Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä

Transkriptio

1 Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä Ympäristöterveyspäivät, , Tampere

2 Esitelmän sisältö 1. Johdanto 2. Luonnollinen radioaktiivisuus juomavedessä 3. Talousvedestä aiheutuva säteilyannos 4. Keinotekoinen radioaktiivisuus juomavedessä 5. Talousveden laatusuositukset ja laatuvaatimukset 6. Vesinäytteen ottaminen ja mittaaminen 7. Laskuesimerkkejä 2

3 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteilyn yksiköistä Aineet, joissa on virittyneitä ytimiä, ovat radioaktiivisia. Säteilyä syntyy virityksen purkautuessa. Tällöin ytimet muuttuvat, mahdollisesti useidenkin viritystilojen kautta, pysyviksi muiden alkuaineiden ytimiksi ja radioaktiivinen aine hajoaa. Aktiivisuus aktiivisuus kertoo radioaktiivisten aineiden määrän yksikkö on becquerel (Bq) yksi becquerel tarkoittaa, että radioaktiivisessa aineessa tapahtuu yksi ydinmuutos eli hajoaminen sekunnissa mitä enemmän hajoamisia tapahtuu, sitä enemmän säteilyä syntyy Säteilyannos kuvaa säteilyn terveydellisiä vaikutuksia ihmisessä yksikkö on sievert (Sv) 1 Sv = millisievertiä (msv), 1 Sv = mikrosievertiä (µsv) Annosnopeus ilmaisee, kuinka suuren säteilyaltistuksen ihminen saa tietyssä ajassa yksikkönä käytetään millisievertiä tai mikrosievertiä tunnissa (msv/h tai µsv/h) luonnon taustasäteilyn annosnopeus on 0,04-0,3 µsv/h 3

4 Ionisoiva säteily 4

5 Luonnollinen radioaktiivisuus juomavedessä 5

6 Talousveden luonnon radioaktiiviset aineet Talousvedessä esiintyy luonnosta peräisin olevia radioaktiivisia aineita, jotka liukenevat pohjaveteen maa- ja kallioperästä. Kalliopohjaveteen ehtii liueta suuriakin määriä radioaktiivisia aineita, koska vesi liikkuu kalliossa paljon hitaammin kuin maan pinnalla tai maaperässä. Säteilysuojelun kannalta merkittävimmät talousveden sisältämät luonnon radioaktiiviset aineet kuuluvat uraani-238 sarjaan. Eniten säteilyaltistusta aiheuttaa 222 Rn. Muita tärkeitä uraanisarjan radionuklideita ovat 238 U, 234 U, 226 Ra, 210 Pb ja 210 Po ja torium-232 sarjasta 228 Ra. Tritium ( 3 H) on peräisin 1960-luvulle asti jatkuneista ilmakehässä tehdyistä ydinasekokeista, ydinvoimaloiden päästöistä, kosmisen säteilyn vaikutuksesta. 6

7 238 U-hajoamissarja Uraani Protaktinium a 234 U 1 min 234m Pa 4,5 x 10 9 a 238 U Torium a 230 Th 24 d 234 Th Radium a 226 Ra Radon (kaasu) 3,8 d 222 Rn 138 d 210 Po 206 Pb stabiili 5 d 210 Bi 0,0002 s 214 Po 210 Pb 22 a 3 min 20 min 214 Bi 218 Po 214 Pb 27 min Polonium Vismutti Lyijy 7

8 Luonnon radionuklidien kemialliset omaisuudet Radon, Rn-222 Kaasu Hajuton, mauton ja näkymätön Kemiallisesti reagoimaton Liuenneena veteen Uraani vedessä, U-234 ja U-238 U(IV) on vallitseva hapettomissa olosuhteissa ja U(VI) hapellisissa olosuhteissa (UO 2 2+ ) U(IV) on kemiallisesti liikkumaton UO 2 2+ (uranyyli-ioni) ja sen kompleksit ovat liukoisia Karbonaattikompleksit lisäävät uraanin liikkuvuutta Radium vedessä, Ra-226 ja Ra-228 Radium esiintyy pääsääntöisesti Ra 2+ -kationina matalasuolaisissa vesissä Suolaisissa vesissä radium muodostaa heikkoja komplekseja kloridin, sulfaatin ja karbonaattien kanssa Liukoista 226 Ra > U, kun veden suolapitoisuus on korkea 8

