Markkinointisuunnitelma

Markkinointisuunnitelma T:mi Kulturellis Ulla Viskari-Perttu 24.5.2012 HUMAK Kulttuurituotannon koulutusohjelma Markkinointi 2/2 Lehtori Kari Keuru/ Jenny Honka

SISÄLLYS 1 PERUSKUVAUS YRITYKSESTÄ 3 2 MARKKINAT 3 2.1 Kysyntä 3 2.2 Kilpailu 4 2.3 Toimintaympäristö 5 3 LÄHTÖKOHTA-ANALYYSI 5 3.1 Ympäristöanalyysi 5 3.2 Markkinat ja kehityssuunnat 6 3.3 Yritysanalyysi 7 3.4 Liikeidea 8 3.5 Toiminnan analysointi 8 4 MARKKINOINTISTRATEGIA 9 4.1 Markkinat ja tuotteet 9 4.2 Markkinointitoimenpiteet 10 4.3 Organisaatio ja henkilöstö 10 4.4 Taloudellinen asema 10 5 MARKKINOINTISUUNNITELMA 10 5.1 Myyntitavoitteet segmenteittäin 11 5.2 Tuotteistus 11 5.3 Hinta 11 5.4 Jakelu 11 5.5 Viestintä 12 5.5.1 Myyntityö 12 5.5.2 Mainonta 12 5.5.3 SP 13 5.5.4 PR 5.6 Markkinoinnin organisaatio ja henkilöstö 13 5.7 Budjetti 13 6 TIIVISTELMÄ 14 7 LÄHTEET 15 2

1 PERUSTIEDOT YRITYKSESTÄ T:mi Kulturellis on kulttuurin verkostomarkkinointipalvelu. Yrityksen toimialaan kuuluu myös kulttuuritapahtumien suunnittelu, konsultointi ja tuottaminen. Kulturellis ymmärtää asiakkaan vähäiset resurssit markkinointiin ja antaa mahdollisuuden jatkuvaan näkyvyyteen ja edistää kulttuuritoimijan omaa myyntityötä, edullisesti mutta tehokkaasti. Markkinoinnin lisäksi Kulturellis myös visio ja räätälöi asiakkaan toiveet tapahtuman suunnittelusta tuotantoon. Kulturellis on yhden naisen yritys, mutta verkosto Kulturelliksen takana on suuri. Yritystä luotsaa kulttuurituottajaksi pian valmistuva media - ja palvelualan ammattilainen, joka on toiminut alalla jo toistakymmentä vuotta, ja omaa valmiin verkoston pääkaupunkiseudun kulttuuri-, matkailu- ja viestintäalan organisaatioissa. Näitä suhteita ja vankkaa kokemusta hyödyntäen, Kulturellis välittää asiakkaalleen sekä näkyvyyttä, mutta myös potentiaalisia asiakkaita yritys-, järjestö-, ja julkiselta sektorilta. Yritys hyödyntää monipuolisen osaamisensa ja verkostot kulttuuri-, matkailu- ja viestintäalalla, ja yhdistää näistä tiedoista ja taidoista kulttuurialan yrityksen. Yrityksen tavoitteena on työllistää taiteilijoita ja tuottaa elämyksiä asiakkaille sekä helpottaa asiakkaiden ja kulttuurin kohtaamista, ts. kulttuurin saavutettavuutta. Kulturellis on toimintaansa aloittava uusi yritys, jolla ei vielä ole liikevaihtoa. 2 MARKKINAT 2.1 Kysyntä Markkinoilla on suuri kysyntä ja tarve kulttuurin markkinointipalvelulle. Asiakkaita ovat pääkaupunkiseudun pienet ja keskisuuret vapaan kentän kulttuuritoimijat kuten teatterit, tanssiryhmät, musiikkiryhmät, kuorot, festivaalit, sirkusryhmät ja muut esiintyvät taiteilijaryhmät. Heitä on arviolta n. 2000 toimijaa. Yritys palvelee tuotantoketjun toisessa päässä kulttuurin kuluttajia. Kuluttajat ovat toinen asiakasryhmä. Sellaisia ovat yritykset, matkailukeskukset, ravitsemusliikkeet, yhteisöt, tapahtumat ja julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta myös yksityishenkilöt. Verkosto on jo osittain olemassa, ja toiminnan kehittyessä yritys 3

