HUIPPU-URHEILUYKSIKÖN TUKIURHEILIJAKYSELY 2013

Transkriptio

1 1 HUIPPU-URHEILUYKSIKÖN TUKIURHEILIJAKYSELY 2013 Kaisu Mononen & Jari Lämsä KIHU - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

2 2 Sisältö Yksin urheiluako? (Tiivistelmä)... 3 Taustaa... 6 Kyselyn toteutus... 7 Kyselyn tulokset... 7 Taustatiedot... 7 Harjoittelu ja valmennus... 8 Tavoitteet... 8 Ajankäyttö... 9 Valmentaja Tyytyväisyys valmennustiimiin Tyytyväisyys urheilu-uraan Urheilu-uraan liittyvät kokemukset Tukijärjestelmä Taloudellinen tuki Asiantuntija- ja tukipalvelut... 14

3 3 Yksin urheiluako? Huippu-urheiluyksikön tukiurheilijakysely 2013 Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö tuki yhteensä 227 yksilölajien urheilijaa vuoden 2013 aikana. Vuoden lopulla tukiurheilijoilta urheilijoilta kysyttiin tyytyväisyyttä harjoiteluun, valmennukseen, kilpailemiseen ja asiantuntijapalveluihin sekä huippu-urheilun arvostukseen liittyvissä asioissa. Kyselyyn vastasi 40 prosenttia tukiurheilijoista (84 urheilijaa). Vastaajista 16 prosenttia oli vammaisurheilijoita. Urheilijat edustivat yhteensä 29 eri urheilumuotoa. Tämän kyselyn tuloksia tarkasteltaessa on syytä muistaa, että huippu-urheiluyksikön työ käynnistyi käytännössä vasta vuoden 2013 alussa. Lisäksi Sotshin talviolympialaisten läheisyys näkyi talvilajien tuen jakamisena ainoastaan 44 urheilijalle. Kesälajeissa tukea jaettiin olympiadin alussa 149 urheilijalle. Huippuurheiluyksikköön integroituja paralympiaurheilijoita oli tuen piirissä 25. Huippu-urheiluyksikkö tukee suomalaisen urheilun eliittiä, eli huippu-urheilijoita, jotka ovat perustellusti kansainvälisten näyttöjen kautta potentiaalisia menestyjiä tulevissa arvokilpailuissa sekä lupaaville nuorille urheilijoille, joilla katsotaan olevan hyvät mahdollisuudet nousta tulevaisuuden menestyjiksi. Huippuurheiluyksikön toimintamallissa urheilija on keskiössä. Huippu-urheilijoille pyritään rakentamaan yksilö- ja lajikohtaisia toimintoja, jotka mahdollistavat ammattimaisen valmentautumisen sekä motivoivat urheilijaa ja hänen valmennustiimiään kehittymään. Suurin osa kyselyyn vastanneista urheilijoista edusti perinteisiä yksilöurheilulajeja. Joukkoon mahtui monia kokeneita ja menestyneitä huippu-urheilijoita, mutta suurempi osa vastaajista oli kuitenkin nuoria haastajia, jotka ovat nousemassa huipulle. Lähes 90 % vastaajista oli syntynyt joko tai 1990 luvuilla. Yksin tekemisestä kohti tiimiajattelua Suomalaista yksilölajien huippu-urheilua on viime vuosina kritisoitu ajastaan jäljessä olevasta toimintamallista, jossa yksittäiset ja yksinäiset puurtajat yrittävät epätoivoisesti menestyä lajeissa, joiden suosio on jäämässä joukkuepelien varjoon. Huippu-urheiluyksikön uudessa toimintamallissa pyritään lisäämään yhteistä tekemistä ja vuorovaikutusta huippu-urheilutoimijoiden välillä. Kyselyn perusteella suomalaiset huippu-urheilijat eivät puurra yksinään. Kyselyyn vastanneet huippuurheilijat (84) nimesivät yhteensä 228 vastuuhenkilöä valmennukseensa. Yhden urheilijan valmennuksesta vastasi keskimäärin 2,75 valmentajaa. Enimmillään urheilijan ydinvalmennustiimiin kuului kuusi vastuuvalmentajaa. Vajaa neljäsosa vastaajista (23 %) nimesi ainoastaan yhden vastuuvalmentajan. Kun vastauksista poistettiin kaikki päällekkäisyydet, jäi jäljelle 155 eri nimeä, joista ainoastaan 24 esiintyi useamassa kuin yhdessä vastauksessa. Lähes kaikki em. nimet olivat joko lajivalmentajia tai päävalmentajia, joiden mukana olo valmennuksessa on luonnollista. Kyselyn perusteella näyttää siis siltä, että myös suomalainen yksilöurheilun valmennuskulttuuri on muuttumassa. Harva urheilee enää yksin. Suomalaisen perinteen mukaisesti urheilijoiden henkilökohtaiset valmentajat valmentavat edelleen yhtä tai ainoastaan muutamaa huippu-urheilijaa. Toisaalta urheilijoiden tukena on yhä useammin laajempi valmennustiimi. Kun urheilijoilta kysyttiin arvioita koko valmennustiimiin

