RIKOKSENTORJUNTANEUVOSTON TOIMINTALINJAT JA TOIMINTASUUNNITELMA Hyväksytty rikoksentorjuntaneuvoston kokouksessa 16.2.

Transkriptio

1 RIKOKSENTORJUNTANEUVOSTON TOIMINTALINJAT JA TOIMINTASUUNNITELMA 2012 Hyväksytty rikoksentorjuntaneuvoston kokouksessa Sisällys JOHDANTO... 2 TOIMIKAUDEN PAINOPISTEET Neuvosto tukee paikallista rikoksentorjuntaa ja edistää rikoksentorjuntanäkökulman huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa Neuvosto edistää väkivallan ehkäisyä Neuvosto tukee rikosten uhrin aseman parantamista kiinnittäen erityistä huomiota toistuvaan rikoksen uhriksi joutumiseen ja sen ehkäisyyn Neuvosto tukee lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja tuo esiin syrjäytymisen merkityksen keskeisenä rikosten riskitekijänä Neuvosto edistää rikoksentorjuntatoimien vaikuttavuuden arviointia ja tekee tunnetuksi näyttöön perustuvia rikoksentorjuntamenetelmiä TÄYDENTÄVÄÄ VUODEN 2012 TOIMISTA... 7 Viestintä... 7 Seminaarit... 8 Kansainvälinen toiminta... 8 Sihteeristö ja talous... 9 Neuvoston kokoukset... 9 Liite 1 Valtioneuvoston asetus rikoksentorjuntaneuvostosta Liite 2 Rikoksentorjuntaneuvoston työjärjestys

2 JOHDANTO Rikoksentorjuntaneuvosto Oikeusministeriön yhteydessä toimiva rikoksentorjuntaneuvosto käsittelee rikollisuuden ehkäisyyn, rikoksista aiheutuvien haittojen vähentämiseen ja turvallisuuden edistämiseen liittyviä yleisiä kysymyksiä. 1 Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikoksia ja lisätä turvallisuutta. Laajasti määritellen rikoksentorjunnalla tarkoitetaan kaikkia toimia, jotka ehkäisevät rikoksia tai vähentävät niistä mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Rikoksentorjunnassa on kahdenlaisia strategioita: rikosten tilannetorjunta tai rikollisuuden sosiaalinen ehkäiseminen. Tilannetorjunnan keinoin ehkäistään yksittäisiä rikoksia tapahtumasta esimerkiksi lisäämällä valvontaa, vaikeuttamalla rikoksen tekoa tai purkamalla rikoksentekoa puolustelevia verukkeita. Rikollisuuden sosiaalinen ehkäiseminen taas pyrkii estämään yksilöä ryhtymästä rikollisiin tekoihin tai jatkamaan rikollista elämäntapaa. Rikoksista aiheutuu yhteiskunnalle ja yksilölle suuria menetyksiä, ja juuri näiden vahinkojen ehkäiseminen tekee rikoksentorjunnan kannattavaksi. Neuvoston toimintakaudella kiinnitetään huomiota rikollisuuden kustannuksiin ja rikoksentorjunnan mahdollisuuksiin vähentää näitä kustannuksia. Rikoksentorjuntaneuvosto ja muut toimijat Rikoksentorjuntaneuvoston toiminta kohdistuu monelle tasolle. Neuvostolla on tehtäviä sekä valtioneuvoston suuntaan että paikallistason turvallisuustyön kysymyksissä. Rikoksentorjuntaneuvostoa koskevan asetuksen neuvostolle määrittämistä tehtävistä osa on sellaisia, joita monet muutkin toimijat edistävät. Monia niistä edistetään sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden sihteeristössä ja laaja-alaisella turvallisuusyhteistyöllä osana sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Neuvosto pitää tärkeänä toimien koordinaatiota ja yhteistyön kehittämistä sekä täsmentää päällekkäisyyksien välttämiseksi omaa rooliaan sekä tavoitteita ja tehtäviä, joihin tällä toimikaudella keskitytään. Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan kuuluu monia suoranaista rikoksentorjuntaa kehittäviä toimia, kuten useita rikoksentorjuntatavoitteita sisältävän kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman laatiminen, harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmat, järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostaminen sekä useita väkivallan ehkäisyä edistäviä toimita. Lisäksi hallituksen keskeisimpiin tavoitteisiin kuulu köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, mikä osaltaan tukee sosiaalisen rikoksentorjunnan tavoitteita. Hallitusohjelma painottaa sisäisessä turvallisuudessa arjen näkökulmasta tärkeimpien turvallisuusongelmien ehkäisyä ja ratkaisua - nimenomaisesti mainitaan väkivallan nykyistä parempi torjunta ja rikosten uhrien tukipalvelujen kehittäminen. Väkivallan ehkäisyssä painopisteitä ovat vakavien väkivaltarikosten ja nuorten väkivaltaisuuden vähentäminen, haavoittuviin ryhmiin, kuten vanhuksiin ja maahanmuuttajanaisiin, lapsiin tai vammaisiin kohdistuvan väkivallan parempi tunnistaminen ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ennalta ehkäisyn. 1 Valtioneuvoston asetus rikoksentorjuntaneuvostosta sekä neuvoston työjärjestys ovat tämän asiakirjan liitteinä. 2