laajentaa verkostoaan varsinkin suurten pääkaupunkiseudun yritysten pariin. Asiakkaat sijaitsevat pääkaupunkiseudun kaupungeissa sekä kehyskunnissa. Kaupunkeja ovat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Kehyskuntia ovat Kerava, Järvenpää, Tuusula, Sipoo, KIrkkonummi, Nurmijärvi ja Vihti. Asiakkaat kilpailevat näkyvyydestä, myös keskenään. Asiakkaat arvostavat joustavaa ja tehokasta myyntipalvelua sekä uusia, entistä parempia markkinointivälineitä omien asiakkaidensa tavoittamiseksi. Kysynnän taustalla on tarve kulttuurin tuottaja-asiakkaiden toimintakyvyn vahvistamiseksi, ne parantavat koko toimialan ja sitä kautta myös maan talouden kilpailukykyä. Yritysten kilpailukyvyn parantamisen edellytyksenä on suomalaisen toimintakentän yhteistyö. Luovien alojen yrittäjien hyvän substanssiosaamisen lisäksi Suomeen tarvitaan yhä vahvempaa tuottaja- ja manageri-osaamista (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2007.) Kulturellis tarjoaa tätä osaamista asiakkaidensa käyttöön. 2.2 Kilpailu Kilpailevia yrityksiä samoista markkinoista ja asiakaskohderyhmistä ovat valtakunnallinen kultturin verkostopalvelu Kulttuuritori Amusa (Mikkeli), Arsnet (Turku) sekä Loisto Kulttuuripalvelut (Helsinki). Kilpailevia tuotteita ovat lisäksi OmaKaupunki.fi, www.kulttuuriakaikille.info, Kaupunkien ja kuntien kulttuuripalveluiden sivustot. Myös asiakkaiden omat nettisivut ja oma markkinointi koetaan kilpailuksi yritykselle. Lisäksi kaikki kulttuurialan yritykset ja toimijat, jotka markkinoivat tuotteitaan itse tai keskitetysti esim. lippuvälittäjien kautta. Esimerkiksi Live Nation ja EastWay. Isot konsernit ovat kilpailijoita, koska ne kilpailevat tarjonnallaan kulttuurin kuluttajan huomiosta. Samanlaista osaamista on mainos- ja viestintätoimistoilla sekä matkatoimistoilla, mutta niiden palvelukonsepti on laajempi. Kulttuurin myyntipalvelu on erikoistunut juuri kulttuuritoimijoiden markkinointiin ja asiakkaiden kulttuurituotteiden välittämiseen. Julkisella sektorilla on samanlaista tiedotuspalvelua kulttuuritoimijoille, mutta kaupunkien tai kuntien kulttuurisivustot pitävät sisällään vain yhden alueen kulttuuritoimijoiden tarjonnan ja on siten huomattavasti suppeampi palvelu kuin Kulturelliksen tuotetarjooma. 4