4 4 kuuluvien henkilöiden toiminnasta, nimesivät urheilijat tähän vastuuvalmennusta laajempaan kokonaisuuteen keskimäärin 9,3 jäsentä. Urheilijat pääosin tyytyväisiä valmennukseen Kyselyyn vastanneet urheilijat olivat pääosin tyytyväisiä oman valmennuksen kokonaisuuteen. Suurimmalla osalla urheilijoista valmennustiimiin kuului henkilökohtainen valmentaja, lajivalmentaja ja/tai päävalmentaja, lääkäri, fysioterapeutti sekä hieroja. Asteikolla 1 = erittäin tyytymätön 5 = erittäin tyytyväinen edellä mainitut valmennustiimin jäsenet saivat keskimääräisen arvosanan 4,3. Henkilökohtaisen valmentaja ja fysioterapeutin arviot olivat 4,5 ja päävalmentajan 3,8. Urheilijat ilmoittivat olevansa myös tyytyväisiä valmennustiimin kokoonpanoon (k.a. 4,0) sekä toimintaan (k.a. 4,2). Eniten tyytymättömyyttä urheilijoilla oli omaa menestykseen (k.a. 3,3) sekä kehittymiseen urheilijana viimeisen vuoden aikana (3,6). Vaikka suurin osa urheilijoista ilmoitti olevansa tyytyväinen valmennukseen, aiheuttivat valmentautumiseen liittyvät haasteet osalle ongelmia. Valmentajan vaihdos, tyytymättömyys valmentajan sitoutumiseen tai vuorovaikutukseen valmennustiimissä kirvoitti urheilijoilta useita palautteita. Vammaisurheilijoista usea vastaaja oli tyytymätön lajin ilmapiiriin tai omaan asemaansa lajin huippuurheilussa. Asiantuntija- ja tukipalvelut koottu lähipiirin tuella Urheilijoilta selvitettiin myös tyytyväisyyttä asiantuntijapalveluihin. Suurin osa urheilijoista (85 %) oli rakentanut oman asiantuntijapalvelukokonaisuuden yhdessä lähipiirinsä kanssa. Joka kolmannella urheilijalla lajiliitto ja Suomen Olympiakomitea olivat osallistuneet kokonaisuuden rakentamiseen. Urheiluseura ja akatemia oli mukana joka kahdeksannen urheilijan vastauksissa. Merkittävä tulos oli se, että 47 prosenttia vastaajista oli rakentanut omat asiantuntijapalvelut ainoastaan itse tai yhdessä lähipiirin kanssa. Joissakin avoimissa vastauksissa tuotiin esille asioiden edistämisen hitaus lajiliiton tai Olympiakomitean kautta. Myös urheiluakatemioiden vaatimaton rooli urheilijoiden arjen edistäjänä on erittäin kaukana viime vuosina esitetyistä visioista. Kyselyssä lueteltiin 19 erilaista asiantuntija- ja tukipalvelua, joista ainoastaan kolme hieronta, lääkäri ja fysioterapia olivat vähintään 2/3-osan vastaajista käytössä. Urheilijat olivat myös erittäin tyytyväisiä näihin palveluihin. Suurin osa palveluista oli ainoastaan noin prosentilla urheilijoista käytössä. Urheilijoiden arviot asiantuntijapalveluista yleisesti olivat alhaisemmat kuin valmennukseen liittyvät vastaavat arviot. Käytettyjen asiantuntijapalvelujen laatu (k.a. 3,7) koettiin hyväksi, mutta asiantuntijapalvelujen saatavuus (3,3) ja tiedotus (3,0) huomattavasti heikommaksi. Suora palaute urheilijat huutavat lisäresursseja Avointen vastausten perusteella ongelmat ja haasteet urheilemisessa liittyvät kolmeen suureen kokonaisuuteen: talous, valmentautuminen ja terveys. Erityisesti resurssien puute heijastui monen urheilijan vastauksiin.