3 Näkökulmana arjen turvallisuuden parantaminen Toimikauden suunnitelman yleisperiaatteena on, että neuvosto keskittyy ennen kaikkea niihin hankkeisiin ja asioihin, joissa se arvioi panoksensa olevan eniten tarpeen. Rikoksentorjuntaa edistävien toimijoiden joukossa rikoksentorjuntaneuvosto keskittyy erityisesti arjen turvallisuuden edistämiseen. Arjen turvallisuutta heikentävät yleiset rikokset, kuten omaisuus- ja väkivaltarikokset, mutta myös turvattomuuden tunne ja sitä ylläpitävät tekijät. Neuvosto edistää hyviä rikoksentorjunnan käytäntöjä, jotka ovat omiaan parantamaan arjen turvallisuutta. Neuvosto tarttuu myös asioihin, joissa tarvitaan rikoksentorjunnan laaja-alaista asiantuntemusta. Huomioon otetaan rikoksentorjunnan suunnitteluun vaikuttavat valtioneuvoston ohjelmat ja kansainvälisessä toiminnassa välittyvä tieto. Tietotaitoa kehitetään ja jaetaan yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Neuvosto tarkistaa ja täsmentää toimintasuunnitelmaansa toimikauden kuluessa ottaen huomion tilanteen kehityksen, omat resurssinsa ja muiden toimijoiden tarkentuneet suunnitelmat. Kun toiminnassa tavoitellaan hyvien käytäntöjen levittämistä, viestinnän merkitys korostuu. Rikoksentorjuntaneuvostolle hyväksytään uusi viestintäsuunnitelma tukemaan toimintakaudeksi valittuja toimintalinjoja. Neuvosto tekee toimikauden puolivälissä toiminnastaan itsearvion. Toimikauden lopulla annetaan oikeusministeriölle rikoksentorjuntakatsaus, jossa tarkastellaan rikoksentorjunnan tilannetta ja kehitystarpeita. Tämän lisäksi neuvosto antaa mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan katsauksia ajankohtaisiin rikoksentorjunnan teemoihin. TOIMIKAUDEN PAINOPISTEET Neuvostolla on toimikaudella viisi painopistettä: 1) Neuvosto tukee paikallista rikoksentorjuntaa ja edistää rikoksentorjuntanäkökulman huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. 2) Neuvosto edistää väkivallan ehkäisyä. 3) Neuvosto tukee rikosten uhrin aseman parantamista kiinnittäen erityistä huomiota toistuvaan rikoksen uhriksi joutumiseen ja sen ehkäisyyn. 4) Neuvosto tukee lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja tuo esiin syrjäytymisen merkityksen keskeisenä rikosten riskitekijänä. 5) Neuvosto edistää rikoksentorjuntatoimien vaikuttavuuden arviointia ja tekee tunnetuksi näyttöön perustuvia rikoksentorjuntamenetelmiä. 1. Neuvosto tukee paikallista rikoksentorjuntaa ja edistää rikoksentorjuntanäkökulman huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Rikoksentorjuntaneuvoston valmistelemassa ensimmäisessä kansallisessa rikoksentorjuntaohjelmassa, joka julkaistiin 1999 nimellä Turvallisuustalkoot, ehdotettiin rikoksentorjunnan kehittämistä paikallisin toimin. Paikallisen rikoksentorjunnan edistäminen on edelleen neuvoston keskeinen toimintasuunta. Neuvosto toimii tässä yhteistyössä ja koordinoidusti turvallisuussuunnittelun muiden elinten kanssa. Paikallisen rikoksentorjunnan edistämisessä keskeisiä yhteistyötahoja ovat turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä, sisäisen turvallisuuden sihteeristö ja sekä maakunnalliset, seudulliset ja paikalliset turvallisuussuunnittelun yhteistyöryhmät. 3