2.3 Toimintaympäristö Yrityksen markkinoinnin toimintaympäristöjä on kahdenlaisia. Sisäisellä toimintaympäristöllä tarkoitetaan yrityksen tiettyjä lainalaisuuksia, kuten hierarkia, ammattikieli, perinteet ja tavat. Sisäinen ympäristö vaikuttaa siihen, kuinka asiakas kokee ja näkee yrityksen. Henkilökohtaisen myyntityön merkitys korostuu markkinoinnin sisäisessä toimintaympäristössä. (Blythe 2008, 41.) Ulkoinen toimintaympäristö koostuu mikro- ja makroympäristöstä. Mikroympäristö pitää sisällään yrityksen lähiympäristön, johon kuuluvat asiakkaat, kilpailijat, alihankkijat ja yleisö. Mikroympäristö vaikuttaa läheisesti yrityksen toimintaan. (Blythe 2008, 26.) Makroympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi lainsäädäntö, kulttuurin julkisen tuen muutokset, kansainvälinen kilpailu, valuutan arvon vaihtelu sekä esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamat ongelmat/mahdollisuudet. Kulturellis ei itse suoraan pysty vaikuttamaan ulkoiseen toimintaympäristöön, mutta sen pitäisi pystyä reagoimaan muutoksiin nopeasti sekä arvioimaan mahdollisia uhkia ja mahdollisuuksia ja varautua niihin. Makroympäristö vaikuttaa myös yrityksen kilpailijoiden toimintaan. (Blythe 2008, 22.) Toimintaympäristö soveltuu hyödyntämään suhdemarkkinointia eli pitkäaikaisen asiakassuhteen luomista ja ylläpitämistä mahdollisesti koko asiakkaan elämän ajan. Tämä edellyttää yritykseltä pitkäjänteistä työtä asiakkaan luottamussuhteen luomiseksi sekä tuotteen tai palvelun muokkaamista asiakkaan tarpeiden mukaisiksi. (Blythe 2008, 6-7.) 3 LÄHTÖKOHTA-ANALYYSI 3.1 Ympäristöanalyysi Kulttuurituotannon ja markkinoinnin toimiala on kasvussa ja kehittymässä. Yhteiskuntamme on muutoksessa, ja luovasta taloudesta odotetaan uutta kasvuveturia globalisoituneessa maailmassa. Kulttuuriosaamisen ja luovuuden merkitys globalisoituvilla markkinoilla perustuu talouden ja yhteiskunnan demateriaalisaatioon, joka tarkoittaa tulevaisuuden talouden perustuvan aineettomimpiin markkinoihin. Näihin markkinoihin sisältyvät mm. tieto, taito, luovuus, 5

kokemukset, sosiaalinen pääoma ja uudentyyppiset asiakassuhteet. Erilaiset palveluratkaisut nousevat merkittävään asemaan. (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2007.) Suomen valtio on edistämässä kulttuuriteollisuutta osaksi liiketaloudellista toimintaa. Yksityisellä sektorilla ei ole vielä läheskään hyödynnetty kulttuuritoiminnan kaikkia mahdollisuuksia liike-elämässä. Luovien alojen yrittäjyyden kehittämis-strategia 2015-työryhmän raportissa määritellään keskeiseksi luovien alojen yrittäjyyden kehittämisessä yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Kun yksittäisten yritysten toimintakyky vahvistuu, ne parantavat koko toimialan ja sitä kautta myös maan talouden kilpailukykyä. Yritysten kilpailukyvyn parantamisen edellytyksenä on suomalaisen toimintakentän yhteistyö. Luovien alojen yrittäjien hyvän substanssiosaamisen lisäksi Suomeen tarvitaan yhä vahvempaa tuottaja- ja manageri-osaamista. Yrittäjyyteen liittyvää osaamista ja poikkitieteellisyyttä tulee vahvistaa. (Kauppa- ja teollisuusministeriö 2007.) 3.2. Markkinat ja kehityssuunnat Yrityksen markkinat ovat organisaatiomarkkinat. Organisaatiomarkkinat koostuvat yksilöistä tai ryhmistä, jotka hankkivat tuotteen jälleenmyyntiin, suoranaiseen käyttöön muiden tuotteiden tuotannossa tai yleisissä päivittäisissä toiminnoissa. (Anttila, 93.) Yrityksen markkinat jaetaan kahteen selvästi toisistaan käyttötarkoitukseltaan eroaviin markkinoihin, kulttuurin tuottajiin sekä kulttuurin kuluttajiin. Kulttuurin tuottajilla on tuotteen valmistus ja myyntitarve, kulttuurin kuluttajille tuotteen ostotarve. Kumpikin asiakasryhmä segmentoidaan, jotta segmenteille voidaan suunnata omat markkinointitoimenpiteet. Jaottelu perustuu asiakkaiden tarpeisiin ja sen perimmäisenä tarkoituksena on kohdentaa tuote parhaalla mahdollisella tavalla jokaiseen segmenttiin, vastaamaan ks. segmentin tarpeita. Segmentoinnin avulla markkinointia voidaan tehdä tehokkaasti ja taloudellisesti. (Blythe 2008, 73.) Yrityksen segmentointi perustuu differoituun eli selektiiiviseen markkinointiin, eli yritys segmentoi asiakkaansa ja suunnittelee segmenteille omat erilliset 6

