Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta

Transkriptio

1

2 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta Ari Nummela, Esa Hynynen, Tapani Keränen, Niilo Konttinen, Sami Kuitunen, Jari Lämsä, Jussi Mikkola, Tommi Sipari, Ville Vesterinen, Sirpa Vänttinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Copyright 2013 KIHU Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän julkaisun tai sen osan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla, äänittämällä tai muulla tavoin on tekijänoikeuslain mukaisesti kielletty. ISBN (PDF) Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU, Jyväskylä 2013

3 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 2 TIIVISTELMÄ JOHDANTO ASIANTUNTIJOIDEN TUKIPALVELUJEN TOTEUTUS KÄYTÄNNÖSSÄ Urheilijat ja valmentajat Asiantuntijoiden tukipalvelut ASIANTUNTIJAPALVELUJEN ARVIOINTI Urheilijat Valmentajat Asiantuntijat Mitä hyvää oli Urheilijalähtöisessä palveluprojektissa? Mitä huonoa oli Urheilijalähtöisessä palveluprojektissa? Miten kehittäisit vastaavan palvelutoiminnan sisältöä ja toimintatapaa? YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Huippuvaiheen asiantuntijatoiminnan järjestäminen Painopistelajien asiantuntijatoiminta Huippujoukkueiden asiantuntijatoiminta Huippuyksilöiden asiantuntijatoiminta LÄHTEET LIITE 1. SUOSTUMUS LIITE 2. WEBROPOL-KYSELY URHEILIJOILLE JA VALMENTAJILLE LIITE 3. KYSELY KIHU:N ASIANTUNTIJOILLE LIITE 4. URHEILIJOIDEN JA VALMENTAJIEN VASTAUKSET VAPAISIIN KYSYMYKSIIN... 36

4 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta TIIVISTELMÄ Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) on perustettu edistämään kilpa- ja huippu-urheilun tutkimustoimintaa sekä sen soveltamista käytännön valmennus- ja koulutustoimintaan. Toimintaajatuksen ja KIHU:n strategian mukaisesti KIHU:n toiminnan vaikuttavuutta suomalaisessa huippu-urheilussa on pyritty lisäämään suuntaamalla KIHU:n toimintaa entistä lähemmäksi huippu-urheilun käytännön valmennustoimintaa. KIHU:n käytännön palvelutoiminnan kehittämiseksi päätettiin toteuttaa projekti, jossa KIHU:n asiantuntijoiden palvelut tarjotaan suoraan huippu-urheilijoille ja heidän valmentajilleen. Tämän projektin tavoitteena oli kehittää huippuurheilun asiantuntijatoimintaa etsimällä vastauksia kysymyksiin: onko KIHU:n osaamisalueiden mukaisille palveluille kysyntää?; onko KIHU:n palvelutoiminnalla vaikuttavuutta urheilijoiden ja valmentajien käytännön valmennustoiminnassa?; minkälaisia palveluja KIHU voi tarjota?; minkälaisia palveluja urheilijat ja valmentajat tarvitsevat?; kuinka monen urheilijan palvelemiseen KIHU:n nykyiset resurssit riittävät? Tämä projekti toteutettiin kahden harjoitusvuoden aikana vuosina Projektiin kutsuttiin mukaan Jyväskylän seudulla asuvat olympiakomitean tukiurheilijat tai arvokisaedustajat, joista 21 (17 miestä ja 4 naista) osallistui projektiin. Alussa urheilijoille ja heidän valmentajilleen esiteltiin kaikki KIHU:n asiantuntijatoiminta, joka olisi heidän käytössään seuraavan kahden vuoden ajan. KIHU:n tarjoamat asiantuntijapalvelut olivat: (1) fyysisten ominaisuuksien seuranta; (2) veriarvojen seuranta; (3) elimistön kuormittumisen seuranta, (4) suoritustekniikan seuranta, (5) psyykkinen valmennus ja seuranta, (6) tutkimustiedon haku ja koulutus valmentajia kiinnostaviin aihealueisiin sekä (7) valmennuksen konsultointi. Jokaiselle urheilijalle tehtiin henkilökohtainen suunnitelma asiantuntijapalvelujen käytöstä. Projektiryhmän toimintatapana oli, että jokaiselle urheilijalle ja valmentajalle nimettiin asiantuntijoista vastuuhenkilö, joka ensisijaisesti oli yhteydessä urheilijaan ja valmentajaan ja auttoi heitä esiin tulleissa ongelmissa. Lisäksi projektiryhmä kävi pari kertaa vuodessa läpi projektin tilanteen eri urheilijoiden ja valmentajien osalta. Projektin onnistumista ja asiantuntijapalveluiden käyttöä ja merkitystä urheilijoille arvioitiin urheilijoille ja valmentajille suunnatun Webropol-kyselyn ja KIHU:n asiantuntijakyselyn avulla. Tämän projektin selkeä johtopäätös on, että huippu-urheilijat ja heidän valmentajansa tarvitsevat projektissa tarjottua asiantuntijatoimintaa, mutta nykyinen suomalainen huippu-urheilujärjestelmä ei tue heitä asiantuntijuuden hyödyntämisessä. Viisi merkittävintä havaintoa asiantuntijatoiminnan kehittämiseksi ovat: (1) Huippu-urheilussa tarvitaan asiantuntijatoimintaa ja se tulee keskittää huippuvaiheen urheilijoihin ja valmentajiin, (2) keskeisimmät asiantuntija-alueet ovat: lääketiede, fysioterapia, hieronta, fysiologia, biomekaniikka, psykologia, teknologia ja ravitsemus, (3) asiantuntijatoiminta pitää räätälöidä urheilijan ja valmentajan tarpeiden mukaan, (4) asiantuntijapalvelut pitäisi järjestää osaksi suomalaista huippu-urheilujärjestelmää, (5) asiantuntijatoiminta pitäisi olla osa huippu-urheilijoiden valmennussuunnitelmaa.

5 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta Huippuvaiheen asiantuntijatoiminta pitää järjestää siten, että se lisää osaamista lajin sisällä ja lajien välillä. Koska asiantuntijaresurssit ovat rajalliset, niin asiantuntijatoiminta pitäisi keskittää urheiluakatemia- ja valmennuskeskuspaikkakuntiin siten, että keskeisiltä huippu-urheilijoiden harjoittelupaikkakunnilta löytyy usein tarvittavia asiantuntijapalveluita kuten terveys- ja hyvinvointipalvelut sekä harjoittelemiseen ja kilpailemiseen liittyvä fysiologinen ja biomekaaninen asiantuntemus. Harvemmin tarvittavat asiantuntijapalvelut voidaan hoitaa keskitetymmin huippu-urheiluyksikön ja osaamisohjelman kautta. Suomessa asiantuntijaresurssit pitäisi keskittää niihin lajeihin, joissa on riittävän suuri määrä potentiaalisia menestyjiä arvokisoissa sekä niihin joukkuelajeihin, joilla on menestymisen edellytyksiä arvokisoissa. Sen lisäksi näiden lajien ulkopuolelle jäävien huippuyksilötukiurheilijoiden asiantuntijatuki pitäisi järjestää osana valmennustukijärjestelmää. Asiantuntijatoiminta pitäisi järjestää niin, että kaikilla huippuyksilötukiurheilijoilla asiantuntijatoiminta on luonnollinen osa valmennusta eikä joukko erillisiä palveluja, joita urheilijan ja valmentajan pitää itse pystyä järjestämään.

6 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta JOHDANTO Ammattilaisuuden lisääntymisen myötä nykypäivän huippu-urheilussa ei ole enää mahdollista menestyä yksin yrittämällä, vaan urheilija tarvitsee tuekseen erilaisten ammattilaisten apua ja palveluja. Nuoren urheilijan ensimmäinen ja koko urheilijan uraa ajatellen tärkein ammattilainen on valmentaja. Urheilijan uran edetessä ja harjoittelun vaatimusten kasvaessa valmentajan osaaminen ei riitä kaikkeen tarvittavaan tukeen, mitä urheilija menestyäkseen tarvitsee. Sen vuoksi valmentajat ovat muodostaneet ympärilleen verkoston, jossa on erilaisia ammattilaisia, joita urheilija ja valmentaja -pari tarvitsevat menestyäkseen. Uran alkuvaiheessa urheilijan ja valmentajan apuna verkoston muodostamisessa on urheiluseura. Urheilijan noustessa maajoukkuetasolle nuorten ja aikuisten sarjojen edustustehtäviin valmentajan ja urheilijan avuksi verkoston muodostamiseen tulevat mukaan lajiliitot ja olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö. Valmentajan lisäksi tärkeä ammattiryhmä, jota urheilija tarvitsee uransa aikana, on terveydenhuollon henkilöstö. Terveydenhuollon ammattilaisista erityisesti urheilijan tarpeet tuntevilla lääkäreillä, fysioterapeuteilla ja hierojilla on kysyntää urheilijoiden keskuudessa. Terveydenhuollon henkilöstön lisäksi urheilijat ja valmentajat tarvitsevat ammattilaisten tukea myös ravintoasioissa, psyykkisessä valmennuksessa, testauksessa sekä fysiologisissa, biomekaanisissa ja pedagogisissa valmennukseen liittyvissä kysymyksissä. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU) on perustettu edistämään kilpa- ja huippu-urheilun tutkimustoimintaa sekä sen soveltamista käytännön valmennus- ja koulutustoimintaan. Toimintaajatuksen mukaisesti KIHU:n tehtävänä on myös koordinoida ja kehittää urheilijoiden testaus- ja muuta palvelutoimintaa. KIHU:n strategian esittämän vision mukaan KIHU:n toiminta pitäisi tarjota syvällistä lisäarvoa suomalaiselle huippu-urheilulle; se liittyy valittuihin osaamis- ja painopistealueisiin sekä kohdentuu kansainvälisen huippu-urheilumenestyksen kannalta keskeisimpiin lajeihin tai organisaatioihin. Tämän vision toteuttamiseksi ja KIHU:n toiminnan vaikuttavuuden lisäämiseksi toimintaa pitäisi saada entistä lähemmäksi valmentajaa ja huippu-urheilijaa. KIHU:n strategian mukaan KIHU keskittää toimintaansa seuraavien 11 osaamisalueen kehittämiseen: (1) Tekniikka- ja kilpailuanalyysit, (2) Voima-nopeusharjoittelu ja menetelmäkehitys; (3) Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa; (4) Kestävyyssuorituskyky ja kestävyysharjoittelu; (5) Sopeutuminen ja harjoittelu korkealla; (6) Urheilijoiden ja valmentajien psykologinen tuki; (7) Taidon oppiminen; (8) Pelianalyysit; (9) Urheilun yhteiskunnallinen merkitys; (10) Urheilun talous ja organisaatiot; sekä (11) Suomalainen urheilujärjestelmä. Näistä osaamisalueista valmentaja ja huippu-urheilija voivat hyödyntää omassa käytännön työssään kahdeksaa ensimmäistä.