5 5 Neljä urheilijaa kymmenestä (39 %) arvioi saamansa taloudellisen tuen joko kohtalaiseksi tai kiitettäväksi. Lähes saman verran (38 %) piti tukea vähäisenä tai ei läheskään riittävänä. Edelliseen kauteen verrattuna taloudellinen tuki oli kuitenkin lisääntynyt 47 prosentilla urheilijoista. Noin neljäsosalla (23 %) tuki oli pysynyt samalla tasolla ja 30 prosentilla tuki oli vähentynyt. Urheilijoiden avoimista vastauksista kävi kuitenkin selvästi ilmi se tarve, joka monen lajin huippu-urheilijoilla tai huipulle pyrkivillä urheilijoilla on. Kaksi urheilijaa kolmesta toi vastauksissaan esille jonkinlaisen taloudellisiin resursseihin liittyvän tarpeen. Aina tämä ei välttämättä tarkoittanut suoraa rahaa, vaan parempia harjoitusvastustajia, mahdollisuutta asiantuntijapalveluihin, vakaampaa taloudellista tukea tai apua taloudellisen tuen hankintaan. Paljon julkisuudessa olleita urheilupsykologin palveluita pidettiin useassa vastauksessa liian kalliina hankkia. Tyytyväisyyskyselyt Urheilun palvelullistuminen lisää todennäköisesti painetta erilaisten tyytyväisyyskyselyjen tekemiseen. Tämä kysely toimi pilottina ja siitä kertyneiden kokemusten pohjalta on syytä pohtia tiedolla johtamisen tulevaisuutta huippu-urheilussa. Kyselyillä tuotetaan kyllä relevanttia tietoa palvelujen toimivuudesta ja haasteista. Lisäksi tässäkin kyselyssä lähes kaikki vastasivat kyselyyn omalla nimellään, jolloin urheilijoiden akuutit toiveet välitettiin suoraan huippu-urheiluyksikön tietoon. Toisaalta tyytyväisyyskyselyt tuottavat tietoa urheilijan arvioista järjestelmän määrittämiin kysymyksiin. Suomalaisen urheilun muutoksessa keskiöön on nostettu urheilija. Koska suomalainen urheilujärjestelmä ei perustu anglosaksisen mallin mukaisiin selkeisiin institutionaalisiin vastuisiin ja rooleihin, vaan enemmän urheilijoiden ja heidän lähipiirinsä tekemiin valintoihin, niin jatkossa tarvitsemme myös kyselyn rinnalle menetelmiä, joilla saamme tietoa näistä urheilijoiden valinnoista ja heille tärkeistä kysymyksistä. Urheilun ja liikunnan tietojärjestelmien kehittämisen myötä perustiedot huippu-urheilijoista tulisi olla kootusti saatavilla ja urheilijoiden arviot systemaattisesti mukana päätöksen teossa.

6 6 Taustaa Urheilijoista kerätään tällä hetkellä tietoa usean toimijan toimesta (Kuva 1). Yhteistä kysymyspatteristoa ei ole ollut ja urheilijasta ja lajista riippuen olemassa olevat tiedot vaihtelevat hyvinkin tarkoista tiedoista ja suunnitelmista varsin karkeisiin suunnitelmiin. KUVIO 1. TIEDON KERUUN NYKYTILA Tavoitteena on siirtyä jatkossa keskitettyyn systemaattiseen tiedonkeruuseen ja pyrkiä välttämään tilannetta, jossa urheilijalta kysytään lähes samoja asioita monta kertaa lyhyen ajan sisällä. Tämän pilottikyselyn kohderyhmänä olivat Suomen Olympiakomitean ja Paralympiakomitean tukiurheilijat. Tavoitteena oli saada sekä urheilijan ääni kuuluviin että toiminnan kehittäminen urheilijoiden kokemuksiin ja arviointeihin perustuen.

