Tanssi yöhön, pimeään.
|
|
- Joonas Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Janna Kantola Tanssi yöhön, pimeään. Gnostilaiset teemat Pentti Saarikosken Tiarnia-sarjassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1998
2 Sisällys I Johdanto 9 i Gnostilaisuudesta 14 ii Gnostilaisuus kirjallisuudessa ja kirjallisuuden tutkimuksessa 19 iii Pentti Saarikosken tuotannosta, tutkittava materiaali 28 iv Tutkimuksen rakenne ja tavoitteet 33 II Mythos ja gnosis 37 Pentti Saarikoski ja Charles Olson i Herakleitos, Hämärä, vastakohdat 45 ii Hämärä tanssii, vastakohdat yhdistyvät, Post Scriptum, Nietzschen Zarathustra 56 iii Hämärä tanssii elämän ja kuoleman, Ananta ja Shiva 75 iv Hämärä tanssii olemassaolon, conditio humana, Herakles, Sisyfos ja Oidipus 83 v Melankolia, menetetty aika; Post illa 100 vi Quetzalcoatl, Odysseus, kotiinpaluu 107 vii Myytit, intertekstit; Charles Olsonin The Kingftshers Tiarnia-sarjassa 116 III Gnosis 153 Pentti Saarikoski ja Gunnar Ekelöf i Jumaluus, panteismi 154 ii 'Tyttö', Daimon 160 iii 'Tyttö', Maailmasta-kokoelman runo Perunavaras, Hämärän tanssit ja Finnegans Wake 177 iv 'Tyttö', rakkaus. Hämärän tanssit ja Gunnar Ekelöfin Vägvisare till underjorden v Kahdesta tulee yksi. Tuomaan evankeliumi
3 IV Gnosis ja postmoderni 219 Pentti Saarikoski ja visuaalinen, kuvataiteet i Ristiriitaisuudet, moniäänisyys, anonyymisyys 230 ii Vaihtuvat näkökulmat, välitön tietoisuus todellisuudesta, jukstaposition tekniikka 237 iii Fragmenttien kehät, toisto, samanaikaisuudet, analogisuus kuvataiteisiin 257 iv Puhuvan äänen häivyttäminen, läpinäkyvät symbolit, poispyyhkivyys 272 v 'Paranoia ja anti-paranoia', assosiatiivisuus; välitön siirtyminen havainnosta toiseen 287 Lopuksi 299 Lähteet ja kirjallisuus 304 Summary 326 Kiitokset 328
4 Johdanto Ei jossakin paikassa jonakin aikana minä en halua tätä niin vaan minä istun jalat ristissä lattialla ja kannattelen polvillani heitä jotka ennen minua rakensivat tätä maailmaa ja ennen minua tulivat tuulen tutuiksi (Hämärän tanssit, 22.) Pentti Saarikosken ( ) tekstien metarunollisuus, tietoisuus menneestä, edeltävistä runoilijoista ja ajattelijoista, ajasta ylipäätään, liittää hänen runoutensa tutkimukseni uskonnollis-filosofiseen aiheeseen. Käsittelen Tiarnia-sarjan gnostilaisia teemoja. 1 Saarikosken runouden liittäminen uskonnollis-filosofiseen näkökulmaan, ja gnostilaisuuteen, pohjautuu osin Saarikosken runoudessaan implikoimaan mosaiikinkaltaisuuteen, tapaan yhdistellä: niin näkökulmia, todellisuuksia kuin maailmankatsomuksiakin. Rinnastan Saarikosken runoutta teksteihin, jotka jo ovat runoihin kirjoitettuina, alluusioin ja sitaatein, mutta myös vastalausein, kieltämisen kautta. Nostan esille näitä tekstejä, ja kuljen tulkinnassani edemmäs niiden osoittamiin suuntiin. Lähinnä pyrkimyksenäni on runojen merkitysten avaaminen. Tiarnia-sarjan yhteydessä Saarikoski puhui korostuneesti käyttämistään lähteistä, ja juuri Tiarnia-sarjaa on Pentti Saarikosken tuotannossa usein sanottu "paljon lukeneen, oppineen miehen kirjoittamaksi". Oppineisuus on kuitenkin Saarikosken yhteydessä
