VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSOISTA

Transkriptio

1 Vammalan kaupunki Mouhijärven, Punkalaitumen ja Äetsän kunnat SELVITYS YHDISTETYN VESIHUOLTOLAITOKSEN KUSTANNUKSISTA JA TAKSOISTA & Tiivistelmä 2007 # 391

2 TOIMEKSIANTO Vammalan kaupunki sekä Punkalaitumen, Mouhijärven ja Äetsän kunnat laativat parhaillaan kuntaliitosselvitystä. Osana teknisen toimen selvityksiä on kartoitettava kuntien vesihuoltolaitosten taloudellinen nykytila ja nähtävissä oleva tulevaisuus, jotta voitaisiin arvioida kustannusten kohdentamiseen laitosten taksoissa käytettävissä olevien maksuelementtien riittävyyttä. Lähinnä näitä ovat vanhoilta liittyjiltä perittävät perusmaksut ja uusilta liittyjiltä perittävät liittymismaksut. on vastikään laatinut selvityksen Huittisten seudun vesihuoltoyhteistyön kehittämisestä sekä sille lisätyönä jätevedenpuhdistuksen kustannusten vaihtoehtotarkastelut. Nyt tuosta kuntakokoonpanosta on jätetty Huittinen ja Vampula pois ja uutena mukaan on tullut Mouhijärvi. Laitosten kustannusrakennetta voi lähestyä kahdesta näkökulmasta, menneisyydestä nykyhetkeen tai nykyhetkestä tulevaisuuteen. Menneisyydestä nykyhetkeen olennaiset tiedot nähdään tilinpäätöksistä, jotka tässä ovat edellisten vuodelta Nykyhetkestä tulevaisuuteen katsottaessa merkittävin yksittäinen taloudellinen tieto on investointiohjelma ja sen suhde nykyiseen tulotasoon. Mahdollisen kuntaliitoksen tuloksena syntyvän uuden vesihuoltolaitoksen taksapolitiikassa tullaan ideaalitilanteessa huomioimaan molemmat näkökulmat. 2

3 Vammalan kaupunki Mouhijärven, Punkalaitumen ja Äetsän kunnat SELVITYS YHDISTETYN VESIHUOLTOLAITOKSEN KUSTANNUKSISTA JA TAKSOISTA LÄHTÖKOHDAT K&

4 LÄHTÖKOHDAT Volyymit ja tuloslaskelma v Vammala Mouhijärvi Punkalaidun Äetsä Yht. ASUKASTA As Vesiasiakkaita i it As Laskutettu vesi m3/v Jätevesiasiakkaita es a a ta As Laskutettu jätevesi m3/v TULOSLASKELMA, 1000 (2006) Vammala Mouhijärvi Punkalaidun Äetsä Yht. LIIKEVAIHTO ja muut tuotot Ti Toimintakulut itklt Poistot Liiketoiminnan muut kulut Rahoitustuotot ja kulut yht Tilikauden tulos

5 LÄHTÖKOHDAT Tuloslaskelma M 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 /(laskutettu vesi + jätevesi) x 2, /m3 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 5 Omistajakorvaus kunnalle Poistot Toimintakulut Liikevaihto Vammala Punkalaidun Mouhijärvi Äetsä Omistajakorvaus kunnalle Poistot Toimintakulut Liikevaihto Tl Tuloslaskelmaa l kl voidaan tarkastella t absoluuttisilla arvoilla tai, kuvaavammin, suhteutettuna laskutetun veden ja jäteveden kokonaismääriin. Suhteuttaminen tt osoittaa keskenään k vertailukelpoiset kustannukset. Suhteutetut toimintakulut ovat suoraan toisiinsa verrattavissa, ja niissä nähdään skaalan olevan suuren näköinen, 1,10..2,00 /m3. Ongelma on, että toimintakulut perustuvat tehokkuuserojen lisäksi ainakin osittain myös erilaiseen palvelutasoon; esimerkiksi yhdellä laitoksella ei ole viikonloppuisin päivystystä, kun taas toinen on täysin kaukovalvonnassa ja 24/7 hälytysvalmiudessa. Vammala on ilmeisesti kallein johtuen korkeasta palvelutasostaan ja toisaalta vuotovesien tuomasta tehottomuudesta. Poistot ovat laskennallisia, joten niiden vertaaminen on jossain määrin teoreettista. Omistajakorvaukset ovat täysin verrattavissa. Kuntaliitoksen kyseessä ollen ne eivät kuitenkaan ole relevantteja. Vammala Punkalaidun Mouhijärvi Äetsä

