Rikoksentorjuntahankkeiden toiminnan ja vaikuttavuuden arvioinnista

Transkriptio

1 Rikoksentorjuntahankkeiden toiminnan ja vaikuttavuuden arvioinnista Rikoksentorjuntaseminaari Tampereella Jukka-Pekka Takala Rikoksentorjuntaneuvosto

2 Tuki rikoksentorjuntahankkeille ja niiden arvioinnille Valtion vuoden 1998 budjetista alkaen ollut käytettävissä määräraha rikoksentorjuntahankkeiden ja niiden arvioinnin tukemiseen. Viime vuosina määrä on ollut euroa/v tuettu 184 hanketta Tukea saaneita arviointihankkeita n. 13

3 Euroopan rikoksentorjuntaverkosto EUCPN Vuonna 2001 perustettu EU-maiden rikoksentorjuntaverkosto korostaa kokemusten vaihtoa hyvistä rikoksentorjuntakäytännöistä jäsenmaiden välillä. Rikoksentorjuntaneuvosto+OM Suomen edustaja verkostossa ja yksi yhteyspiste. EUCPN:n hyvien käytäntöjen tietokanta: hankkeen sisällyttämisen virallisena edellytyksenä pätevästi osoitettu tuloksellisuus rikoshaittojen ehkäisyssä. Sama kriteeri vuosittaisessa Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa ja parhaiden käytäntöjen konferenssissa Suomi esitellyt EUCPN:n konferensseissa ja rikoksentorjuntakilpailussa kaikkiaan n 20 rikoksentorjuntahanketta

4 Hankkeiden vaiheet Hankkeiden yleisjäsennyksiksi tarkoitetuissa malleissa näyttää olevan ainakin neljä peruselementtiä: ongelman kartoitus, toiminnan suunnittelu, hankkeen toteutus ja sen arviointi Joskus jokin peruselementti on jaettu useammaksi tai sitten on nostettu omaksi pääotsikokseen jokin useisiin perusosioihin sisältyvä tekijä.

5 Kehikoita Muutama rikoksentorjuntaan liittyvä käsitekehikko: SARA (Scanning, Analysis, Response, Assessment) PROCTOR (PROblem, Cause, Tactic or treatment, Output, Result) Problem-Oriented Policing OSCAR (Observe, Scrutinize, Collaborate, Act, Review)

6 Hankearviointien tyyppejä Prosessiarvio vs. vaikuttavuusarvio RCT tai mahdollisimman lähellä vs. realistinen arvio Toimintatutkimus vs. ulkopuolinen arvio Aikaisempaan tutkimukseen perustuva katsaus (systemaattinen, meta-analyysi) vs. uusi tutkimus (ja sen mahdollisesti vaatima hanke) (Arviointitutkimus vs. arviointitutkimuksen kritiikki)

7 Marylandin yliopiston asteikko vaikuttavuuden tieteellisille arviointimenetelmille (Sherman et al. 1997) Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Korrelaatio intervention ja tulosten välillä yhtenä ajankohtana mitattuna a) tulosmuuttuja mitattu ennen ja jälkeen intervention tai b) käytössä vertailuryhmä, jota ei kuitenkaan voi osoittaa tiukasti vertailukelpoiseksi. Vertailu kahden tai useamman vertailukelpoisen yksikön välillä siten että toisissa toimi on tehty ja toisissa ei. Vertailu useiden koetapausten ja verrokkien välillä samalla kun vakioidaan muut tulosmuuttujaan mahdollisesti vaikuttavat tekijät tai käytetään tapauksia, joissa ei merkittäviä eroja. Taso 5 Vertailukelpoisten yksikköjen arpominen käsittely- ja verrokkiryhmään ja tulosten analyysi.

