten väliset erot... 51 3.2.3 Reseptiivisen kielitaidon koe ja kouluarvosanat... 53 3.2.4 Reseptiivinen osaaminen ja jatkokoulutukseen hakeutuminen 57 3.2.5 Asenteiden yhteys reseptiiviseen osaamiseen... 59 3.2.6 Reseptiivisen osaamisen alueellista tarkastelua... 60 3.2.7 Koulujen väliset erot reseptiivisessä osaamisessa... 62 3.2.8 Mitä reseptiivisen kielitaidon kokeessa osattiin... 63 3

3.3 PRODUKTIIVISEN KIELITAIDON KOKEEN TARKENTAVIA TULOKSIA 64 3.3.1 Kirjoittamisen koe ja sukupuolten väliset erot... 68 3.3.2 Kirjoittamisen koe ja kouluarvosanat... 70 3.3.3 Kirjoittamisen koe, jatko-opintosuunnitelmat ja arvosana. 73 3.3.4 Kirjoittamisen kokeen alueellista tarkastelua... 74 3.3.5 Puhumisen koe ja sukupuolten väliset erot... 75 3.3.6 Puhumisen koe ja kouluarvosanat... 76 3.3.7 Puhumisen koe, jatko-opintosuunnitelmat ja arvosana... 79 3.3.8 Puhumisen kokeen alueellista tarkastelua... 3.3.9 Mitä produktiivisen kielitaidon kokeessa osattiin... 82 83 4 TAUSTAMUUTTUJIEN YHTEYKSIÄ KOETULOKSIIN... 85 5 TOKI-KOULUJEN JA KANSALLISEN ARVIOINNIN OTOSKOULUJEN. TULOSTEN VERTAILUA... 87 6 TULOSTEN LUOTETTAVUUS... 91 Otanta ja kokeen suunnittelu... 91 Koetehtävät... 91 Taitotasoluokitus... 92 Pisteitys ja sensorointi... 93 Opettajien arvio kokeen tasosta... 95 Taitotasojen ja arvosanojen vastaavuus... 96 7 HAVAINTOJA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSIA... 99 8 LÄHTEET... 101 LIITTEET... 103 4

TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi huhtikuussa 2008 n oppimistuloksia perusopetuksen päättövaiheessa. Kokeeseen sisältyi kuullun ja luetun ymmärtämisen, puhumisen ja kirjoittamisen sekä kieliopillisten rakenteiden tehtäviä. Tiedot kerättiin ositetulla otannalla 107 suomenkielisestä peruskoulusta, jotka edustivat kattavasti eri läänejä, EU-tavoitealueita ja kuntaryhmiä. Oppilaat poimittiin arviointiin kouluissa 9. vuosiluokalta systemaattista tasaväliotantaa käyttäen. Reseptiivisen 1 kielitaidon ja kirjoittamisen kokeeseen osallistui 5 306 oppilasta, joista 2 693 poikaa ja 2 606 tyttöä. Puhumisen koe järjestettiin 52 koulussa, ja siihen osallistui 795 otosoppilasta. Kokonaisuutena n osaaminen jäi tyydyttävälle tasolle; kaikkien osaalueiden yhdistetty kokonaisosaaminen jää enintään arvosanan 7 tasolle. Oppilaista 61 % luokittui arvosanoja 6 8 vastaavalle taitotasolle. Koko kokeessa arvosanan 8 tasoisia oppilaita oli 21 %. Tätä heikompia oli 52 % ja parempia 27 % oppilaista. Tuottamiseen perustuvilla osa-alueilla, kirjoittamisessa ja puhumisessa, tulokset ovat selvästi heikompia kuin reseptiivisen kielitaidon alueella. Reseptiivisessä kielitaidossa arvosanan 8 vaatimustason mukaiselle tasolle (A2.1) 2 pääsi 27 % oppilaista. Tällä taitotasolla oppilas pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä sekä ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä. Mainitun hyvän osaamisen tason alapuolelle jäi 41 % oppilaista ja sen ylitti 32 % oppilaista. Ratkaisuprosentteina tarkasteltuna reseptiivinen kielitaito oli yleistasoltaan keskimäärin tyydyttävää 3 (53 % maksimipistemäärästä). Poikien ratkaisuosuus oli tyydyttävän alarajoilla, 48 % ja tyttöjen sen keskivaiheilla, 59 %. Erinomaisiin tuloksiin pääsi 5 % oppilaista (tytöt 7 %, pojat 2 %) ja heikon tuloksen sai 36 % oppilaista (tytöt 25 %, pojat 48 %). Luetun ymmärtämisen kokeen keskimääräinen ratkaisuosuus oli 55 % (pojat 49 %, tytöt 60 %), kuullun ymmärtämisen 50 %, (pojat 47 %, tytöt 53 %) ja kieliopillisten rakenteiden 55 % (pojat 47 %, tytöt 62 %). 1 Tässä arvioinnissa reseptiiviseen kielitaitoon luetaan sekä kuullun ja luetun ymmärtäminen että kieliopilliset rakenteet. 2 Taitotasot: A1.1, A1.2, A1.3, A2.1, A2.2, B1.1, B1.2, B2.1, B2.2 ja C1. 3 Ratkaisuosuuksia esiteltäessä erinomaisena on pidetty tasoa, jonka saavuttaneet ovat osanneet enemmän kuin 85 % reseptiivisestä kokeesta, tyydyttävänä tai hyvänä 45 85 % ja heikkona alle 45 %:n osaamistasoa. Tätä jakoa käytettiin vuoden 2001 ruotsin kielen B-oppimäärän arvioinnissa. Sitä on sovellettu tässä arvioinnissa vertailtavuuden mahdollistamiseksi. 5

Reseptiivisen kielitaidon taso oli samankaltaista maan eri osissa. Koulujen keskiarvot vaihtelivat välillä 34 66 %. Vain yhden koulun keskiarvo oli korkeampi, 73 %. Kirjoittamisessa hyvän arvosanan 8 vaatimustasolle (A1.3) pääsi 19 % oppilaista. Tällä tasolla selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa, arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Poikien tyypillinen osaaminen jäi tasolle A1.2. Oppilaista 14 % jäi alimman taitotason A1.1 alapuolelle. Pojista 21 % jäi kirjoittamisen kokeessa alle taitotason A1.1. Puhumisen tehtävissä hyvän arvosanan edellyttämälle tasolle (A.1.3) pääsi 16 % oppilaista. Kokeessa annetun näytön perusteella tyypillisiä taitotasoja olivat A1.1 A1.2. Tasolle A1.2 sijoittui 26 % oppilaista. Tällä tasolla puhuja osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa ja tarvitsee usein puhekumppanin apua. Alimman taitotason A1.1 alapuolelle jäi 18 % oppilaista. Pojista 23 % jäi puhumisen kokeessa alle taitotason A1.1. Lukioon aikovien oppilaiden reseptiivisen kielitaidon kokeen ratkaisuosuus oli keskimäärin hyvä (63 % maksimipistemäärästä) ja ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien oppilaiden keskimäärin heikko (41 %). Lukioon aikovien oppilaiden kuullun ymmärtämisen ratkaisuprosentti oli 19, luetun ymmärtämisen 22 ja rakenteiden hallinnan 25 prosenttiyksikköä korkeampi kuin ammatillista koulutusta suunnittelevilla oppilailla. Sekä lukioon että ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien tyttöjen tulokset olivat jokaisella arvioidulla kielitaidon osa-alueella parempia kuin vastaavaa koulutusta harkitsevien poikien tulokset keskimäärin. Arvosanakäytänteet vaihtelivat suuresti kouluittain: todistuksiinsa hyvän arvosanan (8) saaneiden oppilaiden reseptiivisen kielitaidon taso tässä arvioinnissa saattoi jossakin koulussa olla keskimäärin 45 %, toisessa koulussa taas 80 % enimmäispisteistä. Lukuun ottamatta kuullun ymmärtämisen osakoetta kansallisen kokeen ratkaisuprosentti oli reseptiivisen kielitaidon kokeissa jokaisella kouluarvosanatasolla pojilla alempi kuin tytöillä. Lukioon pyrkivillä oppilailla oli korkeampi ratkaisuprosentti kuin ammatilliseen koulutukseen hakeutuvilla, vaikka todistuksissa arvosanat olivat olleet samat. Pojat, erityisesti ammatilliseen koulutukseen aikovat, näyttävät saavan arvosanansa jonkin verran vähemmällä osaamisella kuin tytöt. 6