4 Paikallisen rikoksentorjunnan edistäminen läpäisee suurta osaa neuvoston koko toiminnasta. Tuen välineitä ovat tiedonvälitys hyvistä käytännöistä ja rikoksentorjuntahankkeiden konsultointi. Rikoksentorjuntaneuvosto valmistelee oikeusministeriön myöntämän rikoksentorjunnan valtionavun jaon ja seuraa ja arvioi tuen turvin toteutettujen hankkeiden kokemuksia. o Vuoden 2012 valtionapujen hakukierroksessa kokeillaan hakemusten arvioinnissa ja avustuksia saaneiden hankkeiden ohjauksessa osittain uusia menetelmiä, joiden toivotaan parantavan prosessia ja rikoksentorjuntakäytäntöjä koskevan tiedon karttumista. Kullekin hakemukselle nimetään arviohenkilöt, avustusta saaneille hankkeille järjestetään koulutustilaisuus ja hankkeille nimetään kummeja, jotka seuraavat ja tukevat hankkeen toteutusta. Jos toimintamalli osoittautuu hyväksi, sitä jatketaan ja kehitetään seuraavina vuosina. Hankkeiden raportoinnissa tuodaan aikaisempaa selvemmin esiin muille toimijoille käyttökelpoisia kokemuksia. o Neuvosto pyrkii edistämään myös monirahoitteisia hankkeita, joilla on rikoksentorjuntarelevanssia ja jotka dokumentoidaan ja arvioidaan myös rikoksentorjuntanäkökulmasta. Neuvoston edistää yhteisöllisyyttä tukevien menetelmien käyttämistä paikallistasolla. Neuvosto tukee kansalaisten ja kuntalaisten osallistamista ja osallistumista turvallisuustyön ja rikoksentorjunnan suunnitteluun, toteutukseen ja arvioimiseen. o Turvallisuuskävelyjä edistetään edelleen mm. vuodenvaihteessa 2011/2012 julkaistun turvallisuuskävelyoppaan ja neuvoston verkkosivuilla olevien turvallisuuskävelyjen tukisivujen avulla. Toimikauden kuluessa neuvosto arvioi turvallisuuskävelyjen merkitystä. o Paikallisen turvallisuus- ja rikoksentorjuntatyön suunnittelun ja toteutuksen tueksi kehitetään verkkopohjainen kyselymalli, jonka avulla kunnat ja muut paikalliset toimijat voivat kartoittaa asukkaiden kokemia rikos- ja muita turvallisuusongelmia sekä kerätä ideoita ongelmien ratkaisuksi. Tätä turvallisuuskyselytyökalua pilotoidaan vuoden 2012 aikana. Nämä menetelmät edistävät myös nykytila-analyysin ja ympäristöanalyysin laatimista paikallisesta rikollisuudesta. Neuvosto edistää rikoksentorjunnan näkökulmaa yhdyskuntasuunnittelun käytännössä; o Oikeusministeriö on neuvoston suosituksesta tukenut turvallinenkaupunki.fi -verkkosivuston luomista. Toimikauden aikana seurataan kokemuksia sen käytöstä, harkitaan luotavaksi neuvoston verkkosivustoon oma sivu, joka tuo keskitetysti esiin CPTED-periaatteita (Crime Prevention through Environmental Design), sisältää linkkejä turvallinenkaupunki.fi-sivuston rikoksentorjunnan kannalta relevanteimpiin kohtiin ja tarjoaa tarvittaessa lisätietoa ja käytännön esimerkkejä. Neuvoston ylläpitämä turvallisuussuunnittelun teemasivusto uudistetaan vuoden 2012 kuluessa. 4

