Tutkimustuloksia kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanteesta

Transkriptio

1 Tutkimustuloksia kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanteesta Työelämän päämies -seminaari Hannu T. Vesala, Simo Klem & Marika Ahlstén Kehitysvammaliitto

2 Kehitysvammaisuudesta ja kehitysvammaisista Kehitysvamma tarkoittaa vaikeutta ymmärtää ja oppia uusia asioita. Kehitysvammaisuus voi aiheutua eri syistä. Tunnetuista syistä geneettiset syyt eli perimän virheet muodostavat suurimman joukon ja kattavat noin % kehitysvammaisuudesta. Myös äidin raskaudenaikaiset infektiot, krooniset sairaudet, äidin altistuminen alkoholille tai lääkkeille tai vaikea synnytyksen aikainen hapenpuute voivat johtaa lapsen vammautumiseen. Lisäksi tiedetään, että pian syntymän jälkeen sairastettu vaikea infektio tai keskushermoston muu vaurioituminen voi johtaa kehitysvammaisuuteen Kehitysvammaisia ihmisiä on Suomessa noin (0.8 % koko väestöstä) Työikäisiä (18-64 vuotta) on arviolta Työikäisistä kehitysvammaisista noin on vammaisten työllistämispalveluissa (9-10 tuhatta työtoiminnassa tai työllistymistä tukevassa toiminnassa ja 5-6 tuhatta päivätoiminnassa)

3 Käsitteet Työtoiminta: Huoltosuhteessa tapahtuva kuntouttava, työkykyä ja sosiaalisia valmiuksia parantava työnteko, josta maksettava korvaus on työosuusraha (0-12 /pv). Työpaikkana työ- tai toimintakeskus. (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta, 2 ; Sosiaalihuoltolaki, 27e ) Avotyötoiminta: Huoltosuhteessa tapahtuva kuntouttava, työkykyä ja sosiaalisia valmiuksia parantava työnteko, josta maksettava korvaus on työosuusraha (0-12 /pv). Työpaikkana tavallinen työpaikka. Vammaisten henkilöiden työllistymistä edistävä toiminta: tarkoitetaan erityisten työhön sijoittumista edistävien kuntoutus- ja muiden tukitoimien järjestämistä (esim. tuettu työ: työstä maksettava vastike on palkka, ja työpaikkana tavallinen työpaikka). (Sosiaalihuoltolaki 27d ; kehitysvammaisilla henkilöillä tuettu työ järjestetään kuitenkin yleensä erityishuoltolain perusteella).

4 SOTKANET: Vammaisten työllistämistoiminta Vuoteen 2005 saakka kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminta ja vajaakuntoisten työkeskukset Vuodesta 2006 eteenpäin tilastoitu: - Vammaisten työ- ja päivätoiminta, jossa vuodesta 2012 lähtien erotettavissa erikseen työtoiminnan asiakkaat - Vammaisten työllistymistä tukevan toiminnan asiakkaat Vammaisten päivätoiminta Vammaisten työtoiminta (Kehitys)vammaisten työ- ja päivätoiminta Työllistyistä tukeva toiminta 6000 Vajaakuntoisten työkeskukset Yhteensä

5 Tietoja kehitysvammaisten ihmisten työtoiminnasta ja työstä Hyvärinen, Vesala & Seppälä (2002): - Työ- ja päivätoiminnassa asiakkaita n , joista 84 % kehitysvammaisia - Päivätoiminnassa hlöä (21 % ) - Työtoiminnassa tai kuntouttavassa työtoiminnassa (58 %) - Avotyötoiminnassa ( 15 %) - Tuetusti työllistyneitä 200 (2.2 %) Kumpulainen (2007): - Työ- ja päivätoiminnassa asiakkaita v. 2004: Päivätoiminnassa (27 %) - Työtoiminnassa (55 %) - Avotyötoiminnassa (16 %) - Tuetusti työllistyneitä 360 (2.6 %)

6 Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne Tutkimuksella on kaksi päätavoitetta: 1) Tuottaa ajantasaista tietoa kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanteesta 2) Nostaa esiin kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä edesauttavia ja mahdollistavia tekijöitä sekä työllistymisen esteitä. Kyselyllä selvitetään miten suuri osa kehitysvammaista henkilöistä on palkkatyössä, avotyötoiminnassa työkeskuksen ulkopuolella ja työtoiminnassa. Lisäksi on kerätty tietoa millaisissa työpaikoissa ja työtehtävissä kehitysvammaiset ihmiset työskentelevät, sekä työvalmentajien ja työtoiminnan ohjaajien arvioita em. henkilöiden mahdollisuuksista työllistyä palkkatyöhön. Aineisto on 13 organisaatiosta Kymenlaaksosta sekä muutamalta muulta alueelta.