6 LÄHTÖKOHDAT Tase TASE, 1000 (2006) Vammala Punkalaidun Mouhijärvi Äetsä Yhteensä VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Vaihto omaisuus Saamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA Oma pääoma Poistoero ja vapaaehtoiset var Vieras pääoma

7 LÄHTÖKOHDAT Verkostot v Vammala Punkalaidun Mouhijärvi Äetsä Yhteensä Käyttöomaisuus /as Velka /as Vesijohtoverkostot Km Jätevesiviemärit Km Hulevesiviemärit i i Km Keskimäärin Vesijohtoverkostot m/as 2 13,8 50,1 42,1 33,9 25,4 Jätevesiviemärit m/as 2 13,8 8,1 24,3 18,6 14,5 Hulevesiviemärit m/as 3 3,0 2,3 0,0 0,2 2,1 1 (Vesiasiakkaita + jätevesiasiakkaita)/2 2 Liittyneitä asukkaita 3 Asukkaita kunnassa yhteensä 7

8 LÄHTÖKOHDAT TOIMINNAN RAHOITUS Käyttökateprosentti % 49,0 % Käyttökate/käyttöomaisuus % 10,0 % Poistot/käyttöomaisuus % 13,3 % Käyttöomaisuuden kiertonopeus v 2,7 OMAISUUDEN RAHOITUS Omavaraisuusaste (sis. liittymismaksut) % 74,6 % Omavaraisuusaste (ilman liittymismaksuja) % 69,0 % Nettovelkaantumisaste, gearing % 27,7 % Liittymismaksurahasto/käyttöomaisuus % 6,6 % Nettorahoituskulut/liikevaihto % 1,6 % Vieraan pääoman takaisinmaksuaika v 3,9 Rahoituskulut keskimäärin % 0,02 Vaikka kuntien lähtökohdat eroavat volyymeiltään ja monien suhdelukujen valossa melkoisesti toisistaan, vuoden 2006 kokonaisuudesta oheen lasketut suhdeluvut ovat terveitä. Raskaasta taseesta (paljon verkostoa per liittyjä) ei ole tunnuslukujen valossa taakaksi, jos siihen ei ole investoitu merkittävästi viime aikoina. Toisaalta Vammalan kovat käyttökustannukset ovat johtaneet alueen h k l k k kalleimpiin maksuihin, ja koska Vammala on myös kunnista suurin, laskennallinen KANNATTAVUUS Nettotulos % 11,1 % liikevaihtojen summa hukuttaa helposti pienemmillä kunnilla joiltakin osin kenties Sijoitetun pääoman tuotto % 2,1 % Oman pääoman tuotto % 2,6 % korkeammatkin kustannukset. 8

9 Vammalan kaupunki Mouhijärven, Punkalaitumen ja Äetsän kunnat SELVITYS YHDISTETYN VESIHUOLTOLAITOKSEN KUSTANNUKSISTA JA TAKSOISTA ENNUSTEET K&

10 ENNUSTEET Asukasluku ja vesihuollon liittyjät Asukasta Vesijohtoon liittyneet yhteensä Viemäriin liittyneet yhteensä Väkiluku yhteensä Vuoteen 2020 mennessä alueen väkiluvun ennustetaan kasvavan hieman (+1,9 %). Samaan aikaan vesijohtoon liittyneiden kokonaismäärä kasvaisi (+9,8 %) ja jätevesiviemäriin liittyneiden määrä samoin (+9,6 %). 10

