Tampereen yliopisto Ympäristöraportti 2009

Transkriptio

1 Tampereen yliopisto Ympäristöraportti 2009 Kuva: Anna-Kaisa Järvelä

2 Sisältö Tiivistelmä... 1 Lukijalle Johdanto Energiankulutus Lämmönkulutus Sähkönkulutus Toimenpiteet energiankulutuksen vähentämiseksi Vedenkulutus Materiaalinkulutus ja ympäristömyötäiset hankinnat Paperinkulutus Toimistotarvikkeiden kulutus Pesuaineiden kulutus Materiaalinkulutuksen vähentäminen ja ympäristömyötäisten ja energiatehokkaiden hankintojen edistäminen Jätteen määrän vähentäminen ja lajittelun tehostaminen Jätemäärät vuonna Jätekustannukset vuonna Toimenpiteet jätemäärien vähentämiseksi Liikenteen aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentäminen Kampusalueiden yleisen viihtyvyyden kehittäminen Yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan ympäristötietämyksen lisääminen Kestävää kehitystä edistävän opetuksen ja tutkimuksen kehittäminen Ympäristöpäämäärien toteutuminen ja kehittämisehdotukset tulevalle suunnitelmakaudelle Liite 1. Lämmönkulutuksen vuositilasto Liite 2. Sähkönkulutuksen vuositilasto Liite 3. Vedenkulutuksen vuositilasto

3 Tiivistelmä Tässä ympäristöraportissa on arvioitu vuoden 2009 lisäksi koko nykyisen ympäristöryhmän toimikautta ( ). Raportti etenee ympäristösuunnitelmaan kirjattujen päämäärien mukaan. Lopuksi esitetään ympäristöryhmän kehittämisehdotuksia uudelle ympäristösuunnitelmakaudelle Vuonna 2009 yliopistossa tehtiin lukuisia toimenpiteitä ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Paperinkulutus laski huomattavasti edellisestä vuodesta ollen enää 12 riisiä henkilötyövuotta kohden. Ympäristösuunnitelmaan kirjattu tavoite paperinkulutuksen vähentämisestä toteutui. Sekä yliopiston hallinnossa että opiskelijapalveluissa sähköisten prosessien ja palveluiden käyttö lisääntyi edelleen. Esimerkiksi sähköisten tenttien määrä kasvoi voimakkaasti, koska kaikki keskitetysti järjestetyt kesätentit toteutettiin sähköisinä. Yliopiston isoissa kiinteistöissä lämpöenergian kulutus sekä sähkönkulutus pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla, vaikka kulutusseurannan piiriin tuli elokuusta lähtien lisää yliopiston toimintoja. Ympäristösuunnitelmaan kirjattuja tavoitteita ei kuitenkaan vielä saavutettu. Vuonna 2009 yliopiston tilapalveluyksikkö ja TAY-Palvelut Oy aloittivat yhteiset kiinteistönhoitokokoukset, joissa pyritään kiinteistöautomaation avulla vähentämään energiankulutusta isoissa kiinteistöissä. Lisäksi yliopisto vaihtoi vierasasuntojen sähkön vihreään sähköön sekä teki uusien kiinteistöjen, Arvon ja Virran, sähkösopimuksen Ekosähköstä. Yliopiston toiminnassa syntyneiden jätemäärien tarkastelu osoittaa kuivajätteen määrän laskeneen hieman ja hyötyjätteiden osuuden kasvaneen. Vuonna 2009 yliopiston Päätalolla otettiin käyttöön kierrätyshuone, joka on avoin opiskelijoille ja henkilökunnalle. Lisäksi Päätalon pääaulaan perustettiin kaikille avoin kirjojen kierrätyshylly. Yliopiston verkossa toimiva kirpputori oli edelleen vilkkaassa käytössä. Yliopiston ympäristöryhmä kokoontui vuonna 2009 kahdeksan kertaa ja vieraili viidellä laitoksella. Lisäksi ympäristöryhmä laati kannanoton Tampereen seutukunnan ilmastostrategiaan sekä yliopiston valmistella olleeseen strategiaan. 1

4 Lukijalle Tampereen yliopiston nykyinen ympäristösuunnitelma on hyväksytty ja se on voimassa vuoden 2010 loppuun. Ympäristösuunnitelmassa on asetettu yliopiston ympäristöpäämäärät sekä järjestetty suunnitelman toimeenpano ja seuranta, joista yliopiston ympäristöryhmä on vastuussa. Tässä vuotta 2009 koskevassa ympäristöraportissa tarkastellaan ympäristösuunnitelman mukaisesti yliopistolle asetettuja ympäristöpäämääriä sekä seurantamittareita, jotka kuvaavat yliopiston toiminnassa vuosittain kuluneita energian, veden, aineiden ja hankittujen materiaalien määriä sekä syntyneitä jätemääriä. Koska käsillä on nykyisen ympäristöryhmän viimeinen seurantaraportti, tarkastellaan raportissa laajemminkin ympäristöryhmän toimikautta. Raportin laatimisen haasteena on edelleen ollut vertailukelpoisten tietojen saaminen, joskin tietojen keräämisessä ja tilastoinnissa on päästy myös eteenpäin. Erityisesti liikenteeseen liittyvien tilastotietojen puuttuminen on valitettavaa, koska yliopiston toiminta aiheuttaa päivittäin paljon liikennettä. Ympäristöryhmä jättää raportin tiedoksi yliopiston johdolle ja hallitukselle. Tampereella Johanna Kujala, puheenjohtaja Saana Raatikainen, sihteeri Kati-Jasmin Kosonen Anna Ulvinen, opiskelijajäsen Kari M. Mattila Jani Raitanen Erkki Launonen, TAY-Palvelut Oy:n edustaja Jukka Vuorjoki, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n edustaja 2

5 1 Johdanto Tampereen yliopistolle rehtorin nimeämä ympäristöryhmä on ohjannut, kehittänyt ja arvioinut yliopiston ympäristösuunnitelmaa kolme lukuvuotta. Tänä aikana ympäristöryhmän toiminta on vakiintunut. Toiminta on ollut moninaista ja sille on muotoutunut vuosittainen rytmi, jota havainnollistetaan kuviossa 1. Ympäristöryhmän toimintaan on sisältynyt ympäristötoiminnan suunnittelu ja ympäristösuunnitelman tavoitteiden toteutumisen arviointi, lausuntojen laatiminen, sidosryhmätoiminta ja tapahtumien järjestäminen. Sidosryhmätoiminta Sisäinen * laitosvierailut * ympäristövastaavien tapaamiset * työryhmät, esim. Reilun kaupan kannatustyöryhmä Ulkoinen * osallistuminen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumin ja yliopistohallinnon ympäristöverkoston toimintaan * seminaarien järjestäminen yhteistyössä muiden yliopistojen ja alueellisten toimijoiden kanssa Arviointi * ympäristösuunnitelman ja -ohjelmien toteutumisen tarkastelu * tilastojen kokoaminen ympäristöpäämääristä * ympäristöraportin laatiminen Toiminta yliopistolla * ympäristövaikutuksia vähentävät toimenpiteet - kiinteistönhoito, hallinto, opetus & tutkimus * teemapäivät (pyöräilypäivä, energiansäästöviikko), -viikot ja tapahtumat Kuvio 1. Ympäristöryhmän toiminnan osa-alueet Käsillä oleva ympäristöraportti on ympäristöryhmän kolmas raportti. Raporttien laadinnan haasteena on ollut yhtäältä tilastotietojen saatavuus sekä toisaalta saatavilla olevien tilastojen puutteellisuus. Tämä johtuu siitä, että erilaisia raportointi- ja seurantaohjelmia on suunnitelmakauden aikana vasta otettu käyttöön tai niihin on tullut muutoksia, joka vaikeuttaa vertailua eri vuosien välillä. Tilastoja on myös koottava eri lähteistä. Kaikista ympäristöpäämääristä ei vielä ole ollut mahdollista saada seurantatietoa. Ympäristöryhmän näkemyksen mukaan erityisen valitettavaa seurantatietojen puuttuminen on liikenteeseen liittyvien ympäristövaikutusten osalta. Yliopiston mahdollisuus vaikuttaa kiinteistön aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin on edelleen rajallinen. Esimerkiksi energiakatselmoinneista tai energiankulutukseen vaikuttavista investoinneista päättää kiinteistön omistaja. Lisäksi investointien kustannukset ja niistä saatavat säästöt kohdistuvat usein eri tahoille. Tämä ei kannusta investointien tekemiseen. Ympäristöryhmä on kuitenkin toiveikas, että yliopistouudistus tuo yliopistolle lisää mahdollisuuksia vaikuttaa kiinteistöjen ympäristönäkökohtiin. 3