7 7 Kyselyn toteutus Taustatyönä kyselylle kerättiin kysymyspankki, johon kerättiin kysymyksiä urheilijoille lähetetyistä kyselylomakkeista. Pankkiin kerättiin kysymyksiä sekä suomenkielisistä että ulkomaisista kyselyistä. Kyselyn kantavaksi teemaksi valittiin tyytyväisyys ja kysymykset hahmoteltiin teemojen alle tästä lähtökohdasta.. Teemoja olivat harjoittelu, valmennus, kilpaileminen ja asiantuntija- ja tukipalvelut sekä huippu-urheilun arvoistus. Tarkasteluaika oli kyselyä edeltäneet 12 kuukautta. Kysely lähetettiin kommentoitavaksi myös lajiryhmävastaaville ja urheilijavaliokunnalle, ja sitä muokattiin saatujen kommenttien mukaan. Tiedonkeruu toteutettiin joulukuun 2013 ja tammikuun 2014 välisenä aikana internetkyselynä Webropolohjelmistolla. Linkki kyselyyn lähetettiin Mika Kojonkosken ja Mikko Ronkaisen allekirjoittaman saatekirjeen mukana sähköpostilla tukiurheilijoille. Postitus 206 sähköpostiosoitteeseen tapahtui Huippu-urheiluyksikön (Heli Katajamäki) kautta (huom! kaikkien tukiurheilijoiden yhteystietoja ei ollut saatavilla!). Kyselyyn vastasi 44 urheilijaa ja kaikki vastasivat omalla nimellään (oli mahdollista vastata myös nimettömänä). 44 vastaajasta 28 vastaajalla oli akuutteja tarpeita ja kooste Mika Kojonkoskelle vastauksista kysymykseen "Tarvitsisin juuri tällä hetkellä ". Päivitys akuuttien tarpeiden listaan toimitettiin Leena Paavolaiselle 27.1, joka toimitti listan edelleen lajiryhmävastaaville. Muistutus lähetettiin osoitteeseen ja vastausaikaa annettiin 26.1 saakka mennessä lisävastaajia 36 (vastanneita yhteensä 80), joista 2 anonyymiä vastaajaa. Tämän jälkeen viestitettiin vielä, että linkki kyselyyn on auki ja kokonaisuudessaan kyselyyn vastasi lopulta 84 urheilijaa. Vastausprosentti oli 40,1 %, mitä voidaan pitää tämän tyyppisessä kyselyssä melko alhaisena. Huomionarvoista on erityisesti se, että 113 urheilijaa avasi kyselyn siihen vastaamatta. Kyselyn tulokset Taustatiedot Vastaajista (N=84) 53,6 % oli miehiä ja 46,4 % naisia. Iältään vastaajat olivat keskimäärin 27 ±7 vuotiaita. Vastaajien rungon muodostavat 1990-ja luvuilla syntyneet, niin sanotun Y sukupolven, urheilijat, joita vastaajissa oli peräti 88 prosenttia.

8 8 4 % 8 % 42 % 46 % 1990-luvulla syntyneet 1980-luvulla syntyneet 1970-luvulla syntyneet 1960-luvulla syntyneet KUVIO 2. Vastaajien syntymävuosikymmenet Vammaisurheilijoita vastaajista oli 16 %. Vastanneet urheilijat tulivat 29 lajista ja jakautuivat lajiryhmittäin seuraavasti: nopeus/teholajit 23 vastaajaa kestävyyslajit 18 kamppailulajit 18 tarkkuuslajit 9 mailapelit 1 muut lajit 13 95,2 % vastanneista urheilijoista harjoitteli pääasiallisesti Suomessa ja 17,9 % harjoitteli useammalla kuin yhdellä paikkakunnalla. Suosituimmat harjoittelupaikkakunnat olivat Helsinki, Lahti ja Tampere. Ulkomailla harjoittelevat harjoittelivat Tukholmassa, Madridissa, Sveitsissä ja Saksassa. 56,0 % vastaajista oli kokopäiväisiä urheilijoita ja joko koko- tai osapäiväisiä opiskelijoita oli 39,3 %. 17,9 % mukana työelämässä, 6,0 % oli yrittäjiä, 4,8 % etsi töitä ja 9,5 % ei ollut työelämässä mukana. Tähän kysymykseen urheilijoilla oli mahdollisuus valita useita vastausvaihtoehtoja. Harjoittelu ja valmennus Tavoitteet 85,4 prosentilla vastaajista oli henkilökohtainen, kirjallinen tai sähköinen harjoitusohjelma. Jokaisella vastaajalla (N=82) oli selvät kehitystavoitteet (tekniikka, ominaisuudet jne.) kuluvalle kaudelle ja 93,8 prosentilla urheilijoista myös tuleville vuosille. Selvät tulostavoitteet (kilpailutulokset, rankingit, PB) kuluvalle kaudelle oli 95,1 ja tuleville vuosille 93,8 prosentilla vastaajista.

