Korista kouluihin. Alueella toimivat koripalloseurat nettisivuineen ovat: Rekolan Urheilijat (pojat)

Transkriptio

1 Korista kouluihin Ohessa on alakoulujen opettajille tarkoitettuja tuntisuunnitelmia viideksi koripalloaiheiseksi tunniksi. Tuntisuunnitelmissa on alakoululaisille sopivia harjoitteita, leikkejä, kisoja ja pelejä. Materiaali on laadittu Rekolan Urheilijoiden toimesta. Opettajia pyydetään ohjaamaan koripallon pelaamisesta seurassa kiinnostuneita oppilaita ja heidän vanhempiaan Korso-Koivukylän alueella toimivien koripalloseurojen nettisivuille, josta löytyy joukkueiden yhteystiedot ja harjoitusajat ja paikat. Alueella toimivat koripalloseurat nettisivuineen ovat: Rekolan Urheilijat (pojat) Korson Kunto (tytöt)

2 Koristunti no 1 Teema: leikit ja pelit, joissa liikutaan niin, että samalla pompotetaan palloa Välineet: pallo jokaiselle oppilaalle Toimintaa niin, että jokaisella oppilaalla on oma pallo 1. Tutustuminen koripalloon: pompotusta ja liikkumista vapaasti salissa 2. Pompottamista paikoillaan vasemmalla/oikealla kädellä, kättä vaihtaen, pompun korkeutta vaihdellen (matalaa pomppua/korkeaa pomppua) opettajan käsimerkkien mukaan 3. Liikkumista palloa pompottaen ja kätellen vastaantulijat / antaen ylä-viitosen 4. Liikkumista palloja pompottaen maalle, merelle, laivaan 5. Liikkumista opettajan käsimerkkien mukaan vasemmalla, oikealle, eteen ja taakse 6. Viivahippaa palloa kuljettaen: liikkuminen ainoastaan lattiassa olevia viivoja pitkin 7. Tornihippaa: hipaksi jäänyt jää paikalleen ja nostaa pallon pään päälle, muut voivat pelastaa koskettamalla tai ryömimällä jalkojen välistä. 8. Polttopalloa niin, että poltettavat pompottavat samalla palloa. 9. Peili. Yksi lapsista on salin päädyssä peili ja muut ovat hiipijöitä. Hiipijöillä on pallo ja he etenevät palloa pompottamalla, kun peili katsoo seinään päin. Peilin kääntyessä hiipijöiden tulee pysähtyä paikoilleen ja saada pallo käteen. Jos pallo karkaa tai hiipijä liikkuu, joutuu hän palaamaan aloitusviivalle. 10. Hait ja pikkukalat: yksi oppilaista on hai, joka yrittää ottaa kiinni pikkukaloja, jotka yrittävät pelastautua kuljettamalla pallon salin päästä päähän ilman, että hai saa hipaistua palloa/riistettyä pallon. Kiinnisaaduista (ja pallonsa hukanneista) tulee haita. Hippa- ja peilileikkien aikana ryhmä voidaan jakaa kahtia niin, että kumpikin ryhmä toimivat omalla kenttäpuoliskollaan, jos sali on tarpeeksi suuri. 11. Pallon ryöstö. Kaikki pallon keskiympyrään ja oppilaat neljään joukkueeseen salin kulmiin. Jokaisesta joukkueesta yksi oppilas kerrallaan hakee juosten ja pompottaen pallon omalle joukkueelle. Peli loppuu kun kaikki pallot on haettu. Joukkue, jolla on eniten palloja, on voittaja. Jos oppilailta sujuu jo korin teko, voi pallon saamisen ehtona olla myös korin teko. 12. Sukkulaviesti palloa pompottaen, kullakin joukkueella on yksi pallo. Reitille voidaan lisätä kartioita, joita viestien viejien tulee käydä koskettamassa kuljetuksen aikana.