6 Ympäristösuunnitelman mukaan ympäristöryhmän tehtävänä on myös edistää Tampereen yliopiston mainetta ympäristöasiat huomioivana yliopistona. Ympäristöryhmän rooliin kuuluukin keskeisenä osana ulkoinen sidosryhmätoiminta. Ympäristöryhmä oli aloitteen tekijänä kahden Itämeren tilaan liittyvän seminaarin järjestämisessä vuonna Lisäksi ympäristöryhmä on pitänyt yhteyttä Tampereen kaupunkiin keskustan kevyenliikenteen kehittämisestä sekä antanut lausuntonsa Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiasta. Ympäristöryhmä on myös ehdottanut ympäristökummin nimeämistä Tampereen yliopistolle. Syksyllä 2009 ympäristöryhmä laati lausunnon yliopiston valmisteilla olleeseen strategiaan. Kuluvan toimintakauden aikana kiinnostus Tampereen yliopiston Ekokampustoimintaa kohtaan on lisääntynyt. Ympäristökoordinaattori on esitellyt Ekokampustoimintaa yliopistohallinnon ympäristöverkoston sekä korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumin tapaamisissa. Ekokampustoimintaan on käynyt tutustumassa Turun seudun korkeakouluja, Itäsuomen yliopiston opiskelijoita ja Oulun ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen koordinaattori. Vuonna 2010 Ekokampustoimintaa on kutsuttu esittelemään kahteen seminaariin Poriin ja Kuopioon. Tässä raportissa tarkastellaan seuraavien Tampereen yliopiston ympäristösuunnitelmassa asetettujen päämäärien toteutumista. Energiankulutuksen vähentäminen Vedenkulutuksen vähentäminen Ympäristömyötäiset ja energiatehokkaat hankinnat Materiaalinkulutuksen vähentäminen Jätteen määrän vähentäminen ja lajittelun tehostaminen Liikenteen aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentäminen Kampusalueiden yleisen viihtyvyyden kehittäminen Yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan ympäristötietämyksen lisääminen Kestävää kehitystä edistävän opetuksen ja tutkimuksen kehittäminen 4

7 2 Energiankulutus Tässä raportissa esitettävissä laskelmissa ovat lämmönkulutuksen osalta mukana seuraavat yliopistokiinteistöt tai toimitilat: Päätalo, Pinni A ja Pinni B, Linna, Atalpa, Tampereen normaalikoulu, Tylli/Virta, K-rakennus/Arvo, B-rakennus, T-rakennus ja Hämeenlinnan kiinteistöt (opettajankoulutuslaitos ja normaalikoulu). Sähkönkulutusseurannassa on edellä mainittujen kiinteistöjen lisäksi mukana Solu- ja kudosteknologiakeskus Regean toimitilat. K-rakennus sekä Tylli jäivät pois yliopiston käytöstä ja yliopiston toiminta siirtyi uusiin Arvo ja Virta kiinteistöihin. Yliopiston käyttämä lämpöenergia tulee Tampereen kaupungin sähkölaitokselta, ja se tuotetaan pääosin maakaasulla, turpeella sekä puulla. Isojen yliopistokiinteistöjen sähkön yliopisto osti vuonna 2009 Senaatti-kiinteistöjen kilpailuttamasta sähköpoolista. Tästä sähköstä 32 % on tuotettu uusiutuvilla energiamuodoilla. Pienten vuokrakohteiden Vihreän sähkön toimittaa Tampereen kaupungin sähkölaitos. Vuonna 2009 valmistuneiden Arvo ja Virta kiinteistöjen sähkön yliopisto ostaa Hanselin puitesopimuksen kautta. Arvon ja Virran sähkö on Fortumin ekomerkittyä sähköä, joka tuotetaan 100 % uusiutuvilla energiamuodoilla. 2.1 Lämmönkulutus Vuonna 2009 yliopiston isoissa kiinteistöissä kului kaukolämpöä noin MWh (absoluuttinen kulutus). Kulutus kasvoi vuoteen 2008 verrattuna MWh (Liite 1). Normeerattu lämmönkulutus kasvoi kuitenkin vain 94 MWh, joten olosuhteet huomioiden lämmönkulutus pysyi ennallaan. Normeerattujen kulutuslukujen osalta on huomattava, että vuodesta 2008 lähtien kulutusluvut perustuvat vuosien lämmitystarvelukujen vertailukauteen. Aiempien vuosien normeeratut kulutusluvut perustuvat vertailukauteen Lämmön ominaiskulutus vaihtelee eri kiinteistöissä (Liite 1). Vuonna 2009 alhaisin ominaiskulutus oli Pinni A:ssa (20,0 kwh/m 3 ) ja korkein B-rakennuksessa, jossa kulutus kuitenkin laski (78,6 kwh/m 3 ). Yliopiston ympäristösuunnitelmassa lämmönkulutuksen tavoitteena on, että yliopistokiinteistöjen yhteenlaskettu lämmön ominaiskulutus laskee 33 kwh:iin/m 3 vuoteen 2010 mennessä. Vuonna 2009 yhteenlaskettu ominaiskulutus oli 37,6 kwh/m 3, joten asetettua tavoitetta ei vielä saavutettu. Lämmön ominaiskulutusta nostaa se, että vanhoista kiinteistöistä (B-rakennus ja Hämeenlinnan kiinteistöt) puuttuu lämmön talteenotto. Vuoden 2009 lämmön ominaiskulutuksen osalta on myös huomattava, että kulutusta on verrattu samaan tilavuuteen kuin vuonna Arvo ja Virta kiinteistöjen tilavuus on kuitenkin suurempi kuin K- rakennuksen ja Tyllin. Lisäksi uusien kiinteistöjen myötä kulutusseurannassa on aiempaa suurempi osa yliopiston toiminnoista. Loppuvuoden suurempi kulutus vertautuu siten todellista pienempään tilavuuteen. 2.2 Sähkönkulutus Yliopiston kiinteistöjen sähkönkulutus vuonna 2009 oli MWh. Luvussa ovat mukana sekä yliopiston isot kiinteistöt (Liite 2) että pienet vuokrakohteet. Isojen kiin- 5