9 Luonnon radionuklidien kemialliset omaisuudet Polonium ja lyijy vedessä, Po-210 ja Pb-210 Po ja Pb voivat esiintyä ioneina, molekyyleinä, kompleksoituneena ja erilaisiin partikkeleihin sitoutuneena Poloniumilla ja lyijyllä on voimakas taipumus adsorboitua erilaisiin hiukkasiin ja partikkeleihin Tritium, H-3 Tritium on veden ainesosa (korvaa vesimolekyylissä vetyatomin H-1), eikä sitä kyetä poistamaan vedenkäsittelyprosesseissa 9

10 Radon- ja uraanikartasto P. Vesterbacka, K. Vaaramaa, Porakaivoveden radon- ja uraanikartasto, STUK-A256 / MAALISKUU 2013 Säteilyturvakeskuksen tulosaineisto kattaa noin porakaivoveden radonpitoisuuden ja porakaivoveden uraanipitoisuuden. Porakaivoveden radon- ja uraanipitoisuudet ovat suurimpia yleensä graniittialueilla kuten Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Kymenlaaksossa. Korkeankin pitoisuuden alueella voivat lähellä toisiaan sijaitsevissa kaivoissa pitoisuudet vaihdella erittäin paljon. Yksittäisiä suuria porakaivoveden radon- ja uraani-pitoisuuksia voi esiintyä kaikkialla Suomessa. 10

11 Radon- ja uraanikartasto Säteilysuojelun kannalta tärkein talousveden radioaktiivinen aine on radon-222, jota esiintyy erityisesti porakaivovesissä. Radonpitoisuuden keskiarvo verkostovedessä on 27 Bq/l, rengaskaivovedessä 50 Bq/l ja porakaivovedessä 460 Bq/l. Talousveden keskimääräinen uraanipitoisuus Suomessa oli 1,25 μg/l, mikä on yli kymmenen kertaa suurempi kuin maailmanlaajuinen keskiarvopitoisuus 0,08 μg/l. Julkisten vesilaitosten vesissä uraanipitoisuus on yleensä alhaisempi, alle 1 μg/l. 11

12 Radon- ja uraanikartasto Porakaivoveden radonpitoisuus Aritmeettinen keskiarvo 10 x 10 km:n ruudussa Vähintään yksi radonmittaus/ruutu Noin porakaivoveden radonmittausta Porakaivoveden uraanipitoisuus Aritmeettinen keskiarvo 10 x 10 km:n ruudussa Vähintään yksi uraanimittaus/ruutu Noin porakaivoveden uraanimittausta 12

13 Talousveden radioaktiivisuuspitoisuudet Suomessa Talousveden radioaktiivisten aineiden pitoisuuksien keskiarvot (Bq/l tai µg/l) eri vesilähteitä käyttävillä väestöryhmillä. Radioaktiivinen aine Luonnollinen radioaktiivisuus Verkostovesi Pintavesi Rengaskaivot/ maaperän pohjavesi Porakaivot Radon-222 (Bq/l) 27 < Uraani-234 (Bq/l) 0,02 <0,01 0,02 0,35 Uraani-238 (Bq/l) 0,015 <0,01 0,015 0,26 Uraani-238 (µg/l) 0,23* 0,90** <1 1,2 1, Radium-226 (Bq/l) 0,003 0,003 0,016 0,05 Radium-228 (Bq/l) ,03 Polonium-210 (Bq/l) 0,003-0,007 0,048 Lyijy-210 (Bq/l) 0,003-0,013 0,040 *verkostoveden vesilähteenä käytetty pintavettä **verkostoveden vesilähteenä käytetty maaperän pohjavettä 13