3 Koristunti no 2 Teema: syöttäminen, välineet: pallo jokaiselle oppilaalle Toimintaa niin, että jokaisella oppilaalla on oma pallo 1. Pompottamista paikoillaan vasemmalla/oikealla kädellä, kättä vaihtaen, pompun korkeutta vaihdellen (matalaa pomppua/korkeaa pomppua) opettajan käsimerkkien mukaan. Toimintaa pareittain 2. Syöttelyä pareittain salin keskiviivan yli, parit n. 3 4 m päässä toisistaan. Syöttö molemmilla käsillä rinnan korkeudelta, kädet ojentautuvat suoriksi eteen. Syöttöön voi lisätä vauhtia astumalla samalla askeleen eteenpäin. Aluksi syötöt maan kautta. HUOM! Ei syöttöjä suoraan kasvoja kohden, ei syöttöjä pään päältä tai yhdellä kädellä. 3. Parit syöttävät viisi kertaa, ja viidennen syötön saanut käy kuljettamalla koskettamassa salin päätyä ja palaa takaisin paikoilleen jatkamaan syöttelyä. 4. Edellinen harjoitus kisana: molempien tulee käydä salin päädyssä esim. kolme kertaa, nopein pari voittaa. 5. Oppilaat jaetaan 3 4 oppilaan joukkueisiin, jokaiselle joukkueelle oma pallo. Välimatkat oppilaiden välillä 2 3 m. Joukkueiden tehtävänä on syöttää oman joukkueen jäsenille (aina uudelle pelaajalle, ts. ei samalle, jolta sai juuri pallon) esim. 10 kertaa. 6. Joukkueiden tulee siirtää pallo salin päästä päähän syöttelemällä (kuljetus pompottamalla ei sallittu, syöttö aina uudelle pelaajalle); aloituksessa syöttäjällä jalka kiinni päätyseinässä, maalissa pallo on painettava seinään kiinni. Harjoitus voidaan tehdä kisana, jossa nopein joukkue voittaa ja voittaja saa esim. kirjaimen sanasta A-A-S-I. 7. Kuten 7. mutta oppilaat voivat pomputtaa palloa esim. yksi/kaksi kertaa ennen syöttöä. 8. Oppilaat jaetaan 4 5 oppilaan ryhmiin. Jokaisella joukkueella yksi pallo, yksi oppilasta keskelle, muut sopivin syöttövälein kolmiossa tai neliössä. Keskellä oleva yrittää katkaista syötön / hipaista palloa, jota muut syöttelevät toisilleen. Katkosta/hipaisusta keskellä oleva vaihtuu, syöttäjä joutuu keskelle. Ylisyötöt keskellä olevan yli kiellettyjä. Harjoituksissa 6 ja 7 oppilaat yrittävät saada etua venyttämällä välimatkat liian pitkiksi. Tämä voidaan estämällä muuttamalla sääntöjä niin, että välimatka saa olla korkeintaan esim. 4 m, koska muutoin syöttöjen vastaanottamisesta tulee vaarallista. Lisäksi ainoastaan kahden käden syötöt rinnalta ovat sallittuja, palloa ei saa syöttää yhdellä kädellä heittämällä tai sivurajaheitolla.

4 Koristunti no 3 Tunnin teemana on korin teko, ts. pallon heittäminen koriin. Välineinä oppilailla on oma pallo. 1. Oppilaat liikkuvat salin päästä päähän janöjussiloikin. Lähtötilanteessa oppilas seisoo pitäen palloa molemmissa käsissä, ottaa yhden askeleen ja pompauttaa samalla palloa (pallo ja jalka yhtä aikaa maahan), hypähtää ilmaan ja ottaa samalla pallon kiinni kahteen käteen ja putoaa maahan tasajalkaa. 2. Kuten edellä, mutta pompautus aina oikealla kädellä ja askel vasemmalla kädellä (vasenkätiset pompautus vasemmalla kädellä ja askel oikealla kädellä). HUOM! Pallo ja jalka maahan aina yhtä aikaa, pysähdys aina tasajalkaa. 3. Oppilaat liikkuva korilta korille pompottamalla ja aina korin lähelle tullessaan tekevät jänöjussipysähdyksen ja heittävät pallon koriin. HUOM! Heitot tarpeeksi läheltä koria, korit tarpeeksi matalalla. 4. RU-NBA-leikki. Kaikki oppilaat aloittavat RU-korilta (tai koreilta) ja yrittävät heittää korin. Korin saaneet pääsevät NBA-korille (tai koreille) ja jos saavat sielläkin korin, saavat jäädä NBA-korille (tai vaihtaa toiselle NBA-korille). Jos heitto menee ohi, joutuu oppilas palaamaan RU-korille. HUOM! Siirtyminen korilta korille tehdään aina palloa kuljettamalla pompottamalla, pysähdykset jänöjussipysähdyksiä. 5. Oppilaat jaetaan 3 4 oppilaan joukkueisiin, jokaisella oppilaalla oma pallo. Joukkueiden tehtävänä on tehdä mahdollisimman monta koria esim. 2 min aikana. Joukkueiden pelaajien tekemät korit lasketaan yhteen. Oppilaan tulee vaihtaa koria jokaisen tehdyn korin jälkeen. HUOM! Heitot jänöjussipysähdyksen jälkeen. 6. Oppilaat jaetaan 3 4 oppilaan joukkueisiin, jokaiselle joukkueelle oma pallo. Joukkueiden tulee siirtää pallo salin päästä toisessa päässä olevalle korille syöttelemällä puoleen kenttään ja sen jälkeen kuljettamalla ja tekemällä kori. Aloituksessa syöttäjällä tulee olla jalka kiinni päätyseinässä. Joukkueilla ei ole omaa koria, vaan koreja tehdään vuorotellen salin molemmissa päissä oleviin koreihin. 7. Kuten edellä, mutta kisana, jossa nopeimmin esim. viisi koria tehnyt joukkue voittaa. Voittaja saa esim. kirjaimen sanasta A-A-S-I. 8. Vapaaheittokisa joukkueittain. Jokaisesta ohiheitosta joukkueelle tulee yksi punnerrus tms., jokaisesta korista joukkueelle tulevista punnerruksista vähennetään yksi. Kisaa voidaan jatkaa esim. niin pitkään, että jokainen on heittänyt neljä kertaa. HUOM! Myös vapaaheitot jänöjussipysähdyksin.