5 ymmärrettävä syvässä mielessä, kuten Kirsti Simonsuuri on kirjoittanut (1983, 433): oppineena häntä ei niinkään voi pitää lukeneisuutensa tähden, vaan siksi, että "hänen runoilijan etsintänsä on sidoksissa häntä edeltäneiden runoilijoiden löytöihin, niitä osaksi hyväksi käyttäen, osaksi täydentäen". Oppineisuuteen sisältyvä kyky kuunnella ja ymmärtää viestejä toisista ajoista ja toisista paikoista 2 purkautuu Saarikosken tuotannossa usein myyttien kautta, joita edeltäneetkin runoilijat ovat liittäneet runojensa osiksi. Esseessään Minun runoni ja minun aatteeni (1979) Saarikoski toteaa itsekin - pohtiessaan 'oppineisuuttaan' Tiarnia-sarjan ensimmäisen kokoelman Tanssilattia vuorella (1977) kommentoinnin yhteydessä - että hänen runoissaan on paljon viittauksia kreikkalaiseen mytologiaan. Mytologian osalta Saarikoski sanoi kuitenkin käyttäneensä kirjoitustyön aikana tietoteoksia (1979,311): mytologiset tarinat siirtyivät sarjan runoihin paitsi Iliaasta ja Odysseiasta, myös Karl Kerenyin ja Robert Gravesin teosten Die Heroen der Griechen (1958) ja The Greek Myths I-II (1955) sivuilta, joista Saarikoski kirjoitti esseessään 'etsimällä etsineensä' aineistoa runoihinsa. 3 Tärkeitä Tiarniasarjan runoille mytologian osalta olivat myös Joseph Campbellin The Masks of God -sarjan teokset. Campbellin, Gravesin ja Kerenyin teosten ohella runojen taustalta voi usein nähdä käännöstyön jälkiä. Kokoelmissa Tanssilattia vuorella ja Tanssiinkutsu (1980) ovat Saarikosken käännökset Homeroksen Iliaan eräistä jaksoista ja Kreikkalaisen antologian (Anthologia Graeca) runoista selkeimmin esillä, runojen toisinaan myös mainitessa lähteensä. Sarjan aloittaa kreikankielinen sitaatti Homeroksen Iliaasta ja Iliaaseen palataan kokoelmassa myöhemminkin, runossa XXVIII, joka kääntää Iliaan 2. runoa. 4
6 Gnostilaisuudesta ei Saarikosken yhteydessä ole aiemmin ollut puhe. Tosin Saarikosken kiinnostus uskonnonfilosofiaan on muistelmallisten ja autobiografisten tekstien kautta tunnettua 5, mutta kirjallisuudentutkimuksellista analyysia ei tästäkään aiheesta ole tehty, vaikka runotutkimuksessa onkin perinteisesti kiinnitetty huomiota mystiikkaan ja uskonnollisiin aineksiin. Gnostilaisista teksteistä Saarikoski tunsi mm. apokryfisiin kirjoihin kuuluvan Tuomaan evankeliumin. 6 Paitsi runojen viitteistä ja alluusioista sekä päiväkirjateksteistä', tämä käy ilmi myös Saarikosken proosateksteistä - teokseensa Euroopan reuna (1.982) Saarikoski sisällytti käännösfragmentteja Tuomaan evankeliumin logioneista. 8 Tiarniasarjaa kirjoittaessaan Saarikoski perehtyi myös jo edellä mainittuun Joseph Campbellin neliosaiseen The Masks of God -teossarjaan, jossa gnostilaisuutta käsitellään suhteellisen laajasti. 9 Parnassossa julkaistussa 10 "Bretagnen päiväkirjassa" Saarikoski kytkee apokryfiset kirjat, juutalaiskreikkalaisen perinteen amerikkalaiseen runouteen, Walt Whitmaniin ja Allen Ginsbergiin: Löysin talon kirjahyllystä VT:n apokryfisten kirjojen ruotsinnoksen (Proprius Förlag / Hälsinborg 1969), ja sitä olen nyt iltalampun valossa lueskellut. Minä en tosiaankaan tiennyt että nämä kirjat ovat joko hepreasta kreikaksi käännettyjä tai osin kreikaksi kirjoitettujakin, enkä tiennyt sitä että Luther siksi jätti ne Raamattunsa ulkopuolelle. Ortodoksinen kirkko hyväksyy ne, samoin kuin se hyväksyy Tuomaan evankeliumin (jonka minä luin Uudessa Valamossa ja jota siteeraan "Euroopan reunassa"). Jos olisin 30-vuotias... Jos Homeros ei painaisi päälle... Kaikkea ei voi ottaa tehtäväkseen. Luin Siirakin kirjan ja vakuutuin yhä enemmän siitä minkä olen aikaisemminkin todennut, että Walt Whitmanin - ja Allen Ginsbergin - runouden juuret ovat juuri täällä, juutalaisessa lyriikassa; apokryfiset kirjat ovat syntyneet hellenistisenä aikana, ja juutalaiskreikkalaiseen perinteeseen WW
7 ja AG liittyvät lähestulkoon saumattomasti. [..] (Saarikoski 1997, 248.) Saarikosken henkilökohtainen kiinnostus gnostilaisuutta kohtaan toimii tutkimukseni suunnannäyttäjänä gnostilaisuuden tulkinnan osalta. Pääosin kristilliseen näkemykseen pohjaava tulkintani gnostilaisuudesta 11 ja sen filosofiasta voidaan tutkimuksessani kuitenkin asettaa vuoropuhelusuhteeseen Saarikosken runouden kanssa silloinkin, kun suoranainen vaikutussuhde - edellä mainitun laajemman kiinnostuksen lisäksi - niiden väliltä puuttuu. On syytä painottaa, että tutkimukseni tavoitteena on edellä mainitun vuoropuhelusuhteen kautta tuottaa uutta tietoa ensisijaisesti Saarikosken runoudesta, hänen Tiarnia-sarjastaan. Gnostilaisuudesta ja sen filosofiasta abstrahoidut teemat järjestävät tutkimukseni kolmea päälukua. Teemojen kautta etenevän analyysin tarkoituksena on paitsi lukea runoja yhdessä gnostilaisten tai gnostilaisuuden filosofiaan läheisesti liittyvien tekstien kanssa, myös jäsentää jotakin niissä tavoiteltua; kokemusta ympäröivästä maailmasta ja todellisuudesta. Seuraavassa esittelen joitakin gnostilaisuuden keskeisiä piirteitä niiden teemojen ja ajatusten taustaksi, jotka tutkimuksessani asetetaan luettavaksi Saarikosken runouden kanssa rinnan. Tämän jälkeen luon lyhyen katsauksen tapaan, jolla gnostilaisuutta on yhtäältä kirjallisuudessa ja toisaalta kirjallisuudentutkimuksessa lähestytty. Johdannoksi esitetty kuvaus gnostilaisuudesta ja sen filosofiasta toimii tutkimukseni lähtökohtana ja siten myös rajauksena gnostilaisuuden laajan käsitteen osalta 12, vaikka korostankin aina lukujen aluksi niissä painotettuja gnostilaisuudesta abstrahoituja teemoja.
8 Lopuksi Kun tutkimuksessa asetetaan luettavaksi rinnan kaksi eri traditioihin perustuvaa aihetta, on ajatuksena usein yhtäläistää näitä, avata niistä keskeisyyksiä analogian avulla.tällöin ilmeiset eroavuudet vertailluissa aiheissa ohittuvat, kuten myös tässä tutkimuksessa; ne eivät ole olleet tutkimukseni aiheena. Sen sijaan olen pyrkinyt korostamaan Saarikosken runouden erikoislaatua etenemällä joskus kauaskin niistä gnostilaisuudesta abstrahoiduista teemoista, jotka järjestävät tutkimukseni kokonaisuutta ja sen rakennetta. Etenemällä gnostilaisuuden käsitteen osalta sen äärimmille rajoille - historiallisille, filosofisille ja kirjallisuustieteellisille - olen tavoitellut paitsi Saarikosken runouden erikoislaatua, tuonut esille sen moni-ilmeisyyttä, ja osoittanut, että Saarikoski Tiarnia-sarjassaan ikään kuin luo oman gnosiksensa - niin mytologiaan kuin filosofisiin lähtökohtiinkin liittyen - ja etenee gnostilaisista vaikutteista kohti jotakin uutta, vastaa gnostilaisen ajattelun haasteeseen. (Vrt. Colpe 1980, 46). Tuon seuraavassa esille joitakin sellaisia yleisiä, koko tutkimukseni kannalta merkityksellisiä aiheita, jotka parhaiten karakterisoivat tulkintojani Tiarnia-sarjasta, siitäkin huolimatta, että olen tutkimukseni kuluessa esittänyt monia, eroaviakin näkökulmia ja sisäänkäyntejä sarjan runoihin. Monesti on voinut huomata yksittäisten, "eroavienkin näkökulmien" katsovan samaa kohdetta, tavoittelevan `samoja' aiheita, vaikka niiden kautta puhutaankin ikään kuin eri kielillä. 'Väärinlukemisen' mahdollisuus on suuri, kun aiheeseen liittyy myyttejä ja ajatusmalleja, joilla kulttuurissamme on arkipäiväistynyt merkitys. Tutkimuksessani olen pyrkinyt näkemään näitä toisin: pyrkimys ajatella toisin on myös Tiarniasarjan osalta perustava.
9 Keskeisimmillään gnostilaiset aiheet tulevat Tiarnia-sarjassa pohdituiksi ajallisuuden ja olemassaolon problemaattisissa kysymyksissä. Tutkimukseni kolmea laajempaa lukua kokoavan gnosiksen on nähty sivuavan olemassaolon tärkeitä kysymyksiä - Mistä tulen? Missä olen? Mihin olen menossa? -ja siten eksistenssin aikaan sitoutuneisuutta, ja ennen kaikkea tiettyä välitöntä kokemusta todellisuudesta, jossa mennyt, nykyinen ja tuleva limittyvät toisiinsa. Nämä aiheet ovat luonnollisesti hyvin yleisiä, ja voisi jopa ajatella, että juuri menneen, nykyisyyden ja tulevan välinen vuoropuhelu olisi runouden - taiteen ylipäätään - piirre par excellence, ja tässä mielessä myös jokaisen runoilijan teksti jossain määrin 'gnostilainen'. Kuitenkin näkisin, että näiden gnostilaisuudessa merkityksellisten olemassaolon ja ihmisyyden problematiikkaa sivuavien ajallisuuden teemojen korostuneen pohdinnan Tiarnia-sarjan runoissa voi ajatella perustellusti - yhdessä niiden gnostilaisiin teksteihin suunnattujen konkreettisten viittausten ja alluusioiden kanssa, jotka tutkimuksen kuluessa on tuotu esille - liittävän Saarikosken runoutta osaksi jo tutkimuksen johdannossa esiteltyä kaunokirjallisten 'gnostilaisten' tekstien joukkoa. Käsittelemiensä eksistentiaalisten aiheiden tähden gnostilaisuus on antoisa luettavaksi rinnan runouden kanssa; nämä kaksi toisistaan monin tavoin eroavaakin aihetta voivat juuri tästä syystä kosketuskohdissaan valaista ymmärrystä toinen toisestaan, ja siten tuottaa merkityksellistä uutta tietoa myös tulkinnan osalta. Toisaalta gnostilaisuus on ollut hedelmällinen luettavaksi rinnan Saarikosken runouden kanssa myös siitä syystä, että filosofisuutensa tähden se on myös taideteoreettisesti antoisa; siksi on ollut mahdollista myös tutkia Saarikosken runoudessa ilmeistä, uutta luovaa tapaa nähdä, havaita ja kokea ympäröivä maailma. Tutkimukseni painopisteet liittyvät myös laajemmin pyrkimykseeni
10 rinnastuksen kautta tavoittaa uutta tietoa: taustalla on ollut yhtäältä - paitsi eri tieteenalojen yhdistäminen, eri traditioihin liittyvien tekstien tarkastelu, kuten tutkimukseni perusasetelmassa - myös taiteenlajien ilmaisullisten erojen häivyttäminen, keskittyminen niiden viestiin, konkreettisimmin juuri edeltäneessä, tutkimukseni viimeisessä luvussa, jossa 'visuaalinen' on ollut tärkeässä asemassa. Tyylillinen variaatio, jota on ollut tutkimukseni viimeisessä osassa mahdollista tutkia vuoropuhelusuhteessa toisiin taiteisiin, ja siihen liittyvät ironian ja leikillisyyden aspektit, kiinnittyvät myös tietoisuuteen menneestä ja edeltävistä runoilijoista, joihin tutkimukseni kaksi ensimmäistä osaa suoranaisemmin keskittyvät. Ilmaisullisten erojen häivyttämisen, 'keskittymisen viestiin', on tutkimuksessani voitu huomata karakterisoivan Saarikosken poetiikkaa toisinkin. Tutkimukseni ensimmäisessä osassa esitellyn myyttisen materiaalin nähtiin tukevan eksistentiaalisia kysymyksiä, joita Tiarniasarjassa lähestytään vaihtuvista näkökulmista. Tiarnia-sarjan runoissa Saarikoski puhuu usein juuri myyttien kautta meille kaikille yhteisestä, universaalista murheen tunteesta, inhimillisestä kokemuksesta -jota käsite conditio humana ilmaisee - joka yhdistää meitä ja joka on gnostilaisuudenkin osalta merkittävä: pohdituksi tulee ihmisen maailmassaolo, maailmaan kuulumattomuus ja tietoisuus kuolevaisuudesta. Se, että Tiarnia-sarjan runot ovat tässä mielessä vaikuttavia, ei johdu suoranaisesti siitä, että niissä on käytetty myyttejä, vaan pikemminkin siitä, että niissä on ilmaistu ymmärrys sellaisista aiheista, joita myytitkin osaltaan tavoittelevat, ja joista Saarikoski toisaalta puhuu runoissaan yhtä lailla menneen kuin nykyisenkin kautta. Myytit ovat hänen runoudessaan ennen kaikkea välineitä menneisyydestä, joiden avulla on mahdollista rakentaa nykyisyyttä ja jotakin uutta. Tässä mielessä kiinnostavimpia Tiarnia-sarjan yhteydessä ovatkin ne tutkimuksen
11 kuluessa esiintuodut perustavat tavat, joilla myyttejä lähestytään, tietty analogian ajatus, pyrkimys muuttumattomaan, johonkin pysyvään. Pysyvän, muuttumattoman ja jonkinlaisen 'asioiden ydinten' etsiminen liittyy Tiarnia-sarjan runoissa usein melankoliseen kokemukseen maailmasta ja olemassaolosta - sillä melankoliaan voi sanoa sisältyvän eräänlaisen täyttymättömän yrityksen löytää etsitty vastaus, jokin totuudenkaltainen - vaikkakaan tätä kokemusta ei välttämättä suoranaisesti pueta sanoiksi. Ja juuri 'asioiden ydinten', muuttumattoman etsiminen on merkittävä pohdittaessa Saarikosken suhdetta uskonnollisiin teksteihin - gnostilaisuuteen - ja toisaalta myös hänen tapaansa hyödyntää esimerkiksi juuri myyttejä teksteissään. Konkreettisimmin Tiarnia-sarjan gnostilaiset teemat olivat esillä tutkimukseni toisessa osassa, luvussa III, jossa todettiin gnostilaisen mytologian tärkeys Hämärän tansseissa ja sen tulkinnassa. Gnostilaisuuden gnosikseen samastettava välittömän kokemuksen olevasta nähtiin tehostuvan niissä kohdissa, joissa gnostilaisia aiheita sivuttiin toisinkin. Oleellisimman gnostilaisen tematiikan osalta osoitin olevan Hämärän tanssien "tytön", jonka monitulkintainen hahmo suhteutuu gnostilaisuuteen monista näkökulmista. Gnostilainen aihepiiri liittyy olennaisesti myös Saarikosken runouden filosofisiin lähtökohtiin, ja myös siihen runouden traditioon, jonka osaksi hän asettuu.tietoisuudessaan menneestä, edeltävistä runoilijoista, myyteistä ja kulttuureista, on Saarikoski ollut painotuksiltaan, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, länsimaista traditiota suosiva. Yksi tutkimukseni lähtökohdista oli suhteuttaa Saarikosken runoutta osaksi eurooppalaista perinnettä, maailmankirjallisuutta ja myös sen tämänhetkistä, uusinta tutkimusta. Tutkimuksessani esiinnostettujen taustatekstien - Charles Olsonin runon The Kingftshers, Gunnar Ekelöfin kokoelman Vägvisare till underjorden sekä visuaalisen, kuvataiteiden -
12 huomattiin kytkeytyvän Tiarnia-sarjan runoihin niin rakenteellisten kuin temaattisten lähtökohtien kautta, myös gnostilaisuuteen liittyvien aspektien osalta. Näiden runoilijoiden tekstien ja Tiarnia-sarjan yhteyksien lisäksi on tutkimukseni konkreettisimpana tuloksena myös Hämärän tanssien viittaavuuden osoittaminen esimerkiksi Nietzschen Zarathustraan, ja toisaalta gnostilaiseen Tuomaan evankeliumiin. Näiden tekstien näin kytkeytyvän Tiarnia-sarjan kontekstissa Saarikoskelle läheiseen Herakleitoksen ajatteluun, hänen filosofisiin fragmentteihinsa; Herakleitos huomattiin tärkeäksi myös muiden tutkimuksessani Tiarnia-sarjan kanssa rinnan käsiteltyjen tekstien yhteydessä, Ekelöfin, Eliotin, Olsonin ja Poundin tekstien. Niin tekstienvälisyyden kuin laajempien uskonnollisfilosofisten pohdintojen osalta toivon syventäneeni Pentti Saarikosken runoilijanlaadun ymmärrystä ja ennen kaikkea toivon osoittaneeni hänen arvonsa runoilijana, jonka tuotanto myös kokonaisuudessaan on aikamme runouden ehdotonta kärkeä.
13 Viitteet 1 Teemalla Teemalla tarkoitan 'käsiteltäviksi annettuja', runoihin asetettuja aiheita. Kreikan thema-sana johtuu verbistä, asettaa: siihen nojaten tarkoitan teemalla runoihin asetettujen aiheiden ajatuksellista sisältöä. 2 (ibid.) 3 Kuten H.K. Riikonen kirjoittaa teoksessaan Paikkoja ja myyttejä (1996, 98) on Gravesin teoksella ollut huomattava merkitys luvun jälkipuoliskon lyriikassa. Mielenkiintoisin Saarikosken runouden kannalta on tässä mielessä Charles Olson, jonka tuotantoa kohtaan Saarikoski osoitti jo kuusikymmentäluvulla mielenkiintoa, mutta myös myöhemmin, kuten tutkimuksessani osoitan. 4 Tiarnia-sarjan runot muodostavat usein temaattisia rykelmiä, toisiinsa läheisesti liittyviä, peräkkäin tai vierekkäin asetettuja runoja (Riikonen 1992, 16): näin myös 'Troija-runojen' osalta. Tanssilattia vuorella -kokoelman runoa XXVIII jatkavat samaan aihepiiriin liittyvät runot XXIX ja XXX. 5 Saarikosken kiinnostusta gnostilaisuutta kohtaan minulle korosti Kirsti Simonsuuri; hän myös ehdotti gnostilaisuuden teemaa Saarikosken myöhäistuotantoa käsittelevän pro gradu -tutkielmani (1996) aiheeksi. 6 Tuomaan evankeliumi on myös merkittynä Saarikosken kirjaston luetteloon. Kirjasto, jonka luettelo on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkistossa, käsittää 1800 teosta. Luettelo, jonka on Mia Bernerin pyynnöstä tehnyt Helena Saarikoski, koostuu niistä kirjoista, jotka Pentti Saarikoskella oli työpöydällään ja kirjahyllyssään TjörninValsängissä hänen kuollessaan elokuussa 1983 Joensuussa. Saarikosken hallussa ollut Tuomaan evankeliumi oli Johannes Seppälän käännös, joka ei ilmeisesti käännöksenä tyydyttänyt häntä, kun hän toisaalla suunnitteli tekevänsä siitä uuden
14 käännöksen: myös vuonna 1992 ilmestyneen Tuomaan evankeliumin laitoksen toimittajat mainitsevat, että Seppälän käännös "ei valitettavasti ole hyvää yleiskieltä ja sisältää myös selviä käännösvirheitä" (Huuhtanen et al. 1994, 18). 7 Ks. tuonnempana. 8 Esseessään Viimeinen sana (1983) Saarikoski totesi kääntävänsä juuri Tuomaan evankeliumin, jos kääntäisi jotakin Jeesuksesta kertovaa - hänestä kaanonin ulkopuolelle suljettu Tuomaan evankeliumi oli evankeliumeista paras (sit. Berner, P.S. Merkintöjä suruvuodelta). 9 Saarikoski mainitsee teoksen toistuvasti proosateoksessaan Asiaa tai ei. 10 Nämä päiväkirjat on julkaistu myös ruotsiksi, erillisenä niteenä, otsikolla Dagarna i Kerlin (Saarikoski 1997). 11 Gnostilaisuuden käsitteestä tutkimukseni kontekstissa tarkemmin myöhemmin. 12 Seuraavassa esityksessäni gnostilaisuudesta ei ole mahdollista laajemmin esitellä kaikkia gnostilaisuuteen liitettävissä olevia eri tekstejä ja 'koulukuntia' hieman eroavine oppeineen. Näistä lähemmin ks. Jonas 1991, (Simon Magus, Marcion, Poimandres,Valentinus, Mani).
johtuvaan käsitykseen, jonka mukaan gnostilaisuus ei enää ole ainoastaan kirkkohistoriallinen käsite ja että kristillisyyteen kiinteästi liittyvä
Gnostilaisuudesta (Ote Janna Kantolan väitöskirjasta Tanssi yöhön, pimeään. - Gnostilaiset teemat Pentti Saarikosken Tiarnia-sarjassa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1998.) Etymologisesti sanat
Gnostilaisuus kirjallisuudessa ja kirjallisuudentutkimuksessa
Gnostilaisuus kirjallisuudessa ja kirjallisuudentutkimuksessa (Ote Janna Kantolan väitöskirjasta Tanssi yöhön, pimeään. - Gnostilaiset teemat Pentti Saarikosken Tiarnia-sarjassa. Suomalaisen Kirjallisuuden
Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa. Ninni Heiniö ja Pia Puustelli
Voiko hiipiminen olla tanssia? - Esiripun noustessa Ninni Heiniö ja Pia Puustelli Esiripun noustessa Sekä esiintyjillä että yleisöllä on aktiivinen rooli esitystapahtumassa -> vuorovaikutus Esitystilanteessa
KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
Kalevalaa monessa muodossa Kansalliskirjastossa
Kalevalaa monessa muodossa Kansalliskirjastossa Posted on 12.5.2010 by helehilt Kalevala on aina vaikuttanut vahvasti elämääni, ihan lapsuudesta saakka. Kalevalan päivä oli ehdottomasti lempijuhlapäiviä
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast
Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
Puhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).
Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava
3. Kuinka monta teemaa kannattaa valita? Voiko itse keksiä teemoja?
ÄI 61 Nir Kirjapäiväkirjan ohjeet 1. Millainen teksti kirjapäiväkirja on? Kirjapäiväkirja tarkastelee lukemiasi teoksen erilaisten teemojen kautta. Teemoja luetellaan näissä ohjeissa tuonnempana. Päiväkirjasta
3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng
3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
TEKSTILAJEJA, TEKSTIEN PIIRTEITÄ
TEKSTILAJEJA, TEKSTIEN PIIRTEITÄ Kirjoita asiantuntevasti (ARTS) Tiina Airaksinen ESSEE ajatus omilla poluillaan Pohtiva, perusteleva ote Rajattu aihe, valittu näkökulma Lähdetiedon suhteuttamista omaan
MYYTIT Totta vai tarua?
MYYTIT Totta vai tarua? MYYTTI ON TARINA Arkikielessä myytti merkitsee usein epätotta, satua, juttua vain. Tämä on myytin todellisen olemuksen sivuuttamista ja vähättelyä! Maailmassa on muitakin totuuksia
9. luokan runoanalyysi kielitietoisesti
9. luokan runoanalyysi kielitietoisesti Mika Kukkola, Tiistilän koulu Tavoite on purkaa runouden rakennetta ja merkityksiä kielitietoisesti ja kirjoittaa mallitekstin avulla runoanalyysi verkkolomakkeessa
Finnish ONL attainment descriptors
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2016-09-D-19-fi-3 Orig.: EN Finnish ONL attainment descriptors APPROVED BY THE JOINT TEACHING COMMITTEE AT ITS MEETING
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
Seurakunnallisten toimitusten kirja
Seurakunnallisten toimitusten kirja Suomen Helluntaikirkko Seurakunnallisten toimitusten kirja Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 5 2015 Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Kaikki oikeudet pidätetään.
Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
Saa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari
Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin
Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.
Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa
Rakkaus ja suvaitsevaisuus. Pentti Tuominen 27.9.2015
Rakkaus ja suvaitsevaisuus Pentti Tuominen 27.9.2015 Rakkaus Suvaitsevaisuus Gnostilainen etiikka Hyvän ja pahan problematiikka Elämän tarkoituksen mysteeri Rakkaus Rakkauden nelijako (Platon): Storge
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
KIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa.
Lämmittely KIRJASTO Puhutaan kirjastosta! 1. Käytkö sinä usein kirjastossa? Miksi / miksi et? 2. Mitä mieltä olet suomalaisesta kirjastosta? 3. Onko kirjasto sinulle tärkeä paikka? Miksi / miksi ei? 4.
Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia
Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas
Perhe- varallisuus- oikeus Aulis Aarnio Urpo Kangas TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja Urpo Kangas Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1512-8
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi. Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK
Kampanjan toimenpiteet 2010 Insinöörit Uusi sukupolvi Insinooriksi.fi Ingenjor.fi Vesa Vilenius Markkinointiviestinnän suunnittelija HAMK Tutkimuksessa u haastateltiin t City Cty lehden säännöllisiä 15
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen
Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo
Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun
Totta Mooses? Mitä mieltä on Jeesus? Mitä mieltä apostolit? Ajatuksia Ken Hamin kirjan VALHE EVOLUUTIO äärellä
Totta Mooses? Mitä mieltä on Jeesus? Mitä mieltä apostolit? Ajatuksia Ken Hamin kirjan VALHE EVOLUUTIO äärellä AIKOINAAN käytettiin leikillisenä sanontana totta Mooses. Se lienee lähtöisin politiikkojen
opettaja Isak Penzev 4.10.2012
1 Herran juhlat 4: Shemini Atzeret - Simchat Toora opettaja Isak Penzev 4.10.2012 Shalom, hyvät ystävät. Jatkamme oppituntia, jonka aiheena haluan käsitellä Herran juhlia. Olemme edelleen 3. Mooseksenkirjassa
OPISKELIJAN MUISTILISTA
Kuvataiteen lukiodiplomin tukimateriaali opiskelijalle OPISKELIJAN MUISTILISTA Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta
Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä
Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski
TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,
DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?
DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET
Opinnäytetyön ulkoasu
Opinnäytetyön ulkoasu Antti Leino Tampereen yliopisto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Suomen kielen tutkinto-ohjelma Tutkielmaohje Syyskuu 2012 Tampereen yliopisto Suomen kielen tutkinto-ohjelma
Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?
Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset
KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA
KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Tulevaisuuden Ystävät ry. - Framtidens Vänner rf. c/o Ismo Järvinen Kustaankatu 8 a A 23 00500 Helsinki Puh. (09) 773 2217 s-posti:
Apologia-forum 25.-27.4.2014
Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum
TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto
TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni
SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME
SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.
Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.
Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"
Suoritusraportointi: Loppuraportti
1 (5) Suoritusraportointi: Loppuraportti Tiimitehtävä, 20 % kurssin arvosanasta Ryhmän vetäjä toimittaa raportit keskitetysti projektiyrityksille Raportti sisältää kaksi osiota: Johdon tiivistelmän (Executive
Asiakkaiden työpajat. 2. työpaja Minä päätöksentekijänä Miten teen päätöksiä arjessa ja elämässä? Mitä toivon tulevaisuudelta?
Asiakkaiden työpajat 1. työpaja 11.9.2018 Minun elämäni nyt Miksi oman äänen kuuluminen on tärkeää? Miten elämäni sujuu nyt? 2. työpaja 18.9.2108 Minä päätöksentekijänä Miten teen päätöksiä arjessa ja
MOT-hanke. Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 2. MOT-hanke
Dia 1 MOT-hanke Mat ematiikan Oppimat eriaalin Tutkimuksen hanke 2005-2006 Hämeenlinnan OKL:ssa Metodimessut 29.10.2005 Jorma Joutsenlahti & Pia Hytti 1 MOT-hanke Osallistujat:13 gradun tekijää (8 gradua)
Löydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista
Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin
KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011
Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä
Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka
Äi 8 tunti 6 Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Tekstin kirjoittaminen on prosessi Ensimmäinen versio sisältää ne asiat, mitä tekstissäsi haluat sanoa. Siinä ei vielä tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota
Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN
www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel
Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa
Ainejakoisuus ja 1 monialainen eheyttäminen opetuksessa Hannele Cantell Niin Suomessa kuin ulkomaillakin on viime vuosina tullut käyttöön paljon sanoja, jotka kertovat maailman monimutkaisuudesta ja asioiden
EDUTOOL 2010 graduseminaari
EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma
KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään
Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015
1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä
Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?
1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
antti kuusterä 6.2.2007 Mitä pankkimainonta kertoo?
antti kuusterä 6.2.2007 Mitä pankkimainonta kertoo? Mainonta aikansa tulkkina Mainonta on peilikuva ihmisten päivittäisten ajatusten ja toimien kirjosta. Yksikään aikaisempi yhteisö ei ole jättänyt yhtä
HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja
HS:n taitopolku 1) Visio täydellisestä suorituksesta 2) Suunnistustaito oma oivallus 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja 4) Vinkkejä Visio täydellisestä suorituksesta Hyvä puhdas suunnistus
Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika
Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,
83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe>
83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:
Uuden TwinSpacen yleiskatsaus
Uuden TwinSpacen yleiskatsaus (Julkaistu syyskuussa 2014 ) Nämä ohjeet on tarkoitettu opettajaylläpitäjille. Ne sisältävät kaikki tarvittavat tiedot uuden TwinSpacen käyttämiseen. Kirjautuminen Siirry
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta
OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta Nimi Ville Valmentautuja Henkilötunnus 031111-094W Valmennuksen järjestäjä Todistuksen
Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?
Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.
LÄNSIMAINEN KIRJALLISUUS
LÄNSIMAINEN KIRJALLISUUS Muokkaa Tyylikaudetalaotsikon perustyyliä napsautt. TYYLISUUNTA kulttuurihistorian kuvaus eri aikakausien taiteesta Kuvaa kirjallisuuden ilmaisutavoissa ja sisällöissä havaittavia
Tämän leirivihon omistaa:
Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen
Maakaari. Marjut Jokela Leena Kartio Ilmari Ojanen
Maakaari Marjut Jokela Leena Kartio Ilmari Ojanen TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja kirjoittajat 5., uudistettu painos Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto:
Uusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe
Uusi sähköinen äidinkielen ylioppilaskoe Kehittämisryhmän alustavia kaavailuja kyselyyn vastaamisen tueksi Kehittämisryhmä on parhaillaan suunnittelemassa esimerkkitehtäviä, jotka julkaistaan myöhemmin
KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu
TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015
TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA
Katetta kumppanuudelle
JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin
1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta
1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on
Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat
Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat Pohjois-Suomen kirjastoautohenkilöstön koulutuspäivä 6.6.2014 Helena Kokko Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto
Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.
Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen
Lataa Normaaliudesta ja muista mielenhäiriöistä - Paul Verhaeghe. Lataa
Lataa Normaaliudesta ja muista mielenhäiriöistä - Paul Verhaeghe Lataa Kirjailija: Paul Verhaeghe ISBN: 9789525538199 Sivumäärä: 578 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 13.07 Mb Normaaliudesta ja muista mielenhäiriöistä
SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.
SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille
Kokemuksia Unesco-projektista
Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia
Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)
Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan
Kirkko ja tieteellinen maailmankuva. Arkkipiispa Tapio Luoma
Kirkko ja tieteellinen maailmankuva Arkkipiispa Tapio Luoma 15.3.2019 Maailmankuva Luontoa, ihmistä ja yhteiskuntaa koskevien oletusten tai tietojen systemaattista kokonaisuutta kutsutaan maailmankuvaksi.
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
Wordpress- ohje nettisivujen laadintaan
Wordpress- ohje nettisivujen laadintaan Leo Suomela 2 / 13 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Aloitusnäkymä... 3 3 Ohjausnäkymä... 4 4 Sivujen lisäys... 6 5 Etusivun määritys... 9 6 Teeman muokkaus... 13 3 / 13
Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen
Raportti myönnetystä apurahasta YTT Kati Kallinen Sain teiltä myönteisen apurahapäätöksen keväällä 2014. Jäin pois työstäni avoimen yliopiston opettajana ja siirryin kokopäiväiseksi apurahatutkijaksi Jyväskylän
b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.
Johdatus yliopistomatematiikkaan Helsingin yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos Kurssikoe 23.10.2017 Ohjeita: Vastaa kaikkiin tehtäviin. Ratkaisut voi kirjoittaa samalle konseptiarkille, jos
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
Jumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org