14 Juomaveden uraanipitoisuuden vertailu Kokonaisuraani µg/l Kokonaisuraani Bq/l 1 0,03 Pohjavesissä yleensä esiintyvä pitoisuustaso 30 1 Kansainvälisen terveysjärjestön (WHO) suositusarvo talousvedelle. Arvo perustuu uraanin kemialliseen myrkyllisyyteen Toimenpidearvo talousvedelle perustuu uraanin säteilyvaikutuksiin. Kun vettä käytetään jatkuvasti juoma- ja ruokavetenä, siitä aiheutuva säteilyannos on 0,1 millisievertiä (msv) vuodessa Kun vettä käytetään jatkuvasti juoma- ja ruokavetenä siitä aiheutuva annos on saman suuruinen kuin suomalaisen keskimääräin saama vuotuinen säteilyannos (noin 3,2 msv) Jos vettä käytetään kuukauden ajan juoma- tai ruokavetenä, siitä aiheutuva annos on sama kuin säteilylaissa asetettu väestön annosraja 1 msv vuodessa. 14

15 Talousvedestä aiheutuva säteilyannos Efektiivinen säteilyannos riippuu aineen aktiivisuuspitoisuudesta, nautitun veden määrästä ja kyseisen radionuklidin kyvystä aiheuttaa annosta. Viitteellisellä annoksella tarkoitetaan talousvedestä aiheutuvan efektiivisen annoksen kertymää yhden vuoden aikana saadulle määrälle kaikkia talousvedessä havaittuja sekä luonnollisia että keinotekoisia radionuklideja, lukuun ottamatta tritiumia, kalium- 40:tä, radonia ja radonin lyhytikäisiä hajoamistuotteita. 238 U-sarjan radionuklideista aiheutuva keskimääräinen efektiivinen säteilyannos. Vesilähde Efektiivinen annos (msv) Vesilaitos 0,02 Maaperäkaivo 0,05 Porakaivo 0,39 15

16 Keinotekoinen radioaktiivisuus juomavedessä 16

17 Talousveden radioaktiivisuuspitoisuudet Suomessa Talousveden radioaktiivisten aineiden pitoisuuksien keskiarvot (Bq/l ) eri vesilähteitä käyttävillä väestöryhmillä. Radioaktiivinen aine Keinotekoinen radioaktiivisuus Verkostovesi Pintavesi Rengaskaivot/ maaperän pohjavesi Porakaivot Tritium (Bq/l)*** < Strontium-90 (Bq/l)*** Cesium-137 (Bq/l)*** 0,004 0, ,005 0, ***verkostovesi on viiden ison kaupungin (Helsinki, Oulu, Rovaniemi, Tampere ja Turku) tai pintavesi neljän joen (Kemijoki, Oulujoki, Kokemäenjoki, Kymijoki) keskiarvo 17

18 Talousveden laatusuositukset ja laatuvaatimukset STM:n asetus (1352/2015) Asetus astui voimaan Asetuksella kumottiin talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annettu STM:n asetus (461/2000) Asetuksessa säädetään talousveden radioaktiivisista aineista aiheutuvan säteilyaltistuksen rajoittamisesta Soveltamisala: Tämä asetus koskee kaikkea terveydensuojelulain (763/1994) 16 :ssä tarkoitettua talousvettä, jota: 1) käytetään tai toimitetaan vedenjakelualueelle käytettäväksi talousvetenä vähintään 10 m 3 päivässä tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin; 2) toimitetaan pulloissa, säiliöissä tai tankeista; 3) käytetään elintarvikelain (23/2006) 6 :n 18 kohdassa tarkoitetussa elintarvikehuoneistossa ihmisten käyttöön tarkoitettujen tuotteiden tai aineiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen ja markkinoille saattamiseen, paitsi sellaisissa tapauksissa, joissa kunnan terveydensuojeluviranomainen on varmistanut, ettei veden laatu heikennä valmiiden elintarvikkeiden terveydellistä laatua; tai 4) käytetään tai toimitetaan käytettäväksi talousvetenä osana julkista tai kaupallista toimintaa. 18