8 teistöjen sekä Regean yhteenlaskettu sähkönkulutus kasvoi vain hieman vuoteen 2008 verrattuna (197 MWh). Yliopiston ympäristösuunnitelman tavoitteena on, että yliopistokiinteistöjen yhteenlaskettu sähkön ominaiskulutus pysähtyisi vuoden 2006 tasolle 23 kwh:iin/m 3 vuoteen 2010 mennessä 1. Vuonna 2009 isojen yliopistokiinteistöjen yhteenlaskettu sähkön ominaiskulutus oli 24,1 kwh/m 3 (Liite 2), joten tavoitetta ei vielä saavutettu. Vuoden 2009 ominaiskulutuslukujen osalta on otettava huomioon sama seikka kuin lämmön ominaiskulutusluvun osalta. Vuoden 2009 kulutusta on verrattu samaan kokonaistilavuuteen kuin vuonna 2008 huolimatta siitä, että Arvo ja Virta kiinteistöt korvasivat elokuussa tilavuudeltaan pienemmät K-rakennuksen ja Tyllin. Lisäksi Virta ja Arvo kiinteistöjen myötä sähkönkulutuksen seurantaan tuli aiempaa enemmän yliopiston toimintoja. Vasta vuonna 2010 nähdään, mikä on näiden kiinteistöjen sähkön ominaiskulutus sekä niiden vaikutus ominaiskulutuksen mittariin. Eri kiinteistöjen ominaiskulutuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia (Liite 2). Yliopisto maksoi sähköstä noin euroa vuonna Kustannuksissa ovat mukana myös pienet vuokrakohteet. Kustannukset pysyivät suurin piirtein vuoden 2008 tasolla, vaikka loppuvuonna kulutusseurantaan tuli lisää yliopiston toimintoja. 2.3 Toimenpiteet energiankulutuksen vähentämiseksi Vuonna 2009 toteutuivat seuraavat energiankulutuksen vähentämiseen liittyvät tavoitteet: Lämmön- ja sähkönkulutuksen tilastoja ylläpidettiin (TAY-Palvelut Oy ja tilapalveluyksikkö) Lämmityskausitiedote jaettiin yliopistolaisille keväällä ja syksyllä (TAY- Palvelut Oy ja tilapalveluyksikkö) Tilapalveluyksikkö ja TAY-Palvelut Oy aloittivat kiinteistönhoitokokoukset, joissa pyritään kiinteistöautomaation avulla vähentämään kiinteistöjen ilmanvaihtoon ja valaistukseen kuluvaa energiaa Vietettiin kansallista energiansäästöviikkoa Sähkönkulutuksen vähentämisestä keskusteltiin ympäristöryhmän laitoksille ja yksiköihin tekemillä vierailuilla 1 Ominaiskulutustavoite on ilman Regean kulutusta ja koskee vain yliopiston isoja kiinteistöjä. Vaikka Solu- ja kudosteknologiakeskus Regean sähkönkulutus on mukana seurantataulukossa, sitä ei ole otettu mukaan tavoitelukuun, koska yksikön suuri ominaiskulutus vääristäisi tulosta suhteettomasti. Sähkön ominaiskulutus on Regeassa suuri, koska toiminta vaatii erityistiloja, joiden ylläpito kuluttaa paljon sähköä. 2 Veroton hinta 6

9 3 Vedenkulutus Vedenkulutuslaskelmissa ovat mukana seuraavat yliopiston kiinteistöt: Päätalo, Pinni A ja Pinni B, Linna, Atalpa, Tampereen normaalikoulu, Tylli/Virta, K-rakennus/Arvo, B-rakennus, T-rakennus ja Hämeenlinnan kiinteistöt (normaalikoulu ja opettajankoulutuslaitos). Vuonna 2009 edellä mainituissa kiinteistöissä kului vettä noin m 3 (Liite 3). Kulutus laski vuoden 2008 kulutuksesta noin m 3. Veden ominaiskulutus eri kiinteistöissä vaihtelee kuitenkin paljon. Alhaisin ominaiskulutus vuonna 2009 oli Tampereen normaalikoululla (35,3 l/m 3 ). Virran alhainen ominaiskulutusluku johtuu siitä, että kulutus vertautuu kolme kertaa suurempaan kuutiomäärään kuin vuoden 2008 Tyllin kulutus. Virtaan muutti henkilökuntaa Tyllin lisäksi Tullin alueen vuokratiloista, joiden vedenkulutus ei ole aiemmin ollut mukana seurannassa. Kulutuksen seurannan kannalta on myönteistä, että nyt aikaisempaa suurempi osa yliopiston toiminnasta on kulutusseurannan piirissä. Korkein veden ominaiskulutus oli B-rakennuksessa (177,6 l/m 3 ), jonka korkea kulutus johtuu lääketieteellisestä toiminnasta. Kaikissa isoissa yliopistokiinteistöissä vedenkulutukseen vaikuttavat ravintolat. Atalpan ominaiskulutukseen vaikuttavat liikuntatilat. Yliopiston ympäristösuunnitelman tavoitteena on, että yliopistokiinteistöjen yhteenlaskettu veden ominaiskulutus vuonna 2010 on 75 l/m 3. Vuonna 2009 yhteenlaskettu veden ominaiskulutus edellä mainituissa kiinteistöissä oli 79,6 l/m 3 (Liite 3). Kuten sähkön ja lämmön kohdalla, myös veden ominaiskulutusluvun laskennassa tilavuutena on käytetty vuoden 2008 tilavuutta. 7

10 4 Materiaalinkulutus ja ympäristömyötäiset hankinnat 4.1 Paperinkulutus Kopiopaperi Vuonna 2009 yliopiston laitokset ja yksiköt tilasivat keskusvarastolta riisiä valkoista A4 kopiopaperia. Kulutus laski edellisestä vuodesta merkittävästi, riisiä. Henkilötyövuosiin suhteutettuna kulutus oli 12,0 riisiä ja se laski vuoteen 2008 verrattuna 1,9 riisiä (Kuvio 2). A4 kopiopaperinkulutus / henkilötyövuosi ,1 19,0 20,6 17,6 17,4 16,4 17,1 16, ,1 14,3 13,9 12,0 10. Tavoitetaso riisiä / henkilötyövuosi Kuvio 2. Yliopiston A4 kopiopaperinkulutus/henkilötyövuosi Tietokoneluokissa sekä aulatilojen kopiokoneissa käytettiin vuonna 2009 noin riisiä kopiopaperia. Paperinkulutus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 500 riisiä. Tietokonekeskus seuraa tietokoneluokkien tulostusmääriä Pcounter-ohjelman avulla. Ohjelmaa käytetään opiskelijoiden käytössä olevien tulostuskiintiöiden laskemiseen. Seurannan mukaan tulostusmäärät tietokoneluokissa kasvoivat hieman vuodesta Tulostusmäärät eivät kuitenkaan suoraan kerro paperinkulutuksesta. 3 3 Pcounter-ohjelma vähentää tulostuskiintiötä yksipuolisesta tulosteesta yhdellä ja kaksipuolisesta kahdella. Jos kaikki tulosteet olisivat kaksipuolisia, tietokoneluokkien paperinkulutuksen saisi selville jakamalla tulostusmäärän kahdella. Todennäköisesti tulostusmäärässä on kuitenkin mukana myös yksi- 8

11 Vuonna 2009 paperinkulutus laski huomattavasti muutamalla laitoksella (tietojenkäsittelytieteiden laitos, lääketieteen laitos sekä terveystieteen laitos). Muilla laitoksilla ja yksiköillä kulutus joko laski tai nousi jonkin verran. Siirtyminen sähköisiin prosesseihin vaikuttaa paperinkulutukseen yliopiston koko laitos- ja yksikköhallinnossa. Tästä huolimatta sekä absoluuttinen että henkilötyövuosiin suhteutettu kopiopaperinkulutus vaihtelevat edelleen yliopiston eri yksiköiden kesken. Vaikka paperinkulutukseen vaikuttanevat tutkimushankkeiden sekä jatko-opiskelijoiden määrät, kyse on myös tavoista ja tottumuksista käyttää paperia. Henkilötyövuosiltaan samankokoisilla laitoksilla voi olla huomattavia eroja paperinkulutuksessa. Kirjaston paperinkulutus väheni 635 riisillä vuonna Suurin osa paperinkulutuksen vähenemisestä selittyy asiakastulostimien ja kopiokoneiden ulkoistamisella Juvenes Printille syyskuussa 2009, sillä paperi tulostimiin tulee Juvenekselta. Juvenes Printin arvion mukaan kirjaston tulostimissa ja kopiokoneissa kului paperia noin 400 riisiä. Terveystieteiden laitoksella paperinkulutus väheni 32 %:lla vuoteen 2008 verrattuna. Vuonna 2009 laitoksella yleistyi Moodlen käyttö perusopetuksessa, johtamiskoulutuksessa sekä hallinnossa. Yliopiston ympäristösuunnitelman tavoitteena on kopiopaperin kulutuksen laskeminen 13 riisiin/henkilötyövuosi vuoden 2010 loppuun mennessä. Vuonna 2009 kopiopaperinkulutus henkilötyövuotta kohden oli 12 riisiä, joten ympäristösuunnitelmaan asetettu tavoite saavutettiin ja ylitettiin vuonna Paperinkulutuksen vähenemiseen on vaikuttanut erityisesti hallinnon prosessien sähköistäminen. Saniteettipaperi TAY-Palvelut Oy seuraa saniteettipaperin kulutusta yliopiston niissä kiinteistöissä, joissa TAY-Palvelut Oy:llä on palvelusopimus yliopiston kanssa. Vuoden 2009 kulutuksen vertailua aikaisempiin vuosiin vaikeuttaa se, että Tampereen normaalikoulu siirtyi TAY-Palvelut Oy:n siivouskohteeksi syksyllä Lisäksi Virta kiinteistön tilat ovat aiemmin siivouksessa olleita tiloja (Tylli) isommat, eli siivottavan tilan määrä kasvoi 4. Näistä syistä johtuen kulutusmääristä ei kannata esittää tilastoa. Saniteettipaperin absoluuttinen kulutus oli noin kg ( käsipyyhe- ja wcpaperirullaa). TAY-Palvelut Oy kilpailutti saniteettitilojen käsipyyhejärjestelmät syksyllä 2009, ja sopimus 20 rullapyyhejärjestelmästä tehtiin Lindström Oy:n kanssa Rullapyyhejärjestelmät asennettiin vuoden 2010 alussa Päätalon pääaulan, ala-aulan sekä Linnan -1 kerroksen isoihin yleisövessoihin. 4.2 Toimistotarvikkeiden kulutus Taulukossa 1 esitetään muutamien yliopiston keskusvarastolta vuosina tilattujen toimistotarvikkeiden määriä. Taulukosta on nähtävissä, että uudet tulostimet puolisia tulosteita, joten kuluneen paperin määrää ei voi suoraan päätellä Pcounter ohjelman antamasta tulostusmäärästä. 4 Aiemmin siivouksessa olleilla tiloilla tarkoitetaan tässä niitä Tullin alueen vuokratiloja, jotka olivat TAY-Palvelut Oy:n siivouksessa. 9