7 Aineisto Lomakkeita Kymenlaakso 220 Helsinki 286 Vantaa 98 Rinnekoti-säätiö 106 Tampere 88 Joensuu 90 Nuorten Ystävät 11 Eksote 139 Yhteensä 1038 Lisäksi Etevalta on lukumäärätietoja (n=342) Aineisto edustaa siten yli 10%:a kaikista vammaisten työtoiminnan asiakkaista Kymenlaaksosta tiedot: Kouvolan, Kotkan ja Haminan kaupungit, Parik, Sotek, Carea ja Ravimäkiyhdistys

8 Taustatietoja Ikä: keskiarvo 38 vuotta, nuorin 18 v. ja vanhin 71 v. Alueellisia eroja: Tampereella keski-ikä korkein (42.3 v) ja Vantaalla alin (30.8 v) Ikäryhmä n % v , v , v , ,7 yhteensä Sukupuoli: Miehiä 60% Ammatillinen koulutus on 47%:lla

9 Työkeskuksessa, avotyötoiminnassa vai palkkatyössä? Työtoiminta Avotyötoimint a Palkkatyö Kymenlaakso 106 (48.2%) 115 (52.3%) 2 (0.9%) Helsinki 189 (66.1%) 24 (8.4%) 70 (24.5 %) Tampere 77 (87.5%) 10 (9.9%) 10 (9.9%) Rinnekoti-säätiö 100 (94.3%) 7 (6.6%) 3 (2.8%) Vantaa 6 (6.2%) 37 (38.1%) 51 (52.6%) Joensuu 72 (80.0 %) 44 (48.9%) 3 (3.3%) Eksote 89 (65.0%) 51 (37.2%) 7 (5.1%) Yhteensä 639 (61.6 %) 288 (27.7%) 156 (15.1%)

10 Palkkatyössä, avotyötoiminnassa ja työtoiminnassa olevat vs taustatiedot Sukupuoli: ei eroa miesten ja naisten välillä Ikä: Yli 50 vuotiaat harvemmin palkkatyössä Työkeskus Avotyötoiminta Palkkatyö Miehet 395 (63.7 %) 162 (26.1 %) 94 (15.2 %) Naiset 242 (58.7 %) 125 (30.3 %) 62 (15.0 %) vuotta 180 (54.7 %) 90 (27.4 %) 57 (17.3 %) vuotta 293 (62.1 %) 142 (30.1 %) 76 (16.1 %) 50 vuotta tai enemmän 165 (72.1 %) 56 (24.5 %) 19 (8.3 %) Ammatillinen koulutus: niistä, joilla on ammatillinen koulutus, palkkatyössä oli 24% ja niistä joilla ei ole vain 7% (ero on tilastollisesti merkitsevä)

11 Lisävammat ja ongelmat vs palkkatyö: Palkkatyössä olevien prosentuaaliset osuudet Ei ole On p< Liikuntavamma 15.6 % 9.4 % Näkövamma 16.0 % 4.5 % * Kuulovamma 15.4 % 10.0 % Mielenterveys 17.9 % 4.5 % *** Päihde 15.3 % 12.1 % Kommunikaatio 16.3 % 10.0 % *

12 Avotyötoiminnassa ja palkkatyössä olevien työnantajaorganisaatio % Yksityinen Julkinen Kolmas sektori Avotyötoiminta Palkkatyö

13 Työpaikka Avotyötoiminta, n = 222 Työsuhde, n = 97 Ravintola, kahvila Keittiö 5 14 Kauppa Vanhainkoti, vanhusten palvelukeskus/-hoivakoti 5 14 Asumisyksikkö, asuntola, ryhmäkoti 4 13 Päiväkoti 8 10 Päivätoimintayksikkö/ toimintakeskus 3 5 Koulu, oppilaitos, opetuskeskus 9 13 Toimisto %