Riippumatta koulutustavoitteistaan pojat suhtautuvat kielteisesti ruotsin kieleen oppiaineena, omaan menestymiseensä sen opiskelussa sekä sen hyödyllisyyteen. Ammatilliseen koulutukseen aikovat tytöt olettavat ruotsin kielestä voivan olla hyötyä. Lukioon aikovien tyttöjen käsitykset itsestään ruotsin kielen oppijoina, kielestä saatavasta hyödystä ja siitä pitämisestä ovat myönteisiä. Tuloksia verrattiin vuonna 2001 järjestetyn vastaavan arvioinnin tuloksiin. Kuuden vuoden kuluessa osaamisen taso on laskenut kaikilla reseptiivisen kielitaidon osa-alueilla. asiasanat: arviointi,, taitotasot, asenteet, perusopetus 7

SAMMANDRAG Utbildningsstyrelsen utvärderade i april 2008 inlärningsresultaten i B-svenska i slutet av den grundläggande utbildningen. I provet ingick uppgifter i hör- och läsförståelse, muntlig och skriftlig framställning och språkliga strukturer. Uppgifterna samlades in med hjälp av ett stratifierat sampel från 107 finskspråkiga grundskolor som representerade ett täckande urval av olika län, EU-målområden och kommungrupper. Från skolorna plockades eleverna ut i årskurs 9 genom systematisk sampling. I provet i receptiv språkfärdighet 4 och skriftlig framställning deltog 5 306 elever, varav 2 693 pojkar och 2 606 flickor. Provet i muntlig framställning ordnades i 52 skolor och i det deltog 795 sampelelever. Som helhet stannade kunskaperna i B-svenska på nöjaktig nivå; det helhetskunnande som fås då alla delområden slås ihop stannar högst på vitsordsnivån 7. Av eleverna placerade sig 61 % på en färdighetsnivå som motsvarar vitsorden 6 8. Av alla elever som deltog i provet kom 21 % upp till en nivå som motsvarar vitsordet 8. En andel på 52 % uppnådde inte denna nivå medan 27 % överskred nivån. Inom de delområden som bygger på produktion, muntlig och skriftlig framställning, är resultaten klart svagare än inom området receptiv språkfärdighet. Inom receptiv språkfärdighet nådde 27 % av eleverna upp till en nivå som motsvarar kravnivån för vitsordet 8 (A2.1). 5 På den här färdighetsnivån kan eleven förstå enkelt tal eller följa med i en diskussion om ämnen som är direkt viktiga för honom eller henne samt förstår enkla texter som innehåller det allra vanligaste ordförrådet. Av eleverna stannade 41 % under nivån för goda kunskaper, medan 32 % av eleverna överskred nivån. Granskad enligt lösningsprocenter var den receptiva språkfärdigheten i genomsnitt nöjaktig (53 % av det maximala poängtalet). 6 Pojkarnas prestationer låg nära den undre gränsen för nöjaktiga färdigheter, 48 %, och flickornas prestationer i mitten av nöjaktiga färdigheter, 59 %. Utmärkta resultat uppnåddes 5 % av eleverna (flickorna 7 %, pojkarna 2 %) och ett svagt resultat fick 36 % av eleverna (flickorna 25 %, pojkarna 48 %). 4 I denna utvärdering omfattar receptiv språkfärdighet både hör- och läsförståelse och språkliga strukturer. 5 Färdighetsnivåerna: A1.1, A1.2, A1.3, A2.1, A2.2., B1.1, B1.2, B2.1, B2.2 och C1. 6 Som utmärkt betraktas en nivå, där den som uppnått nivån har löst mer än 85 % av uppgifterna i det receptiva provet och som nöjaktig eller god en nivå, där den som uppnått nivån har löst 45 85 % av uppgifterna. Om eleven löst mindre än 45 % av uppgifterna betraktas nivån som svag. Denna indelning användes i utvärderingen av lärokursen i B-svenska år 2001. Den har tillämpats i denna utvärdering för att göra jämförelser möjliga. 9

I provet i läsförståelse var den genomsnittliga lösningsprocenten 55 % (pojkarna 49 %, flickorna 60 %), i provet i hörförståelse 50 % (pojkarna 47 %, flickorna 53 %) och i provet i språkliga strukturer 55 % (pojkarna 47 %, flickorna 62 %). Nivån för den receptiva språkfärdigheten var likartad i olika delar av landet. Skolornas medeltal låg mellan 34 % och 66 %. Endast en skola nådde upp till en högre nivå, 73 %. I skriftlig framställning nådde 19 % av eleverna upp till en färdighetsnivå som motsvarar vitsordet 8 (A1.3). På den här nivån reder sig eleven i enkla lätt förutsebara skrivuppgifter i de mest bekanta situationerna som anknyter till vardagliga behov och erfarenheter. Kunskaper på färdighetsnivån A1.2 var ett typiskt resultat för pojkarna. Sammanlagt 14 % av eleverna stannande under den lägsta nivån A1.1. Av pojkarna stannade 21 % i provet i skriftlig framställning under färdighetsnivån A1.1. I uppgifterna i muntlig framställning nådde 16 % av eleverna upp till färdighetsnivån för vitsordet goda kunskaper (A1.3). På basis av provprestationerna var de typiska färdighetsnivåerna A1.1 A1.2. På nivån A1.2 placerade sig 26 % av eleverna. På den här nivån kan eleven i någon mån uppge vissa omedelbara behov och fråga och svara i dialoger som handlar om grundläggande personuppgifter och behöver ofta hjälp av sin samtalspartner. Sammanlagt 18 % av eleverna uppnådde inte den lägsta färdighetsnivån A1.1. Av pojkarna stannade 23 % i provet i muntlig framställning under färdighetsnivån A1.1. För de elever som siktade på gymnasiestudier var lösningsandelen i provet i receptiv språkfärdighet i genomsnitt god (63 % av det maximala poängtalet) och för de elever som siktade på yrkesstudier i genomsnitt svag (41 %). Inom hörförståelse var lösningsprocenten 19 procentenheter, inom läsförståelse 22 procentenheter och inom strukturer 25 procentenheter högre för dem som siktade på gymnasiestudier jämfört med dem som siktade på yrkesstudier. Resultaten för flickorna, såväl för dem som siktade på gymnasiestudier som för dem som siktade på yrkesstudier, var inom varje utvärderat delområde av språkfärdigheten i genomsnitt bättre än för motsvarande pojkar. Vitsordspraktiken varierar mycket från en skola till en annan. Nivån på den receptiva språkfärdigheten för elever som fått vitsordet 8 (goda kunskaper) på sitt betyg kunde i den här utvärderingen vara i genomsnitt 45 % av det maximala poängtalet i en skola, men i en annan 80 %. 10