7 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta Koska KIHU:n strategian mukaan KIHU:n pitäisi lisätä palvelutoiminnan vaikuttavuutta, päätettiin toteuttaa pilottihanke, jossa KIHU:n osaamisalueiden mukaiset asiantuntijapalvelut tarjotaan suoraan huippu-urheilijoille ja heidän valmentajilleen. Eri lajien urheilijoiden ja valmentajien tarve asiantuntijapalveluille on erilainen, joten palveluja pitäisi voida räätälöidä urheilijoiden omien tarpeiden mukaisesti. Koska tällainen tukipalvelujen tuottamisajatus on Suomessa uusi, se vaatii alussa kehittämistä. Tämän projektin tarkoituksena oli etsiä vastauksia seuraaviin kysymyksiin: onko KIHU:n osaamisalueiden mukaisille palveluille kysyntää?; onko KIHU:n palvelutoiminnalla vaikuttavuutta urheilijoiden ja valmentajien käytännön valmennustoiminnassa?; minkälaisia palveluja KIHU voi tarjota?; minkälaisia palveluja urheilijat ja valmentajat tarvitsevat?; kuinka monen urheilijan palvelemiseen KIHU:n nykyiset resurssit riittävät? 2 ASIANTUNTIJOIDEN TUKIPALVELUJEN TOTEUTUS KÄYTÄNNÖSSÄ Tämä projekti toteutettiin kahden harjoitusvuoden aikana vuosina Projekti aloitettiin kutsumalla Jyväskylän seudulla asuvat kansainvälisen tason huippu-urheilijat ja heidän valmentajansa yhteiseen tilaisuuteen, jossa esiteltiin KIHU:n tarjoamat palvelut urheilijoille ja heidän henkilökohtaisille valmentajilleen. Yhteisen tilaisuuden jälkeen jokaisen urheilijan ja valmentajan kanssa käytiin keskustelu, jossa käytiin läpi mitä palveluita he erityisesti tarvitsisivat ja miten ne toteutettaisiin seuraavan kahden vuoden aikana. 2.1 Urheilijat ja valmentajat Projektiin kutsuttiin ensimmäisessä vaiheessa yhteensä 24 urheilijaa, jotka olivat olympiakomitean tukiurheilijoita vuonna 2010 ja asuivat Jyväskylän seudulla. Näistä urheilijoista kaksi lopetti urheilu-uransa vuoteen 2010 ja neljä muutti paikkakuntaa projektin alkaessa ja joutuivat jäämään pois. Projektin aloitusvuonna mukaan lähti yhteensä 18 huippu-urheilijaa ja heidän valmentajansa: kaksi uimaria, yksi telinevoimistelija, kolme kumparelaskijaa, yksi pikaluistelija, viisi maastohiihtäjää, kaksi yleisurheilijaa ja neljä suunnistajaa. Toisena vuonna ryhmää täydennettiin vielä kolmella kansainvälisen tason urheilijalla: maastohiihtäjä, triathlonisti ja kestävyysjuoksija. Projektiin osallistuneista urheilijoista oli 17 miestä ja neljä naista. Urheilijat allekirjoittivat kirjallisen suostumuksen projektiin osallistumisesta (Liite 1).

8 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta Asiantuntijoiden tukipalvelut Urheilijoiden ja valmentajien kanssa käydyissä keskusteluissa esiteltiin KIHU:n palvelutoiminnan mahdollisuudet sekä käytiin läpi urheilijoiden ja valmentajien tarpeet asiantuntijapalveluista. KIHU:n tutkijoiden tarjoamat asiantuntijapalvelut olivat: (1) fyysisten ominaisuuksien seuranta, (2) veriarvojen seuranta, (3) elimistön kuormittumisen seuranta, (4) suoritustekniikan seuranta, (5) psyykkinen valmennus ja seuranta, (6) tutkimustiedon haku ja koulutus valmentajia kiinnostaviin aihealueisiin sekä (7) konsultointi käytännön valmennusongelmissa. Keskustelujen jälkeen tehtiin yksilöllinen suunnitelma KIHU:n asiantuntijapalveluista kunkin urheilijan ja valmentajan osalta. KIHU:n tutkijoista tukipalveluja oli tuottamassa neljä fysiologian asiantuntijaa (Esa Hynynen, Jussi Mikkola, Ville Vesterinen ja Ari Nummela), kaksi biomekaniikan asiantuntijaa (Tapani Keränen ja Sami Kuitunen), laboratoriohoitaja (Sirpa Vänttinen) sekä kaksi psykologia (Niilo Konttinen ja Tommi Sipari). Taulukkoon 1. on kerätty yhteenveto käytetyistä tukipalveluista projektin aikana. Kestävyyslajien urheilijat olivat aktiivisempia palvelujen käyttäjiä kuin taito-teholajien urheilijat. Kaikki urheilijat hyödynsivät kuitenkin ainakin yhtä tarjottua tukipalvelua kahden vuoden projektin aikana. Taulukko 1. Projektissa käytetyt tukipalvelut lajiryhmittäin (palveluita käyttäneiden urheilijoiden lukumäärä). Kestävyyslajeihin kuuluvat: maastohiihto, suunnistus, kilpakävely, kestävyysjuoksu ja triathlon; sekä taito-teholajeihin: pikaluistelu, uinti, telinevoimistelu, yleisurheilun hyppylajit ja kumparelasku. Tukipalvelut Kestävyyslajit (n = 12) Taito-teholajit (n = 9) Fyysiset testit 9 (75%) 2 (22%) Verikokeet 10 (83%) 4 (44%) Kuormittumisseuranta 5 (42%) 4 (44%) Suoritustekniikkaseuranta 1 (8%) 3 (33%) Psyykkinen valmennus 6 (50%) 2 (22%) Tiedon haku ja koulutus 0 (0%) 0 (0%) Valmennuskonsultointi 3 (25%) 5 (55%) Keskiarvo 4,9 (40%) 2,9 (32%)

9 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta Projektiryhmän toimintatapana oli, että jokaiselle urheilijalle ja valmentajalle nimettiin asiantuntijoista vastuuhenkilö, joka ensisijaisesti oli yhteydessä urheilijaan ja valmentajaan ja auttoi heitä esiin tulleissa tarpeissa ja ongelmissa. Tavoitteena oli, että jokaisen urheilijan ja valmentajan kanssa käytäisiin kauden alussa keskustelu niistä asiantuntijatarpeista, joita heillä oli ja sovittaisiin jatkotoimenpiteistä. Kaikkien urheilijoiden ja valmentajien kanssa tämä ei kuitenkaan tällä tavoin toteutunut, sillä osa valmentajista asui muualla kuin Keski-Suomessa, mikä hankaloitti keskustelun järjestämistä. Projektiryhmä piti kaikista toiminnoista yhteistä päiväkirjaa KIHU:n sisäisessä verkossa, jonne oli pääsyoikeus vain projektiryhmän asiantuntijoilla. Päiväkirjaan kirjattiin kaikki yhteydenpidot urheilijoihin ja valmentajiin sekä kommentoitiin asioita, jolloin kaikki projektiryhmän asiantuntijat olisivat tietoisia eri urheilijoille tehdyistä palveluista. Tämän lisäksi projektiryhmä kokoontui pari kertaa vuodessa käymään läpi projektin kulkua.

10 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta ASIANTUNTIJAPALVELUJEN ARVIOINTI Tämän projektin onnistumista, KIHU:n tukipalvelujen käyttöä ja merkitystä urheilijoille arvioitiin eri tavoin projektin jälkeen. Arvioinnissa käytettiin hyväksi projektin aikana saatuja käytännön kokemuksia palvelujen käytöstä, urheilijoiden ja valmentajien vastauksia Webropol-kyselyyn (Liite 2) sekä KIHU:n asiantuntijoiden vastauksia s-postikyselyyn (Liite 3). Lisäksi arvioinnissa tarkasteltiin mukana olleiden urheilijoiden menestystä ennen projektia ja sen aikana. 3.1 Urheilijat Projektissa mukana olleiden urheilijoiden menestystä tarkasteltiin arvokisojen tulosten perusteella. Kaikki urheilijat olivat edustaneet Suomea nuorten tai aikuisten arvokisoissa ennen projektin alkua. Taulukossa 2 on verrattu projektin koko urheilijaryhmän mitalisaalista aikuisten arvokisoissa kahtena vuotena ennen projektia ( ) kahteen projektivuoteen ( ). Taulukko osoittaa, että projektiryhmän osalta arvokisojen mitalisaalis MM- ja EM-kisoista oli suurempi projektin aikana kuin projektia edeltävänä aikana. Projektia edeltävinä vuosina kolme ryhmän urheilijoista saavutti yhteensä kuusi mitalia ja projektin aikana mitalistien lukumäärä kasvoi neljään urheilijaan ja mitalien lukumäärä kahdeksaan. Tämä kertoo, että ainakin kärkiurheilijoiden osalta urheilijat pystyivät säilyttämään tasonsa tai vähän parantamaan sitä. Koko projektiryhmän osalta kehittymisen arviointi on hankalaa hyvien mittareiden puuttuessa. Osa urheilijoista kärsi harjoittelua ja kilpailemista merkittävästi haittaavista vammoista ja sairauksista. Lisäksi yksi urheilija lopetti urheilu-uransa projektin aikana. Taulukko 2. Projektiryhmän urheilijoiden menestyminen EM- ja MM-kisoissa ennen projektia vuosina ja projektin aikana vuosina Arvokilpailut Kulta Hopea Pronssi Kulta Hopea Pronssi MM-kisat EM-kisat Yhteensä Urheilijoista 13 (62 %) antoi projektista palautetta Webropol-kyselyssä. Palautteen antaneista 10 oli miestä ja kolme naista. Vastaajat olivat suurimmaksi osaksi kestävyysurheilijoita, sillä kahdesta taito-teholajista (kumparelasku ja telinevoimistelu) ei saatu yhtään vastausta. Ennen