9 9 Ajankäyttö Vastaajat käyttivät harjoitteluun aikaa keskimäärin 19 tuntia viikossa, harjoittelivat 9 kertaa viikossa ja 2 kertaa päivässä (Kuvio 3). Harjoitusmatkoihin vastaajat käyttivät aikaa keskimäärin 27 minuuttia yhteen suuntaan, mutta hajonta oli suurta: enimmillään aikaa matkaan kului 90 minuuttia ja osalla ei yhtään. Huoltaviin harjoitteisiin käytettiin aikaa 5 tuntia ja välinehuoltoon 11 tuntia viikossa. 50 Harjoitteluun, välinehuotoon ja siirtymisiin käytetty aika (keskiarvo ± keskihajonta) Käytän Harjoittelen Harjoittelen harjoitteluun aikaa keskimäärin krt/vk keskimäärin krt/pv h/vk 2 27 Käytän aikaa harjoitusmatkoihin min./harj. 5 Käytän aikaa omatoimisiin huoltaviin harjoitteisiin h/vk 11 Käytän aikaa välinehuoltoon min./harj. Kuvio 3. Harjoitteluun, välinehuoltoon ja siirtymisiin käytetty aika. Vastaajat kilpailivat ulkomailla enemmän kuin kotimaassa (Kuvio 4). Ulkomailla harjoiteltiin keskimäärin 52 vuorokautta vuodessa ja maajoukkuevuorokausia oli 30. On huomattava, että hajonta oli suurta: Vastaajissa oli yhtäältä urheilijoita, jotka eivät harjoitelleet ulkomailla tai osallistuneet maajoukkueleireille laisinkaan ja toisaalta niitä, jotka harjoittelivat 240 vuorokautta ulkomailla ja osallistuivat maajoukkueleireille 180 vuorokautta vuodessa.

10 VRK/VUOSI Kilpailen kotimaassa Kilpailen ulkomailla Harjoittelen ulkomailla (leirit) Kuvio 4. Kilpaileminen, harjoittelu ulkomailla ja maajoukkueleirille osallistuminen (vuorokautta vuodessa). 30 Osallistun maajoukkueleireille Valmentaja 80,2 prosentilla vastanneista päävastuun valmennuksesta kantoi henkilökohtainen valmentaja. Muita yksittäisiä valmennuksesta päävastuun kantajia oli päävalmentaja (n=7; 8,6%), lajivalmentaja (n=4; 4,9 %) ja muu (n=2; 2,5%). Kolmella urheilijalla ei ollut vastuuvalmentajaa (3,7 %). Vastanneet urheilijat tapasivat vastuuvalmentajaansa keskimäärin 9,6 (±12,1) tuntia viikossa. Puhelimen, sähköpostin, tai sosiaalisen median kautta käytävään yhteydenpitoon vastuuvalmentajan kanssa urheilijat käyttivät keskimäärin 1,8 (±2,6) tuntia. 16,3 prosentilla urheilijoista vastuuvalmentaja seurasi jokaista harjoitusta, 20 prosentilla noin 75 harjoituksista ja 21,3 prosentilla valmentaja oli mukana noin puolessa harjoituksista (Kuvio 5). 42,5 % vastasi vastuuvalmentajan seuraavan noin 25 prosenttia harjoituksista tai sitä vähemmän. Huomioitavaa oli myös se, että 7,5 prosentilla urheilijoista vastuuvalmentaja ei seurannut harjoittelua koskaan. harvemmin kuin 25% harjoituksista (n=19) ei koskaan jokaisessa harjoituksessa (n=13 ) noin 75% harjoituksista (n=16) noin 25% harjoituksista (n=9) noin 50% harjoituksista Kuvio 5. Kuinka usein valmentaja seuraa harjoitteluasi?