12 hankitaan useimmiten värilasereina. Mappien hankinnat vähenivät edelleen ja määrä puolittui vuoteen 2007 verrattuna. Tallenteista cd-levyjen hankinta laski 10 % vuoteen 2008 verrattuna. Tilalle hankittiin muistitikkuja, joiden kapasiteetit kasvoivat edelleen. Alle gigatavun kokoisia muistitikkuja ei ostettu enää ollenkaan ja suurin muistitikku on kapasiteetiltaan jo 16 GB. Taulukko 1. Keskusvarastolta vuosina tilattuja toimistotarvikkeita 5 Kpl Värikasetit Muutos % edellisestä vuodesta mustesuihkukirjoittimiin ,4 m-v laserkirjoittimiin, telefaxeihin ym ,0 värilaserkirjoittimiin ,0 PP-muoviset A4-mapit ,0 Muistitikut yhteensä ,3 128 MB ,0 256 MB ,0 512 MB ,0 1 GB ,7 2 GB ,4 4 GB ,6 8 GB ,0 16 GB CD-levyt ,0 DVD-levyt ,4 Keskusvaraston valikoimassa on ekotuotteita eli ympäristömyötäisiä tuotteita mahdollisuuksien mukaan. Lähes kaikki mapit ovat poltettavaksi kelpaavaa polypropeenimuovia, kaikki valkoinen 80 gramman kopiopaperi on ympäristömerkittyä ja paristoista suurin osa on ympäristölle vaarattomia alkaliparistoja. Lisäksi ekotuotteita löytyy seuraavista tuoteryhmistä: kertakäyttöastiat, hakulehdet, kalvot, kansiot, kirjekuoret, kirjepussit, kynät, lehtikotelot, lehtiöt, paperiliimat, muovitaskut, toimistopaperit, taulupaperit, teipit, vihot ja värikasetit. Materiaalihallinnon ympäristöohjelmassa on asetettu tavoitteeksi ekotuotteiden lisääminen. Taulukossa 2 on esitetty yliopistolle vuosina hankittujen laitteiden määrät. Kopiokoneilla tarkoitetaan monitoimilaitteita, jotka toimivat myös verkkotulostimina sekä skannereina. Niiden hankintamäärä lähes kaksinkertaistui vuoteen 2008 verrattuna. Sen sijaan kirjoittimien eli pelkkään tulokseen tarkoitettujen laitteiden hankinnat vähenivät edelleen. 5 PP-muoviset tarkoittaa polypropeenimuovisia kansioita, joiden materiaali ei sisällä ympäristölle haitallista PVC:tä. 10

13 Taulukko 2. Yliopistolle hankitut laitteet (Hankintayksikkö/HK ) Työasemat Näytöt Kirjoittimet Kopiokoneet Yliopisto hankkii laitteet valtion yhteishankintayksikkö Hanselin puitesopimusten piiristä. Keväästä 2008 lähtien Hansel on edellyttänyt laitetoimittajiltaan energiatehokkuudesta kertovan Energy Star -merkin kriteerien täyttämistä. Vanhojen sopimusten osalta Hansel pyysi toimittajia merkitsemään hinnastoihin ne laitteet, jotka täyttävät merkin kriteerit. Vuosina yliopistolla Ricoh Oy teki yliopistolla tulostuksen kartoitusta 6. Kartoituksella kerättiin tietoa tulostuksesta ja kopioinnista aiheutuvista kustannuksista ja keinoista kustannusten vähentämiseksi. Kartoituksella ei varsinaisesti tavoiteltu sähkön- tai paperinsäästöä, mutta näidenkin tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista, jos tulostaminen ja kopiointi keskitetään muutamalle monitoimilaitteelle lukuisten yksittäisten laitteiden sijaan. Kartoituksessa esitettyjä muutoksia ei ole sellaisenaan toteutettu tutkimuksen kohteina olleissa yksiköissä, mutta yksittäisiä toimenpiteitä on tehty. Kirjasto ulkoisti tulostuspalvelunsa Juvenes printille ja kaikissa yksiköissä pyritään pikkuhiljaa siirtymään henkilökohtaisista tulostimista verkkotulostinten ja monitoimilaitteiden käyttöön. 4.3 Pesuaineiden kulutus Pesuaineiden kulutuksen vertaaminen edellisiin vuosiin on jälleen kerran vaikeaa, koska normaalikoulu siirtyi TAY-Palvelut Oy:n siivouskohteeksi syksyllä 2009 ja toisaalta Arvo ja Virta kiinteistöt tulivat vanhojen tilojen tilalle vähän suurempina. Kuviossa 3 on kuitenkin käytetty siivottavina neliöinä samaa neliömäärää kuin vuonna Päivittäisessä siivouksessa käytettävien neutraalien aineiden sekä vahvojen emäksisten aineiden kulutus vähenivät vuonna Emäksisten aineiden kulutuksen lasku johtuu peruspesujen vähenemisestä. Lattiat hoidetaan kevyemmillä pintapesuilla. Hoito- ja suoja-aineiden käytön lisääntymiseen vaikuttaa normaalikoulun siivouksen lisäksi lisääntynyt linolilattioiden määrä. Linolilattiaa hoidetaan hoitoaineella noin kerran kuussa, minkä ansiosta peruspesuja ja vahauksia voidaan vähentää huomattavasti. Saippuan ja paperin kulutuksessa näkyy H1N1-influenssa-epidemia. Saippuan käyttö lisääntyi huomattavasti. Pesuaineiden vuosikulutukseen vaikuttavat kunakin vuonna tehtävät suursiivoukset ja se, tekeekö TAY-Palvelut Oy isot siivoukset omana työnä vai ostetaanko ne ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. 7 Puhtaanpitopalveluihin liittyvä ympäristönäkökohta 6 Kartoitukseen osallistuivat hallintokeskus, lääketieteen laitos, kirjasto sekä tietokonekeskus. 7 Mikäli siivoukset ostetaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta, heiltä edellytetään TAY-Palvelut Oy:n ympäristösuunnitelman mukaista toimintaa. 11