Med undantag för delprovet i hörförståelse var lösningsandelen i proven i receptiv språkfärdighet i det nationella provet på varje skolvitsordsnivå lägre för pojkarna än för flickorna. Lösningsandelen för de elever som siktade på gymnasiestudier var högre än för dem som siktade på yrkesstudier, fastän betygsvitsordet hade varit desamma. Pojkarna, i synnerhet de pojkar som siktar på yrkesutbildning, förefaller att få sitt vitsord med något mindre kunskaper än flickorna. Pojkarna förhåller sig oberoende av sina utbildningsmål negativt till svenska som läroämne, till sin framgång i studierna i svenska och till nyttan med läroämnet. De flickor som siktar på yrkesutbildning antar att kunskaper i svenska kan vara till nytta. De flickor som siktar på gymnasiestudier har en positiv inställning till sig själva som svenskstuderande och till nyttan med språket och också deras attityd till språket är positiv. Resultaten jämfördes med resultaten i den motsvarande utvärderingen som gjordes år 2001. På sex år har kunskaperna sjunkit inom alla delområden av receptiv språkfärdighet. nyckelord: utvärdering, B-svenska, färdighetsnivåer, attityder, grundläggande utbildning 11

ABSTRACT In April 2008, the Finnish National Board of Education assessed learning outcomes in B-syllabus Swedish (foreign language starting at lower secondary level) in the final 9th grade of compulsory basic education. The test included tasks involving listening and reading comprehension, speaking and writing and grammatical structures. Data was collected through stratified sampling from 107 Finnish-language comprehensive schools representing a comprehensive cross-section of different provinces, EU objective areas and groups of municipalities. Pupils were selected to take part in the assessment from the schools 9th grades using systematic sampling. A total of 5,306 pupils participated in the receptive language skills 7 and writing test, consisting of 2,693 boys and 2,606 girls. The speaking test was organised in 52 schools and involved 795 sample pupils. Overall, B-syllabus Swedish proficiency remained at a satisfactory level; at best, the combined overall performance in all test sections stands at lower than mark 8 level (on a scale from 4 to 10, where 4 means a fail). Of all pupils, 61% ranked at a prociency level equating to marks 6 to 8. In the test, 21 % of the students achieved the level required for mark 8, while 52 % remained below and 27 % exceeded the level of good proficiency. The scores are clearly weaker in skills involving language production, i.e. writing and speaking, when compared with receptive language skills. In receptive language skills, 27% of pupils achieved a level required for mark 8 (proficiency level A2.1) 8. At this proficiency level, pupils can understand simple speech or follow discussions about topics of immediate personal relevance and understand simple texts containing the most frequent vocabulary. Of all pupils, 41% remained below and 32% exceeded this level of good proficiency. In terms of success rates (rates of correct answers ), the general level of performance in receptive language skills was, on average, satisfactory 9 (53% of the maximum score). The average success rate among boys was at the lower limit of satisfactory (48%), while girls performance was in the mid- 7 In the study receptive language skills include listening and reading comprehension and grammatical structures. 8 The skills levels used in this survey refer to the 10 level language proficiency scale defined by the FNBE, where the relevant levels are defined as follows: A1.1, A1.2, A1.3, A2.1, A2.2, B1.1, B1.2, B2.1, B2.2 and C1. 9 When presenting the success rates in the receptive language skills test, excellent refers to a level at which pupils have achieved more than 85% of the maximum score, satisfactory or good refers to 45 80% and poor to less than 45%. This distribution was used in the 2001 assessment of B-syllabus Swedish and has been applied to this assessment in order to facilitate comparisons. 13

range (59%). Excellent results were achieved by 5% of pupils (girls 7%, boys 2%), whereas 36% performed poorly (girls 25%, boys 48%). The average success rate in the reading comprehension test was 55% (boys 49%, girls 60%), while the equivalent figures for listening comprehension and grammatical structures were 50% (boys 47%, girls 53%) and 55% (boys 47%, girls 62%), respectively. The level of receptive language skills was similar in different parts of the country. The average rates at different schools ranged between 34% and 66%, while only one school reached a 73% level. In writing, 19% of pupils achieved the level required for mark good or 8 (proficiency level A1.3). At this level, pupils can manage to write in the most familiar, easily predictable situations related to everyday needs and experiences. Boys typical performance remained at level A1.2. In the writing test, 14% of all pupils failed to achieve the lowest proficiency level, A1.1, while 21% of boys remained below this proficiency level. In speaking tasks, 16% of pupils achieved the level required for the good mark (proficiency level A1.3). Evidence from the test performance indicates that typical skills levels were A1.1 and A1.2. Of all pupils, 26% ranked at level A1.2, where a speaker can communicate some immediate needs in a limited manner, ask questions and provide answers during dialogue about basic personal details, requiring frequent help from the conversational partner. In the speaking test, 18% of all pupils failed to achieve the lowest proficiency level, A1.1, while 23% of boys remained below this proficiency level. The average success rate in the receptive language proficiency test was good among pupils planning to go to general upper secondary school (63% of the maximum score), while those aiming for upper secondary vocational education and training achieved, on average, poor scores (41%). The success rates in listening comprehension, reading comprehension and grammatical structures were 19, 22 and 25 percentage points higher, respectively, among pupils opting for upper secondary school when compared with those planning to pursue vocational studies. On average, girls scores both among those opting to go on to upper secondary school and among those aiming to pursue vocational studies were better in all language skills included in the assessment when compared with boys contemplating corresponding further study tracks. Marking practices varied considerably between schools: the average performance in receptive language skills included in this assessment among pupils awarded the same mark 8 (good) on their school reports at different 14

schools ranged from 45% of the maximum score in some schools up to 80% in others. With the exception of the listening comprhension, success rates were lower among boys than girls at every school mark level in the national receptive language proficiency test. Pupils applying for upper secondary school achieved higher success rates than those aiming for the vocational track, even if their marks had been the same on their school reports. Boys in particular those opting for vocational studies appear to receive marks at a somewhat lower level of proficiency than girls. Regardless of their plans for further studies, boys held negative attitudes towards the Swedish language, their own performance in the subject and its usefulness. Girls opting for the vocational track assumed that Swedish might be useful, whereas girls bound for upper secondary school had positive perceptions of themselves, the advantages to be gained from studying the language and their own preference for the subject. The results were compared with an equivalent assessment organised in 2001. Within the space of six years, the level of proficiency has declined in receptive language skills. keywords: assessment, B syllabus Swedish, proficiency levels, attitudes, Compulsory basic education 15