11 11 Syinä siihen, ettei valmentaja seurannut harjoittelua oli se, että valmentaja asui eri paikkakunnalla tai harjoittelua seurasi muu henkilö kuin vastuuvalmentaja. Yhteydenpito vastuuvalmentajan kanssa hoidettiin tällöin puhelimen ja sähköpostin välityksellä sekä leirien ja muiden yhteisten tapaamisten yhteydessä. Neljä urheilijaa (5 %) ei tiennyt lajiryhmävastaavansa nimeä ja väärän henkilön nimesi 10 urheilijaa (12,5 %). Vastanneet olivat olleet yhteydessä lajiryhmävastaavansa kanssa keskimäärin 4,6 kertaa kuluneen vuoden aikana. 23 urheilijaa (29,5 %) ei ollut tavannut lajiryhmävastaavaansa lainkaan. Tyytyväisyys valmennustiimiin Urheilijat arvioivat myös tyytyväisyyttään valmennustiimiinsä 5-portaisella asteikolla (1=erittäin tyytymätön, 5=erittäin tyytyväinen). Kaikista tyytyväisimpiä vastaajat olivat life coachiin, uraohjaajaan, henkilökohtaiseen valmentajaan, taitovalmentajaan, fysiologian ja biomekaniikan asiantuntijoihin, oman lääkärin kautta hankittuun erikoislääkäriin, fysioterapeuttiin ja ravitsemusasiantuntijaan. Tyytymättömimpiä oltiin joukkueenjohtajan, opinto-ohjaajan, päävalmentajan, lajiryhmävastaavan ja managerin toimintaan. Taulukko 1. Urheilijoiden tyytyväisyys valmennustiimin jäsenten toimintaan N= Keskiarvo henkilökohtainen valmentaja lajivalmentaja päävalmentaja akatemiavalmentaja fysiikkavalmentaja taitovalmentaja lajiryhmävastaava fysiologian asiantuntija biomekaniikan asiantuntija lääkäri erikoislääkärit oman lääkärin kautta erikoislääkärit Olympiakomitean kautta fysioterapeutti osteopaatti kiropraktikko hieroja ravitsemusasiantuntija psyykkisen valmennuksen asiantuntija/psykologi taloudellisten asioiden hoitaja käytännön asioiden hoitaja life coach manageri opinto-ohjaaja uraohjaaja joukkueenjohtaja

12 12 Vastanneet halusivat valmennustiimiinsä lisäksi ravitsemusasiantuntijan (n=7), psyykkisen valmennuksen asiantuntijan/psykologin (n=7), fysioterapeutin (n=6), käytännön asioiden hoitajan (n=6), hierojan (n=5), managerin (n=5), lääkärin (n=4) ja fysiikkavalmentajan (n=4). Yksittäiset urheilijat kokivat tarvitsevansa lisäksi taloudellisten asioiden hoitajan, lajivalmentajan, päävalmentajan ja fysiologian asiantuntijan. Lisäksi toivottiin ulkomaisia huippuvalmentajia, kansainvälistä yhteistyötä, koulutusta, ja treenikavereita. Tyytyväisyys urheilu-uraan Urheilijat (n=83-84) arvioivat tyytyväisyyttään urheilu-uraan liittyviin tekijöihin 5-portaisella asteikolla (1=erittäin tyytymätön, 5=erittäin tyytyväinen). Vastaavat olivat tyytyväisimpiä harjoitusohjelmaansa ja valmennuksen laatuun. Tyytymättömimpiä oltiin erityisesti urheilijana kehittymiseen ja saavutettuun menestykseen sekä kilpailujen määrään sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Taulukko 2. Urheilijoiden tyytyväisyys urheilu-uraan liittyviin tekijöihin Keskiarvo harjoitusohjelmaani harjoitusolosuhteisiini yhteistyöhön vastuuvalmentajani kanssa valmennukseni määrään valmennukseni laatuun valmennustiimini kokoonpanoon valmennustiimini toimintaan kehittymiseeni urheilijana viimeisen 12 kuukauden aikana saavuttamaani menestykseen viimeisen 12 kuukauden aikana kansallisten kilpailujeni määrään kansanvälisten kilpailujeni määrään kansainvälisten kilpailujeni tasoon Urheilu-uraan liittyvät kokemukset Urheilijoita pyydettiin myös ottamaan kantaa urheilu-uraan liittyviin väitteisiin (1= täysin eri mieltä, 5= täysin samaa mieltä). Vastaajat (n=81-84) olivat erityisesti halukkaita jatkamaan yhteistyötä tämänhetkisen valmentajan kanssa, ja kokivat motivaationsa harjoitteluun hyväksi. Kansainvälisessä kilpailukokemuksessa Viimeisen kilpailukauden onnistumisessa ja kansainvälisessä kilpailukokemuksessa oli vastaajien mielestä toivomisen varaa. Taulukko 3. Urheilijoiden arvioit urheilu-uraan liittyviin väitteisiin Keskiarvo Harjoitusohjelmaani tarkistetaan säännöllisesti Motivaationi harjoitteluuni on tällä hetkellä hyvä Haluan jatkaa yhteistyötä tämänhetkisen valmentajani kanssa Tämänhetkisellä valmentajallani on minulle vielä paljon annettavaa Valmennustiimiini kuuluvien henkilöiden roolit ja vastuut ovat selviä