14 on myös se, että kaikki TAY-Palvelut Oy:n laitoshuoltajien käyttämät mikrokuitupyyhkeet ovat joutsenmerkittyjä. Litraa 1500 Pesuaineiden kulutus Saippua Lattian hoitoaineet Pyykkipulveri Emäksiset Heikosti emäksiset Neutraalit aineet Erikoisaineet Kuvio 3. Pesuaineiden kulutus Materiaalinkulutuksen vähentäminen ja ympäristömyötäisten ja energiatehokkaiden hankintojen edistäminen Materiaalihallinto Keskusvaraston sisäisistä tavaratilauksista valtaosa tehtiin sähköisenä vuonna 2009 (vuonna 2008 noin puolet). Sähköisesti hoidettiin myös lähetyslistat, sisäinen laskutus sekä kaikki tiedottaminen. Kalusteluettelon laatimista yliopiston varastoista selvitettiin vuoden aikana, mutta asia ei edennyt. Kalusteluettelosta tehty Excel-taulukko vietiin verkkolevylle vuoden 2010 alussa ja varastojen inventointi ja tietojen täyttäminen taulukkoon on tarkoitus tehdä kevään 2010 aikana. Kalusteluettelolla parannetaan varastojen hallintaa ja kalusteiden kiertämistä uudelleen käyttöön yliopiston sisällä. Tämä säästää myös kustannuksia, jos sillä vältetään uusien kalusteiden hankintoja. Samalla vähennetään varastotilan tarvetta. Ympäristömyötäisiä hankintoja on suunnitelmakaudella viety eteenpäin hankkimalla energiatehokkaita laitteita sekä kehottamalla laitoksia ja yksiköitä siirtymään henkilökohtaisista tulostimista verkkoon kytkettyihin monitoimilaitteisiin. Keskus- 8 Pyykkipulveri on laskettu kiloina ja pulverin vertailu siivottuihin neliöihin on grammoissa. Huuhteluaineen kulutus on poistettu seurannasta, koska sen kulutus on hyvin vähäistä. Huuhteluainetta kuluu ainoastaan työntekijöiden työvaatteiden pesussa. 12

15 varasto tekee jatkuvaa työtä ympäristömyötäisten vaihtoehtojen löytämiseksi valikoimiinsa. Yliopiston laitosten ja yksiköiden hankintavastaaville järjestettiin koulutus Kestävistä julkisista hankinnoista Tilaisuudessa luennoi Sirpa Palo Julkisten hankintojen neuvontayksiköstä. Lisäksi hankintapäällikkö Helena Kanninen ja ympäristökoordinaattori Saana Raatikainen kertoivat ympäristönäkökohtien huomioimisesta Tampereen yliopiston hankinnoissa. Kirjaston tarjoama elektroninen aineisto Yliopiston kirjaston tarjoamien elektronisten aineistojen 9 määrä kasvoi edelleen vuonna Elektronisten kausijulkaisujen määrä kasvoi yli julkaisulla ja e- kirjojen yli kirjalla vuoteen 2008 verrattuna (Kuvio 4). Myös tarjottujen aineistojen käyttöluvut jatkoivat kasvamistaan. Elektronisten aineistojen tulostuskertoja (=elektronisen artikkelin avaaminen näytölle) oli yli E-aineistojen käyttöön opastetaan muun muassa kirjaston opetuksissa. Annettuja opetustunteja oli kirjastossa 897 (809 vuonna 2008) ja opetukseen osallistui henkilöä (5.138 vuonna 2008). e-kirjat Käytettävissä olevat e-kirjat ja e-kausijulkaisut e-kausijulkaisut e-kirjat e-kausijulkaisut Kuvio 4. E-kausijulkaisujen kehitys vuosina Hallinnon prosessien sähköistäminen Henkilöstö- ja taloushallinnon sähköisten järjestelmien käyttöä kehitettiin ja lisättiin edelleen vuonna Henkilöstöhallinnossa täysin sähköisesti käsitellään lomat sekä lähes puolet poissaoloista. Myös yliopiston palkkausjärjestelmään liittyvät asiat 9 Elektronisella aineistolla tarkoitetaan aineistoja, joihin pääsee käsiksi verkon kautta. E-aineistot koostuvat e-lehdistä, e-kirjoista, opinnäytetöistä, tietokannoista ja muista verkkotiedonlähteistä. 13

16 käsitellään suurimmaksi osaksi sähköisesti. E-työpöydän myötä on luovuttu paperisista henkilötietolomakkeista ja valtaosalla henkilökunnasta on mahdollisuus myös sähköisen ansioerittelyn eli verkkopalkan käyttöön. Palkanlaskennassa palkkatositekopiot arkistoidaan sähköisesti, mikä vähentää paperinkulutusta huomattavasti. Lisäksi vuonna 2009 opettajien työsuunnitelmat siirrettiin tehtäväksi sähköisesti SoleCrisjärjestelmässä. Kaikkineen henkilöstöhallinnon sähköiset järjestelmät vähentävät paperinkulutusta kymmenillä tuhansilla paperiarkeilla vuodessa. Vähennys syntyy yhtäältä siitä, että päätökset tehdään sähköisesti ja toisaalta siitä, että tiedot arkistoituvat sähköisesti, jolloin niiden tulostaminen mappeihin on tarpeetonta. Henkilöstöhallinnon tilastojen mukaan sähköisesti hyväksyttyjä poissaolotapahtumia oli vuonna 2009 noin Jos nämä tapahtumat olisi käsitelty entiseen tapaan paperilla, jokainen tapahtuma olisi vaatinut 3 paperiarkkia. Poissaolojen käsittely sähköisesti on vähentänyt vuositasolla noin paperiarkkia (15 riisiä). Palkkatositekopioiden sähköinen arkistointi vähentää vuodessa arkkia paperia (72 riisiä). Samalla vähenee mappien ja hyllytilan tarve. Aikaisemmin käytössä olleita kolminkertaisia loma-anomus kaavakkeita ei enää käytetä. Paperin lisäksi on vähentynyt liikenne, sillä kaavakkeita kuljetettiin vuosittain tuhansia ensin hyväksyttäväksi ja sitten takaisin tiedoksi loman anojalle. Sähköisten opintopalveluiden käyttö Sähköisten palveluiden käyttö lisääntyi myös opiskelijoille suunnatuissa palveluissa. Erityisesti sähköisen tentin käyttöluvut kasvoivat, sillä sähköinen tentti oli ensimmäistä kertaa kesätenttien osalta ainoa keskitetysti tuettu tenttimuoto. (Taulukko 3) 10. Myös tentittävien jaksojen määrä liki kolminkertaistui 71 jaksosta 196 jaksoon vuonna Kokemukset kesätenteistä olivat opiskelijoiden ja henkilökunnan osalta positiiviset ja yksiköiden toiveesta selvitetään mahdollisuuksia muuttaa lukukauden aikaisten perinteisten tenttipäivien pääasialliseksi tenttimistavaksi sähköinen tentti. Tämä merkitsisi suurta muutosta ja käytön suurta lisääntymistä. (Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen tunnuslukuina, tiedonanto Sami Hautakankaalta ) Taulukko 3. Sähköisten tenttien lukumäärät vuosina Sähköisten tenttien lukumäärä Vuonna 2009 opiskelijoiden sähköinen asiointi NettiOpsussa näyttää vakiintuneen kasvun jälkeen arkipäiväiseksi toiminnaksi. Kurssi- ja tentti-ilmoittautumisista valtaosa on sähköisen asioinnin piirissä ja opinto-oppaiden ja opetusohjelman käyttö nousi heti käyttöönoton jälkeen korkealle tasolle. Opiskelijakyselyiden perusteella opiskeli- 10 Huom! Vuosien 2007 ja 2008 luvut ovat jonkin verran muuttuneet vuoden 2008 raporttiin verrattuna. Tämä johtuu siitä, että seurantajärjestelmän tilastointia muutettiin viime kesänä. 14

17 jat ovat myös pitäneet oppaita hyödyllisinä ja käytön helppouskin sai hyvän arvosanan. (Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen tunnuslukuina, tiedonanto Sami Hautakankaalta ) 15