markkinointiohjelmat. (Anttila, 2007, 96) Segmentit valitaan alueellisten sekä demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden perusteella. Kulttuurin tuottajien markkinasegmentiksi valikoituu alueellisten tekijöiden perustella pääkaupunkiseudun pienet ja keskisuuret yritykset ja yhteisöt, Kulturelliksen toimipaikan vaikutuksesta. Kulttuurin tuottaja-asiakkaita ovat pääkaupunkiseudun pienet ja keskisuuret vapaan kentän kulttuuritoimijat kuten teatterit, tanssiryhmät, musiikkiryhmät, kuorot, festivaalit, sirkusryhmät ja muut esiintyvät taiteilijaryhmät. Potentiaalisia asiakkaita on arviolta n. 500-1000 toimijaa. Kulttuurin kuluttajat eli ostajat voidaan segmentoida myös demografisten, sosiaalisten sekä psykografisten tekijöiden perustella. Psykografiset tekijät vastaavat kysymykseen miksi ostetaan, demografiset ja sosionomiset tekijät kuka ostaa (Anttila, 2007, 103.) Tämän perustella markkinointi fokusoidaan 1. matkailu- ja ravitsemusliikkeisiin, jotka ostavat kulttuuripalvelun oman tuotteensa oheispalveluksi, 2. julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelut, jotka ostavat kulttuuripalvelun kunnalliseen peruspalveluun kytkettäväksi sekä 3. yritykset ja yhteisöt, jotka ostavat kulttuuripalvelun virkistys- tai ohjelmapalveluksi omaan tapahtumaansa. Fokusointi tarkoittaa valintaa, jonka pohjalta markkinointi kohdennetaan valittuun segmenttiin tai useampaan segmenttiin. Fokusointi pitää sisällään käytännön toimenpiteet, joilla markkinointia tehdään kohderyhmän sisällä. (Blythe 2008, 74.) 3.3. Yritysanalyysi Yritys perustetaan kulttuurin- ja markkinoinnin toimialalle. Toimiala on käytännössä uudenlainen, koska yritys ei toimi pelkästään kulttuuri- ja viestintäalalla, vaan työskentelee myös tehokkaasti liike-elämässä markkinoinnin, asiakaspalvelun ja myyntityön rajapinnassa. Yritys toimii välittäjäorganisaationa kulttuuritoimijoiden ja asiakkaiden välillä. Yritys hyödyntää osaamisensa ja verkostot kulttuuri-, matkailu- ja viestintäalalla, ja yhdistää näistä tiedoista ja taidoista uudenlaisen kulttuurin markkinointipalvelun. Yrityksen tavoitteena on työllistää taiteilijoita ja tuottaa elämyksiä asiakkaille sekä helpottaa asiakkaiden ja kulttuurin kohtaamista, ts. kulttuurin saavutettavuutta. 7