11 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta projektin käynnistymistä urheilijat olivat käyttäneet erilaisia valmennuksen tukipalveluja hyvin vaihtelevasti viikoittaisesta käytöstä yhteen kertaan vuodessa (Taulukko 3). Useimmin urheilijat olivat käyttäneet hierontaa ja fysioterapiaa, joita kuitenkaan tämän projektin puitteissa ei ollut mahdollista järjestää. Merkillepantavaa oli, että asiantuntijatukea urheilijat eivät olleet koskaan saanut ravitsemukseen (46 % vastaajista, biomekaniikkaan (38 %), henkiseen valmennukseen (38 %), teknologiaan (46 %) eikä valmennuksen konsultointiin (62 %). Taulukko 3. Kuinka usein olet käyttänyt seuraavia palveluita urheilu-urasi aikana? >1 krt/vko 1-3 krt/kk 1-6 krt/v <1 krt/v Ei käyttänyt Lääketieteellinen Fysioterapia Hieronta Kuntotestaus Ravitsemus Fysiologiset palvelut Biomekaaniset palvelut Psykologia Teknologia Valmennuksen konsultointi Projektin aikana kaikki urheilijat käyttivät 1-3 asiantuntijapalvelua. Ahkerimmin urheilijat käyttivät fysiologian asiantuntijapalveluita: veriarvojen seurantaa, kestävyystestejä ja palautumisen seurantaa (Taulukko 4). Tämä onkin luonnollista, sillä suurin osa kyselyyn vastanneista (69 %) oli kestävyysurheilijoita, jotka saavat enemmän tukea harjoitteluunsa em. asiantuntijapalveluista verrattuna taito-teholajien urheilijoihin. Vähiten urheilijat käyttivät projektin aikana voimatestejä, tekniikan seurantaa, valmennuksen konsultointia, psykologista asiantuntija-apua sekä erilaisia teknisiä apuvälineitä. Voimatestien osalta merkittävimmät syyt asiantuntijapalvelujen käyttämättömyyteen olivat: Valmentaja ei katsonut tarpeelliseksi käyttää palvelua (36 % vastanneista) tai Minulla oli muulla tavoin järjestetty palvelu (27 %). Nämä selitykset eivät ole yllättäviä, sillä voimatestit ovatkin valmennuksessa tyypillisesti sellaisia, jotka tehdään voimaharjoitusten yhteydessä käytettävillä voimaharjoitteluliikkeillä. Lisäksi täytyy muistaa, että suurin osa vastanneista oli kestävyysurheilijoita, joille voimaharjoittelu ei ole yleensä korostetussa asemassa harjoittelussa.

12 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta Suoritustekniikan seurannan käyttämättömyyteen suurin syy oli Palvelu oli jo järjestetty muulla tavoin (30 % vastanneista), mikä tarkoittanee, että suoritustekniikan seurantaa tehdään pääosin oman valmentajan toimesta käyttäen apuna videokameraa sekä oman silmän havainnointikykyä. Asiantuntija-avun käyttämiseen suoritustekniikan seurantaan vaikutti myös se, jos urheilijalla tai valmentajalla ei ollut halua tai tarvetta käyttää ulkopuolista asiantuntijaa. Psyykkinen valmennus tai oikeastaan sen puute nostetaan usein merkittäväksi tekijäksi selittämään urheilijoiden epäonnistumisia arvokisoissa. Tässä projektissa 62 % urheilijoista ei käyttänyt psykologin asiantuntemusta valmennuksessa. Urheilijoiden mukaan merkittävimmät syyt psykologin asiantuntijapalvelun käyttämättömyyteen olivat: Asiantuntijat eivät olleet tarpeeksi aktiivisia palvelujen tarjoamisessa (38 %) ja Palvelu oli jo muulla tavoin järjestetty (25 %). Urheilijat eivät merkittävästi hyödyntäneet teknologiaa projektin aikana. Merkittävimmät syyt teknologian käyttämättömyyteen oli: En tarvitse palvelua (50 %) ja Asiantuntijoiden olisi pitänyt aktiivisemmin tarjota palvelua (25 %). Nämä vastaukset kuvastavat ainakin osittain sitä, että urheilijoilla ei ollut tarpeeksi hyvää kuvaa siitä mitä teknologisia apuvälineitä olisi ollut mahdollista käyttää ja mitä olisi ollut mahdollista kehittää. Taulukko 4. Mitä Urheilijalähtöiseen palveluprojektiin liittyviä palveluita olet käyttänyt ja kuinka usein olet niitä käyttänyt vuosina ? >1 krt/vko 1-3 krt/kk 1-6 krt/v <1 krt/v Ei käyttänyt Kestävyystestit Voimatestit Palautumisen seuranta Tekniikan seuranta Veriarvojen seuranta Psykologin palvelut Tekniset apuvälineet Valmennuksen konsultointi Vain noin kolmasosa urheilijoista hyödynsi asiantuntijoiden konsultointimahdollisuutta kahden vuoden projektin aikana. Merkittävimmät syyt konsultointipalvelun käyttämättömyyteen olivat: En tarvitse palvelua (22 %), Palvelu oli muulla tavoin järjestetty (33 %) ja Asiantuntijat eivät olleet tarpeeksi aktiivisia tarjoamaan palvelua (22 %). Nämä vastaukset kuvastavat ainakin osittain sitä, että toimivaa urheilijan ja asiantuntijan välistä luottamussuhdetta ei päässyt syntymään kahden vuoden projektin aikana. Toisaalta tämä tarkoittaa, että asiantuntijat eivät tuoneet

13 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta tarpeeksi selvästi esille omaa asiantuntemustaan ja siitä saatavaa hyötyä valmennukseen, minkä vuoksi hyödyn arvioiminen lisäarvona omaan valmentautumiseen ei ollut mahdollista. Kun urheilijoilta kysyttiin, miksi hän ei ole käyttänyt jotakin asiantuntijapalvelua niin selvästi eniten vastauksia tuli kohtaan: Asiantuntijoiden olisi pitänyt aktiivisemmin tarjota palveluita (yhteensä 12 vastausta). Sen sijaan vaihtoehdot: Minulla ei ole aikaa käyttää palvelua ja Asiantuntijat eivät innostaneet käyttämään palvelua, eivät saaneet yhtään vastausta ja Tarjottu asiantuntemus ei olisi minua hyödyntänyt sai vain yhden vastauksen. Nämä vastaukset kertovat, että tarjotut asiantuntemukset ovat olleet urheilijoiden mukaan hyödyllisiä, mutta asiantuntijoiden olisi pitänyt pitää säännöllisemmin yhteyttä urheilijoihin, jotta urheilijat olisivat hyödyntäneet palveluita paremmin. Taulukko 5. Kuinka hyödylliseksi olet kokenut tarjotut palvelut Urheilijalähtöisessä palveluprojektissa ? Kestävyystestit Voimatestit Palautumisen seuranta Tekniikan seuranta Veriarvojen seuranta Psykologin palvelut Tekniset apuvälineet Valmennuksen konsultointi Erittäin hyödyllinen, tarvitsen tätä valmennuksessa; 2 Melko hyödyllinen, haluan hyödyntää jatkossa; 3 Ei kovin hyödyllinen minulle, ehkä käytän jatkossa; 4 Hyödytön minulle, en tarvitse jatkossakaan Urheilijoiden mielipide tarjottujen palvelujen hyödyllisyydestä on esitetty Taulukossa 5. Urheilijoiden mielestä veriarvojen seuranta, palautumisen seuranta, kestävyystestit ja psykologian palvelut koettiin kaikkein hyödyllisimmiksi, mutta myös muut tarjotut asiantuntijapalvelut koettiin hyödyllisiksi. Vastauksista näkyy edelleen se, että vastaajat ovat pääosin kestävyysurheilijoita, joille em. palvelut ovat tärkeitä. Toisaalta voimatestien merkitys kestävyysurheilijoille ei ole kovin suuri. Näistäkin vastauksista näkee, että valmennuksen konsultoinnin merkitys ei ole urheilijalle kovin suuri. Tämä kuvastaa asiantuntijoiden vähäistä aktiivisuutta urheilijoita kohtaan ja valmennuksen konsultoinnin mahdollisuuksien vähäistä hyödyntämistä projektin aikana.