14 Palkkatyössä olevien työpaikka Ravintola / kahvila (Lounasravintola, pikaruokaravintola, jne.) Toimisto Kauppa Muita: - Vanhusten palvelutalo - Vammaisten palvelukeskus - Toimintakeskuksen keittiö - Asumis- ja toimintayksikkö - Ryhmäkoti - Varasto - Tehdas - Bussivarikko - Kiinteistöhuolto - Henkilöstövuokrausyritys Avotyössä olevien työpaikka Ravintola / kahvila Vanhusten hoivakoti, palvelukeskus KV asumisyksikkö / päivätoiminta Koulu, oppilaitos Päiväkoti, leikkipuisto Kauppa Keittiö Kiinteistöhuolto Muita: - Hevostalli - Palvelulinjan bussi - Autoliike - Autopaja - Urheilukenttä - Metallialan yritys - Varikko - Teatteri - Kirjasto

15 Työtehtävät Työtoiminta, n = 608 Avotyötoiminta, n = 265 Työsuhde, n = 149 Siivous- ja pesulatyö Kokoonpano, lajittelu, pakkaaminen Keittiö-, kahvila ja ravintolatyö Kiinteistö-, puutarha-, piha- ja ulkotyö Toimistotyö, postin käsittely Kaupan työt Kierrätys- ja purkutyö Kuljetus Käsityö ja askartelu Tekstiilityö yhteensä Hoidon avustavat tehtävät Tekninen työ Autoihin liittyvä työ Varastotyö, logistiikka Kodinhoitotyö %

16 Työtehtäviä: Kauppa Palkkatyössä - Kaupan alan työtehtävät ilman kassatyöskentelyä - Pullohuoneen hoitaminen, hedelmä- ja vihannesosaston hyllyttäminen, pakasteiden hyllyttäminen - Hyllytys, pulloautomaatin hihnan tyhjennys ja palautettujen pullojen/tölkkien pussitus, pullokuittien tulostus - Henkareiden lajittelu, tuotteiden henkarointi - Kaupan roskahuolto, biojätteiden lajittelu, pullohuoneen hoito - Pullonpalautus, pahvin puristus, biojätteiden, hyllyjen blokkaus - Hyllytys, kuorman purku, pullonpalautus, leipomusten esivalmistelu, kassa Avotyössä - Avustavat tehtävät marketin he-vi-osastolla, jätteiden kuljetusta - Kaupan varastossa avustavat tehtävät, hälyttimien laittaminen, vaatteiden laittaminen henkareihin - Tekee itsenäisesti työtä K-kaupassa, hänellä on omat vastuualueet, mm. virvoitusjuomat, hyllytys, pullonpalautus - Avustavia tehtäviä marketin varastossa ja myymälässä hyllytys - Pullo-osasto, pahvit, hyllytys - Hyllytys, hinnoittelu - Hyllytys, pullonpalautusautomaatti, ym. kaupan tehtävät - Kaupan hyllytys, pulloautomaatti, ym.

17 Työtehtäviä: Ravintola / kahvila Palkkatyössä - Mc Donalds: saliapulaisen tehtävät: roskat, lakaisu, pöytien pyyhkiminen, maustehyllyn huolto, tarjottimien pesu, jne. - Ravintolan siisteydestä huolehtiminen, ketsupin, suolan, papereiden ym. lisääminen, vessojen siisteydestä huolehtiminen - Salityöntekijä: pöytien pyyhkiminen, tarjottimien pesu, moppaus, wc:n siivous, roskat - Pöytien pyyhkiminen, salaatin teko, sämpylöiden täyttäminen, tiskaus, kuorman purkaminen ym. - Ravintolasalin siisteydestä huolehtiminen, ruokien vientiä asiakkaille - Tarjottimien pesu, pöytien ja lattian pyyhintä, roskien vienti, mausteiden lisäys - Kahvilatuotteiden valmistus, astiahuolto, kahvilan siisteyden ylläpito Avotyössä - Avustavat keittiö- ja kahviotyöt: tiskaaminen, pöydän kattaminen, annosten tarjoilu, ruuanlaitto ja leipominen, kodinhoidolliset tehtävät - Hampurilaisravintolan työtehtävät: siistimistä, pöytiin tarjoilua, avustavia tehtäviä - Lounaspaikan astioiden kuljetus ja tiski - Keittiöalan avustavat tehtävät, lähinnä siivous - Kahvilan siisteyden hoito - Keittiö- ja siivoustyöt, asiointi - Keittiötyöt, siivoustyöt, jätelajittelu, ruuanlaitto, leipominen, asiointi, esim. kaupassa käyminen - Kahvilassa avustavat työtehtävät, voileipien ja sämpylöiden täyttäminen, leivonnassa avustaminen, myös kassalla avustettuna