1 ARVIOINNIN SUUNNITTELU JA JÄRJESTÄMINEN Vuonna 2008 järjestetty perusopetuksen yhdeksäsluokkalaisten ruotsin kielen B-oppimäärän oppimistulosten arviointi on osa kansallista koulutuksen arviointia, johon Opetushallitus osallistuu osana koulutuksen arviointiasiantuntijoiden verkostoa (Valtioneuvoston asetus 150/2003 ja 805/2008). Kansallisten oppimistulosten arviointien tarkoituksena on saada luotettava kuva opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden toteutumisesta ja oppiaineen osaamisen tasosta keskimäärin ja alueellisesti sekä tyttöjen ja poikien välillä perusopetuksen päättövaiheessa. Näissä arvioinneissa ei kerätä yksittäiselle oppilaalle annettavaa arviointitietoa, eikä niiden tarkoituksena ole koulujen keskinäisen järjestyksen määrittäminen (Opetushallitus 1998, 5 6). Valtioneuvoston antamalla perusopetuksen tuntijakoasetuksella, joka astui voimaan 1.8.2002, määrätään ruotsin opetuksen vähimmäismääräksi kuusi vuosiviikkotuntia. Tuntimäärä oli sama vuonna 2001, jolloin edellinen n kansallinen arviointi järjestettiin. Opetussuunnitelman perusteissa (OPS 2004) ruotsin kielen opetuksen yleistavoitteet ilmaistaan seuraavasti: Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitojen ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä. (OPS 2004, 121.) Kielitaidon taso arvioidaan käyttäen 10-portaista taitotasoasteikkoa 10, joka perustuu Eurooppalaisen viitekehyksen (2003) 6-portaiseen asteikkoon 11. n vastaanottavan eli reseptiivisen kielitaidon (tässä arvioinnissa: kuullun ja luetun ymmärtäminen sekä kieliopilliset rakenteet) arvosanaa 8 vastaavaksi taitotasotavoitteeksi on asetettu A2.1. Vastaava tuottavan eli produktiivisen kielitaidon (puhuminen ja kirjoittaminen) tavoitetaso on A1.3. Taulukossa 1 esitetään em. taitotasojen kuvaukset. Arvosanaan 8 ( hyvä ) vaadittavan osaamisen tason saavuttamiseksi todellisen osaamisen ei vielä tarvitse olla kovin korkealla tasolla. 10 Taitotasot A1.1, A1.2, A1.3, A2.1, A2.2, B1.1, B1.2, B2.1, B2.2, C1. 11 Taitotasot A1, A2, B1, B2, C1, C2. 17

TAULUKKO 1. Opetussuunnitelman perusteiden hyvän arvosanan (8) taitotasokuvaukset kielitaidon eri osa-alueilla (OPS 2004, liite 2). *Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä. Kuullun ymmärtäminen A2.1 Luetun ymmärtäminen A2.1 Puhuminen A1.3 Kirjoittaminen A1.3 *Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa. *Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. *Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita). *Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. *Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. *Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. *Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. *Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. *Osaa rajallisen joukon ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. *Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. *Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. *Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). *Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. *Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. 18

Yksityiskohtaiset tavoitteet jakaantuvat OPS 2004:ssä kieli- ja kulttuuritaitojen sekä opiskelustrategioiden kehittämiseen. Taulukossa 2 esitetään keskeiset oppisisällöt. TAULUKKO 2. Keskeiset sisällöt (OPS 2004, 121 122) Tilanteet ja aihepiirit suomen ja ruotsin kielen kielialueen näkökulmasta - lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot kuten koti, perheenjäsenet ja ystävät - harrastukset ja vapaa-ajan vietto - matkustaminen - koulu ja oppilastoverit sekä opettajat - asuminen maalla ja kaupungissa - ostoksilla käynti ja julkisten palvelujen käyttö - perustietoja suomenruotsalaisesta, ruotsalaisesta ja muusta pohjoismaisesta elämänmuodosta Rakenteet - kaikkein keskeisin verbioppi - substantiivien ja adjektiivien taivutus - keskeistä lauseoppia ja sidosrakenteita Viestintästrategiat - kielellinen tai tilannevihjeisiin pohjautuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi - vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen - oman kielenkäytön tarkkailu - puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla - joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen sekä palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö. 1.1 ARVIOINNIN SUUNNITTELU Vuoden 2008 n arviointi oli toinen tämän oppimäärän perusopetuksen päättövaiheen oppilaille järjestetty kansallinen arviointi. Edellinen järjestettiin vuonna 2001. Arvioinnin tarkoituksena oli kerätä seurantatietoa vaiheessa, jossa uusi opetussuunnitelma on ollut käytössä 2 4 vuotta. Arviointi palveli myös Opetushallituksessa käynnistettyä hanketta, jonka tavoitteena on toisen kotimaisen kielen opetuksen kiinnostavuuden lisääminen. Arviointia suunnitelleeseen asiantuntijaryhmään kuuluivat KT Raili Hildén, lehtori Aki Korpela, FT Sauli Takala ja FT Eeva Tuokko, joka toimi hankkeen koordinaattorina. Ehdotuksia koetehtäviksi laativat KT Raili Hildén, FT Marita Härmälä ja FM Elina Pelkonen. 19

Arvioinnin suunnitteluaikataulu oli tiukka. Ensimmäinen kokous järjestettiin syyskuussa 2007, jolloin päätettiin siitä, että arvioinnissa testattaisiin samojen osa-alueiden hallintaa kuin edellisessäkin tämän oppiaineen arvioinnissa. Eräitä entisiä tehtäviä tuli sisällyttää kokeeseen ankkuritehtäviksi tulosten vertailtavuuden mahdollistamiseksi. Todettiin, että ymmärtämiskokeiden reliaabeliuden varmistamiseksi kuhunkin kokeeseen tulisi voida sisällyttää vähintään 30 osiota. Reseptiivisen kielitaidon kokeiden esikokeiluun tammikuussa 2008 osallistui 327 oppilasta viidestä eri koulusta. Kaksi opiskelijaa arvioi suoritukset Opetushallituksessa laadittujen ohjeiden mukaisesti. He myös kirjasivat huomioitaan arvioinnista. Yhden koulun neljästä eri opetusryhmästä valittiin puhumisen kokeen esitestaukseen kouluarvosanojen perusteella kaksi paria, joilla oli arvosana 5 tai 6, neljä paria, joilla arvosana oli 7 tai 8 sekä kaksi paria, joilla oli arvosana 9 tai 10. Koordinaattori ja koulussa työskentelevä ruotsin kielen opettaja arvioivat nämä suoritukset. Kirjoittamisen koe esitestattiin kuudennen koulun yhdessä opetusryhmässä koordinaattorin johdolla, ja suoritusten taitotason arvioi kaksi ohjausryhmän jäsentä. Ymmärtämis- ja rakennekokeen esitestausten osioanalyysien ja opettajien kommenttien perusteella eräitä tehtäviä ja osioita poistettiin tai muokattiin. Kuullun ymmärtämisen kokeen puhenopeutta hidastettiin. 1.2 OTANTA Arviointi järjestettiin otantaperusteisena. Taulukossa 3 esitetään eri läänien koulujen ja oppilaiden lukumäärät sekä vastaavat otantaa koskevat tiedot. 20 TAULUKKO 3. Otoskoulujen ja -oppilaiden jakauma. Perusjoukko Otos Oppilaita Lääni perusjoukosta kouluja % oppilaita % kouluja % oppilaita % % Etelä- Suomen 242 34 24 567 40 36 34 1 913 36 8 Länsi- Suomen 257 36 21 133 35 38 36 1 734 33 8 Itä- Suomen 96 13 6 862 11 13 12 657 12 10 Oulun 80 11 6 312 10 13 12 711 13 11 Lapin 45 6 2 410 4 7 7 291 6 12 Yhteensä 720 61 284 107 5 306

Otoskoulut tilasivat Opetushallituksesta koeaineiston kaikkiaan 8 430 oppilaalle, ja 82 % kouluista ilmoitti pitävänsä arvioinnin otosoppilaiden lisäksi koko oppilasikäluokalleen. Tämän raportin analyysit ja tulokset perustuvat otoskoulujen otosoppilaiden koesuorituksiin. Suunniteltuun otokseen kuului 5 534 oppilasta. Reseptiivisen kielitaidon ja kirjoittamisen kokeen otoskoko kouluittain oli keskimäärin 50 oppilasta (vaihteluväli 12 76). Pisteitetyt koetulokset saatiin 96 %:lta eli 5 306 oppilaalta (2 639 poikaa, 2 606 tyttöä). Osa otosoppilaista oli poissa koulusta koepäivänä tai teki vain osan kokeen tehtävistä. Lisäksi joidenkin oppilaiden koesuorituksia ei ollut arvioitu koulussa, tai vastauslomakkeet oli täytetty puutteellisesti. Vastauskato jakautui satunnaisesti eikä vinouttanut arvioinnin tuloksia. Puhumisen kokeeseen osallistui otosoppilaista 15 % eli 795 oppilasta (365 poikaa, 369 tyttöä). Isoissa kouluissa (> 121 oppilasta) otantaan poimittiin tasavälein joka kolmas oppilas, kun taas keskikokoisissa (61 120 oppilasta) jätettiin tasavälein pois joka kolmas oppilas. Enintään 60 oppilaan kouluissa kaikki kuuluivat otokseen. Jos otokseen valittu oppilas oli koepäivänä poissa koulusta, listalla seuraavan oppilaan tuli osallistua. Puhumisen koe suoritettiin 52 koulussa, ja siihen osallistui 8 paria/koulu (yhteensä 16 oppilasta) niin, että kirjallisen kokeen (ymmärtäminen, rakenteet ja kirjoittaminen ) otokseen valituista oppilaista kokeeseen osallistuisi koulun oppilaista laaditun luettelon mukaan aakkosjärjestyksessä 8 ensimmäistä tyttöä ja 8 ensimmäistä poikaa. 1.3 KOKEEN KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Otoskoulujen rehtoreille tiedotettiin arvioinnista tammikuussa 2008. Samalla tiedusteltiin koulun ruotsin opetusta ja oppilaita koskevia taustatietoja. Otoksen ulkopuolelle jääneiden koulujen oli mahdollista tilata koe maksullisena Opetushallituksen myyntipalvelun kautta. Tätä mahdollisuutta käytti 92 koulua ja 8 kuntaa. Arvioinnin tarkemmat toteutusohjeet toimitettiin kokeen mukana rehtoreille huhtikuussa 2008. Ohjeistoon sisältyivät myös kirjallisen kokeen valvojan ohjeet, pisteitysohjeet ja oikeat vastaukset opettajan käyttöön, äänityskäsikirjoitus, kirjoittamisen kokeen tehtäväkohtainen arviointiasteikko (liite 1) sekä eritasoisten kirjoitusten mallitekstejä ja opettajakysely. Puhu- 21

misen kokeen ohjeisiin sisältyivät mm. opettajan arviointilomakkeet, tallenneaineistoa äänitystä varten ja tehtäväkohtainen arviointiasteikko (liite 2). Reseptiivisen kielitaidon ja kirjoittamisen koe järjestettiin 22.4.2008 ja puhumisen koe 23.4.2008. Kirjallisen kokeen pituus oli 2 x 45 minuuttia. Ensimmäisen oppitunnin aikana tehtiin kuullun ymmärtämisen ja kieliopillisten rakenteiden tehtävät (vihko 1) ja toisen oppitunnin aikana luetun ymmärtämisen ja kirjoittamisen tehtävät (vihko 2). Välituntitauon (10 15 min.) aikana oppilaat siirsivät kuullun ymmärtämisen ja rakenteiden monivalintaja oikein/väärin-väittämien vastaukset optisesti luettavalle vastauslomakkeelle sekä vastasivat oppilaskyselyyn ja asennekartoitukseen. Otoskoulujen opettajat arvioivat avokysymyksiin tuotetut vastaukset, kirjoitelmat ja puhumisen suoritukset sekä siirsivät nämä tulokset vastauslomakkeille. Tähän varattiin aikaa kaksi viikkoa. Kouluille, joilta saatiin asianmukaisesti täytetyt vastauslomakkeet, toimitettiin toukokuun lopussa pikapalaute, josta kävivät oman koulun tulosten lisäksi selville kaikkien kokeeseen osallistuneiden osalta: - kuullun ja luetun ymmärtämisen sekä kieliopillisten rakenteiden koetehtävien tulokset - kirjoitelman taitotasot - puhekokeen taitotasot - suhtautuminen oppiaineeseen - kouluarvosanan yhteys kuullun ja luetun ymmärtämisen ja sekä kieliopillisten rakenteiden koesuorituksiin ja - kouluarvosanan yhteys kirjoittamisen ja puhumisen koetulokseen. Arvioinnin suunnittelu, toteutus, analyysi ja raportointi ovat edellyttäneet monien tahojen yhteistyötä. Siitä kiitokset koetehtäviä esikokeilleille opettajille sekä otoskoulujen opettajille ja rehtoreille. Tämän raportin laatimista ovat olennaisesti auttaneet tutkimussihteerit Tuija Koskela ja Mari Huhtanen. Arvokkaita huomioita raportin valmisteluvaiheessa antoivat myös erikoistutkija Jorma Kuusela, opetusneuvos Hannu-Pekka Lappalainen ja erikoistutkija Jari Metsämuuronen. Viimeksi mainittu on lisäksi menetelmä-asiantuntijana vastannut tehtäväsarjojen esitestauksen tulosten analysoinnista ja luvussa 3.1.4 esiteltävän pitkittäisvertailun tulosten pistemäärien vertaistamisesta linkkitehtävien avulla. FT Sauli Takala on yhdessä Dr Felianka Kaftandjievan kanssa valmistellut reseptiivisen kielitaidon kokeen ratkaisuprosenttien muuntamisen taitotasoluokiksi (liite 8). Vierailukoulujen rehtorit, ruotsin kielen opettajat ja oppilaat puolestaan antoivat arvokasta tietoa päivittäisen kieltenopetuksen nykytilasta. Raportin taittoi julkaisusihteeri Sirpa Ropponen. Kaikille lämmin kiitos osallistumisesta hankkeeseen. 22