14 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta Urheilijoiden mielestä (92 %) asiantuntijapalveluiden tarve on suurin huippuvaiheessa ja 77 %:a urheilijoista olisivat olleet valmiita myös maksamaan tarjotuista palveluista, mikä omalta osaltaan kuvaa tarjottujen asiantuntijapalvelujen hyödyllisyyttä urheilijoille. Projektin aikana tarjottujen asiantuntijapalveluiden lisäksi urheilijat olisivat halunneet erityisesti myös hieronta-, fysioterapiaja lääkäripalvelua. Vapaissa vastauksissa (Liite 4) tuli selkeästi esille, että tarjottujen palvelujen yksilöllisyys, asiantuntijoiden joustavuus ja ammattitaito sekä paneutuminen urheilijoiden tukemiseen tekivät asiantuntijapalveluista hyödyllisiä urheilijoille. Nämä tekijät vaikuttivat myös siihen, että vastaavanlaista yksilöllistä palvelutoimintaa haluttaisiin saada jatkossakin suomalaisten huippu-urheilijoiden tueksi. Projektin toteutuksessa negatiivista palautetta sai ainoastaan tiedotus saatavilla olevista asiantuntijapalveluista. Koska toiminta oli uutta kaikille urheilijoille ja toimintatapa oli uutta myös asiantuntijoille, niin riittävään tiedonkulkuun ei osattu projektin aikana tarpeeksi panostaa. Sen sijaan tarjottuja asiantuntijapalveluita urheilijat eivät kyseenalaistaneet. Palautteessa (Liite 4) tuli myös selvästi esille, että urheilijat kaipaavat asiantuntijoita myös leiritilanteisiin, jolloin myös asiantuntija oppii paikan päällä kokemuksen kautta paremmin ymmärtämään huippu-urheilun arkea ja päivittäisharjoittelussa esiin tulevia ongelmia. 3.2 Valmentajat Projektissa oli mukana yhteensä 11 valmentajaa, joista kuusi (55 %) vastasi Webropol-kyselyyn. Kyselyyn vastanneista valmentajista kaikki tulivat eri lajeista ja heistä neljä oli miehiä ja kaksi naista. Valmentajien vastausprosentti oli hieman pienempi kuin urheilijoiden (62 %). Valmentajien pienempi vastausprosentti kertoo osaltaan myös siitä, että valmentajien aktiivisuus projektissa vaihteli enemmän kuin urheilijoiden. Valmentajien pienempi aktiivisuus asiantuntijapalveluita kohtaan johtui osittain myös siitä, että osa valmentajista ei asunut Keski-Suomessa, jolloin asiantuntijapalveluiden käyttö oli pääosin urheilijan vastuulla. Valmentajien vastaukset eri asiantuntijapalvelujen käytöstä ennen projektin alkua ja projektin aikana eivät luonnollisestikaan poikenneet urheilijoiden vastauksista. Fysiologinen, biomekaaninen ja psykologinen asiantuntemus olivat ainoita asiantuntijapalveluita, joissa yksi valmentaja ilmoitti, ettei ole koskaan käyttänyt ko. palvelua. Kaikkia muita asiantuntijapalveluita kaikki valmentajat ovat käyttäneet ainakin joskus valmentajauran aikana. Urheilijoiden vastauksista poiketen vain yksi valmentaja (17 % valmentajista, urheilijoista 69 %) ilmoitti, ettei ollut käyttänyt asiantuntijoita valmennuksen konsultoinnissa kahden vuoden projektin aikana. Täytyy kuitenkin muistaa, että 45 %:a valmentajista eivät vastanneet kyselyyn. Todennäköistä on, että kyselyyn vastanneet valmentajat olivat aktiivisempia asiantuntijoiden hyödyntämisessä kuin ne valmentajat, jotka eivät kyselyyn vastanneet. Valmentajat eivät kuitenkaan

15 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta hyödyntäneet kaikkia asiantuntijapalveluita, joita oli tarjolla, vaan valitsivat sieltä heidän näkemyksensä mukaan urheilijan kannalta hyödyllisimmät palvelut käyttöön. Valmennuksen konsultointia lukuun ottamatta muissa palveluissa 2-5 valmentajaa ilmoitti, ettei ollut käyttänyt ko. palvelua projektin aikana. Vähiten valmentajien käytössä olivat voimatestit (17 % valmentajista oli käyttänyt), mikä on yhteneväinen urheilijoiden vastauksien kanssa (15 % urheilijoista). Yleisin syy, miksi valmentajat eivät käyttäneet jotakin asiantuntijapalvelua oli: Asiantuntijoiden olisi pitänyt aktiivisemmin tarjota palvelua. Tähän kohtaan tuli yhteensä 10 merkintää ja se koski tasaisesti kaikkia asiantuntijapalveluita. Urheilijoiden tapaan myös valmentajat kokivat projektin aikana, että saatavilla olevista palveluista ei tiedotettu tarpeeksi eivätkä asiantuntijat olleet tarpeeksi aktiivisia palveluiden tarjoajia. Muita yleisiä syitä palvelujen käyttämättömyyteen olivat: Valmentaja ei katsonut tarpeelliseksi käyttää palvelua (7 merkintää), Palvelu oli jo muulla tavoin järjestetty (6 merkintää), Palvelun käytön vaikeus oli esteenä (6 merkintää) ja Palvelun saatavuus oli esteenä (5 merkintää). Viisi merkintää palveluiden heikkoon saatavuuteen oli yllätys, sillä tarjotut palvelut oli koko projektin ajan saatavilla ja tämä projekti oli myös asiantuntijoiden tehtävien prioriteettilistan kärjessä. Näyttää siltä, että asiantuntijoiden koettu passiivisuus palveluiden tarjoajana vaikutti myös tämän syyn valintaan. Minkään asiantuntijapalvelun käyttämättömyys ei johtunut: Minulla ei ole aikaa käyttää palvelua, Asiantuntijat eivät innostaneet käyttämään palvelua tai Tarjottu asiantuntemus ei olisi minua hyödyntänyt. Tämä kertoo projektin asiantuntijoiden palveluhalukkuudesta sekä valmentajien halukkuudesta hyödyntää tarjottuja palveluita. Myös valmentajat kokivat, että tarjotut palvelut olivat hyödyllisiä valmennuksessa. Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista valmentajista arvioivat kolme asiantuntijapalvelua erittäin hyödylliseksi omassa valmennuksessaan: kestävyystestit, palautumisen seuranta ja veriarvojen seuranta. Tämä edelleen kuvaa sitä, että suurin osa valmentajista oli kestävyyslajien valmentajia ja näin ollen heidän asiantuntijatarpeensa liittyy selkeästi kestävyysurheilijoille tärkeisiin asiantuntijapalveluihin. Huomioitavaa on vielä, että puolet valmentajista oli kokenut valmennuksen konsultoinnin erittäin hyödylliseksi omassa valmennuksessaan. Minkään asiantuntijapalvelun kohdalla ei ollut enempää kuin yksi valmentaja, joka koki palvelun hyödyttömäksi omassa valmennuksessaan. Vapaissa vastauksissa (Liite 4) valmentajat nostivat esille samoja asioita kuin urheilijat. Valmentajat olivat erityisen tyytyväisiä KIHU:n asiantuntijoiden osaamiseen ja palvelualttiuteen. Suurimpana epäkohtana valmentajat nostivat esille tiedottamisen. Valmentajien mielestä ei ollut tarpeeksi selvää, mitä asiantuntijapalveluita oli tarjolla ja kuinka paljon erilaisia palveluita oli lupa käyttää. Lisäksi palveluiden Jyväskyläkeskeisyys tuli esille. Jatkossa on syytä miettiä miten vastaavia palveluita voidaan järjestää muualla Suomessa ja urheilijoiden leireillä. Asiantuntijapalvelun kehittämisehdotuksissa (Liite 4) valmentajat toivat erityisesti esille sen, että asiantuntijapalvelut pitäisi saada paremmin osaksi harjoittelun kokonaissuunnitelmaa ja vielä

16 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta lähemmäs urheilijoiden käytännön valmennus- ja leiritoimintaa. Tämä edellyttää sitä, että tarvittavat asiantuntijat olisivat mukana jo harjoittelun suunnitteluvaiheessa ja harjoituskauden aikana valmentajan ja asiantuntijan tai asiantuntijoiden välillä on useammin yhteydenottoja kuin tämän projektin aikana. Valmentajien ja asiantuntijoiden tiivis yhteistyö lisäisi myös asiantuntijoiden ymmärrystä lajista, mikä edelleen parantaisi asiantuntijatoiminnan vaikuttavuutta valmennuksessa. 3.3 Asiantuntijat KIHU:n asiantuntijoita oli projektissa mukana yhteensä yhdeksän. Laboratoriohoitaja Sirpa Vänttisellä oli eniten kontakteja eri urheilijoiden kanssa. Projektin aikana hänellä oli kontakteja yhteensä 14 urheilijan kanssa (67 % urheilijoista). Seuraavaksi eniten urheilijakontakteja projektin aikana tuli biomekaniikan asiantuntija Tapani Keräselle ja fysiologian asiantuntija Jussi Mikkolalle (molemmilla seitsemän urheilijaa, 33 % urheilijoista). Työmääränä laskettaessa projektiin käytettiin kahden vuoden aikana yhteensä 1240 tuntia (33 viikkoa / 8 kk) KIHU:n asiantuntijoiden työaikaa. Eniten työaikaa urheilijoiden palvelemiseen käyttivät fysiologian asiantuntijat Esa Hynynen (365 h, 73 h / urheilija) ja Jussi Mikkola (357 h, 51 h / urheilija) sekä biomekaniikan asiantuntija Tapani Keränen (168 h, 24 h / urheilija). Muut asiantuntijat käyttivät h työaikaa projektin urheilijoiden palvelemiseen (keskimäärin 22 h / urheilija). Asiantuntijapalvelut kohdistuivat projektin aikana pääosin fysiologian asiantuntijapalveluihin, mikä johtuu pääosin siitä, että suurin osa urheilijoista oli kestävyysurheilijoita (Taulukko 6). Myös muilla urheilijoilla on tarvetta esim. veriarvojen seurantaan, mikä Taulukossa 6 on sisällytetty fysiologian asiantuntijapalveluihin. Vain 43 % urheilijoista hyödynsi biomekaniikan ja 33 % psykologian asiantuntemusta kahden vuoden projektin aikana. Taulukko 6. KIHU:n asiantuntijoiden palvelemien urheilijoiden määrä ja palveluun käytetty työaika. Urheilijat (hlöä) Aika (h) Aika / Urheilija (h) Fysiologia (ml. verikokeet) 17 (81 %) Biomekaniikka 9 (43 %) Psykologia 7 (33 %) Yhteensä 21 (100 %)