18 Työtehtäviä: Muita Palkkatyössä - Työt vanhusten palvelutalossa: keittiön avustavat työt (salaatin teko, ruuan esivalmistelu, tiskaus, kattaminen, pöytien pyyhkiminen), vanhusten avustaminen eri tilanteissa (ruokailu, huoneiden siistiminen) - Päiväkotiapulaisen työt: siivous, tiskaus, pyykkien pesu, lapsia auttaa tarv. ulkovaatteiden pukemisessa - Toimistotyötehtäviä: postitus, mapitus, arkistointi, kahvien laittaminen, tiskaus, kaupassa käynti - Huoltomiehen avustavat tehtävät: likapyykkien ja roskasäkkien haku osastoilta, lehtilaatikkojen tyhjentäminen, ulkoalueen puhtaanapito - Bussivarikon huoltotyöt, esim. jarrukenkien hiekkapuhallus, sylinterien maalaus, liuotinpesualtaiden puhdistus, ulkoroskien vienti koko varikolta Avotyössä - Avustavat tehtävät hoivakodissa, pääasiassa keittiössä; aamupalan tarjoilua vanhuksille, syöttämistä, tiskikoneen täyttö ja tyhjennys, pyykkihuoltoa - Avustavia tehtäviä päiväkodissa, pöydän kattaminen, pöytien pyyhkiminen, lelujen peseminen, lattian lakaisu - Vahtimestarin avustavat tehtävät, kopiohuoneiden tarvikelokeroiden tarkistus, työpaikan sisäisten viestien kuljetus, vammaisuudesta kertominen opiskelijoille - Lumenluonti, haravointi, ruohonleikkaus, hiekoitus - Avustavia työtehtäviä urheilukentällä, roskien keräystä, lumen luontia, hiekoitusta, ruohon leikkausta - Auton puhdistuksia, renkaiden vaihtoa, pieniä korjaustöitä, lumitöitä

19 Viikoittainen työaika Työkeskus Avotyötoiminta Palkkatyö Alle 15 tuntia 193 (31.0 %) 99 (37.2 %) 47 (30.7 %) tuntia 162 (26.0 %) 105 (39.5 %) 68 (44.4 %) yli 25 tuntia 267 (42.9 %) 62 (23.3 %) 38 (24.8 %) Keskiarvo 21.0 tuntia 19.7 tuntia 20.4 tuntia

20 Työosuusraha kuukaudessa Työkeskus Avotyötoiminta Kaikki Alle (16.3 %) 8 (2.9 %) 101 (12.5 %) (51.9 %) 54 (19.4 %) 344 (42.7 %) (25.6 %) 116 (41.7 %) 245 (30.4 %) (3.4 %) 38 (13.7 %) 47 (5.8 %) 200 tai enemmän 16 (2.7 %) 62 (22.3 %) 68 (8.4 %) minimi maksimi keskiarvo 83,94 138,52 99,59 Työtoiminta & Avotyötoiminta Tunteja keskimäärin kuukaudessa Työosuusraha keskimäärin kuukaudessa Työosuusraha keskimäärin tunnissa Alle 15 tuntia 37.8 t tuntia 86.5 t yli 25 tuntia t Kaikki 88.0 t

21 Palkka kuukaudessa n (%) alle (22,1 %) (55,7 %) yli (22,1 %) minimi 54 maksimi 2085 keskiarvo 733,20 Palkkatyö Tunteja keskimäärin kuukaudessa Palkka keskimäärin kuukaudessa Palkka keskimäärin tunnissa Alle 15 tuntia 50.0 t tuntia 82.0 t yli 25 tuntia t Kaikki 81.6 t

22 Nykyisen työsuhteen kesto Avotyötoiminta Palkkatyö Alle 6 kk 32 (11.5 %) 20 (13.2 %) 6-12 kk 32 (11.5 %) 21 (13.8 %) 1-2 vuotta 47 (16.9 %) 15 (9.9 %) yli 2 vuotta 167 (60.1 %) 96 (63.2 %) Yhteensä 264 (100 %) 147 (100 %)

23 Olisiko henkilön mahdollista työllistyä palkkatyöhön? (Koko aineistossa n. 32 % (n=280) arvioitiin että olisi mahdollisuus työllistyä) Olisiko mahdollista työllistyä palkkatyöhön? Työkeskus Avotyötoiminta Kaikki Ei 420 (67.5 %) 144 (50.3 %) 540 (61.4 %) Kyllä 172 (27.7 %) 125 (43.7 %) 280 (31.9 %) EOS / puuttuva tieto 30 (4.8 %) 17 (5.9 %) 59 (6.7 %)