19 Talousveden laadun säännöllinen valvonta Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo säännöllisin tutkimuksin talousvettä Valvontaohjelman määritykset ja tutkimustiheys Talousvesiasetus (1352/2015) liite II taulukko 2 Talousveden valvontatutkimuksia tekevän laboratorion on täytettävä terveydensuojelulain 49 a :n mukaiset edellytykset: Viranomaisille tarkoitetut tutkimukset tulee tehdä Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) hyväksymässä laboratoriossa. Tutkimuksia tekevällä laboratoriolla tulee olla kirjallinen laatujärjestelmä, ja laboratorion on pystyttävä osoittamaan tekemiensä määritysten luotettavuus. Laboratoriolla tulee lisäksi olla tutkimuksen suorittamiseen tarvittava asiantuntemus ja tekniset valmiudet. Evira hyväksyy laboratoriot hakemuksesta 19

20 Talousveden laadun säännöllinen valvonta Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on ilmoitettava viivytyksettä Säteilyturvakeskukselle aktiivisuuspitoisuuden enimmäisarvojen (laatuvaatimus/laatusuositus) ylittymisestä sen ratkaisemiseksi, onko talousveden toimittaminen säteilylain 11 :ssä tarkoitettua säteilytoimintaa. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on toimitettava radioaktiivisuuden mittaustulokset Säteilyturvakeskukselle ja Valviralle Kutakin kalenterivuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä (STUK: ja Valvira: Tulosten ilmoittamiseen tarkoitettu Excel tiedosto viedään Valviran wwwsivuille. Säteilyturvakeskus laatii valvontatutkimusten tuloksista yhteenvedon kolmen vuoden välein ja tiedottaa yleisölle niiden turvallisuusmerkityksestä. 20

21 Radioaktiivisuuden laatuvaatimukset Radon, viitteellinen annos, tritium Tritiumia ei tarvitse tutkia säännöllisessä valvonnassa talousvedestä, koska STUK valvoo sitä valtakunnallisessa ympäristön säteilyvalvontaohjelmassa Radonia ja viitteellistä annosta ei tarvitse tutkia, jos talousvesi on valmistettu kokonaan pintavedestä. Radonpitoisuuden laatuvaatimus on 1000 Bq/l, jonka ylittyessä korjaavat toimet ovat säteilyturvallisuussyistä välttämättömiä aina ilman lisäarviointeja veden käyttötavasta riippumatta. Radonpitoisuuden laatusuositus on 300 Bq/l. Radon voidaan tutkia viiden vuoden välein, jos radonin pitoisuus on vähemmän kuin 150 Bq/l, muutoin noudatetaan asetuksen liitteen II taulukon 2 näytteenottotiheyttä. Radon suositellaan tutkimaan lähtevästä vedestä otetusta näytteestä. 21

22 Radioaktiivisuuden laatuvaatimukset Talousvesiasetuksen liite I Taulukko 3. Radioaktiivisuuden laatuvaatimukset Muuttuja Enimmäisarvo Yksikkö Huomautus Radon 1000 Bq/l (1) Tritium 100 Bq/l (2) Viitteellinen annos 0,10 msv/vuosi (3 ja 4) 1) Korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä aina, jos radonin aktiivisuuspitoisuus ylittää enimmäisarvon. 2) Tritiumia ei tarvitse mitata, koska Säteilyturvakeskus valvoo tritiumin aktiivisuuspitoisuuksia talousvedessä valtakunnallisessa ympäristön säteilyvalvontaohjelmassa. Jos tritiumin aktiivipitoisuus ylittää enimmäisarvon, vedestä on mitattava myös muita keinotekoisia radionuklideja. 3) Viitteellisellä annoksella tarkoitetaan talousvedestä aiheutuvan efektiivisen annoksen kertymää yhden vuoden aikana saadulle määrälle kaikkia talousvedessä havaittuja sekä luonnollisia että keinotekoisia radionuklideja, lukuun ottamatta tritiumia, kalium-40:tä, radonia ja radonin lyhytikäisiä hajoamistuotteita. Mittayksikkönä käytetään msv/vuosi eli millisievertiä vuodessa. 4) Viitteellisen annoksen tasoa ei tarvitse arvioida, jos Säteilyturvakeskuksen selvitysten perusteella tiedetään, että enimmäisarvot eivät voi ylittyä. 22

23 Talousveden tutkimustiheys Jaksottaisen seurannan muuttujat Jaksottaiseen seurantaan sisältyvät kaikki radioaktiivisuusmuuttujat Seuraavat määritykset voidaan jättää pois: Radioaktiivisuus Radon Tritium Viitteellinen annos jos talousvedeksi valmistettava vesi on peräisin yksinomaan pintavesimuodostumasta jos vesialueella ei ole ihmisen toiminnan aiheuttamaa tritiumin lähdettä ja Säteilyturvakeskuksen selvitysten tulosten perusteella voidaan osoittaa, että enimmäisarvo ei ylity - jos talousvedeksi valmistettava vesi on peräisin yksinomaan pintavesimuodostumasta - luonnollisten radionuklidien osalta, jos Säteilyturvakeskuksen selvitysten tulosten perusteella voidaan osoittaa, että enimmäisarvo 0,10 msv/vuosi ei ylity - jos liitteen III luvussa 4 esitettyjen tutkimusten tulosten perusteella voidaan olettaa, että viitteellinen annos ei ylitä enimmäisarvoa 0,10 msv/vuosi, eikä vedessä tiedetä esiintyvän sellaisia radionuklideja, joiden vuoksi viitteellinen annos todennäköisesti ylittää enimmäisarvon. 23

24 Talousveden tutkimustiheys Vedenjakelualueilla ei tarvitse tutkia viitteellistä annosta, jos talousvedeksi valmistettava vesi on peräisin yksinomaan pintavesimuodostumasta. Viitteellinen annos on tutkittava kaikilta muilta vedenjakelualueilta (esim. pohjavesi, tekopohjavesi, rantaimeytyminen), jos sitä ei ole tutkittu luvulla. Viitteellisen annoksen tutkimiseksi otettava näyte voidaan ottaa käyttäjän hanan lisäksi muualtakin jakeluverkosta. Viitteellinen annos voidaan tutkia viiden vuoden välein, jos viitteellinen annos on pienempi kuin 0,05 msv/vuosi eikä ole ilmeistä syytä viitteellisen annoksen nousemiseen. Talousvesiasetuksen taulukon 3 alahuomautuksen 4 kohdassa mainitaan, että viitteellisen annoksen tasoa ei tarvitse arvioida, jos STUKin selvitysten perusteella tiedetään, että enimmäisarvot eivät voi ylittyä. Tällä hetkellä tiedetään että, pintavesissä enimmäisarvot eivät ylity. Tuoreen tutkimustiedon kartuttua STUK voi aikanaan määritellä maantieteellisiä alueita, joilla viitteellisen annoksen tutkiminen voidaan lopettaa. 24

25 Talousveden valvontatutkimukset, liite II Seuraavat muuttujat tutkitaan vähintään kerran. Jos pitoisuudet ovat alle 50 % enimmäisarvosta, eikä ole ilmeistä syytä niiden nousemiseen, määritykset voidaan tehdä myöhemmin 5 vuoden välein Uraani (kemiallinen pitoisuus), viitteellisen annoksen arvioimiseen käytettävät seulontatutkimukset. Radonin aktiivisuuspitoisuutta pitää kuitenkin verrata 300 Bq/l enimmäisarvoon (asetuksen liite I taulukko 4). 25

26 Radioaktiivisuusmääritykset Säteilyturvakeskus tekee veden radioaktiivisuusmittauksia (Rn-222 ja kokonaisalfa) Paikalliset elintarvike- ja ympäristölaboratoriot tekevät radonmittauksia Menetelmä pitää olla akkreditoitu Viitteellisen annoksen arvioimiseen käytettävät seulontatutkimukset ja annoksen laskeminen: Viitteellisen annoksen taso arvioidaan näytteen alfa-aktiivisuuden kokonaispitoisuuden ja yksittäisten radionuklidien aktiivisuuspitoisuuksien perusteella. Jos alfa-aktiivisuuden kokonaispitoisuus on pienempi kuin 0,1 Bq/l, eikä radonin aktiivisuuspitoisuus ylitä suurinta hyväksyttävissä olevaa pitoisuutta 300 Bq/l, voidaan olettaa, että viitteellinen annos ei ylitä tasoa 0,10 msv/vuosi. Näissä tapauksissa ei tarvitse määrittää yksittäisten radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuuksia. 26

27 Valvontakäytäntöjä Talousveden radonin tavoitearvo on 300 Bq/l Korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä pääsääntöisesti, jos radonin aktiivisuuspitoisuus on suurempi kuin 300 Bq/l. Joissakin poikkeustapauksissa voidaan hyväksyä enemmän kuin 300 Bq/l. Tällaisia ovat esimerkiksi tapaukset, joissa vedenkäyttö on vähäistä tai jos vettä käytetään ruoan valmistuksessa tavalla, jossa radon joko vapautuu tai puoliintuu säilytyksen tai valmistusprosessin aikana. Korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä aina, jos radonpitoisuus on suurempi kuin 1000 Bq/l. 27

28 Radioaktiivisuusmääritykset Jos alfa-aktiivisuuden kokonaispitoisuus ylittää 0,1 Bq/l, määritetään yksittäisten radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuudet näytteessä viitteellisen annoksen arvioimiseksi. Vesinäytteestä määritetään alfa-aktiivisista aineista radium-226, uraani-234, uraani-238 ja polonium-210 sekä beeta-aktiivisista radium-228 ja lyijy-210. jossa C i = radioaktiivisen aineen mitattu aktiivisuuspitoisuus (Bq/l) RC i = radioaktiivisen aineen johdettu pitoisuus (Bq/l), josta aiheutuva annos on 0,10 msv/vuosi STM:n asetuksessa liitteessä III on Säteilyturvakeskuksen antamat annosmuuntokertoimien avulla lasketut RC i arvot sekä muuttujien ja radioaktiivisten aineiden toteamisrajat 28

29 Nuklidi 210 Pb 0,2 210 Po 0,1 226 Ra 0,5 228 Ra 0,2 234 U 2,8 238 U 3,0 Enimmäisarvopitoisuudet Aktiivisuuspitoisuus (Bq/l), josta aiheutuu annos 0,1 msv/v 1) 1) Arvot on laskettu käyttämällä Säteilyturvakeskuksen vahvistamia annosmuuntokertoimia, jotka perustuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivissä 96/29/Euratom annettuihin kertoimiin. Jos laskennassa tarvitaan muiden kuin tässä mainittujen radioaktiivisten aineiden johdettuja aktiivisuuspitoisuuksia, ne ovat saatavilla Säteilyturvakeskukselta. Muita aineita ovat kaikki radioaktiiviset aineet, joita Säteilyturvakeskuksen selvitysten tulosten tai näytteen seulontatutkimusten perusteella ei voida säteilysuojelun kannalta jättää ottamatta huomioon. 29