3.4 Liikeidea Yritys tarjoaa asiakkaille suunnittelu-, markkinointi- ja tiedotusapua tuotteidensa myymiseen. Palvelu välittää asiakkaiden valmiit tuotteet potentiaalisille ostajille keskitetysti. Ostajat ovat myös yrityksen asiakkaita tuotantoketjun toisessa päässä. Yritys palvelee siis kahdenlaisia asiakkaita, kulttuuria myyviä ja ostavia asiakkaita. Yritys on jo verkostoitunut ostavien asiakkaiden parissa eli kanta-asiakassuhde on syntynyt. Tätä verkostoa yritys kasvattaa aktiivisesti tarjoamalla katalogin kautta tietoa, ideoita ja palvelua ostaville asiakkaille, eli kulttuurin kuluttajille. Tässä liiketoimintasuunnitelmassa asiakkaat jaetaan kulttuuritoimijoiksi ja kulttuurin kuluttajiksi. Yritys tuotteistaa sähköisen kataloginsa myyntipalveluksi, ja myy tuotepaketteja asiakkaille. Yrityksen toimialaan kuuluu myös konsultoimista sekä tapahtumien tuottamista. 3.5 Toiminnan analysointi Toiminta ja tuotteet analysoidaan SWOT- analyysiä käyttäen. Yrityksen vahvuudet (S) ovat tuore liikeidea ja innostunut sekä ammattitaitoinen yrittäjä. Vahvuuksia ovat kulttuuri- ja liiketoiminta-alan tuntemuksen yhdistäminen sekä olemassa olevat verkostot. Yrityksen tuote, sähköinen katalogi, on nopea ja tehokas verkostomarkkinointipalvelu, joka yhdistää asiakkaiden tarpeet keskitetysti. Yrityksen heikkoudet (W) ovat yrittäjän kokemattomuus yrittäjänä sekä pieni pääoma toiminnan aloittamiseksi. Yrityksen mahdollisuudet (O) ovat verkostoitumisessa. Uudenmaan alueella on monia kulttuuritoimijoita, matkailukeskuksia ja ravitsemusliikkeitä, jotka tarvitsevat lisää asiakkaita toimintansa ylläpitämiseksi tai kasvattamiseksi. Talouden mittari niin eurooppalaisella kuin suomalaisellakin tasolla osoittavat luovien toimialojen voimakkaan kehityksen viime vuosina. Yritysten määrä, niiden liikevaihto ja työllisyyden määrä on kehittynyt myönteisesti. Kun perinteisillä toimialoilla kasvukäyrät osoittavat alaspäin, niin luovilla toimialoilla suunta on kasvava. 8

Yrityksen uhat (T) ovat kasvava kilpailu sekä talouden taantuma. Julkisen sektorin kulttuuritoimijoiden valtion tukea vähennetään nimenomaan teatterialalla sekä alan oppilaitoksissa. Tämä uhka on samalla mahdollisuus alan yrittäjämäiseen kasvuun ja alalle tulevaan uuteen tilaan, kun potentiaalisten kilpailjoiden määrä vähenee. 4 MARKKINOINTISTRATEGIA 4.1. Markkinat ja tuotteet Yrityksen ydintuote on myyntipalvelun sähköinen katalogi. Kulttuuritoimija -asiakas ostaa katalogiin oman profiilin, johon linkitetään myös asiakkaan omat nettisivut. Kulturellis markkinoi asiakkaiden kulttuurituotteita ja palveluita potentiaalisille kuluttajille keskitetysti ja tehokkaasti. Koska yritys on markkinointisuunnitelman tekijän oma ja aloitusvaiheessa, markkinointisuunnitelmassa jätetään käsittelemättä kuluttajien verkostointimarkkinoinnin käytännön toimet liikesalaisuuteen vedoten. Tukituotteena Kulturellis tarjoaa kulttuuritoimijoille näkyvyyttä ja verkostoitumismahdollisuuksia katalogin kautta. Asiakkaat saavat katalogin kautta tietoa muista alan toimijoista ja heidän tuotteistansa. Katalogi toimii myös uutispalveluna ja se nostaa aktiivisesti alan tapahtumia blogisivulle. Lisäpalveluna yritys tarjoaa yhteisöille ja yksityisille myös räätälöityä kulttuuritapahtumien suunnittelu- ja tuotantopalvelua. Kulttuurimyyntipalvelu antaa lisäarvoa kulttuuritoimijan omaan markkinointiin sekä toimii asiakkaan verkostoitumispalveluna. Asiakas saavuttaa myyntipalvelun asiakkaana jatkuvaa näkyvyyttä työllensä ja voi keskittyä itse sisällön tuotantoon. Sähköisessä katalogissa voidaan tiedottaa jo hyvissä ajoin tulevista projekteista, ennen varsinaisen markkinointikampanjan aloittamista. Tulevaisuudessa sähköinen katalogi saattaa jopa alentaa kokonaismarkkinointikustannuksia. Hinta on edullinen suhteessa näkyvyyteen. Tuote asemoidaan eli tarkastellaan tuotteen sekä sen kilpailijoiden suhdetta toisiinsa samassa asiakassegmentissä. (Blythe 2008, 74.) Tuote arvotetaan hinta- 9