17 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta Projektin kustannuksia on vaikeaa tarkalleen laskea, koska projektin aikana testaus-, mittauslaiteym. kuluja ei erikseen laskettu. KIHU:n asiantuntijoiden keskimääräisten palkka- ja yleiskulujen sekä verikokeiden kustannusten avulla arvioiden projektin kustannukset kahden vuoden aikana oli yhteensä noin (keskimäärin 2380 / urheilija). Mitä hyvää oli Urheilijalähtöisessä palveluprojektissa? Tässä projektissa toteutui KIHU:n sisällä käydyissä keskusteluissa esiin tullut huoli siitä, että KIHU:n toteuttamien eri lajien kehittämishankkeiden hyöty ja vaikuttavuus urheilijoiden valmennukseen jää usein vähäiseksi. Vaikka kehittämishankkeiden ongelmat ovat lähtöisin lajien johtavilta valmentajilta, niiden ratkaisemiseksi suunnitellut projektit ovat liian muodollisia, jolloin urheilijoiden yksilöllisyys ei tule tarpeeksi huomioitua. Tutkimus ja kehittämishankkeita tarvitaan edelleenkin ongelmien ratkaisemiseksi ja suomalaisen valmennuksen kehittämiseksi, mutta sen lisäksi tarve on yksilölähtöisempään huippu-urheilijoiden palvelemiseen. Tämä projekti oli ainutlaatuinen kokeilu tuoda koko KIHU:n asiantuntemus huippu-urheilijoiden ja valmentajien käyttöön. Aikaisemminkin KIHU on urheilijoita palvellut, mutta tämän projektin lähtökohtana oli, että koko KIHU:n asiantuntemus voidaan suunnitelmallisemmin ottaa mukaan harjoituskauteen. Projektissa mukana olleet asiantuntijat kokivat, että projektissa aktiivisesti mukana olleet urheilijat ja valmentajat saivat palveluista hyötyä omaan valmennukseensa. Projekti koettiin hyödyllisenä ja motivoivana tapana tehdä asiantuntijatyötä. Asiantuntijapalveluista kiinnostuneet urheilijat olivat selvästi motivoituneet yhteistyöhön, koska palvelu tuotettiin yksilöllisesti heidän tarpeisiin eikä palvelemaan yleisemmin yhteisiä tavoitteita kehittää valmennusta. Selkeä havainto oli, että ne urheilijat ja valmentajat, jotka olivat aikaisemmin tuttuja asiantuntijoille, hyödynsivät palveluita aktiivisemmin kuin urheilijat ja valmentajat, joilla tätä tuttavuutta ei ollut. Henkilökohtainen ja säännöllinen yhteydenpito urheilijoihin ja valmentajiin toi asiantuntijapalveluihin sujuvuutta. Asioita voitiin sopia yksilöllisesti urheilijan kanssa joustavasti urheilijan harjoitus-, leiri- ja kilpailuaikataulujen ja urheilijan omien tarpeiden mukaan. Lisäksi palvelujen maksuttomuus lisäsi palvelujen sujuvuutta, kun ei tarvinnut jokaisesta käynnistä erikseen laskuttaa urheilijaa. Mitä huonoa oli Urheilijalähtöisessä palveluprojektissa? Asiantuntijat olivat varautuneet suurempaan palvelujen käyttöön, minkä vuoksi heille oli yllätys urheilijoiden ja valmentajien ottamien kontaktien vähäisyys. Ajatuksena oli, että urheilija ja valmentaja määrittelevät yhteisissä keskusteluissa tarpeen, johon asiantuntijat pyrkivät reagoimaan. Urheilijoiden ja valmentajien tarpeet osoittautuivat kuitenkin varsin vähäisiksi johtuen varmasti monestakin tekijästä. Yksi selkeä tekijä oli, että joillakin urheilijoilla oli olemassa toimiva asiantuntijayhteistyö, jota ei haluttu muuttaa. Lisäksi monien palvelujen kuten esim. testauksen suunnittelemattomuus vaikutti siihen, että suunnitelmissa olleet testit jäivät tekemättä, kun niille ei ollut

18 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta selkeää tarkoitusta valmennussuunnitelmassa. Kolmas merkittävä tekijä palvelujen vähäiseen käyttöön oli urheilijoiden ja valmentajien tietämättömyys, mitä kaikkea palveluita projekti sisälsi, mikä käy selvästi ilmi urheilijoiden ja valmentajien antamasta palautteesta. Joidenkin urheilijoiden ja valmentajien osalla projektissa muodostui tilanne, että asiantuntija odotti yhteydenottoa ja urheilija ja valmentaja eivät osanneet kysyä palvelua. Projektissa ei onnistunut sen alkuperäinen tavoite, jonka mukaan asiantuntijatoiminta saataisiin kiinteäksi osaksi urheilijoiden valmennussuunnitelmaa eikä toteutettavaksi erillisenä palveluna ilman systemaattista pitkäjänteistä yhteistyötä. Tässä suhteessa projektiryhmän toiminnassa on kehitettävää, mutta yhteistyö tarvitsee aina kaikkien osapuolten halukkuuden ja innokkuuden toimintaan. Toimintatapa oli uusi, joten tämänlaisessa toiminnassa sekä asiantuntijoilla että urheilijoilla ja valmentajilla on varmasti opittavaa ja kehitettävää. Asiantuntijoiden tuottamien palveluiden sisältö sai kiitosta urheilijoilta ja valmentajilta, jotka aktiivisesti hyödynsivät palveluita. Tämän vuoksi herää kysymys, riittääkö kaikkien valmentajien osaaminen hyödyntämään asiantuntijoiden palveluita. Tietävätkö he mitä eri asiantuntijoilla olisi annettavaa ja millä tavalla asiantuntijoiden osaaminen täydentäisi heidän omaa osaamistaan valmennuksessa? Miten kehittäisit vastaavan palvelutoiminnan sisältöä ja toimintatapaa? Tämä projektin antamat kokemukset ovat selkeästi positiivisia, jotka kannustavat jatkamaan tämän tyyppistä palvelutoimintaa, jonka kohteena on yksilöllisesti urheilija ja valmentaja. Toki projekti on tuonut myös esille kehitettäviä asioita. Kokemukset rohkaisevat laajentamaan toimintaa Keski-Suomen ulkopuolelle siten, että toiminnan kohteena voisi olla kaikki suomalaiset huippu-urheilijat. Tämän projektin antaman kokemuksen mukaan asiantuntijatoiminta pitäisi saada kiinteäksi osaksi valmennustoimintaa, mikä tarkoittaa sitä, että asiantuntijoiden yhteistyö sovitaan valmentajien kanssa kauden alussa yhteisessä suunnittelupalaverissa. Jokaisella valmentajalla pitää olla yksi asiantuntija, joka ottaa vastuun yhteydenpidosta valmentajaan. Henkilökohtaisen yhteistyösuhteen muodostaminen vastuuasiantuntijan ja valmentajan välillä on ratkaisevassa asemassa asiantuntijatoiminnan hyödyntämisessä. Asiantuntijapalveluiden käyttö ei voi jäädä pelkästään urheilijan vastuulle, vaan valmentajan sitoutuminen yhteistyöhön on ratkaisevaa. Vastuuasiantuntijan täytyy huolehtia säännöllisestä yhteydenpidosta valmentajaan ja urheilijaan ja koordinoida tarvittaessa kaikkien tarvittavien asiantuntijoiden toimintaa. Vastuuasiantuntijan vastuulla on myös tiedotuksen hoitaminen. Hänen täytyy pitää huolta siitä, että valmentaja ja urheilija ovat tietoisia kaikista niistä mahdollisuuksista, joita he voivat valmennuksessaan hyödyntää. Kaikki tieto on erityisen tärkeää tuoda esille kauden suunnittelupalaverissa, mutta myös kauden aikana vastuuasiantuntijan täytyy huolehtia tiedon jakamisesta ja asiantuntijapalveluiden hyötynäkökohtien selvittämisestä valmentajalle ja urheilijalle. Asiantuntijan tehtävänä on selventää monimutkaisetkin asiat ymmärrettävästi valmentajalle ja urheilijalle.

19 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta Asiantuntijatoiminnan laajentaminen kaikkia huippu-urheilijoita koskevaksi edellyttää laji- tai huippu-urheiluyksikköjohtoista järjestelmää. Tätä kautta järjestelmä olisi mahdollista laajentua koskemaan muitakin kuin KIHU:n asiantuntijapalveluita. Erityisen suuri tarve valmentajilla ja urheilijoilla on lääkäri- ja fysioterapiapalveluille, joita KIHU ei tällä hetkellä pysty tarjoamaan. Asiantuntijapalvelut pitäisi toteuttaa siten, että ne olisivat urheilijoille maksuttomia, mikä tarkoittaa sitä, että osa huippuyksilötukiurheilijalle menevästä tuesta korvataan asiantuntijapalveluilla. Asiantuntijapalveluiden kehittämisessä pitäisi huomioida myös osaamisen kehittäminen suomalaisessa huippu-urheilussa. Tämä tarkoittaa sitä, että asiantuntijoiden pitäisi uudessa toimintamallissa oppia paremmin ymmärtämään huippu-urheilijoiden tarpeita ja toisaalta valmentajien pitäisi oppia paremmin ymmärtämään mitä kaikkea asiantuntemusta omassa valmennuksessa voisi hyödyntää ja millä tavalla se parantaa valmennuksen laatua. Asiantuntijoiden osaamisen kehittämisessä pitäisi varmistaa myös, että heidän työssään on mahdollista kehittää ja oppia uusia asioita, joita urheiluvalmennukseen voidaan soveltaa. Lisäksi pitäisi miettiä miten potentiaaliset huippu-urheilijat saadaan jo ennen huippuvaihetta ainakin osittain asiantuntijapalveluiden piiriin. Tällä tavoin urheilijat oppisivat hyödyntämään asiantuntijoita osana valmennusta ennen kuin he saavuttavat arvokisatason. Tällainen varhaisempi tuen kohdentaminen voisi myös auttaa nuoria urheilijoita huipulle pääsemisessä. 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Huippu-urheilijoiden valmennus on nykyaikana vaativaa toimintaa, jossa valmentajan pitää hallita kokonaisvaltainen valmentaminen. Valmentajalla pitää olla tietämys kaikista urheilijan kehittymiseen ja menestymiseen vaikuttavista tekijöistä sekä käytössä asiantuntijaverkosto, joka voi auttaa tarvittaessa erilaisissa ongelmatilanteissa. Valmentajan ei tarvitse olla kaikkien erityisalueiden asiantuntija ja osaaja, vaan riittää, että hän hallitsee valmennuksen kokonaisuutta ja osaa tarvittaessa hyödyntää eri alojen asiantuntemusta valmennuksessaan. Tämän projektin selkeä johtopäätös on, että huippu-urheilijat ja heidän valmentajansa tarvitsevat projektissa tarjottua asiantuntijatoimintaa, mutta nykyinen suomalainen huippu-urheilujärjestelmä ei tue heitä asiantuntijuuden hyödyntämisessä. Seuraavassa on yhteenvetona merkittävimmät havainnot, mitä pitäisi ottaa huomioon kehitettäessä asiantuntijatoimintaa palvelemaan huippuurheilijoita ja valmentajia. 1. Huippu-urheilussa tarvitaan asiantuntijatoimintaa, joka auttaa huippu-urheilijoita ja valmentajia kehittymään ja menestymään. Tarve on suurimmillaan ja tärkeintä huippuvaiheessa. 2. Keskeisimmät huippuvaiheen asiantuntija-alueet ovat: lääketiede, fysioterapia, hieronta, fysiologia, biomekaniikka, psykologia, teknologia ja ravitsemus.

20 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta Asiantuntijatoiminnan lähtökohtana pitää olla huippu-urheilijoiden yksilöllisten tarpeiden huomioiminen. Tarpeisiin vaikuttaa valmentajan ja urheilijan oma osaaminen sekä urheilijan harjoitteluympäristö ja urheilulaji. 4. Asiantuntijatoimintaan pitää luoda järjestelmä, joka on selvä kaikille huippu-urheilijoille ja heidän valmentajilleen. Järjestelmässä asiantuntijapalvelut tuodaan mahdollisimman lähelle huippu-urheilijoiden käytännön valmennusta, jotta asiantuntijoiden käyttö olisi mahdollisimman vaivatonta ja luonnollinen osa valmennusta. Sujuva yhteistoiminta asiantuntijoiden, urheilijoiden ja valmentajien kesken edellyttää säännöllistä yhteydenpitoa ja kanssakäymistä harjoituksissa, leireillä ja kilpailuissa. Järjestelmän toimimisen ehtona on selkeä toimintamalli ja tiedon kulku asiantuntijoiden, lajien vastuuvalmentajien, urheilijoiden ja heidän henkilökohtaisten tai joukkueiden valmentajien välillä. 5. Asiantuntijatoiminta pitää olla osana valmennussuunnitelmaa: mitä asiantuntemusta tarvitaan, keitä asiantuntijoita, missä ja milloin heitä tarvitaan. Asiantuntijoita pitää hyödyntää jo valmennussuunnitelmien tekovaiheessa, jotta toiminta olisi optimaalista ja sujuvaa. Huippuvaiheen asiantuntijatoiminnan järjestäminen Huippuvaiheen asiantuntijatoiminta pitää järjestää siten, että se lisää osaamista lajin sisällä ja lajien välillä. Parhaimmillaan tämä toteutuu siten, että asiantuntijoilla on käytännön yhteistyötä usean eri lajin kanssa samanaikaisesti. Asiantuntemuksesta ja ajankäytöstä riippuen lajien määrä voi vaihdella muutamasta lajista jopa kymmenien lajien urheilijoihin ja valmentajiin. Tällä tavoin asiantuntijaresurssit voidaan käyttää tehokkaasti ja varmistetaan osaamisen kasvu eri lajeissa. Koska asiantuntijaresurssit ovat rajalliset, lajit pitäisi jakaa kahteen ryhmään asiantuntijatoiminnan järjestämiseksi: 1) Yksilö- ja joukkuelajit, joissa valmennusjärjestelmä tuottaa huippu-urheilijoita niin paljon, että niistä voidaan muodostaa kansainvälisen tason valmennusryhmä tai joukkue, jolla on menestymismahdollisuus arvokisoissa; 2) Yksilö- ja joukkuelajit, joissa huippu-urheilumenestys on yksittäis(t)en urheilijan/-oiden varassa. Kohdan kaksi joukkueurheilija on käytännössä maailman huippuliigassa pelaava urheilija lajissa, jossa Suomen maajoukkue ei ole kansainvälisellä huipputasolla. Huippu-urheilijaryhmille tai joukkueelle asiantuntijatoiminta voidaan järjestää keskitetysti koko ryhmälle jatkuvana toimintana. Yksittäisille huippu-urheilijoille ja heidän valmentajille asiantuntijatoiminta järjestetään yksilöllisesti.

21 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta Painopistelajien asiantuntijatoiminta Yksilölajeissa asiantuntijatoiminta voidaan järjestää tehokkaimmin lajin huippu-urheilijoiden käyttöön, kun lajilla on käytössä keskitetty valmennusjärjestelmä, jossa saman lajin parhaat urheilijat harjoittelevat mahdollisimman paljon ryhmänä samoissa harjoituspaikoissa. Hajautettuun valmennusjärjestelmään asiantuntijatoiminnan järjestäminen on kallista ja tehotonta. Asiantuntijatoiminta pitäisi järjestää lajeittain, jolloin lajilla pitää olla riittävän suuri määrä kansainvälisen tason urheilijoita, joille asiantuntijatoiminta voidaan keskitetysti järjestää. Koska huippu-urheilun resurssit ovat rajalliset, niin tämä edellyttää asiantuntijatoiminnan keskittämistä niihin lajeihin, joissa on riittävän suuri määrä potentiaalisia menestyjiä arvokisoissa. Valittujen painopistelajien asiantuntijaryhmään kuuluu lajin vastuuvalmentaja(t) sekä lajin kannalta tärkeiden alojen asiantuntijat. Lajin vastuuvalmentaja johtaa ryhmän valmennusta, mutta lajin asiantuntijatoimintaa koordinoi yksi ryhmän asiantuntijajäsenistä, jolloin valmentajille jää mahdollisimman paljon aikaa keskittyä valmennukseen. Tärkeää ja tarkoituksenmukaista olisi valita koordinaattoriksi henkilö, jolla on aikaisemmin ollut läheinen yhteistyö lajin valmentajien kanssa. Lajin asiantuntijat kokoontuvat vuosittain käymään läpi kulunut kausi ja tekemään suunnitelma tulevalle kaudelle. Vastuuvalmentajan johdolla tehdään yhteenveto kauden harjoittelusta ja kilpailuista, jossa suunnitelman toteutuminen, saavutetut tulokset ja esiin tulleet ongelmat käydään läpi. Asiantuntijajäsenet osallistuvat omalta osaltaan yhteenvedon ja johtopäätösten tekemiseen. Tärkeää on, että lajin huippuvaiheen urheilijoiden valmennus- ja kilpailutoiminta tulee dokumentoitua, jotta siitä on mahdollisuus oppia myöhemmin ja muutkin kuin valmennuksesta vastanneet henkilöt. Vuosipalaverissa vastuuvalmentaja esittelee myös tulevan kauden alustavan suunnitelman yksilökohtaisine tavoitteineen. Asiantuntijat antavat oman näkemyksensä suunnitelmaan asiantuntijapalvelujen tarpeesta ja niiden toteutuksesta. Lopulliseen valmennuksen vuosisuunnitelmaan kirjataan kauden aikana toteutettavat asiantuntijapalvelut ja vastuuhenkilöt. Asiantuntijakoordinaattori on säännöllisesti yhteydessä vastuuvalmentajaan ja valvoo asiantuntijatoiminnan toteutumista sekä keskustelee ja kokoontuu tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa. Lajin huippu-urheiluun rakennetaan asiantuntemus seuraaviin kokonaisuuksiin: 1) terveys ja hyvinvointi, 2) harjoittelu, kilpailu ja seuranta sekä 3) välineet ja olosuhteet. Terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoita ovat: huippu-urheilun vaatimukset tuntevat lääkärit, fysioterapeutit, hierojat, psykologit ja ravitsemusasiantuntijat. Heidän asiantuntemuksellaan tuetaan huippu-urheilijoiden terveyttä ja hyvinvointia siten, että huipulla urheileminen olisi mahdollista. Harjoittelun ja seurannan asiantuntijoita ovat: huippu-urheilijoiden harjoittelun ja kilpailun tuntevat fysiologit, biomekaanikot sekä psykologit. Heidän asiantuntemuksellaan voidaan auttaa huippu-urheilijoita tai joukkuetta maksimoimaan kilpailu- tai ottelutulos, optimoimaan ominaisuuksien ja suorituskyvyn kehittyminen ja välttämään virheet harjoittelussa. Väline- ja olosuhdeasiantuntijat ovat ammattihenkilöitä, jotka omalla asiantuntemuksellaan voivat auttaa huippu-urheilijoita harjoittelu- ja

22 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta kilpailuvälineisiin, harjoittelu- ja kilpailuolosuhteisiin, elämänhallintaan, urasuunnitteluun, opiskeluun ja taloudelliseen toimeentuloon liittyvissä asioissa. Asiantuntijoiden tarve vaihtelee lähes päivittäisestä toiminnasta muutama kerta vuodessa tapahtuvaan toimintaan. Jatkuva ja usein toistuva asiantuntijatoiminta järjestetään huippu-urheilijoiden kotimaan harjoittelupaikkoihin, jossa keskeisessä roolissa ovat urheiluakatemiat ja valmennuskeskukset. Ulkomaille jatkuva tuki voidaan järjestää ryhmässä tapahtuvan harjoittelun ympärille, jolloin asiantuntijat voivat samalla kertaa palvella usean huippu-urheilijan joukkoa. Harvemmin tarvittavaa asiantuntijatoimintaa voidaan keskittää muutamiin paikkoihin ja asiantuntijoihin, joiden asiantuntijapalvelua voidaan tarjota kaikille Suomen huippu-urheilijoille. Huippujoukkueiden asiantuntijatoiminta Huippujoukkueiden asiantuntijatoiminta pitäisi järjestää samalla tavalla kuin yksilöurheilun painopistelajien asiantuntijatoiminta. Samalla tavalla kuin yksilölajeissa myös joukkuelajeissa pitää tehdä valintoja, minkä lajien joukkueisiin kannattaa panostaa, koska asiantuntijatoiminnan resurssit ovat rajalliset ja kaikkiin lajeihin ei voida samalla tavalla panostaa. Joukkuelajeissa asiantuntijatoiminnan järjestäminen voi olla käytännössä helpompaa, koska joukkueet harjoittelevat enemmän yhdessä samoissa harjoittelupaikoissa kuin yksilöurheilijat. Kuten yksilölajeissa, joukkuelajeissakin asiantuntijaryhmään kuuluu joukkueen vastuuvalmentajan lisäksi lajin kannalta tärkeiden alojen asiantuntijat. Joukkueen vastuuvalmentaja johtaa ryhmän valmennusta, mutta asiantuntijatoimintaa koordinoi yksi ryhmän asiantuntijajäsenistä, jolloin valmentajille jää mahdollisimman paljon aikaa keskittyä itse valmennukseen. Myös joukkuelajeissa on tärkeää valita koordinaattoriksi henkilö, jolla on aikaisemmin ollut läheinen yhteistyö lajin valmentajien kanssa. Joukkueen asiantuntijat kokoontuvat vuosittain käymään läpi mennyt kausi ja tekemään suunnitelma tulevalle kaudelle. Vastuuvalmentajan johdolla tehdään yhteenveto edellisen kauden harjoittelusta ja peleistä. Asiantuntijajäsenet osallistuvat omalta osaltaan yhteenvedon ja johtopäätösten tekemiseen. Tärkeää on myös, että yhteenvedot ja johtopäätökset tulevat dokumentoitua. Vuosipalaverissa vastuuvalmentaja esittelee myös tulevan kauden suunnitelman tavoitteineen. Asiantuntijat kertovat oman näkemyksensä suunnitelmaan asiantuntijapalvelujen tarpeesta ja toteutuksesta. Myös huippujoukkueiden asiantuntijapalvelut rakentuvat seuraaviin kokonaisuuksiin: 1) terveys ja hyvinvointi; 2) harjoittelu, kilpailu ja seuranta sekä 3) välineet ja olosuhteet. Joukkuelajien asiantuntijatarpeet poikkeavat kuitenkin hieman yksilölajien tarpeista. Seuraavassa listassa on lueteltu asiantuntija-alueet, joilla joukkuelajien tarpeet tulee täytettyä: 1. Terveydentila, ravitsemus, fysioterapia, lääketiede 2. Psyykkinen valmennus ja elämänhallinta 3. Fyysisten ominaisuuksien ja elimistön kuormituksen seuranta 4. Henkilökohtaiset teknis-taktiset suoritusanalyysit ja videopalautteet

23 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta Joukkuetason teknis-taktiset pelianalyysit ja videopalautteet 6. Päivittäiseen valmennustoimintaan liittyvä konsultointi 7. Lajianalyysit 8. Tutkimustiedon haku ja koostaminen Huippuyksilöiden asiantuntijatoiminta Kaikki huippu-urheilijat eivät ole valituissa painopistelajeissa, vaan yksittäisiä huippu-urheilijoita on myös pienemmissä lajeissa. Myös näille huippu-urheilijoille on varmistettava paras ja viimeisin tieto, osaaminen ja asiantuntijoiden tuki. Jatkuva ja usein toistuva asiantuntijatoiminta järjestetään huippu-urheilijoiden kotimaan harjoittelupaikkoihin kuten urheiluakatemiapaikkakuntiin ja valmennuskeskuksiin. Huippu-urheilija tarvitsee säännöllisesti usean kerran kuukaudessa seuraavia asiantuntijapalveluja, jotka pitää järjestää huippu-urheilijan harjoitteluympäristöön tai oikeammin huippu-urheilijan pitää hakeutua harjoittelemaan sellaiseen urheiluakatemiaan tai valmennuskeskukseen, jossa nämä asiantuntijapalvelut on järjestetty. 1. Terveys ja hyvinvointi a. Lääkäri b. Psykologi (psyykkinen hyvinvointi ja elämänhallinta) c. Fysioterapeutti d. Hieroja e. Opintojen ohjaus 2. Harjoittelun ja kilpailun seuranta a. Fysiologi b. Biomekaanikko c. Psykologi Huippu-urheilijalla ja hänen valmentajallaan on tarvittaessa käytettävissä koko ym. asiantuntijaverkosto harjoittelupaikkakunnilla, jossa on urheiluakatemia tai valmennuskeskus. Kaikki urheilijat ja valmentajat eivät kaikkia em. asiantuntijoita tarvitse edes kuukausittain johtuen esim. valmentajan omasta osaamisesta. Palvelut on keskitettävä urheiluakatemia- ja valmennuskeskuspaikkakunnille, jolloin asiantuntijat ovat riittävän usein yhteydessä eri urheilijoiden kanssa. Tällä tavoin myös asiantuntijoiden osaaminen kehittyy huippu-urheilijoiden valmennuksessa. Jos huippuurheilijat harjoittelevat ympäri Suomea eri paikkakunnilla, riittävän kattavaa asiantuntijatukea ei ole mahdollista järjestää urheilijan lähelle. Asiantuntijoiden ja urheilijoiden etäisyys vaikuttaa palveluiden hyödyntämiseen; liian pitkä etäisyys vähentää yhteistoimintaa. Urheilijasta, valmentajasta ja lajistakin riippuen osa em. asiantuntijapalvelusta pystytään hoitamaan myös etätyönä puhelimen ja muiden viestimien avulla.

24 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta Huippu-urheilija ja valmentaja tarvitsevat myös muita asiantuntijapalveluita joko kertaluonteisesti tai vain muutamia kertoja vuodessa. Tällaisia asiantuntijapalveluita ei tarvitse järjestää välttämättä urheilijan harjoittelupaikkakunnalle, vaan ne voidaan hoitaa etätyönä tai ne edellyttävät joko asiantuntijan tai huippu-urheilijan matkustamista. Tällaisia palveluja ovat: 1. Sairauden tai vammojen hoito a. Lääkärit ja Suomen terveydenhoitojärjestelmä 2. Asiantuntijoiden konsultointi valmennukseen liittyvissä kysymyksissä a. Esim. ravinto, korkeanpaikan harjoittelu, painonpudotus, antidoping, kestävyysharjoittelu, jne. 3. Teknologian kehittäminen tai palvelu 4. Urheilijan ura (elämän hallinta, urasuunnittelu, talous) Edellä mainitut asiantuntijapalvelujen piiriin pitäisi kuulua kaikki olympiakomitean huippu-urheiluyksikön nimeämät huippuyksilötukiurheilijat. Palvelun tarjonta on samanlainen hyvin toimeentuleville ammattiurheilijoille, ei-olympiaurheilijoille tai vammaisurheilijoille, jotka ovat nimettynä tähän korkeimman luokan listaan. Kaikille listan urheilijoille tiedotetaan tästä asiantuntijoiden käyttömahdollisuudesta ja asiantuntijatoiminta tuodaan urheilijoille ja valmentajille helpoksi saatavaksi olennaisena osana Suomen huippu-urheilujärjestelmää. Parhaiten järjestelmä toimii, jos huippu-urheilijan ja valmentajan kanssa suunnitellaan ja sovitaan asiantuntijapalvelut ennen kauden alkua. Periaatteena on, että kaikille listan urheilijoille kaikki em. listan palvelut ovat ilmaisia ja ovat osana huippu-urheiluyksikön valmennustukijärjestelmää. Sen vuoksi on tärkeää, että urheilija ja valmentaja pystyvät kauden alussa määrittelemään asiantuntijapalvelujen tarpeen.

25 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta LÄHTEET Suomalaisen huippu-urheilun muutos. Huippu-urheilun muutosryhmän loppuraportti. Huippu-urheilun muutosryhmä, Suomen olympiakomitea, Kilpa- ja huippu tutkimuskeskuksen strategia Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, perustamissuunnitelma, LIKES, 1990.

26 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta LIITE 1. SUOSTUMUS URHEILIJALÄHTÖINEN TUKIPALVELUTOIMINTA TIEDOTE TUTKITTAVILLE JA SUOSTUMUS 1. Tutkimuksen vastuullinen johtaja Ari Nummela, LitT Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Rautpohjankatu 6, Jyväskylä Puh: Tutkijoiden ja mittaajien yhteystiedot Esa Hynynen, LitM Puh: Jussi Mikkola, LitM Puh: Tapani Keränen, LitM Puh: Niilo Konttinen, PsT Puh: Ville Kujanpää, LitM Puh: Tommi Sipari, PsM Puh: Jari Lämsä, LitM Puh: Sirpa Vänttinen, laboratoriohoitaja Puh: Tutkimuksen taustayhteisöt Tämä projekti toteutetaan Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen (KIHU) ja Suomen olympiakomitean yhteistyönä. Projekti toteutetaan vuosina

27 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta Tutkimusaineiston säilyttäminen Tutkimusaineiston ja mittaustulosten säilyttämisestä vastaavat tutkimuksen vastuullinen johtaja. Tutkimuksessa kerättävää mittausaineistoa käsittelevät vain tutkimukseen osallistuvat tutkijat. Tutkimusaineisto sisältää kaikki tutkimuksen aikana mitatut tulokset. Tutkimusaineisto käsitellään ja säilytetään ilman henkilön tunnistetietoja. Tutkimusaineisto säilytetään tutkimusmateriaalin analysoinnin ajan tutkijoiden henkilökohtaisilla tietokoneilla, joihin pääsy edellyttää salasanan tuntemista. Tietokoneet säilytetään lukituissa työhuoneissa. Aineiston analysoinnin jälkeen tutkimustieto poistetaan tutkijoiden henkilökohtaisilta tietokoneilta, tallennetaan erillisille muistiyksikölle ja säilytetään viisi vuotta KIHUn kassakaapissa. 5. Tutkimuksen tarkoitus, tavoite ja merkitys Tämän projektin tarkoituksena on luoda raamit huippu-urheilijoille suunnatulle tukipalvelutoiminnalle ja arvioida toiminnan merkitystä huippu-urheilijoiden käytännön valmennuksessa. Koska eri lajien urheilijoiden ja valmentajien tarve tukipalveluille on erilainen, niin palveluja pitäisi voida räätälöidä urheilijoiden omien tarpeiden mukaisesti. Koska tällainen tukipalvelujen tuottamisajatus on Suomessa uusi, niin se vaatii kehittämistä: minkälaisia palveluja KIHU voi tarjota? minkälaisia palveluja urheilijat ja valmentajat haluavat? kuinka monen urheilijan palvelemiseen KIHUn resurssit riittävät? 6. Tutkimukseen liittyvät testit ja toimenpiteet Projekti on suunniteltu kestävän kaksi vuotta. Ensimmäisessä vaiheessa käydään henkilökohtainen keskustelu kaikkien em. urheilijoiden ja heidän valmentajien kanssa. Keskustelussa esitellään KIHU:n palvelutoiminnan mahdollisuudet sekä käydään läpi urheilijoiden ja valmentajien tarpeet asiantuntijapalveluista. KIHU:n tutkijoiden tarjoamat asiantuntijapalvelut sisältävät seuraavat osiot: (1) eri fyysisten ominaisuuksien seuranta, (2) veriarvojen seuranta, (3) elimistön kuormittumisen seuranta, (4) tekniikan seuranta, (5) psyykkinen valmennus ja seuranta, (6) tutkimustiedon haku ja koulutus valmentajia kiinnostaviin aihealueisiin sekä (7) konsultointi käytännön valmennusongelmissa. Keskustelujen jälkeen tehdään alustava yksilöllinen suunnitelma KIHU:n asiantuntijapalveluista kunkin urheilijan / valmentajan osalta. Vuoden 2011 aikana toteutetaan yksilöllisen suunnitelman mukaiset toimenpiteet ja vuoden lopussa käydään palautekeskustelu ja tarkistetaan asiantuntijapalvelutoimenpiteet vuodelle Tutkimuksen hyödyt ja haitat Tämän tutkimuksen mittausten avulla urheilija ja valmentaja saavat yksilöllistä tietoa ja apua valmennukseen KIHUn asiantuntijoilta. Tutkimusaineiston perusteella on mahdollista myös kehittää huippu-urheilijoille suunnattua tukipalvelutoimintaa Suomessa, jolloin siitä hyötyvät tässä projektissa mukana olevien urheilijoiden lisäksi myös tulevat huippu-urheilijat.

28 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta Testaukseen liittyy aina joitakin riskejä testattavalle, vaikka mittaukset suorittaa koulutettu testaaja. Riskit eivät ole kuitenkaan suuremmat kuin normaaliin harjoitteluun liittyvät loukkaantumisja vammautumisriskit. Suurimmat riskit ovat maksimaalisessa kuormituksessa ja verinäytteen otossa. Testissä saattaa tulla vaurioita tai vammoja tuki- ja liikuntaelimistöön kuten lihasten kipeytymiset, hiertymät, mustelmat ja lihasrevähdykset. Kovassa kuormituksessa on aina olemassa sydämen, verenkiertoelimistön ja / tai hengityselimistön ylikuormittumisen vaara, jolloin pahimmassa tapauksessa voi seurata sydämen hapenpuute, rytmihäiriö tai joku muu kohtalokas häiriö elimistön normaalissa toiminnassa. Kuitenkin terveelle ihmiselle em. häiriöiden todennäköisyys on hyvin pieni. Sormenpää- ja suoniverinäytteen ottoihin liittyy myös tulehdusvaara. 8. Tutkimustiedon käyttö Tutkittavista kerätty tieto on luottamuksellista eikä sitä luovuteta tutkimusryhmän ulkopuolisille. Tutkimuksesta tehtävät raportit julkaistaan siten, että tietojen yhdistäminen tutkittavaan henkilöön ei ole mahdollista. Tutkimuksesta on suunniteltu tiedotettavan valtakunnallisissa aikakausjulkaisuissa ja valmennuksen erikoisjulkaisuissa kuten Valmentaja-lehdessä. 9. Tutkittavien oikeudet Tutkittavalla on oikeus kieltäytyä mistä tahansa mittauksesta, keskeyttää mittaukset tai perua osallistumisensa projektiin milloin tahansa. Tutkittavalla on myös mahdollisuus milloin tahansa kysyä lisätietoja mittauksista mittaajilta ja tutkijoilta. 10. Vakuutukset Tutkittavat on vakuutettu tutkimuksen ajan ulkoisen syyn aiheuttamien tapaturmien, vahinkojen ja vammojen varalta. Tapaturmavakuutus on voimassa mittauksissa. Vakuutusyhtiöt eivät kuitenkaan korvaa äkillisen ponnistuksen aiheuttamaa lihas- tai jännerevähdystä, ellei siihen liity ulkoista syytä. Tapaturmien ja sairastapausten välittömään ensiapuun mittauksissa on varauduttu Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa. Laboratoriossa on ensiapuvälineet ja varusteet, joiden käyttöön henkilökunta on perehtynyt. Tutkittavalla olisi hyvä olla oma henkilökohtainen tapaturma / sairaus- ja henkivakuutus, koska tutkimusprojekteissa ei ole täysin kattavaa vakuutusturvaa esim. sairauskohtauksien varalta. 11. Mittauksiin valmistautuminen KIHUn tutkijat antavat aina mittauksiin valmistautumisohjeet. Yleisenä periaatteena kaikkiin mittauksiin on, että ne pitäisi suorittaa samaan aikaan vuorokaudesta; uni, ruokailu ja nestetasapainosta huolehtiminen pitäisi olla samanlaista jokaiseen mittaukseen; ja edellisten päivien harjoittelu pitäisi vakioida. Kofeiini- ja alkoholipitoisia juomia pitäisi välttää mittauspäivänä.

29 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta Suostumus Olen perehtynyt tämän tutkimuksen tarkoitukseen ja sisältöön, tutkittaville aiheutuviin mahdollisiin haittoihin sekä tutkittavien oikeuksiin ja vakuutusturvaan. Suostun osallistumaan mittauksiin ja toimenpiteisiin annettujen ohjeiden mukaisesti. En osallistu mittauksiin flunssaisena, kuumeisena, toipilaana tai muuten huonovointisena. Voin halutessani peruuttaa tai keskeyttää osallistumiseni tai kieltäytyä mittauksista missä vaiheessa tahansa. Tutkimustuloksiani saa käyttää tieteelliseen raportointiin ja valmennusjulkaisuihin sellaisessa muodossa, jossa yksittäistä tutkittavaa ei voi tunnistaa. Kyllä Ei Suostun yllämainitun projektin mittauksiin annettujen ohjeiden mukaisesti Annan luvan tulosteni käyttöön tutkimuksen raportoinnissa Annan luvan tulosteni säilyttämiseen KIHUn tutkimusrekisterissä Annan luvan mittausten yhteydessä otetun video/valokuvani käyttöön KIHUn ei-kaupallisessa kirjallisessa ja suullisessa raportoinnissa Yhteystietoni saa sisällyttää KIHUn henkilörekisteriin Tunnen itseni terveeksi Olen tutustunut suoritettaviin testeihin ja mittauksiin, ja olen ymmärtänyt mittausten tarkoituksen ja niihin liittyvät riski- ja hyötynäkökohdat. Jyväskylässä 20 Puh no: Tutkittavan allekirjoitus Jyväskylässä 20 Puh no:

30 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta LIITE 2. WEBROPOL-KYSELY URHEILIJOILLE JA VALMENTAJILLE Urheilijalähtöinen palveluprojekti Oletko? o Urheilija o Valmentaja? 2. Sukupuoli? o Mies o Nainen 3. Mikä on lajisi? o Kumparelasku o Maastohiihto o Pikaluistelu o Suunnistus o Telinevoimistelu o Triathlon o Uinti o Yleisurheilu 4. Kuinka usein olet käyttänyt seuraavia asiantuntijapalveluita urheilu-/valmennusurasi aikana? (Jos vastaat kohtaan Muu, mikä? Sinun tulee ensin valita käytön useus, joka aktivoi tekstikentän) En ole käyttänyt Lääketieteellinen Useammin kuin kerran viikossa 1-3 kertaa kuukaudessa 1-6 kertaa vuodessa Harvemmin kuin kerran vuodessa o o o o o Fysioterapia o o o o o Hieronta o o o o o Kuntotestaus o o o o o Ravitsemus o o o o o Fysiologiset mittaukset ja asiantuntemus Biomekaaniset mittaukset ja asiantuntemus o o o o o o o o o o Psykologia o o o o o Teknologia o o o o o Valmennuksen konsultointi o o o o o Muu, mikä? o o o o o Muu, mikä? o o o o o Muu, mikä? o o o o o

31 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta Mitä Urheilijalähtöiseen palveluprojektiin liittyviä palveluita olet käyttänyt ja kuinka usein olet niitä käyttänyt vuosina ? Useammin kuin kerran viikossa 1-3 kertaa kuukaudessa 1-6 kertaa vuodessa Harvemmin kuin kerran vuodessa En ole käyttänyt Kestävyystestit o o o o o Voimatestit o o o o o Palautumisen seuranta o o o o o Tekniikan seuranta o o o o o Veriarvojen seuranta o o o o o Psykologin palvelut o o o o o Tekniset apuvälineet o o o o o o o o o o 6. Jos vastasit edellisessä kysymyksessä johonkin kohtaan En ole käyttänyt, perustele miksi et ole käyttänyt kyseistä palvelua. Valmennuksen konsultointi Kestävyystestit Voimatestit Palautumisen seuranta Tekniikan seuranta Veriarvojen seuranta Psykologin palvelut Tekniset apuvälineet Valmennuksen konsultointi En tarvitse palvelu(it)a o o o o o o o o Minulla on jo muulla tavoin järjestetty palvelu(t) Minulla ei ole aikaa käyttää palvelu(it)a Valmentajani ei katsonut tarpeelliseksi käyttää palvelu(it)a Urheilija ei halunnut käyttää palvelu(it)a o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o Käytön vaikeus oli esteenä o o o o o o o o Palvelun saatavuus oli esteenä Asiantuntijat eivät innostaneet käyttämään palvelu(it)a Tarjottu asiantuntemus/asiantuntija ei olisi minua hyödyttänyt Asiantuntijoiden olisi pitänyt aktiivisemmin tarjota palvelu(it)a o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o

32 Urheilijalähtöinen tukipalvelutoiminta Keneen KIHUn työntekijän asiantuntijaosaamista olet hyödyntänyt Urheilijalähtöisen palveluprojektin aikana? o Esa Hynynen o Tapani Keränen o Niilo Konttinen o Sami Kuitunen o Jussi Mikkola o Ari Nummela o Tommi Sipari o Ville Vesterinen o Sirpa Vänttinen 8. Kuinka hyödylliseksi olet kokenut tarjotut palvelut Urheilijalähtöisessä palveluprojektissa ? Erittäin hyödyllinen, tarvitsen tätä valmennuksessa Melko hyödyllinen, haluan hyödyntää jatkossa Ei kovin hyödyllinen minulle, ehkä käytän jatkossa Hyödytön minulle, en tarvitse jatkossakaan Kestävyystestit o o o o Voimatestit o o o o Palautumisen seuranta Tekniikan seuranta Veriarvojen seuranta Psykologin palvelut Tekniset apuvälineet Valmennuksen konsultointi o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 9. Mitä asiantuntijapalveluita olisit halunnut hyödyntää, jos niitä olisi ollut tarjolla?