5 Koristunnit no 4 ja 5 Tunnin teemana on pelaaminen. Oppilaat jaetaan kolmen oppilaiden joukkueisiin. Jos joku oppilaista jää yli, voi hän toimia pelissä jokerina, joka on aina sen puolella, jolla on pallo. Kaksi joukkuetta pelaa vastakkaisin yhdellä korilla. Jos salissa on neljä koria, voi samaan aikaan pelata kahdeksan joukkuetta, joissa on vähintään 24 pelaajaa. Joukkueilla olisi hyvä olla eriväriset liivit. Säännöt Aloitus arvotaan kivi-sakset-paperilla. Peli alkaa tsekkauksen jälkeen aloittavan joukkueen syötöllä keskeltä kenttää ja kolmen pisteen heittorajan takaa (väh. 6 m päässä korista). Tsekkauksessa pallo annetaan puolustavan joukkueen pelaajalle, joka palauttaa sen hyökkäävän joukkueen pelaajalle. Aloittava joukkue jatkaa hyökkäämistä kunnes tulee kori; peli jatkuu korin tehneen joukkueen aloituksella puolustava joukkue saa pallon; peli jatkuu puolustavan joukkueen aloituksella tapahtuu hyökkäävän joukkueen virhe: pallollinen pelaaja juoksee pallon kanssa tai aloittaa uuden kuljetuksen jo kuljetettuaan ja pysähdyttyään kerran tai hyökkäävän joukkueen pelaaja tyrkkii tai törmää puolustavan joukkueen pelaajaan; peli jatkuu puolustaneen joukkueen aloituksella tapahtuu puolustavan joukkueen virhe: puolustaja esim. tyrkkää tai läpsii käsille hyökkääjää; peli jatkuu hyökkäävän joukkueen aloituksella pallo menee sivu- tai päätyrajan yli (pienessä salissa ei rajoja välttämättä tarvita, vaan peli voi jatkua vaikka pallo osuisi seiniin); peli jatkuu sisäänheitolla. Pelaamista voidaan jatkaa esim. 10 min ajan, jonka jälkeen vaihdetaan ottelupareja. Pelaajat toimivat itse tuomareina, rikottu pelaaja viheltää virheen sanomalla ääneen virhe. Varsinkin alkuvaiheessa oppilaat tarvitsevat opettajan ohjausta sääntöjen tulkinnassa ja käytössä. Selvät virheet tulee viheltää ja rikkeiden ollessa toistuvia tulee opettajan pysäyttää kaikki pelit ja kerrata säännöt yhteisesti. Oppilaiden riitautuessa virheistä tulee korostaa rikotun pelaajan oikeutta viheltää virhe. Valitusoikeutta ei ole, vaan rikotun pelaajan vihellys jää aina voimaan. Toisaalta tämän oikeuden väärinkäyttö tekee pelaamisesta mahdotonta, joten oppilaille tulee korostaa reilun pelin tärkeyttä nimenomaan pelaamisen jatkamisen kannalta. Kun pelaaminen alkaa sujua, luovutaan säännöstä, jonka mukaan puolustavan joukkueen saadessa pallon peli alkaa aloituksella. Aloituksen sijaan hyökkäysvuoro vaihtuu, kun puolustava joukkueen pelaaja käy pallon kanssa käy esim. 3 p viivan takana. Peli ei tällöin katkea pallon menetykseen. Tunnin lopuksi on hyvä keskustella oppilaiden kesken siitä miten pelaaminen sujui, mikä oli vaikeata, mikä säännöissä oli epäselvää, miten jatkossa voitaisiin toimia ongelmien poistamiseksi, jne. Pelaamista olisi hyvä harjoitella niin monta kertaa että pelaaminen sujuu ilman ohjausta niin hyvin, että oppilaat voivat ja haluavat jatkaa pelaamista esim. välitunneilla.