laatusuhteen kärkipäähän, koska täysin vastaavaa tuotetta ei ole markkinoilla. Tuote on kilpailukykyinen ja valmis markkinoille heti. Tuotteella tulee olemaan kysyntää vielä viidenkin vuoden kuluttua. Yritys tarjoaa ammattitaitoista markkinointi- ja viestintäpalvelua, asiantuntijan kokemuksella. Yritys on helposti lähestyttävä ja joustavampi kuin muut markkinointitoimistot sekä sen tuote eroaa kilpailijoista. 4.2 Markkinointitoimenpiteet Yrityksen markkina-aseman määrittäminen vaatii konkreettisia toimia. Niitä ovat kohdemarkkinoiden segmenttien määrittäminen, niiden fokusointi, asiakkaiden odotusten kartoittaminen, tuotteen kehittäminen ja imagon luominen sekä tehokas markkinointiviestintä. (Anttila, 2007, 115) 4.3 Organisaatio ja henkilöstö Yrittäjä aloittaa liiketoiminnan yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Yrittäjän osaaminen ja sen kehittäminen on yrityksen toiminnan edellytys. Yrittäjä osallistuu aktiivisesti alan koulutus- ja verkostoitumistilaisuuksiin. Yrittäjä pyytää asiakkailta säännöllisesti palautetta työstään ja järjestää tilaisuuksia, joissa yhteistyötä ja markkinointia kehitetään. 4.4 Taloudellinen asema Yritys aloittaa toimintansa, eikä sillä ole vielä liikevaihtoa eikä tulosta. Yrityksen ensimmäisen vuoden liikevaihto on perustamis- ja katelaskelmien perusteella arvioitu olevan 40 000 euroa. 5 MARKKINOINTISUUNNITELMA 5.1. Myyntitavoitteet segmenteittäin Tuotteiden myyntitavoitteet 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi KulttiFinder 20000 25000 30000 Räätälöity palvelu 1000 5000 10000 10

5.2. Tuotteistus Asiantuntijapalveluista muodostettuja palvelupaketteja kutsutaan tuotteistamiseksi. Palvelutuotteen osia ovat: Ydinpalvelu, lisä eli liitännäispalvelu sekä tukipalvelu. Kulturellin peruspalvelu on liiketoiminnan ydin ja se kertoo, mitä yritys toimintaajatuksensa ja liikeideansa perusteella ensisijaisesti tekee. Lisäpalvelu eli tuotteen lisätoiminnot (nostot etusivulle lisähintaan) täydentävät ydinpalvelua. Myös räätälöity suunnittelu- ja tuottamispalvelu on yrityksen lisäpalvelua. Tukipalvelulla eli seurannalla ja yhteydenpidolla tehdään palvelusta asiakkaalle mahdollisimman miellyttävä. Tukipalvelulla yritys hankkii lisäarvoa palvelulle (Anttila 2007, 137.) Yrityksen tuote, sähköinen markkinointikatalogi, tuotteistetaan myyväksi ja hintansa arvoiseksi palveluksi. Tuote brändätään ja sille luodaan markkina-arvo nimen, hinnan, valmistajan ja promootion kautta kuluttajien mieleen. Brändin ulkoisia ominaisuuksia ovat tuotteen nimi, logo ja visuaalinen ilme. (Blythe 2008, 133-135.) Tuote lanseeraataan nimellä KulttiFinder. Markkinointiviestintä kulminoituu brändiin. Se luo kuluttajalle mielikuvan tuotteen laadusta, hinnasta, oletetusta toimintakyvystä ja statuksesta. Brändi erottaa tuotteen muista kulttuurin sähköisistä markkinointipalveluista, se luo tuotteesta persoonallisen (Blythe 2008, 145.) 5.3 Hinta KulttiFinderin hinta on 150 euroa/vuodessa. Asiakas saa käyttöönsä ylläpitotunnukset, jolla hän päivittää itse ostamiaan sivuja. Siten ne ovat aina ajantasaiset. Lisämaksusta asiakas voi ostaa tietyn määrän verran näkyvyysnostoja ja uutisia KulttiFinderin - etusivulle. 5.4 Jakelu Yritys myy omaa palveluansa asiakkaille henkilökohtaisesti. Tuotteen jakelu tapahtuu sähköisesti yrityksen ylläpitämien verkkosivujen kautta, jonne asiakas toimittaa tarvitsemansa tiedot itse omasta toimipisteestä käsin internetverkon kautta. 11

5.5 Viestintä 5.5.1 Myyntityö Yrityksen liikeideaa ja tuotetta markkinoidaan asiakkaille henkilökohtaisesti suoramarkkinoinnin keinoin (sähköposti, puhelinsoitto). Kun asiakas on kontaktoitu, seuraava askel on sopia tapaaminen eli myyntiesittely asiakkaan luokse. Koska ydintuotetta voidaan esitellä verkossa, esittely voidaan järjestää myös epävirallisimmissa tapaamispaikoissa, kuten tapahtumissa ja lounastapaamisilla. Jos asiakas toivoo räätälöityä kulttuurin tuottamispalvelua, asiakkaan kanssa sovitaan kartoitetaan mahdollinen työ ja siihen käytettävät resurssit. Tapaamisen jälkeen yritys tekee tarjouksen asiakkaalle. 5.5.2 Mainonta Ensimmäisen toimintavuoden mainonta kohdennetaan sosiaaliseen mediaan. Yrityksen palvelukonsepti lanseerataan myös sosiaalisessa median verkostoitumispalveluissa. Yritykselle perustetaan yhteisösivusto Facebook sekä Linkedln-palveluihin sekä avataan tili Twitteriin. Yrityksen nettisivuilla on myös blogi ja uutisosio. Asiakas voi ostaa blogiin ja uutisnostoihin näkyvyysostoja. Yritys ostaa lisäksi mainostilaa yhteisösivuilleen Facebookissa. Yritys tiedottaa uudesta palvelusta alan ammattilehtien sekä sähköisen median kautta mahdollisten haastattelupyyntöjen muodossa. Ammattilehtiä ovat mm. TaKU ry, Journalistilehti sekä Rondo ja sähköisiä medioita Cult24. Yrityksen mainontavälineitä ovat verkkosivujen lisäksi käyntikortit 5.5.3 SP Kuluttajiin suunnattuja myynninedistämistoimenpiteitä ovat kampanjat. (Anttila 2007, 306). Tuotetta myydään avajaistarjoushinnalla ensimmäisen kahden kuukauden ajan. Teemakampanjoita toteutetaan sesonkiajan (kesä, joulu) ulkopuolella. Lisäksi yritys luo ja vahvistaa tunnettuuttaan markkinoilla olemalla mukana esittelemässä toimintaansa erilaisilla messuilla ja verkostoitumistapahtumissa (Anttila, 2007, 311). 12