11 ENNUSTEET Myyty vesi ja laskutettu jätevesi m3/v Vesi m3/v Jätevesi Vuotovedet, vesijohto Laskutettu vesi yhteensä Vuotovedet, viemäri Laskutettu jätevesi, yhteensä Samaan aikaan veden myynnin ennakoidaan kid kuitenkin ki kasvavan (+8,4 (84%) ja jäteveden laskutuksen samoin (+11,2 %). Veden myynti kasvaa väestökehityksen laskevaa trendiä vastaan, koska väestö keskittyy palveluiden lähelle eli kuntakeskuksiin. Jäteveden laskutuksen kasvu johtuu kasvavasta liittyjämärästä. Vaikka ennusteen kehitystrendit tuntuisivat jossain määrin vääriltä, ne eivät kuitenkaan vie laskelmaa kokonaan hakoteille laskelma l ei ole juurikaan herkkä väkiluvun tai edes liittyjämäärien kehitykselle. Huomattavasti voimakkaampia muutoksia laskelmaan aiheuttavat muutokset investoinneissa i i tai taksatasossa. Tulevia investointeja tarkastellaan seuraavalla sivulla

12 ENNUSTEET Nykyiset poistot, tulevat investoinnit 2006 Vammala Punkalaidun Mouhijärvi i Äetsä Käyttöomaisuuden tasearvot Poistot Poistot / tasearvot % 6,3 % 8,0 % 7,1 % 8,8 % Poistot / laskutetut m3 /m3 1,16 1,02 0,79 1, Investoinnit keskimäärin Investoinnit / poistot (06) kerroin 2,4 3,8 2,3 3,1 Investoinnit / laskutetut m3 (06) /m , , , ,59 12

13 /(laskutettu vesi + jätevesi) x 2, /m3 6,00 5, ,00 3,00 2,00 1,00 0,00 13 M 3,5 3,0 2,0 1,5 ENNUSTEET Investointien suhde liikevaihtoon 06 ka investoinnit Toimintakulut Liikevaihto Vammala Punkalaidun Mouhijärvi Äetsä ka investoinnit Toimintakulut 2,5 Liikevaihto 1,0 0,5 0,0 Laitosten vallitsevat poistotasot ovat normaaleja, mutta ne eivät riitä rahoittamaan tulevia investointeja jotka ovat jaksolla keskimäärin 23 2,3..3,8 38kertaa nykyiset poistot. Oheisessa kuvassa menopylväässä on esitetty vuoden 2006 toimintakulut ja laitosten itsensä arvioimat jakson keskimääräiset ki äi vuotuiset investoinnit. i i Liikevaihto on vuodelta Jos kyseessä olisi hetkellinen investointipiikki, se ei sinällään olisi ongelma pitkävaikutteisiin investointeihin on järkevääkin ottaa lainaa, jota vastaavasti hoidetaan pitkähköllä jaksolla pois. Ongelma onjakson pituus, sillä investointitaso näyttää kohoavan pysyvästi nykyisestä. Sitä ei voida enää kattaa kumuloituvilla lainoilla. Oheiset kuvat osoittavat, että investointiensa rahoittamiseksi kaikilla laitoksilla on edessään erittäin huomattavia taksan korotuksia täysin riippumatta suunnitellusta laitosten yhdistämisestä. Vammala Punkalaidun Mouhijärvi Äetsä

14 M 14 M 50 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Investoinnit ENNUSTEET Lainat 14,0 Uusi laitos, vpo lainat Vammalan koroton laina Uuden yksikön toiminta alkaa Vanhat lainat 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Investoinnit ja lainat Koska investointeihin ei käytännössä ole varauduttu, joudutaan ne rahoittamaan kokonaan lainoituksella. Lainoista seuraavat korot ootja lyhennykset y määrittävät ät edelleen ee alueella keskimäärin tarvittavan taksatason. Lainojen kokonaissumma nousee suurimmillaan arvoon 12 M, lähes neljä kertaa v liikevaihdon suuruiseksi. On siis selvää, että taksoja on korotettava ja että lainojen ehdot vaikuttavat merkittävästi siihen, mille tasolle korotukset on tehtävä. Nyt perusoletuksena on käytetty 20 v laina aikaa aikaa ja 5,0 % korkoa. Näiden lisäksi on huomioitu Vammalan jo laitokselleen myöntämä 6,15 M koroton 20 v laina. Nyt käsillä olevassa tilanteessa paras tapa kuvata kuntien keskinäisiä eroja olisi tarkastella kunkin kunnan lainoitustarvetta ja korvata sitten edellä esitetyt kuntakohtaiset investointitasot lainojen korko ja lyhennyspylväällä. Tämä detaljitaso ei kuitenkaan ole mahdollinen, koska se vaatisi täydellisten kuntakohtaisten ennusteiden laatimisen