24 Olisiko mahdollisuus työllistyä palkkatyösuhteeseen? Alueellinen vertailu Työtoiminta Avotyötoiminta Yhteensä Kymenlaakso 16.8 % 45.7 % 31.0 % Helsinki 33.0 % 29.2 % 34.3 % Tampere 27.8 % 80.0 % 30.3 % Rinnekoti-säätiö 32.9 % 35.3 % 37.4 % Vantaa 0.0 % 74.1 % 38.5 % Joensuu 36.8 % 100 % 42.2 % Eksote 27.3% 38.0% 30.5% Yhteensä 27.7 % 43.7 % 31.9 %

25 Olisiko mahdollisuus työllistyä palkkatyösuhteeseen? Taustatekijät Sukupuoli: ei eroa miesten ja naisten välillä Ikä: Nuoremmilla arvioitiin olevan paremmat edellytykset työllistyä palkkatyösuhteeseen (p<.001) Olisiko mahdollista työllistyä palkkatyöhön? v v yli 50 v Ei 121 (44.5 %) 257 (64.6 %) 163 (77.3 %) Kyllä 122 (44.9 %) 121 (30.4 %) 36 (17.1 %) EOS / puuttuva tieto 29 (10.7 %) 20 (5.0 %) 12 (5.7 %) Ammatillinen koulutus: Ei ole 25.6 % On 41.3 % (p<.001)

26 Olisiko henkilö itse halukas työllistymään? v v yli 50v Kaikki Ei halua 76 (27.5 %) 171 (42.4 %) 136 (63.8 %) 383 (43.0 %) Kyllä haluaa 99 (35.9 %) 95 (23.6 %) 28 (13.1 %) 221 (24.8 %) En tiedä / puuttuva tieto 101 (36.6 %) 137 (34.0 %) 49 (23.0 %) 286 (32.1 %) Yhteensä 276 (100 %) 403 (100 %) 213 (100 %) 890 (100 %) Ei ammatillista koulutusta On ammatillinen koulutus Ei halua 235 (48.0 %) 138 (37.8 %) Kyllä haluaa 90 (18.4 %) 129 (35.3 %) En tiedä / puuttuva tieto 165 (33.7 %) 98 (26.8 %) Yhteensä 490 (100%) 365 (100 %)

27 Lopuksi: Tutkimusaineisto on näyte, joka edustaa runsasta 10% kaikista kehitysvammaisten työllisyyspalvelujen asiakkaista. Aineistosta löytyi 156 (15 %) palkkatyössä olevaa ja 288 (28 %) avotyötoiminnassa olevaa kehitysvammaista henkilöä. Alueelliset erot suuria: Helsinki ja Vantaa selkeästi poikkeuksia, näissä palkkatyössä olevia oli huomattavasti muita alueita enemmän. Muilla alueilla palkkatyössä olevia oli keskimäärin noin 3-4%. Valtakunnallinen arvio: mikäli lopuista 90%sta kehitysvammaisten työtoiminnan asiakkaista noin 3-4 % on palkkatyössä, tarkoittaisi tämä lukumääräisesti kaikkiaan noin henkilöä. Palkkatyöhön työllistymisen esteenä saattaa olla korkea ikä, ammatillisen koulutuksen puute tai muut lisävammat tai pitkäaikaissairaudet. Palkkatyösuhteeseen työllistytään useimmiten yksityiselle sektorille, kun taas avotyötoimintaa järjestää useimmin julkinen sektori.

28 Kehitysvammaisia henkilöitä, joilla olisi mahdollisuus työllistyä palkkatyösuhteeseen, arvioitiin olevan noin kolmannes. Koko maan tasolla tämä tietäisi noin 3000 potentiaalista työntekijää. Tällä hetkellä avotyötoiminnassa olevista henkilöistä arvioitiin, että lähes puolet voisi työllistyä palkkatyösuhteeseen. Joka neljäs kehitysvammainen henkilö olisi itse halukas työllistymään palkkatyösuhteeseen. Kunnat keskeisessä asemassa kehitysvammaisten henkilöiden työllistymisessä: tarjotaanko tuetun työn ja työhönvalmentajan palveluja? Tavoitellaanko palkkatyöhön työllistymistä vai avotyötoimintaa? Eläkkeen ja palkkatulon yhteensovittaminen?

29 Vesala Hannu T., Klem Simo & Ahlstén Marika Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne (pdf, 4 Mt). Kehitysvammaliiton selvityksiä 9. Painettu julkaisu on saatavilla Opike-verkkokaupasta ( Linkki pdf-tiedostoon: