Täyttä ihmisyyttä tavoittelemaan Arto O. Salonen, KT, dos. arto.o.salonen@helsinki.fi artosalonen.com
Inhimillisen kasvun ja kehityksen ulottuvuudet Suhde itseen Oman itsen löytäminen Omanäköinen elämä Oman elämän tekijäksi tuleminen Suhde ympäröivään todellisuuteen Sosiaalinen eheys Ekologinen eheys
SISÄLTÖ 1 Mitä on edistys? 2 Hiljainen vallankumous 3 Ajattelua avartamaan 4 Täysi ihmisyys 5 Uusi sivistyskäsitys
1 MITÄ ON EDISTYS?
Tärkeintä elämässä on pärjätä taloudellisesti mahdollisimman hyvin > materiaalinen hyvinvointi löytää elämälle merkitys ja tarkoitus > henkinen hyvinvointi 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Myers, D. (2000). The funds, friends, and faith of happy people. American Psychologist 55(1), 56 67.
Elämän eri osa-alueet ovat markkinaehtoistuneet a) Kilpailu syrjäyttää yhdessä toimimista b) Kohtelemme toisiamme hyödykkeinä c) Mikään ei tunnu miltään kiire, nyt-hetken ohieläminen, merkityksettömyys, latteus, voimattomuus, myötätunnottomuus, mitättömyys, välinpitämättömyys, radikalisoituminen? Marglin, S. (2008). The Dismal Science. How Thinking Like an Economist Undermines Community. London: Harvard University. Benzer, M. (2011). The Sociology of Theodor Adorno. Cambridge: Cambridge University Press. Nussbaum, M. (2010). Not For Profit: Why Democracy Needs the Humanities. Princeton: Princeton University Press. Quoidbach, J., Dunn, E., Petrides, K.V., & Mikolajczak, M. (2010). Money Giveth, Money Taketh Away: The Dual Effect of Wealth on Happiness. Psychological Science 21(6), 759 763.
Olemassaolemisen ihanne on kaventunut? Yhteiskunnassamme keskitytään materiaalisen vaurauden maksimoimiseen ja ohitetaan ihmisten syvät, sisäiset, henkiset tarpeet? Puuhastelemme kehällisten asioiden parissa ydinkysymysten sijasta?
Vallalla oleva kapea 0lemassaolemisen ihanne johtaa meitä harhaan?
Työkyvyttömyyseläkkeelle jäännin syiden muutos Suomessa 1996-2011 Mielenterveyshäiriöt Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Muut sairaudet + 14,8-31,8-53,9-17,2 Eläketurvakeskus
Nopeudesta ei ole hyötyä jos suunta on väärä. - M. Gandhi
2 HILJAINEN VALLANKUMOUS
Olemme vauraampia kuin koskaan aikaisemmin Vuoden 2008 globaalin talouskriisin ratkaisemiseen varatuilla varoilla voitaisiin nostaa äärimmäisestä köyhyydestä miljardi ihmistä noin 566 vuoden ajaksi. Max-Neef, M. (2010). The World on a Collision Course and the Need for a New Economy. Ambio 39(3), 200-210. Luettavissa: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/pmc3357638/
Mitä pitäisi tavoitella materiaalisten perustarpeiden jo ollessa tyydytettyjä? Bruttokansantuote kolminkertaistui Suomessa 1966-2004 > kokemus elämän merkityksellisyydestä ei lisääntynyt Bruttokansantuote nelinkertaistui Yhdysvalloissa 1947-1998 > kokemus elämän merkityksellisyydestä ei lisääntynyt Hyvinvointi ei enää lisäänny materiaalista vaurautta kasvattamalla. Vaarama, M., Moisio, P. Karvonen, S. (2010) Johdanto. Teoksessa M. Vaarama ym. (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2010. Helsinki: THL. Diener, E. & Seligman, M. (2004). Beyond Money. Psychological Science in the Public Interest 5(1), 1 31.
Unelmanamme on saada tunnustusta omasta arvokkuudestamme? Ehdoitta hyväksytyksi tuleminen? Tarpeelliseksi itsensä kokeminen? Kuulluksi tuleminen?
Inhimillisen pääoman kasvulla ei ole lainkaan rajoja toisin kuin materiaalisen vaurauden kasvattamisella.
Arvokkaaksi ihmiseksi itsensä kokeva saa ihmeitä aikaan.
3 AJATTELUA AVARTAMAAN
Missä on tulevaisuus? edessä? takana? sivulla? alhaalla? ylhäällä?
Mikä tämä on?
Mihin aivoissasi olevaan siiloon sijoitat tämän asian/ilmiön?
Todellisuuden tulkintamme jää aina vajaaksi T U L K I N T A
Rikastava vuorovaikutus auttaa hahmottamaan maailmaa todenmukaisemmin
Edistystä ei ole ilman toisin näkemistä ja toisin kokemista.
4 TÄYSI IHMISYYS
Neljä sivistyksen tekijää
pisara puro joki meri pilvi
Oma tekeminen osaksi merkityksellistä kokonaisuutta
Arvokkaan tarkoituksen tunnistaminen synnyttää intohimoa muuttaa maailmaa olen osa ratkaisua en osa ongelmaa liitän itseni osaksi suurta ja merkityksellistä kokonaisuutta ajattelen isosti en käperry pienuuteen
2 Salonen, A. (2015). Vastuullinen maailmasuhde ja sen merkitys hyvän elämän tavoittelussa. UAS Journal 1/2015. Luettavissa: http://uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1647
Ihmiset Eläimet Hyönteiset Kasvit Eloton luonto K E S K I N Ä I S R I I P P U V U U S
Ihmiset Eläimet Hyönteiset Kasvit Eloton luonto K E S K I N Ä I S R I I P P U V U U S
Sivistyneisyyttämme osoittaa se, että tulevat sukupolvet voivat olla meistä ylpeitä?
Minkä verran on riittävästi mikä ei riitä? Tunnista kulutusmotiiveja > todelliset tarpeet? > halut?
Elämän ytimessä on kokemus tämän hetken täyteydestä?
4
Voimauttavat kohtaamiset Timo Pajunen jaettu ymmärrys moniäänisyys kohtaava läsnäolo
jaettu ymmärrys, moniäänisyys, kohtaava läsnäolo Hän on pelissä liikkuva pala, joka saa muut ylittämään itsensä. Hänellä on hyvä pelinlukutaito. Hän on aina tietoinen suunnasta, muiden paikasta, liikkeistä ja hän mukauttaa oman toimintansa siihen. Kuningas Litmanen 2012, ohjaus Arto Koskinen
Sivistynyt ihminen etsii ja löytää elämäänsä merkitysnäköaloja, jotka voimistavat tämän hetken täyteyttä.
5 UUSI SIVISTYSKÄSITYS
Ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen osa-alueilla on hierarkia.
Arvohierarkia, joka varmistaa, että tulevat sukupolvet voivat olla meistä ylpeitä itsessään arvokas välillisesti arvokas I Elämän edellytysten turvaaminen: hengityskelpoinen ilma ja juomakelpoinen vesi; kasvien pölytykset ja maaperän hedelmällisyys; ilmaston vakaus ja maaalueiden asuinkelpoisuus; luonnonvarat II Ihmisoikeudet, arvokas elämä, sosiaalinen vauraus III Vakaa talous
Ekososiaalinen sivistyskäsitys Systeeminen ymmärrys Hierarkkinen käsitys maailmasta 1. Elämän edellytysten turvaaminen (ekologinen ulottuvuus) 2. Ihmisoikeuksien luovuttamattomuus (sosiaalinen ulottuvuus) 3. Vakaan talouden vaaliminen (taloudellinen ulottuvuus) Vastuullisuus Kohtuullisuus Ihmistenvälisyys Salonen, A. & Bardy, M. (2015). Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus 35(1), 4-15. Salonen, A. & Konkka, J. (2015). An Ecosocial Approach to Well-Being: A Solution to the Wicked Problems in the Era of Anthropocene. Foro de Educación 13(19), 19-34. Salonen, A. (2015). Vastuullinen maailmasuhde ja sen merkitys hyvän elämän tavoittelussa. UAS Journal 1/2015. Luettavissa: http://uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1647 Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen sivistys kestävä hyvinvoinnin perusta. Natura 51(4), 25-30. Salonen, A. (2014). Ekososiaalinen hyvinvointiparadigma yhteiskunnallisen ajattelun ja toiminnan uusi suunta täyttyvällä maapallolla. Teoksessa Juha Hämäläinen (toim.) Sosiaalipedagoginen aikakauskirja 2014. Suomen sosiaalipedagoginen seura, 32-62. Salonen, A. (2014). An Ecosocial Approach in Education. Teoksessa Rolf Jucker ja Reiner Mathar (toim.) Schooling for Sustainable Development: Concepts, Policies and Educational Experiences at the End of the UN Decade of Education for Sustainable Development. Berlin-Heidelberg: Springer, 231-233. Salonen, A. (2013). Ekososiaalinen sivistys kulttuurin kulmakiveksi. Teoksessa Marja Laine ja Paula Toivanen (toim.) Kestävä kasvatus kulttuuria etsimässä. Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran julkaisuja 6, 40-69. Luettavissa: http://www.kulttuuriperintokasvatus.fi/kestava-kasvatus-kulttuuria-etsimassa/ Salonen, A. (2012). Sosiaalinen saneeraus tie ekososiaaliseen sivistykseen. Teoksessa Tuula Helne & Tiina Silvasti (toim.), Yhteyksien kirja Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin polulla. Helsinki: Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto. 134-147. Luettavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/37654/yhteyksienkirja.pdf?sequence=1
Onko kukoistavan perheen, työpaikan ja kansakunnan idea siinä, että minä haluan saada sinut loistamaan? tavoiteltavinta on saada muut kokemaan itsensä vahvoiksi onnistuja on se, joka saa muut ylittämään itsensä
Kiitos! artosalonen.com arto.o.salonen@helsinki.fi