Kulturellis neuvottelee lisäksi sponsoriyhteistyöstä FonectaFinderin kanssa. 5.5.4 PR Yritys hyödyntää suhdetoimintaa eli PR-toimintaa, jonka tavoitteena on luoda tunnettuutta sekä muuttaa kielteisiä asenteita ja niiden syitä (Anttila, 2007, 319). Yrityksen palvelu perustuu henkilökohtaiseen myyntityöhön. Myyntityö sisältää asiakkaiden muistamiset myyntihetkellä sekä säännöllisesti sen jälkeen. Asiakkaille järjestetään myös verkostoitumistapaamisia, mm. yhteisiä koulutustapahtumia. 5.6 Markkinoinnin organisaatio ja henkilöstö Yritys ei palkkaa ulkopuolista markkinointityövoimaa ensimmäisen toimivuoden aikana. Yrityksen ensimmäisen toimivuoden jälkeen työvoimatarve kartoitetaan uudelleen ensimmäisen vuoden tuloksen ja resurssien riittävyydeen perusteella. Mahdolliselle tulevalle markkinoinnin henkilöstölle vaatimukset ovat alan korkeakoulututkinto ja kokemus kulttuurialan- sekä myyntityön parista, asiakasystävällisyys, vuorovaikutustaidot, kiitettävä suomenkielen taito sekä hyvät atk-taidot. Kulttuurialan ja markkinointialan osaajia on markkinoilla riittävästi. Rekrytointia tehtäessä tulee huomioida osaajan moitteeton tausta sekä motivaatiotaso työhön. 5.7 Budjetti Ensimmäisen toimintavuoden markkinointibudjetti on 5 000 euroa. Siihen sisältyy yrityksen logon suunnittelu sekä verkkoalustan visuaalisen ilmeen rakentaminen sekä muut painatuskulut. Markkinointia keskitetään printtimainontaan pääkaupunkiseudun alueella. 13

6 TIIVISTELMÄ Tulevaisuudessa kulttuurin ja liike-elämän yhdistyvät erilaisissa välittäjäorganisaatiossa. Kulturellis on tällainen innovatiivinen välittäjäyritys. Välittäjäorganisaation tehtävänä on edistää kontakteja yrityselämän sekä taide- ja kulttuuritoimijoiden välillä. Uudenlaisia organisaatioita, innovaatioita ja yrittäjyyttä tarvitaan luovan talouden vetureiksi, joita julkinen talous vakaasti tukee. Kulttuurituottajan näkökulmasta luova talous on haasteellinen pelikenttä, jossa rohkeilla pelinavauksilla ja yhteistyöllä saavutetaan pitkällä tähtäimellä hyvinvoinnin sekä kestävän kehityksen tavoite. Kulttuurialan yrityksillä on kysyntää, ja ne voivat myös olla kasvuyrityksiä. Kasvuyrittäjyydessä vaaditaan pitkälle vietyä liikeidean hiomista, tuotteistamista ja markkinointia, verkostoitumista ja sekä tuotteen että yrityksen kehittämistä ja kilpailukyvyn nostamista. Kulturellis ei tavoittele kuuta taivaalta, sen kannukset ovat tukevasti maassa kiinni. Pitkäjänteisellä työllä Kulturellis-yrityksellä on kuitenkin loistavat mahdollisuudet kasvaa markkinoilla tunnetuksi ja luotettavaksi kultturialan markkinointi- ja myyntiorganisaatioksi. Yrityksen tavoitteena on ensimmäisen vuoden aikana tehdä itseään näkyväksi ja rakentaa vakaa asiakaspohja, jota se lähtee seuraavina vuosina rohkeasti kasvattamaan. Kasvu mahdollistaisi yrityksen yhtiömuodon uudelleen arvioinnin ja mahdollisesti lisätyövoiman hankkimisen. 14

LÄHTEET Anttila, Mai & Iltanen Kaarina 2007. Markkinointi. WSOY. Blythe, Jim 2008. Essentials of Marketing. Pierson Education Limited. Kaunisharju, Kirsi & Tarjanne, Petra 2007. Raportti Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015. Kauppa- ja teollisuusministeriö. KTM-julkaisuja 10/2007 Viitattu 24.5.2012 http://www.tem.fi/files/19795/luovat_alat.pdf. Viitattu 24.5.2012. 15