13 13 Saamani kansallinen kilpailukokemus on riittävä Saamani kansainvälinen kilpailukokemus on riittävä Voin vaikuttaa harjoitusohjelmani suunnitteluun Arvokilpailuihin valmistautuminen on onnistunut osaltani hyvin Kilpailuohjelmani tukee minulle asetettuja tavoitteita Viimeisin kilpailukauteni oli onnistunut Tukijärjestelmä Taloudellinen tuki Puolet vastanneista urheilijoista arvioi taloudellisen tuen määrän kohtalaiseksi tai tyydyttäväksi. 21 prosenttia piti tukea vähäisenä ja kuudesosa (17 %) ei läheskään riittävänä. Kiitettäväksi taloudellisen tuen arvioi kymmenen urheilijaa (12 %) Ei läheskään riittävä Vähäinen Tyydyttävä Kohtalainen Kiitettävä KUVIO 6. Urheilijoiden tyytyväisyys taloudellisen tuen määrään, %. Urheilijoilta kysyttiin taloudellisessa tuessa viimeisen kahden vuoden aikana tapahtunutta muutosta. Lähes puolella (47 %) taloudellinen tuki lisääntynyt joko jonkin tai huomattavasti. Noin neljäsosalla (23 %) tuki oli säilynyt entisellä tasolla ja lähes kolmasosalla (30 %) tuki oli vähentynyt joko jonkin verran tai huomattavasti.

14 14 10 % 14 % 16 % 37 % 23 % Vähentynyt huomattavasti Vähentynyt jonkin verran Lisääntynyt jonkin verran Lisääntynyt huomattavasti Pysynyt samana KUVIO 7. Urheilijoiden taloudellisen tuen määrän muutos vuoden 2013 aikana vuoteen 2012 verrattuna, %. Asiantuntija- ja tukipalvelut Suurin osa urheilijoista on rakentunut oman tuki- ja asiantuntijakokonaisuutensa yhdessä oman lähipiirinsä kanssa. Lajiliitto- ja Olympiakomitea tarjoavat olivat seuraavaksi merkittävimmät palveluja tuottavat / koordinoivat tahot. Vain 12 urheilijaa vastasi urheiluakatemia. Olen rakentanut asiantuntija- ja tukipalveluni yhdessä lähipiirini kanssa (valmentaja) Saan asiantuntija- ja tukipalveluni lajiliiton kautta Saan asiantuntija- ja tukipalveluni Olympiakomitean/Paralympiakomitean kautta Saan asiantuntija- ja tukipalveluni urheiluakatemian kautta Saan asiantuntija- ja tukipalveluni urheiluseuran kautta KUVIO 8. Miten urheilijat ovat rakentaneet asiantuntija- ja tukipalvelut, kpl Urheilijat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä asiantuntija- ja tukipalvelujen laatuun ja lähes yhtä tyytyväisiä niiden saatavuuteen. Eniten tyytymättömyyttä esiintyi palveluluista tiedottamisessa.

15 15 TAULUKKO 4. Urheilijoiden tyytyväisyys asiantuntija- ja tukipalveluihin, kpl Keskiar vo asiantuntija- ja tukipalvelujen saatavuus ,27 asiantuntija- ja tukipalvelujen laatu ,66 asiantuntija- ja tukipalvelujen määrä ,14 tiedottaminen asiantuntija- ja tukipalveluista ,99 Yhteensä ,27 Hieronta-, lääkäri- ja fysioterapiapalvelut olivat palveluita, joita suurin osa urheilijoista (vähintään 2/3 vastaajien lukumäärästä) käytti. Urheilijat olivat myös pääosin tyytyväisiä, jopa erittäin tyytyväisiä em. palveluihin. Seuraavaksi eniten (välille puolet vastaajista 2/3 vastaajista) hyödynnettiin antidopingtyön, testauksen sekä sponsoriyhteyksien tukipalveluja, joista tuki sponsoriyhteistyössä koettiin selvästi muita heikommaksi. Muista palveluista psyykkisen valmennuksen asiantuntijapalvelua oli käyttänyt 34 urheilijaa, jotka olivat tyytyväisiä palveluun. Opintojen ohjausta oli saanut vain 23 urheilijaa, joista merkittävä osa ei ollut tyytyväinen samaansa tukeen. Muista palveluista kiropraktikko/osteopaatti (16 urheilijaa) sekä fysiologian (10 urheilijaa) sekä biomekaniikan (7 urheilijaa) asiantuntijapalveluja käyttäneet urheilijat olivat saamaansa palveluun erittäin tyytyväisiä. TAULUKKO 5. urheilijoiden asiantuntija- ja tukipalvelujen käyttö sekä tyytyväisyys käytettyihin palveluihin. erit. tyytymätön erit. tyytyväinen hierontapalvelut ,20 lääkäripalvelut ,30 fysioterapiapalvelut ,39 antidopingtyö ,12 testauspalvelut ,86 tuki sponsoriyhteyksissä ,28 tuki mediayhteyksissä ,14 psyykkisen valmennuksen ,03 palvelut opintojen ohjaus ,48 ravintoasiantuntijapalvelut ,10 yleistaitovalmennus ,95 urasuunnittelu ,94 osteopaatti/kiropraktikko ,44 työelämän erityisjärjestelyt ,14 elämänhallinnan tuki ,92 toimistopalvelut ,67 fysiologian ,50 asiantuntijapalvelut biomekaniikan asiantuntijapalvelut ,43 Yht. K.a.