1.4 ARVIOINNISSA KÄYTETYT TEHTÄVÄT 1.4.1 Reseptiivisen kielitaidon koetehtävät Reseptiivisen kielitaidon kokeeseen sisältyi kuullun ja luetun ymmärtämistä ja kieliopillisia rakenteita 12 testaavia tehtäviä. Esimerkkejä eritasoisista tehtävistä on luvussa 3.2.8. Kuullun ja luetun ymmärtämisen kokeet Kuullun ymmärtämisen kokeessa kuultiin haastatteluja nuorten kesätyöpaikoista, radioitu matkailumainos, esitykset ihanteellisesta asumisympäristöstä ja matkailukohteesta, vuorokeskustelu, kaksi tavaratalon tuotemainosta ja liikenteeseen liittyvä uutinen. Luetun ymmärtämisen tehtävät koostuivat vaatteiden tuotemerkkejä ja ruotsalaisten suosikkileivonnaista koskevista asiateksteistä, tutkimuksen raportoinnista, luonnossa liikkujan ohjeista ja useista pikku-uutisista. Aiheet liittyvät siis helposti ennakoitaviin arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin, kuten Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPS 2004, 121 122) ilmaistaan olevan tavoitteena ja sisältöinä luokilla 7 9. Sekä kuullun että luetun ymmärtämisen tehtävissä testattiin mm. tekstien pääajatusten tunnistamista, johtopäätösten tekemistä ja kommunikatiivisen tarkoituksen päättelyä. Osioiden oli etukäteen arvioitu kattavan taitotasot A1.3 B1.1. Ymmärtämiskokeiden tehtävä- ja osiokohtainen kuvaus on liitteissä 3 ja 4. 12 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPS 2004, 278 295) rakenteiden hallinnan taitotasokuvaukset sisältyvät tuottamistaitojen kuvauksiin. 23

Kieliopillisten rakenteiden koe Tehtävien avulla testattiin seuraavien kieliopillisten rakenteiden hallintaa: - possessiivipronominin muoto pääsanan edellä - indefiniittipronomini - persoonapronominin objektimuoto preposition jäljessä - verbin aikamuodot - adjektiivin taivutus ja vertailu - substantiivin epäsäännöllinen ja säännöllinen monikko - muodollinen subjekti - prepositioita - kysymyslauseen sanajärjestys - infinitiivi - tavallisia prepositio + substantiivirakenteita. Rakennekokeen osioiden arvioitu vaikeustaso esitetään liitteessä 5. Käytetyt tehtävätyypit Taulukossa 4 esitetään, kuinka monta eri tehtävätyyppiä edustavaa tehtävää kultakin reseptiivisen kielitaidon osa-alueelta kokeeseen sisältyi. TAULUKKO 4. Reseptiivisen kielitaidon eri osa-alueiden kokeiden tehtävätyyppien jakauma. Tehtävätyyppi Kuullun ymmärtäminen Luetun ymmärtäminen Kieliopilliset rakenteet Oikein/Väärin-väittämä 7 - - Monivalinta 3 9 9 Lyhyt avokysymys 11 8 - Vihjeetön täydennys - - 9 Ymmärtämis- ja kielioppitehtävien joukossa oli vertailtavuuden varmistamiseksi linkkitehtäviä vuoden 2001 ruotsin kokeesta. Näin mahdollistuu eri vuosien osaamisen uskottava vertailu. 24

Sensorit pitivät reseptiivisen kielitaidon koetta pääosin hyvin toimivana: tekstit olivat kokonaisuutena monipuolisia ja niissä oli otettu huomioon myös pojille tuttuja ja mielenkiintoisia aihepiirejä (esim. autot, luonto). Erityisesti kuullun ymmärtämisen kokeen avovastauksien arvioinnin tueksi toivottiin useampia mallivastauksia. Samoin toivottiin ohjeita siitä, miten tulee menetellä, jos vastauksessa on väärää tietoa oikean lisäksi. Sellaisessa tekstin osassa, johon kysymys kohdistuu, ei saa olla liikaa yksityiskohtia. 1.4.2 Produktiivisen kielitaidon koetehtävät Kirjoittamisen koe Kirjoittamisen kokeessa oppilaille oli tarjolla kaksi vaihtoehtoista aihetta, joista tuli kirjoittaa vähintään 40 sanaa sähköposti- tai blogitekstinä. Sähköpostitekstissä piti peruuttaa sovittu tapaaminen ja ehdottaa uutta järjestelyä, blogitekstissä kertoa viime päivien tapahtumista tai tärkeästä tapahtumasta. Suoritukset arvioitiin käyttäen tehtäväkohtaista kirjoittamisen kokeen taitotasoasteikkoa (liite 1). Sensorien mielestä mallikirjoituksia olisi saanut olla useampia. Tehtäväkohtaisissa arviointiohjeissa olisi tullut täsmentää kielitaidon kehittymisen kuvauksia ja lisätä kriteereihin kirjoitetun viestin välittyminen. Tarkennusta ohjeisiin kaivattiin niissä tapauksissa, joissa esimerkiksi menneen ajan muotojen käytön hallinta oli keskeinen arviointikriteeri, ja silloin, kun suoritus ei vastannut tehtävänantoa. Ohjeissa olisi myös tullut ottaa kantaa siihen, mikä on riittävä sanamäärä, jotta tuotos olisi arvioitavissa. 25

Puhumisen koe Puhumisen kokeessa käytettiin kolmea jossakin määrin toisistaan poikkeavaa tehtäväsarjaa. Jokaisessa vihossa oli arvioitavaksi tarkoitetun lämmittelytilanteen (lyhyt keskustelu itsestä ja lähipiiristä) lisäksi kolme roolitehtävää ja yksi vaativampi keskustelutehtävä. Kussakin sarjassa yksi tai kaksi roolitehtävistä oli samoja. Koe järjestettiin parityönä. Opettajia oli kehotettu valitsemaan pareiksi otosoppilaista taidoiltaan mahdollisimman samantasoiset oppilaat. Kokeen vastaanottajiksi oli suositeltu kahta opettajaa. Valmistautumisajaksi oli varattu 15 minuuttia ja koesuoritukseen 10 minuuttia. Yhden parin suorituksen ja toisen saapumisen väliin jäävänä viitenä minuuttina opettajalla oli mahdollisuus pohtia arviointiaan ja/tai keskustella niistä kollegan kanssa. Suoritukset tallennettiin C-kasetille, DVD:lle tai videokasetille. Kaikki puhesuoritukset arvioitiin uudelleen Opetushallituksessa käyttäen tehtäväkohtaista puhumisen kokeen taitotasoasteikkoa (liite 2). Liitteenä 7 on KT Raili Hildénin, FT Marita Härmälän ja FT Sauli Takalan toimittama katsaus havainnoista, jotka koskevat puhekokeen teknistä ja pedagogista toteutusta, oppilaiden toimintaa kokeen aikana sekä oppilaiden ruotsin kielen taitoja. 26