18 5 Jätteen määrän vähentäminen ja lajittelun tehostaminen 5.1 Jätemäärät vuonna 2009 Tampereen yliopiston toiminnasta syntyi vuonna 2009 erilaisia jätteitä noin kg, josta noin kg eli 14 % oli ongelma- tai erityisjätteitä, tietosuojattavaa jätettä tai romua. 11 Jätteiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna noin kg (1,3 %) ja jätemäärät ovat ensimmäistä kertaa varsin kattavasti vertailukelpoisia edelliseen vuoteen. Jätteen määrän kasvuun vaikuttivat kesän muutot Arvoon ja Virtaan sekä se, että uusien kiinteistöjen myötä jäteseurannan piiriin tuli lisää yksiköitä. Yhdyskuntajätteen tarkastelu tuo esiin seuraavia havaintoja vuoteen 2008 verrattuna. Kuivajätteen määrä väheni 4 %. Vähennys johtunee pääosin hyötyjätteiden keräyksen lisääntymisestä laitoksilla ja yksiköissä, kun taukotilojen lajitteluastiat uusittiin. Esimerkiksi keräyskartongin määrä kasvoi 134 % ja keräyslasin 57 %. Ympäristösuunnitelman tavoitteena on kuivajätteen määrän vähentäminen 10 % vuoden 2006 tasosta vuoteen 2010 mennessä. Jätemäärien seuranta on nyt saatu käyntiin, mutta vertailukelpoista tietoa on vasta vuosilta 2008 ja Jätemäärien vertailua hankaloittavat mm. yliopistolla tapahtuneet muutot, joiden myötä aiemmin seurannasta puuttuneita laitoksia ja yksiköitä on tullut seurannan piiriin. Samalla muutot ovat hetkellisesti lisänneet jätemääriä, kun muuttojen yhteydessä on tyhjennetty varastoja ja arkistoja. Jätemäärien tilastointia on kuitenkin ylläpidetty ja kehitetty koko suunnitelmakauden ajan. Biojätteen sekä hyötyjätejakeiden keräystä on tehostettu suunnitelmakauden aikana ympäristösuunnitelman ja siihen liittyvän jätesuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2009 jätemäärissä näkyykin lajittelun tehostuminen. Energiajakeen keräys on toistaiseksi vähäistä johtuen siitä, ettei Pirkanmaalla ole vastaanottajaa energiajätteelle. Toistaiseksi vain sairaalan alueella sijaitsevissa Finnmedi 1 ja Finnmedi 5 kiinteistöissä on mahdollista kerätä energiajätettä. Ongelma- ja erityisjätteiden määrät kasvoivat vuonna Kasvua oli erityisesti tietosuojattavan paperin ja tallenteiden määrissä, mikä johtuu kesän 2009 muutoista sekä siitä, että yliopistolle hankittiin lisää tietosuojattavan materiaalin astioita. (Kuvio 5.) 11 Luvussa ei ole mukana Hämeenlinnan kiinteistöjen, Finnmedien tai muiden pienten vuokratilojen yhdyskuntajätteitä, yliopiston muualla kuin Tampereella sijaitsevien yksiköiden jätteitä eikä IMT:n tai Regean erityisjätteitä. 16

19 Paperi Tallenteet Kuvio 5. Tuhottavan materiaalin kehitys vuosina (kg) Senaatti-kiinteistöt seurasi vuonna 2009 yliopiston kylmälaitteisiin kuluvien jäähdytysaineiden määriä. Vuonna 2009 jäähdytysaineita oli Tampereen yliopiston Senaattikiinteistöjen omistamissa kiinteistöissä kg 12. Jäähdytysaineita lisättiin 25 kg eli 2,5 % jäähdytysaineiden kokonaismäärästä oli vuotanut vuoden aikana. Vuonna 2008 vuotoa tapahtui 7,8 % (74 kg), joten tilanne parani vuonna Jätekustannukset vuonna 2009 Yliopiston tuottaman yhdyskuntajätteen kustannukset sisältyvät pääosin kiinteistöjen vuokriin. Arvon, Linnan ja Virran yhdyskuntajätekustannuksista vastaa kuitenkin yliopisto. Vuonna 2009 ne maksoivat yliopistolle noin euroa 13. Näitä vuoden 2009 kustannuksia ei voi verrata edelliseen vuoteen, koska Arvo ja Virta kiinteistöt tulivat yliopiston käyttöön vuonna 2009 ja korvasivat toimitiloja, joiden jätekustannukset sisältyivät vuokraan. Yliopisto maksaa myös Villa Tonin sekä pienten remonttien, suursiivousten ja muuttojen aiheuttamat yhdyskuntajätekustannukset. Nämä kustannukset sisältyvät kuitenkin ongelma- ja erityisjätteiden kustannuksiin, koska satunnaisesti syntyvät jätemäärät on koottu samaan tilastoon ongelma- ja erityisjätteiden kanssa. Ongelma- ja erityisjätteet maksoivat yliopistolle noin euroa vuonna 2009 (vuonna 2008 noin euroa). Lisäksi tietosuojattavan paperin ja tallenteiden kustannukset olivat noin euroa (vuonna 2008 noin euroa). Muusta kuin kiinteistöjen vuokriin sisältyvästä jätehuollosta yliopisto maksoi yhteensä noin euroa vuonna 2009 ( euroa vuonna 2008). Kustannusten kasvu eurolla vuoteen 2008 verrattuna johtuu erityisesti tietoturvajätteen määrän kasvusta, mutta myös jo edellä todetusta toimintojen siirtymisestä Tyllistä Virtakiinteistöön sekä K-rakennuksesta Arvo-kiinteistöön. 12 Tampereen kiinteistöt, ei Hämeenlinnaa. 13 Kaikki tässä esitetyt jätekustannukset ovat verottomia summia. 17

20 5.3 Toimenpiteet jätemäärien vähentämiseksi Vuonna 2009 yliopiston keskustakampuksella uusittiin laitosten ja yksiköiden taukotilojen jätelajittelijat. Uusissa lajittelijoissa on kolme astiaa, joten ne mahdollistavat yhden hyötyjätejakeen (pienmetalli, lasi tai keräyskartonki) keräämisen bio- ja kuivajätteen lisäksi. Laitoksia ja yksiköitä tiedotettiin muutoksesta sekä ohjeistettiin yhdessä laitoshuoltajien kanssa. Lajittelun helpottamiseksi astiat erotellaan erivärisin roskapussein. Kuivajätteen pussi on musta, biojätteen valkoinen ja hyötyjätteen sininen. Kulutustavaroiden kierrätykseen on yliopistolla monia kanavia. Yliopiston sisällä laitokset ja yksiköt voivat tiedottaa laitepörssissä tarjolla olevista laitteista ja kalusteista. Lisäksi hankintayksikkö järjestää silloin tällöin myyjäisiä. Yliopistoyhteisön jäsenet voivat käyttää myös yliopiston verkossa toimivaa kirpputoria. Käyttökelpoisen tavaran uudelleenkäytön tehostamiseksi yliopistolla avattiin huhtikuussa 2009 kierrätyshuone. Kierrätyshuone on tarkoitettu sekä yliopiston henkilökunnan että opiskelijoiden käyttöön. Huoneeseen saa tuoda ehjiä ja siistejä käyttötavaroita. Kierrätyshuone toimii yhteistyössä opiskelijoiden pitämän vaihtotorin kanssa. Syyslukukauden alussa kirjojen kierrätystä tehostettiin avaamalla erillinen kirjojen kierrätyshylly Päätalon pääaulaan. Seuraavat jäteohjeet päivitettiin vuonna 2009: Yliopiston jäteohje päivitettiin suomeksi ja englanniksi ja ohjeesta otettiin kpl painos Pienten vuokrakohteiden kiinteistökohtaisia jäteohjeita tarkistettiin Ohje työasemien ja matkapuhelinten käytöstä poistamiseksi päivitettiin ja käännettiin englanniksi Ohje asiakirjojen ja tallenteiden säilyttämisestä ja hävittämisestä päivitettiin ja käännettiin englanniksi. Muita jätehuoltoon liittyviä toimenpiteitä olivat: Keräyskartongin keräys laajennettiin kaikkiin isoihin kiinteistöihin Tietosuojattavan paperin astioita hankittiin lisää Tallenteiden keräysastiat hankittiin B-rakennukselle ja Linnaan 18