16 16 46 prosentilla vastaajista asiantuntija- ja tukipalvelujen määrä oli lisääntynyt vuoden 2013 aikana verrattuna vuoteen Lähes yhtä monella (43 %) palvelut olivat säilyneet samalla tasolla ja 11 prosentilla palvelut olivat vähentyneet. Urheilijoilta kysyttiin myös mahdollisia puutteita tukipalveluista. 36 urheilijaa vastasi kysymykseen. Vastauksissa nostettiin esille yhtensä 46 ehdotusta, joita olivat: manageri, tuki sponsoriyhteyksissä 10 kpl lääkäri, terveydenhuolto 4 kpl ravitsemusasiantuntija 7 kpl psyykkinen valmennus 5 kpl fysioterapeutti 4 kpl hieroja 5 kpl fysiikkavalmentaja 2 kpl Lisäksi yksittäisiä mainintoja saivat: biomekaaninen analyysi, kiropraktikko, vapaa-ajan avustaja, työelämässä/opiskelussa avustava taho, oma kunto-ohjaus, fysiologian asiantuntija, taitovalmennus, elämänhallinnan tuki, opintojen ohjaus. TAULUKKO 6. Urheilu-uraan liittyvät väittämät, kpl Ilman olympiakomitealta saamaani taloudellista tukea en pystyisi sitoutumaan/panostamaan täysipainoisesti urheiluun Taloudellinen tuki on minulle tärkeämpää kuin muut minulle tarjottavat asiantuntija- ja tukipalvelut Voin vaikuttaa itseäni koskeviin asiantuntija- ja tukipalveluihin Keskiar vo , , ,73 Asiantuntija- ja tukipalvelut vastaavat tarpeitani ,42 Olen itse aktiivinen asiantuntija- ja tukipalvelujen ,31 hankinnassa Lajissani on selkeä suunnitelma ja strategia ,52 kansainvälisen huipun saavuttamiseksi Huippu-urheilutoimintaa johdetaan lajissani hyvin ,06 Toimintaympäristöni tukee huipulle pyrkimistä ,83 Voin vaikuttaa kilpailuohjelmani suunnitteluun ,36 Toimintaympäristössäni vallitsee positiivinen ,02 ilmapiiri Toimintaympäristössäni vallitsee korkea moraali ,20 Minua kuunnellaan asioitani koskevassa ,18 päätöksenteossa Yhteensä ,79

17 LIITE. Huippu-urheiluyksikön tukemat yksilölajien urheilijat sekä kyselyyn vastanneet urheilijat lajeittain. KESÄLAJIT LAJI TUETTUJA URHEILIJOITA VASTANNEITA URHEILIJOITA Olympia- Paralympiaurheilijat Muut Ei yhteystietoja Olympia- Paralympia- Muut urheilijat YHTEENSÄ urheilijat urheilijat YHTEENSÄ urheilijat urheilijat Ampumaurheilu Golf Judo Jousiammunta Karate Keilailu Melonta Miekkailu Nykyaik. 5-ottelu Nyrkkeily Paini Painonnosto Purjehdus Pyöräily Ratsastus Soutu Squash Sulkapallo Suunnistus Taekwondo Uintiurheilu Voimistelu Yleisurheilu YHTEENSÄ TALVLILAJIT Alppihiihto Ampumahiihto Freestyle Lumilautailu Maastohiihto Mäkihyppy Pikaluistelu Taitoluistelu Yhdistetty YHTEENSÄ