2 OPETTAJIA, OPETUSTA JA OPPILAITA KOSKEVAA TAUSTATIETOA Opettajille osoitetut kysymykset koskivat mm. heidän perus- ja täydennyskoulutustaan, ruotsin kielen ryhmäkokoja koulussa, opetuksen jaksotusta, opetussuunnitelman perusteiden ja kansallisen kokeen soveltuvuutta perusopetuksen päättövaiheen oppilaille, käytetyimpiä opetusmenetelmiä sekä ruotsin oppimista tukevan, oppituntien ulkopuolisen toiminnan laajuutta. Oppilaat vastasivat mm. kysymyksiin, jotka koskivat heidän äidin- ja kotikieltään, ruotsin, äidinkielen ja matematiikan viimeisiä arvosanoja, saadun ruotsin kieleen liittyvän tuki- ja erityisopetuksen määrää sekä koulutustavoitteita perusopetuksen jälkeen. He ottivat myös kantaa ruotsin kielen osaamistaan, oppiaineen hyödyllisyyttä sekä siitä pitämistä koskeviin väittämiin. 2.1 OPETTAJIEN ANTAMAA TIETOA Opettajatietolomake pyydettiin jokaiselta otoskoulujen ruotsinopettajalta. Vastauksia saatiin 277. Valtaosa opettajista oli naisia (88 %), ja valtaosalla (86 %) oli ylempi korkeakoulututkinto. Ruotsin kielen opettajan kelpoisuus oli 91 %:lla opettajista, ja 88 % opetti ruotsia muun kielen ohella. Suuri osa (63 %) ei ollut osallistunut ruotsin kielen opettajien täydennyskoulutukseen kolmen viime vuoden aikana. Yhden kerran oli osallistunut 22 %, ja kaksi tai kolme kertaa 12 % opettajista. Otoskoulujen opettajien työvuosien määrä perusopetuksessa käy ilmi taulukosta 5. Suurella osalla opettajia (61 %) oli yli kymmenen vuoden työkokemus peruskoulusta. TAULUKKO 5. Opettajien työvuosien määrä perusopetuksessa. Työvuodet Lkm % 0 5 56 20 6 10 50 18 11 20 75 27 21 30 72 26 31 36 22 8 Yhteensä 275 100 27

Ruotsin kielen opetusta ei ollut jaksotettu 62 %:ssa kouluista. Yleisimmät ryhmäkoot olivat 16 20 oppilasta (61 % kouluista) tai 21 25 oppilasta (28 % kouluista). Koulunsa tukiopetusresursseja piti riittävinä 75 % opettajista ja riittämättöminä 22 %. Noin kolmella prosentilla opettajista ei ollut mahdollisuutta antaa lainkaan tukiopetusta. Lähes kaikissa kouluissa (96 %) opiskeltiin ruotsia 9. vuosiluokalla kaksi viikkotuntia. Kolmessa prosentissa kouluista oli päädytty yhteen ja yhdessä prosentissa kolmeen vuosiviikkotuntiin. Ruotsin kielen valinnaiskursseja ei ollut järjestetty lainkaan 78 %:ssa kouluista. Noin 11 % ilmoitti niihin käytetyn yhden vuosiviikkotunnin, 7 % oli käyttänyt kaksi, kun taas 3 5 viikkotuntia oli käyttänyt 1 2 % kouluista. Ystävyyskouluja oli 8 prosentilla kouluista, ruotsin kielen kerhoja ei ollut lainkaan. Oppilailla oli kirjeenvaihtotovereita 5 %:ssa kouluista. Opettajilta kysyttiin mielipidettä kielitaidon eri osa-alueiden taitotasokuvausten vaativuudesta (taulukko 6). TAULUKKO 6. Opettajien mielipide taitotasoasteikkojen vaativuudesta. (Vastaukset väittämään OPS 2004:n tavoitteet ovat liian vaativat.) Mielipide Kuullun ymmärtäminen (%) Puhuminen (%) Luetun ymmärtäminen (%) Kirjoittaminen (%) täysin eri mieltä 15 13 19 14 jonkin verran eri mieltä 39 28 47 40 jonkin verran samaa mieltä 42 43 31 38 täysin samaa mieltä 4 17 3 9 yhteensä 100 100 100 100 Opettajista 17 % piti puhumisen taitotasokuvauksia liian vaativina. Vastaava luku kirjoittamisen osalta oli 9 %. Keskimäärin 40 % opettajista katsoi kaikkien kielitaidon osa-alueiden kuvausten olevan jossakin määrin liian vaativia. Luetun ymmärtämisen kuvauksia pidettiin vähiten vaativina. Kokeen yleisen vaikeustason opettajat arvioivat asteikolla 1 5 (erittäin helppo helppo sopiva vaikea - erittäin vaikea) pääasiassa sopivaksi (52 %) tai vaikeaksi (45 %). Opetussuunnitelman perusteita tehtävien katsottiin vastanneen pääasiassa kohtalaisesti (49 %) tai hyvin (45 %) (asteikolla 1 5, erittäin huonosti huonosti kohtalaisesti hyvin erittäin hyvin). 28

TAULUKKO 7. Kielitaidon eri osa-alueiden kokeiden vaikeustason soveltuvuus 9.-luokkalaisille. Soveltuu Kuullun ymmärtäminen (%) Puhuminen (%) Luetun ymmärtäminen (%) Kirjoittaminen (%) Rakenteet (%) erittäin huonosti 3 13 4 0 1 huonosti 12 32 17 5 3 kohtalaisesti 51 38 41 36 23 hyvin 34 17 37 49 64 erittäin hyvin 0 0 2 10 9 Kielitaidon eri osa-alueiden tehtävien vaikeustason opettajat arvioivat soveltuvan 9.-luokkalaisille taulukon 7 mukaisesti. Soveltuvimmiksi katsottiin rakennetehtävät (hyvin 64 %, erittäin hyvin 9 %). Heikoimmin soveltuviksi katsottiin puhumisen kokeen tehtävät (hyvin 17 %, erittäin hyvin 0 %). Toisaalta myös OPS 2004:n taitotasovaatimuksia pidettiin liian korkeina (taulukko 6). Opettajilta kysyttiin myös, miten ja missä määrin he hyödynsivät taitotasoasteikkoja opetuksessa ja oppilasarvioinnissa (taulukko 8). TAULUKKO 8. Taitotasoasteikkojen käyttö opetuksessa. Käytän kielitaidon kuvausasteikkoja En ollenkaan (%) Hyvin vähän (%) Jonkin verran (%) Melko paljon (%) Erittäin paljon (%) oppilasarvioinnissa 21 23 38 18 1 tehtävien valinnassa 35 31 28 7 - tekstien valinnassa 35 32 27 7 - kokeiden laadinnassa 32 23 32 13 - oppilaiden itsearvioinnissa 36 31 29 3 - Runsas kolmannes opettajista ei ilmoittanut käyttävänsä taitotasoasteikkoja lainkaan tekstien ja tehtävien valinnassa, kokeiden laadinnassa tai itsearviointivälineenä. Oppilasarvioinnissa 19 % opettajista ilmoitti käyttävänsä niitä melko paljon (18 %) tai erittäin paljon (1 %). Kokonaiskäyttö näyttää vastausten perusteella jääneen melko vähäiseksi (taulukko 8). 29