21 6 Liikenteen aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentäminen Liikenteen ympäristövaikutukset voidaan jakaa kahteen osioon, yliopistoyhteisön työskentelyyn liittyvään kulkemiseen ja kuljettamiseen sekä yliopistolle ja sieltä pois kulkemiseen, mm. työmatkaliikenne sekä opiskelijoiden kulkeminen kampusalueille. Yliopistoyhteisön sisäiset kuljetuspalvelut, kuten tavaran ja postin kuljetuksen, tuottaa TAY-Palvelut Oy. Yhtiössä seurataan yliopiston kuljetuksiin kuluvan polttoaineen määrää sekä ajettuja kilometrejä. Vuonna 2009 TAY-Palvelut Oy:n käytössä oli neljä pakettiautoa ja yksi henkilöauto. Autot kuluttivat polttoainetta yhteensä noin litraa, ja kulutus laski edelliseen vuoteen verrattuna noin litralla (noin litraa vuonna 2008). Autojen keskikulutus 100 km kohden vaihteli 9,9 litrasta 14,9 litraan. Vuonna 2008 keskikulutuksen vaihteluväli oli 9,3 15,0 litraa. Vuonna 2009 ajoa kertyi km, joka on km vähemmän kuin vuonna Kuljetuksia järjesteltiin aiempaa tarkemmin ja toisaalta ajotehtäviä oli edellisvuotta vähemmän. Kevyen liikenteen käyttöön kannustettiin viettämällä yliopiston pyöräilypäivää sekä järjestämällä yliopiston työmatkaliikuntahaaste. Ekokampus ja yliopistoliikunta julistivat työmatkaliikuntahaasteen kaikille yliopistolaisille. Haasteella henkilökuntaa ja opiskelijoita kehotettiin kulkemaan työ- ja opiskelumatkat jalan (3 km säteellä yliopistosta) tai pyörällä (7 km säteellä yliopistosta). Haastelomake oli tulostettavissa Ekokampuksen sivuilta, joten haasteen vastaanottaneiden tarkka lukumäärä ei ole tiedossa. Lisäksi yliopistolla oli joukkue valtakunnallisessa Kilometrikisassa. Yliopiston joukkueessa polki 33 yliopistolaista ja joukkue sijoittui hienosti viidenneksi. Sekä valtakunnalliseen Kilometrikisaan että työmatkaliikuntahaasteeseen osallistuneiden kesken arvottiin kaksi hierontalahjakorttia. Henkilökunnan käytössä oli asiointipyöriä, joita Kaupin kampuksella käytettiin vahtimestarien kirjanpidon mukaan 20 kertaa vuonna Keskustakampuksella pyöriä käytettiin 35 kertaa. Asiointipyöriä markkinoitiin pyöräilypäivän yhteydessä ja vahtimestarien infopisteisiin Pinni B:ssä, B-rakennuksessa ja Finnmedi 1:ssä lisättiin tiedote asiointipyöristä. Asiointipyörien käyttö lisääntyi edellisestä vuodesta, mutta pyörien käyttömahdollisuudesta on edelleen tarpeen tiedottaa. Yliopistoyhteisön aiheuttamien liikenteen ympäristövaikutusten vähentäminen ei ympäristösuunnitelman kaudella ole edennyt kaikilta osin. Henkilökunnan ja opiskelijoiden kulkutapakartoitusta ei tällä kaudella tehty eikä työmatkojen seurannassa edetty. Henkilökuntaa ja opiskelijoita on silti kannustettu kevyenliikenteen käyttöön. Tähän lienee lisäksi kannustanut se, että yliopistokampuksilla on vain vähän paikoitustiloja. Tampereen keskustakampus on hyvin julkisen liikenteen palveluiden saavutettavissa. Ympäristöryhmä kävi keskustelua työmatkojen hiilijalanjäljen seurannasta erilaisten laskureiden avulla, mutta seurantaa ei aloitettu. Myöskään työsuhdematkalipun käyttöön otolle ei ole toistaiseksi ollut mahdollisuuksia. Työsuhdematkalipun käyttöönottaminen edellyttää työnantajalta vähintään henkilöstöresursseja. 19

22 Videoneuvottelut ja verkkokokoukset Videoneuvottelulaitteiden avulla mahdollistetaan etäosallistuminen luennoille, seminaareihin ja kokouksiin. Esimerkiksi yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan syksyllä 2009 järjestämä Ilmastonmuutos yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta -luentosarja lähetettiin Porin yliopistokeskukseen. Etäosallistumisen avulla voidaan vähentää liikennettä ja siitä aiheutuvia päästöjä sekä usein myös tehostaa ajankäyttöä. Yliopistolle on vuodesta 1997 lähtien hankittu videoneuvottelulaitteita ja niitä oli vuonna 2009 käytössä yhteensä 23. Yhteisistä opetustiloista 5 on varustettu videoneuvottelulaitteilla. Tietokonekeskuksella on käytössään kaksi laitteistoa ja kirjastolla yksi. Lisäksi videoneuvottelulaitteita on hankittu 10 eri laitokselle tai yksikölle. Yliopiston yhteisissä tiloissa järjestettiin syksyllä 2009 yhteensä 240 keskitetysti tuettua videoneuvottelua 14. Opetusteknologiapäällikkö Pasi Kytöharjun mukaan määrä oli selvästi suurempi kuin aiempina vuosina. Videoneuvottelulaitteistot sopivat parhaiten isojen luentojen sekä seminaarien järjestämiseen. Sen sijaan verkkokokouslaitteet mahdollistavat paremmin vuorovaikutusta vaativien kokousten ja pienimuotoisten seminaarien järjestämisen. Verkkokokousjärjestelmä otettiin käyttöön elokuussa 2009 ja vuoden loppuun mennessä kokoustunteja kertyi 731. Yliopiston yhteisistä tiloista löytyvät videoneuvottelulaitteet: Päätalon luentosali A1 Päätalon luentosali D10a Päätalon ryhmähuone A026 Pinni B luentosali B1096 Linna luentosali K103 Päätalon ryhmähuoneessa A026 oleva videoneuvottelulaitteisto on siirrettävissä muihin tiloihin tarpeen mukaan ja laitokset ja yksiköt lainata laitteistoa. Myös Pinni B:ssä on siirrettävä videoneuvottelulaitteisto. 14 Tieto tietokonekeskuksen asiakaspalveluohjelmasta (Pasi Kytöharju ). 20

23 7 Kampusalueiden yleisen viihtyvyyden kehittäminen Ympäristösuunnitelmassa on asetettu päämääräksi kampusalueiden yleisen viihtyvyyden kehittäminen. Tähän liittyen toteutettiin vuonna 2008 keskustakampuksen kasvillisuusesittely. Esittelyn valmistuttua kasvillisuudesta on järjestetty myös esittelykierroksia. Myös esteetön ympäristö on osa kampusalueiden viihtyisyyttä. Esteetöntä kampusta rakennetaan pääasiassa peruskorjausten yhteydessä. Vuonna 2009 yliopiston Linna kiinteistölle tehtiin valtion työsuojelurahaston tuella esteettömyyskartoitus. Kartoituksen tulosten avulla Linnan esteettömyyttä parannetaan edelleen. Kesällä 2009 Hämeenlinnan kiinteistöissä tehtiin suppea esteettömyyskartoitus, jonka tulokset on toimitettu Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:lle. Syksyllä 2009 yliopiston tilapalveluyksikkö lähti mukaan mobiiliverkkohankkeeseen (Mapsi), jossa yliopiston keskustakampuksen kolmesta kiinteistöstä laadittiin karttapohjat matkapuhelimella käytettävään sisältöpalveluun. Palvelu mahdollistaa matkapuhelimen avulla suunnistamisen yliopiston tiloissa ja sen toivotaan auttavan erityisesti liikuntaesteisiä käyttäjiä sekä pääsykokeisiin tulevia ja uusia opiskelijoita. Kanslerin katajan istutus Vuonna 1996 rehtori Visakorven jäädessä eläkkeelle, hän istutti yliopiston keskustakampukselle oman nimikkotammensa. Rehtorin puun istutuksesta piti tehdä perinne, mutta asia unohtui. Kasvillisuusesittelyn laatimisen yhteydessä perinteen elvyttäminen nousi esille, kun Visakorven tammen paikkaa etsittiin. Alun perin Pinni A:n eteläpäätyyn istutettu puu oli siirretty Pinni B:n rakennustyömaan alta Päätalon itäpuolelle Kalevantien varteen kansleri Jorma Sipilä istutti oman nimikkopuunsa, katajan, paratiisikummulle Pinni B:n eteläpäätyyn. Samassa yhteydessä molemmille puille teetettiin nimikyltit. 21