15 ENNUSTEET Investoinnit, poistot ja lainat 1,4 RAHOITUKSEN KASSAVIRTA 1,2 Vieraan pääoman korot Lainojen lyhennykset 10 1,0 M M /v 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 6,0 5,0 4,0 3,0 Tarkastellaan siis aluetta kokonaisuutena ja laaditaan sille taloudellinen ennuste lähtien kustannuskattavuuden periaatteesta. Pohjaoletuksena on, että kaikki investointiohjelmassa esitetyt kohteet toteutetaan ja että hinnoittelulla pystytään kattamaan niin käyttö kuin pääomakulut. Vammalan koroton laina Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Liittymismaksut yhteensä Tilikauden tulos Poistot Investoinnit ja lainojen lyhennykset yht. Ohjaavana tekijänä käytetään laitoksen laskennallista kassaa, jonka täytyy olla koko ajan positiivinen. Siinä tulorahoitusta tuetaan t aina vuoteen 2015 saakka kasvavalla lainanotolla. Tarkastelun tuloksena saadaan koko alueen kokonaisliikevaihtotarve. 2,0 1,0 15 0,

16 ENNUSTEET Tuloslaskelmaennuste 6,0 M 5,0 4,0 3,0 20 2,0 1,0 0,0 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % Verot Korko /rahoituskulut Poistot TOIMINTAMENOT YHTEENSÄ LIIKEVAIHTO Nettotulos Sijoitetun pääoman tuotto Oman pääoman tuotto Uuden laitoksen käyttökustannusten oletetaan kasvavan 2 % inflaation tahdissa. Se on kuitenkin vähän verrattuna lainoituksen kuluihin. Tuloslaskelmaennusteesta nähdään, kuinka kokonaisliikevaihto tulee nostaa heti nykyisestä tasosta 3,6 M uudelle tasolle 4,4M (22%) (+22 %). Sen riittää yli kiivaimman i rakentamisvaiheen, ja vuonna 2015 siirrytään tavanomaisiin inflaatiokorotuksiin. Kassavirtatarpeesta seuraava suuri liikevaihdon korotus on linjassa edellä esitettyjen kuntakohtaisten taksankorotuspaineiden kanssa. 0,0 % ,0 % 4,0 % 16

17 Vammalan kaupunki Mouhijärven, Punkalaitumen ja Äetsän kunnat SELVITYS YHDISTETYN VESIHUOLTOLAITOKSEN KUSTANNUKSISTA JA TAKSOISTA TASAPUOLISET TAKSAT? K&

18 TASAPUOLISET TAKSAT? Taksataso 2009 keskimäärin Liikevaihto Laskennan kautta määritetty tuleva Laskutettu vesi 1,25 Mm3 kokonaisliikevaihto voidaan jakaa laskutetuilla kuutioille, ja saadaan koko Laskutettu jätevesi LV/kuutiot yhteensä x 2 103M 1,03 Mm3 3,89 /m3 + alv = 4,75 /m3 alueella vallitseva keskimääräinen hintataso. Se voidaan edelleen jakaa halutulla Oletuspaino vesi 40 % Oletuspaino jätevesi 60 % KÄYTTÖ JA PERUSMAKSUJEN KOKONAISVAIKUTUS KUUTIOLLE /m3, sis. alv 22% Uusi yksikkö ennusteen mukaan, muut nykyisiä 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Jätevesi Vesi Vammala Punkalaidun Mouhijärvi Äetsä Keskiarvo Uusi yksikkö 2009 painotuksella veden ja jäteveden kesken sekä käyttömaksujen ja perusmaksujen kesken. Tyypilliset painotukset ovat % vedelle ja % jätevedelle sekä toisaalta % perusmaksuille ja % käyttömaksuille. Käytännössä painotukset ovat lähes aina riittämättömät, eli vedellä kompensoidaan osittain jätevettä ja toisaalta käyttömaksuilla katetaan huomattavassa määrin kiinteitä kuluja. Skaalat kuitenkin kuvaavat sitä liikkumavaraa, jolla nyt saatua keskimääräistä hintaa voidaan haluttaessa kohdistaa nykyisten kuntarajojen mukaan myös kuntaliitoksen jälkeen. 18