30 Vesinäytteen ottaminen ja mittaaminen 30

31 Esimerkki 1 Laboratoriossa mitattu veden kokonaisalfapitoisuus on 0,5 Bq/l. Testausselosteessa on kerrottu että veden radium (Ra-226) pitoisuus on 0,05 Bq/l. Testausselosteessa laboratorio on arvioinut, että kokonaisalfa koostuu yksinomaan uraanista, eikä spektrin mukaan vedessä ole poloniumia. Tällöin viitteellistä annosta arvioidaan seuraavasti: Uraanin aktiivisuuspitoisuudet U-234:lle ja U-238:lle voidaan arvioida käyttäen tyypillistä isotooppisuhdetta Suomalaissa pohjavesissä (1,2). Uraaniisotooppien yhteenlaskettu aktiivisuuspitoisuus on 0,45 Bq/l. Tästä laskettuna U-238:n aktiivisuuspitoisuus on 0,20 Bq/l ja U-234:n aktiivisuuspitoisuus on 0,25 Bq/l. Radiumin (Ra-226) aktiivisuuspitoisuus on 0,05 Bq/l. ID = (0,05/0,5 + 0,20/3,0+ 0,25/2,8) 0,1 msv/v 0,03 msv/v 31

32 Esimerkki 2 Laboratoriossa mitattu veden kokonaisalfapitoisuus on 1,8 Bq/l. Testausselosteessa on kerrottu että veden radium (Ra-226) pitoisuus on 0,2 Bq/l. Testausselosteen mukaan laboratorio ei pysty arvioimaan spektrin perusteella onko vedessä poloniumia (Po-210), koska spektrin mukaan vedessä on sen verran uraania että se häiritsee poloniumin arviota. Testausselosteessa kehotetaan tekemään radiokemiallinen poloniummääritys. Vedestä tehdään tarkempi poloniummääritys ja tulokseksi saadaan 0,07 Bq/l. Tällöin viitteellistä annosta arvioidaan seuraavasti: Uraanin aktiivisuuspitoisuudet U-234:lle ja U-238:lle voidaan arvioida käyttäen tyypillistä isotooppisuhdetta Suomalaissa pohjavesissä (1,2). Uraaniisotooppien yhteenlaskettu aktiivisuuspitoisuus on 1,53 Bq/l (= 1,8 0,2-0,07). Tästä laskettuna U-238:n aktiivisuuspitoisuus on 0,70 Bq/l ja U-234:n aktiivisuuspitoisuus on 0,83 Bq/l. Radiumin (Ra-226) aktiivisuuspitoisuus on 0,2 Bq/l. ID = (0,2/0,5 + 0,83/2,8 + 0,70/3,0 + 0,07/0,1) 0,1 msv/v 0,16 msv/v

33 Esimerkki 3 Laboratoriossa mitattu veden kokonaisalfapitoisuus on 1,8 Bq/l. Testausselosteessa on kerrottu että veden radium (Ra-226) pitoisuus on 0,15 Bq/l. Testausselosteen mukaan laboratorio ei pysty arvioimaan spektrin perusteella onko vedessä poloniumia (Po-210), koska spektrin mukaan vedessä on sen verran uraania että se häiritsee poloniumin arviota. Testausselosteessa kehotetaan tekemään radiokemiallinen poloniummääritys. Vedestä tehdään tarkempi poloniummääritys ja tulokseksi saadaan <0,01 Bq/l. Tällöin viitteellistä annosta arvioidaan seuraavasti: Uraanin aktiivisuuspitoisuudet U-234:lle ja U-238:lle voidaan arvioida käyttäen tyypillistä isotooppisuhdetta Suomalaissa pohjavesissä (1,2). Uraaniisotooppien yhteenlaskettu aktiivisuuspitoisuus on 1,65 Bq/l (= 1,8 0,15). Tästä laskettuna U-238:n aktiivisuuspitoisuus on 0,75 Bq/l ja U-234:n aktiivisuuspitoisuus on 0,9 Bq/l. Radiumin (Ra-226) aktiivisuuspitoisuus on 0,15 Bq/l. ID = (0,15/0,5 + 0,9/2,8 + 0,75/3,0 ) 0,1 msv/v 0,09 msv/v

34 Talousvesiasetuksen soveltamisohje Valvira on tehnyt talousvesiasetuksen soveltamisohjeen, jossa on mukana radioaktiivisuus. Ohjeissa on koitettu selkeyttää valvontaa