24 8 Yliopiston opiskelijoiden ja henkilökunnan ympäristötietämyksen lisääminen Henkilökunnan ja opiskelijoiden ympäristötietämystä lisätään yliopiston Ekokampustoiminnan avulla. Ekokampus järjestää erilaisia tapahtumia, joista osa on tarkoitettu yliopiston ympäristövastaaville ja osa kaikille yliopistoyhteisön jäsenille. Ekokampus tekee myös tiivistä yhteistyötä ylioppilaskunnan ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Ympäristötapaamiset Yliopiston ympäristöryhmä vieraili viidellä laitoksella vuonna Vuodesta 2007 lähtien ympäristöryhmä on vieraillut 15 yliopiston laitoksella tai yksikössä. Tapaamisissa on käsitelty yliopiston ympäristösuunnitelmaa sekä keskusteltu kunkin yksikön sekä yleisemmin yliopiston toimintaan liittyvistä ympäristönäkökohdista. Ympäristövastaaville järjestettiin kaksi tapaamista vuonna Kevään tapaamisessa käytiin läpi yliopiston jätehuoltoasioita sekä niihin liittyviä muutoksia. Syksyn tapaaminen oli Tampereen kaupungin ympäristötietokeskus Moreeniassa, jossa tutustuttiin Moreenian näyttelyyn ja pidettiin työpaja. Työpajan tarkoituksena oli lisätä ympäristöryhmän ja ympäristövastaavien välistä vuorovaikutusta sekä kuulla ympäristövastaavien ajatuksia yliopiston ympäristötyön kehittämiseksi. Työpajan tuloksia hyödynnetään yliopiston uuden ympäristösuunnitelman laatimisessa. Ympäristöasiat olivat ensimmäistä kertaa esillä yliopiston uusille opiskelijoille suunnatuissa niin sanotuissa hyvinvointiorientoivissa opinnoissa. Hyvinvointiorientoivissa opinnoissa opiskelijoille kerrotaan tietoiskuja erilaisista yliopiston palveluista sekä opintososiaalisista palveluista. Ekokampuksen tapahtumat vuonna 2009 Yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille järjestettiin maalis-huhtikuun vaihteessa näytöksiä John Websterin Katastrofin aineksia -elokuvasta. Näytöksiä järjestettiin Tampereen keskustakampuksella, Kaupin kampuksella, Hämeenlinnassa ja Tampereen normaalikoululla sekä yläasteen että lukion opiskelijoille. Toukokuun 13. päivä Ekokampus, Tampereen yliopiston Alumni ry sekä yliopistoliikunta järjestivät perinteisen pyöräilypäivän, jossa yliopistolaisille tarjottiin edullista pyöränhuoltoa. Tampereen seudun työllistämisyhdistys Etappi ry myi käytettyjä ja kunnostettuja pyöriä ja Pinni B:n aulassa jaettiin Tampereen seudun pyöräkarttoja. Pyöräilypäivä järjestettiin yhtä aikaa Tampereen teknillisen yliopiston kanssa ja tapahtuman lopuksi oli haastepyöräily naapurikampukselle. Haastepyöräilyn osanotto oli valitettavan vähäinen hyvästä säästä huolimatta. Koska pyöräilypäivä osui Floran päivälle, järjestettiin yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle mahdollisuus tutustua keskustakampuksen kasvillisuuteen. Tutkija Eveliina Asikainen kertoi kahdella kiertokävelyllä keskustakampuksen kasvillisuudesta. Lokakuussa Tampereen yliopisto osallistui tavalliseen tapaan kansalliselle energiansäästöviikolle. Yliopiston henkilökuntaa tiedotettiin erityisesti työasemien ja 15 Vuonna 2009 laitosvierailun järjestivät Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitos ja Hämeenlinnan normaalikoulu, kielikeskus, taloustieteen laitos ja terveystieteen laitos. 22

25 näyttöjen sammuttamisesta taukojen ajaksi ja työpäivän päätteeksi. Lisäksi Ekokampus järjesti luennon kotitalouksien sähkönsäästömahdollisuuksista. Luennoitsijana oli Airi Laakkonen Vattenfall Oy:stä. Myös hyväksi havaitut kirjamarkkinat järjestettiin energiansäästöviikolla. Kirjamarkkinoilla yliopiston opiskelijat ja henkilökunta myivät tai lahjoittivat kirjojaan. Markkinat ovat keränneet vuosi vuodelta enemmän kävijöitä. Yliopistoyhteisön aloitteet ympäristötoiminnan kehittämiseksi Tampereen yliopiston opiskelijat vaikuttavat aktiivisesti yliopiston ympäristötoiminnan kehittämiseen. Vuoden 2009 alussa opiskelijat haastoivat Tampereen yliopiston tavoittelemaan Reilun kaupan korkeakoulu arvonimeä. Kesäkuussa yliopistolle perustettiin Reilun kaupan kannatustyöryhmä, joka aloitti työn arvonimen saamiseksi. Reilun kaupan kannatustyöryhmä haastoi laitoksia, yksiköitä ja opiskelijajärjestöjä siirtymään Reilun kaupan kahvin ja teen käyttöön. Syksyllä kannatustyöryhmä tiedotti yliopistoyhteisöä arvonimen tavoittelusta sekä Reilun kaupan tuotteista. Lisäksi kannatustyöryhmä organisoi yliopiston osallistumisen Reilun kaupan viikoille lokakuun viimeisellä viikolla Tampereen yliopisto sai Suomen ensimmäisenä korkeakouluna Reilun kaupan korkeakoulu -arvonimen. Arvonimi myönnetään vuodeksi kerrallaan. Arvonimikyltti on nähtävillä yliopiston Päätalon pääaulassa, juhlasalin sisäänkäynnin vieressä. Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöjaosto luovutti yliopistolle adressin, jossa toivotaan yliopiston vaihtavan ostamansa sähkön vihreään sähköön. Adressin oli allekirjoittanut 993 yliopiston opiskelijaa tai työntekijää. Adressin vastaanotti tilapalvelupäällikkö Taina Vimpari. Adressin luovutustilaisuudessa todettiin, että yliopisto ostaa vihreää sähköä vierasasuntoihin ja että Arvo ja Virta kiinteistöihin ostetaan ekomerkittyä sähköä. Tutkija Jere Nieminen ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ottivat kesällä yhteyttä Ekokampukseen Kattojen lumoa (lumo = luonnon monimuotoisuus) - projektin tiimoilta. Projektin tavoitteena on kokeilla ja selvittää, kuinka rakennusten tasakattoja voisi hyödyntää luonnon monimuotoisuuden kuten sammalien ja jäkälien lisäämisalustoina. Pinni B:n katolle sijoitettiin syksyllä 60 koeruutua, joissa on erilaisia kalsiitti- ja dolomiittimateriaaleja. Koeruuduilla tutkitaan uhanalaisten kalkkikallioympäristöissä kasvavien jäkälä- ja sammallajien kasvua. Kalkkipitoisen kiviaineksen odotetaan lähivuosina toimivan kasvualustana muun muassa harvinaistuvien kalkkikallioympäristöjen jäkälä- ja sammallajeille, joista monet ovat uhanalaisia tai harvinaistuneita. 23