8 Arviointitutkimuksen sisäistä validiteettia uhkaavien ongelmien ratkaisumahdollisuudet Metodin tyyppi syy yhteyden suunta kehityshistori a, trendi satunnaistekijät valikoitumisvaikutus korrelaatio ennen/jälkeen tai jonkinlainen vertailuryhmä + koe ja vertailuryhm(i)ä + + useita koe ja vertailuryhmiä + hyvin samanlaiset ryhmät tai taustamuuttujien vakiointi arpominen koe ja kontrolliryhmiin

9 RTN:n/OM:n tukemia arviointihankkeita Lastensuojelun Keskusliitto ry: Älä lyö lasta: tulosmittari: väestökysely kuritusväkivallan käyttämisestä ja sitä koskevista asenteista. Tampere: Turvallinen kaupunkikeskusta: Arviointitutkimus. Kokkola: Näppis-projektin arviointi. Järvenpää: Ravintolaprojektin arviointi. Vantaa: Vantaan turvallisuustalkoot -rikoksentorjuntaohjelman arviointitutkimus. Järvenpää väkivallan vähentämisohjelman pilottikaupunkina Ylivieska: Nuorten rikoksia ehkäisevän toimintamallin arviointi. Naisten Apu Espoossa ry: Perheväkivalta rikosprosessissa -työmallin arviointi. Ilkivallan ehkäisyprojekti ILPO:n arviointi

10 EUCPN:ssä esiteltyjä suomalaishankkeita 2009 KiVa Koulu hanke: vertailukelpoisten yksikköjen arpominen käsittely- ja verrokkiryhmii ja tulosten analyysi. MMS5 Karhupuiston kummit. Hankkeessa asukasaktivistit ovat kaupungin viherosaston ja poliisin tuella ottaneet hoitaakseen Karhupuiston istutuksia, mikä samalla on johtanut puiston järjestyksen kohenemiseen. Asuntomurtojen torjunta. Herukan kaupunginosan valvontarengas, Oulu; Asuntomurrot, ajoneuvovarkaudet ja vahingonteot naapurialueita alemmalla tasolla, mutta ei selvää, että tämä valvontarenkaan toiminnan tulosta. Huumerikollisuuteen liittyvien ryöstöjen torjunta. Ryöstöjen ja pahoinpitelyjen ehkäisy Helsingin keskustassa; Ennen ja jälkeen mittauksia, poliisin tietoon tulleet tapaukset. piikki tasoittui.

11 Autovarkauksien torjunta: Pääkaupunkiseudun poliisin ja yhteistyötahojen kirje riskiautojen omistajille. Rikosriski aleni vanhahkojen autojen kohdalla, joihin kohdistunut riski oli alun perin korkea, mutta uudempien autojen kohdalla ei riskin alenemista havaittu. MMS3 Liikeryöstöjen torjunta: Suomen pankkiryöstöjen torjuntaohjelma, jonka avulla 1990-alun korkeat ryöstöluvut painuivat ennätysalhaisiksi. MMS2(- 3) Vantaan Hakunila-projekti, joka kehitettiin vastaukseksi somalialaisten ja suomalaisten nuorten väkivaltaisiin yhteenottoihin ja tässä yhteydessä esiin tulleisiin ongelmiin. Hankkeen piirissä kehitettiin erilaisia yhteistyö- ja neuvottelumuotoja ja järjestelmiä, joiden avulla ristiriitoja pystyttiin sovittelemaan rauhanomaisesti ja monia epäkohtia lieventämään. Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Ruori-hanke, joka toimi Kohteina 43 iältään vuotiasta nuorta, joilla oli tarkkaavaisuusongelmia, häiriökäyttäytymistä tai päihteiden liikakäyttöä, tuettiin ryhmä- ja yksilötyön sekä poikkihallinnollisten verkostojen. Euroopan rikoksentorjuntakilpailun tuomariston mukaan Ruori täytti selvimmin kilpailun jokaisen arviointikriteerin.

12 Entä sitten? Mahdollisuus oppia suunnitellusta hankkeesta keskeisenä tuen suuntaamisen kriteerinä Yhdyshenkilöt tuetuille hankkeille Koulutustilaisuudet Dokumentoinnin ja arvioinnin saaminen keskeisemmäksi ehdoksi tuelle. Tarjolla olevien arviointimahdollisuuksien etsiminen yhdessä