19 TASAPUOLISET TAKSAT? Liikevaihdon kohdentaminen kuntiin Painotus 66,0 % 34,0 % Toimintakulut 2006 Investoinnit Korjattu osuus Vammala ,5 % Mouhijärvi ,7 % Punkalaidun ,8 % Äetsä ,0 % Yhteensä ,0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % Äetsä 50 % Punkalaidun Mouhijärvi 40 % Vammala 30 % 20 % 10 % Koska yhdelläkään laitoksella nykyinen tulotaso t ei vastaa uuden laitoksen litk keskimääräistä hintatasoa, on vaikea hahmottaa, keneltä kohoavat kustannukset tulisi periä. Lähestytään asiaa samoilla näkökulmilla kuin edellä, eli nykyhetkestä taaksepäin (jota edustavat toimintakulut) ja eteenpäin (jota edustaa investointitaakka). Määritetään jokaiselle kunnalle näistä prosentuaalinen osuutensa. Sen jälkeen annetaan molemmille näkökulmille painoarvot ja lasketaan niiden kautta kunkin kunnan korjattu osuus tulevasta liikevaihdosta. Ennusteen mukaan uuden yksikön toimintakulut ovat noin 2/3 ja lainojen lyhennykset ja korot noin 1/3 kokonaiskuluista. Valitaan nämä painoiksi % Toimintakulut 2006 Investoinnit Korjattu osuus

20 TASAPUOLISET TAKSAT? Liikevaihdon kohdentaminen kuntiin 1000 Liikevaihto Osuus Erotus Muutos Vammala % Mouhijärvi % Punkalaidun % Äetsä % Yhteensä % Kaikkien kuntien euromääräinen liikevaihto kasvaa, eli periaatteessa myös kiinteistön kokema reaalikokonaishinta muuttuu samassa suhteessa. Kasvuprosentti riippuu tietenkin paitsi kulujen kautta lasketusta osuudesta, myös hinnoittelun vertailutasosta; Vammalan korotus on prosentuaalisesti pienin, koska sen hinnat ovat jo valmiiksi korkeimmat. Uudessa laitoksessa käyttömaksujen tulee olla kaikille samat. Seuraavalla sivulla esitetään Excel pohja, jolla se sekä useampi valittavissa oleva painotustavoite määrittävät kuntakohtaisten perusmaksujen suuruuden. Käyttämällä tavoitteen haku toimintoa saadaan kaikkia kuntia koskevaksi käyttömaksuksi vedelle noin 1,36 + alv = 1,66 /m3 ja jätevedelle 2,04 + alv = 2,49 /m3. Perusmaksut tulevat näiden päälle, Äetsässä ei lainkaan mutta muissa skaalalla 030 0,30..0, /m3 + alv per vesi tai jätevesi. 20

21 TASAPUOLISET TAKSAT? Liikevaihdon kohdentaminen kuntiin Tavoite Vammala Mouhijärvi Punkalaidun Äetsä Liikevaihto ALV 0 % 1000 m Määräosuus 54 % 46 % 66 % 34 % 64 % 36 % 53 % 47 % Painokerroin 40 % 60 % 40 % 60 % 40 % 60 % 40 % 60 % Yhteensä Perusmaksu 17 % 17 % 25 % 25 % 25 % 25 % 0 % 0 % Yhteensä /m3 0,28 0,42 0,45 0,68 0,45 0,68 0,00 0,00 Käyttömaksu 83 % 83 % 75 % 75 % 75 % 75 % 100 % 100 % Yhteensä /m3 1,36 2,04 1,36 2,04 1,36 2,04 1,36 2,04 SIS. ALV 22 % 21 Vammala Mouhijärvi i Punkalaidun Äetsä Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Yht. /m3 2,00 3,00 2,21 3,32 2,21 3,32 1,66 2,49 Kulutus 100 m3/v, /v Yhteensä /v Kulutus 150 m3/v, /v Yhteensä /v

22 TASAPUOLISET TAKSAT? UUSIYKSIKKÖ: /m3 sis. alv 22 % VESIHUOLLON KÄYTTÖMAKSUT Jätevesi 4,50 Vesi 4,00 3,50 3,00 2,50 2, ,50 1,00 0,50 0,00 Vammala 2009 Mouhijärvi 2009 Punkalaidun 2009 Äetsä

23 TASAPUOLISET TAKSAT? /m3 sis. alv 22 % 6,00 5,00 UUSIYKSIKKÖ: VESIHUOLLON REAALIKUSTANNUKSET Sisältää perus ja käyttömaksujen vaikutuksen Jätevesi Vesi 4,00 3, ,00 1,00 0,00 Vammala 2009 Mouhijärvi Punkalaidun 2009 Äetsä 2009 Uusi yksikkö keskimäärin 23

24 TASAPUOLISET TAKSAT? UUSI YKSIKKÖ: OMAKOTITALON VESIHUOLLON VUOTUISET KOKONAISKUSTANNUKSET Kulutus 150 m3/v Perusmaksut Käyttömaksut Vammala 2009 Mouhijärvi 2009 Punkalaidun 2009 Äetsä

25 TASAPUOLISET TAKSAT? 600 UUSI YKSIKKÖ: OMAKOTITALON VESIHUOLLON VUOTUISET KOKONAISKUSTANNUKSET Kulutus 150 m3/v Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Vammala Mouhijärvi Punkalaidun Äetsä

26 TASAPUOLISET TAKSAT? Hintatason kohtuullisuudesta Valtakunnallinen lli esimerkki kki1 Valtakunnallinen lli esimerkki kki2 Vesi ja viemärilaitosyhdistys VVY kartoittaa vuosittain noin 300 vesihuoltolaitoksen hintojen kehitystä. Helmikuussa 2007 vesimaksujen verollinen keskiarvo oli 1,13 /m3 (suurin 2,92 /m3) ja jätevesimaksujen vastaava 1,68 /m3 (suurin 2,93 /m3). Vertailu on ontuva sen suhteen, että se ei ota mitenkään kantaa laitosten ko. hinnoilla saavuttamaan kannattavuuteen tai kykyyn varautua tuleviin investointeihin. Kokemuksemme perusteella yli puolet keskisuurista ki i tai tisitä pienemmistä i vesihuoltolaitoksista ei toimi pitkällä aikavälillä kustannuskattavasti, vaan niiden tyypillinen hintojen korotuspaine on % välittömästi. Sastamalan seudulle saadut hinnat ovat siis VVY vertailun valossa hyväksyttävät. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. toteutti keväällä 2007 hankkeen Rakennetun omaisuuden tila (ROTI). Sen yhtenä osa alueena tarkasteltiin vesihuollon rakenteita. Valtakunnallisesti voimakkainta investointiaikaa on vesihuollossa ollut 1970 luvun alkupuoli, jolloin investoitiin noin 500 M vuodessa. Sittemmin on seurannut jo lähes kolme vuosikymmentä tasolla 250 M vuodessa. Vesihuollon rakenteiden tyypillinen pitoaika on noin 40 vuotta. Voidaan siis olettaa, että edessä on aiempaa investointipiikkiä i ti iikkiä peilaava saneerauspiikki. Tämä tulee vaikuttamaan vesihuollon maksuihin siten, että omakotitalon tyypilliseksi kustannukseksi k k arvioitiin itii noin /v jo lähivuosina. Sastamalan seudulle saadut hinnat ovat siis myös ROTI selvityksen valossa odotetut. 26