Kuvioon 1 on järjestetty opettajien käyttämiä työmuotoja sen perusteella, kuinka usein niitä kerrottiin käytetyn. Ehdottomasti suurin osa opettajista mainitsee käytetyimmäksi työmuodoksi tekstin kuuntelun (49 %). Myös perustekstin soveltaminen suullisesti (23 % opettajista) ja kirjallisesti (21 %) oli useimmin käytettyjen työtapojen joukossa, samoin kirjallinen muotoharjoittelu (19 %) ja tekstin luku ääneen (19 %). Vähän käytettyjä olivat sekä opettajan antamaan palautteeseen että oppilaiden vertaispalautteeseen liittyvät työtavat: kukaan opettajista ei ilmaissut käyttävänsä ensisijaisena työtapana opettajan palautetta pareille tai pienryhmille ja vain 2 % opettajista käytti ensisijaisena työtapana palautteen antamista koko oppilasryhmälle. Vaikka 8 % opettajista ilmoitti käytetyimmäksi työtavakseen vertaispalautteen pareissa tai ryhmissä, 83 % opettajista piti sitä vasta neljänneksi käytetyimpänä tai tätä harvinaisempana. Harvinaisia ovat myös oppilaan omaan työpanokseen pitäytyvät työtavat: 3 % opettajista käytti itsenäistä kirjallisten tehtävien tarkistamista käytetyimpänä työmuotona, 10 % oppilaiden vapaita monologeja ja ryhmäkeskusteluja sekä 11 % oppilaiden vapaita monologisia esityksiä. tekstin kuuntelu perustekstin soveltaminen suullisesti perustekstin soveltaminen kirjallisesti kirjallinen muotoharjoittelu tekstin luku ääneen 19 kirjallisten tehtävien tarkistaminen opettajajohtoisesti 17 15 tekstin kertominen omin sanoin 16 21 opettajan palautteenanto yksittäisille oppilaille 14 23 suullinen muotoharjoittelu 13 18 oppilaiden vapaa monologinen esitys 11 5 16 oppilaiden vapaat monologit tai ryhmäkeskustelut 10 13 vertaispalaute pareissa tai ryhmissä 8 8 opettajan esitys kielimuodosta 8 16 kirjallisten tehtävien tarkistaminen itsenäisesti 3 20 opettajan palautteenanto koko ryhmälle 2 10 12 opettajan palautteenanto pareille tai pienryhmille 0 11 22 Työmuodot 49 15 13 23 18 19 21 11 17 52 19 22 19 34 15 22 26 13 18 23 20 23 40 40 18 30 53 41 37 56 69 59 83 53 57 76 67 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1 = käytetyin työmuoto 2 3 4 = vähiten käytetyt työmuodot KUVIO 1. Käytetyimmät työmuodot. (Kysymys: Valitse seuraavista kuusi työmuotoa, joita yleisimmin käytät tunneillasi ). 30

2.2 OPPILAILTA SAATUA TIETOA Otokseen kuuluneista oppilaista 98 %:n äidinkieli oli suomi ja 2 %:n jokin vieras kieli. Yksinomaan suomea käytettiin 96 %:ssa kodeista, suomea ja ruotsia 1 %:ssa ja yksinomaan jotakin vierasta kieltä samoin 1 %:ssa kodeista. Suomen ja ruotsin ilmoitti kotikielekseen 38 oppilasta. Oppilaista 42 % ei kertomansa mukaan käyttänyt koskaan ruotsia koulun ulkopuolella. Hieman useampi (48 %) ilmoitti käyttävänsä sitä hyvin harvoin. Jonkin verran ruotsin kieltä käytti 9 %, ja melko tai hyvin usein kieltä käyttäviä oli yhteensä vain noin 1 %. 2.2.1 Opetusta koskevaa tietoa Otosoppilaiden ruotsin kielen arvosanojen keskiarvo oli koetta edeltäneessä kouluarvostelussa ollut 7,2, äidinkielen 7,7 ja matematiikan 7,5. Taulukossa 9 esitetään kaikkien oppilaiden sekä erikseen tyttöjen ja poikien ruotsin kielen kouluarvosanojen jakauma. Siitä havaitaan, että 22 % pojista on saanut arvosanan 4 tai 5 (tytöt 8 %). Kiitettäviä arvosanoja (9 tai 10) on tytöistä saanut 35 % ja pojista 12 %. Poikien tyypillisin arvosana on 6, ja tytöillä se on 9. TAULUKKO 9. Tyttöjen ja poikien kouluarvosanojen jakauma ruotsin kielessä. Arvosana Tytöt (%) Pojat (%) Kaikki (%) 4 1 2 1 5 7 20 13 6 16 27 22 7 21 24 22 8 22 17 19 9 25 9 16 10 10 3 6 Yhteensä 100 100 100 31

Vähän tukiopetusta kouluaikana ilmoitti saaneensa 17 % ja melko paljon 2 %. Erittäin paljon tukiopetusta saaneiden osuus oli 0,5 %. Oppilaista 74 % ei ollut saanut tai tarvinnut lainkaan erityisopetusta lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksiin. Sitä oli annettu vähän 21 %:lle ja paljon 5 %:lle oppilaista. Erittäin paljon tällaista opetusta ilmoitti saaneensa runsas 1 % oppilaista. Otosoppilaista 54 % aikoi lukioon ja 45 % ammatilliseen koulutukseen. Kymppiluokalle aikoi jatkaa 29 oppilasta (0,6 %), ja 13 oppilasta ei vielä osannut kertoa jatkosuunnitelmistaan. 2.2.2 Oppilaiden käsityksiä ja asenteita Yksittäiset asenneväittämät Oppilaille esitettiin väittämiä, jotka liittyivät heidän asenteisiinsa ruotsin kielen opiskelua ja oppikirjoja kohtaan. Mittarin luotettavuutta ja tarkempia ominaisuuksia käsitellään Opetushallituksen arviointimenetelmiä kuvaavassa teknisessä raportissa ( Metsämuuronen 2009). Vastauksia analysoitaessa ne ryhmiteltiin aineen osaamista (oppilaan käsitys omasta osaamisestaan), sen hyödyllisyyttä ja siitä pitämistä ilmaiseviin väittämiin. Taulukosta 10 käyvät ilmi oppilaiden mielipiteet prosentteina asteikolla 2 - +2. Sarakkeiden miinusmerkkiset luvut ilmaisevat kielteistä, 0 neutraalia ja plusmerkkiset positiivista asennetta. Negatiiviset väittämät on käännetty. Osioiden numerointi vastaa alkuperäisen kyselylomakkeen numerointia. Taulukossa viimeisenä oleva väite Ruotsin oppikirjat ovat ikäviä ei kuulu alkuperäiseen mittariin, eikä sitä ole sisällytetty myöskään yksittäisten osioiden pohjalta laskettuihin osa-alueisiin. 32