5 Vuonna 2011 julkaistiin neuvoston työryhmän raportti ikääntyneiden rikosriskien vähentämisestä. Neuvosto jatkaa toimia senioreihin kohdistuvien rikosten ehkäisemiseksi. o Raportissa luonnosteltu ikääntyneiden turvallisuusopas julkaistaan. o Neuvoston työryhmän raportista saatujen lausuntojen arvioinnin jälkeen päätetään jatkotoimista ikääntyneiden rikosriskien vähentämiseksi. 2. Neuvosto edistää väkivallan ehkäisyä. Neuvoston valmisteleman Kansallisen väkivallan vähentämisohjelman ( ) jälkeen väkivallan ehkäiseminen on tullut entistä laajemman poikkihallinnollisen ja vapaaehtoisjärjestöjen yhteistyön tavoitteeksi. Väkivallan vähentäminen vaatii kuitenkin edelleen ponnisteluja ja rikoksentorjuntaneuvosto pitää väkivallan vähentämistä toimikautensa yhtenä painopisteenä. Tässä toiminnassa neuvosto ottaa huomioon mm. sisäisen turvallisuuden ohjelman ja naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelman toimet. Neuvosto on asettanut edelleen väkivaltajaoston toimikaudeksi Päätöksen mukaan väkivaltajaostolla on laaja yleinen tehtävä väkivallan kehityksen seuraamisessa ja toimien ehdottamisessa väkivallan vähentämiseksi. 2 o Väkivaltajaosto tekee neuvostolle lähiaikoina ehdotuksen, joka täsmentää jaoston toimia ja painopisteitä tämän toimikauden aikana. o Neuvosto ylläpitää ja kehittää edelleen kesällä 2011 julkaistua väkivallan vähentämisen teemasivustoa. o Neuvoston sihteeristö seuraa väkivallan vähentämisen huomioon ottamista paikallisissa turvallisuussuunnitelmissa, muun muassa neuvoston vuonna 2008 julkaiseman tarkistuslistan Ota väkivalta huomioon turvallisuussuunnittelussa valossa ja tekee tarvittavia ehdotuksia väkivallan vähentämisen tehostamiseksi. 3. Neuvosto tukee rikosten uhrin aseman parantamista kiinnittäen erityistä huomiota toistuvaan rikoksen uhriksi joutumiseen ja sen ehkäisyyn. Oikeusministeriöllä, jonka yhteydessä rikoksentorjuntaneuvosto toimii, on rikoksen uhrien aseman parantamiseen liittyviä valtioneuvostotason tehtäviä. Rikoksentorjuntaneuvosto keskittyy uhrin aseman kehittämisessä omaan ydintehtäväänsä, rikosten ehkäisemiseen, mutta suorittaa oikeusministeriön mahdollisesti antamat muutkin tähän liittyvät tehtävät. Uhreja tukemalla voidaan lieventää tapahtuneesta rikoksesta aiheutuvia henkisiä ja aineellisia vahinkoja, joten uhrien tuen voidaan katsoa kuuluvan laajasti ymmärrettyyn rikoksentorjuntaan. Tehokas tuki uhreille säästää myös koko yhteiskunnan kustannuksia. Neuvosto edistää uhrinäkökulman huomioon ottamista ja uhreille suunnattujen palveluiden kehittämistä osana rikoksentorjuntaa. Uhrinäkökulman huomioon ottaminen paikallisessa 2 Rikoksentorjuntaneuvoston päätöksestä asettaa väkivaltajaosto Väkivaltajaoston tehtävänä on seurata väkivallan kehitystä ja toimia väkivallan vähentämiseksi, kehittää väkivallan ehkäisemisen osaamista ja edistää tietoisuutta hyvistä ehkäisykäytännöistä, tehdä ehdotuksia väkivallan ehkäisyä palveleviksi tutkimuksiksi sekä hoitaa muita rikoksentorjuntaneuvostolle kuuluvia väkivallan ehkäisyä koskevia tehtäviä, ellei asian periaatteellisen tärkeyden vuoksi sitä ole saatettava koko neuvoston käsiteltäväksi. Väkivaltajaoston tehtävänä on myös ohjata ja tukea rikoksentorjuntaneuvoston sivuston yhteydessä julkaistun väkivallan teemapalvelun kehittämistä. Jaosto käsittelee tarpeen mukaan muita ajankohtaisia väkivallan ehkäisyn kysymyksiä, kuten työssä kohdattua väkivaltaa ja väkivallan uhkaa, etnisten vähemmistöjen turvallisuutta, vihapuhetta ja väkivaltaa sekä kulttuuria ja väkivaltaa. Tässä työssä otetaan huomioon mm. sisäisen turvallisuuden ohjelman ja kansallisen naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelmien toimet. 5

6 turvallisuussuunnittelussa ja rikoksentorjunnassa toteutuu neuvoston käsityksen mukaan parhaiten, kun siihen osallistumista ja osallistamista edistetään alueilla ja paikallisesti kunnissa sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti. Monissa tapauksissa rikoksen uhriksi jo joutuneilla on selvästi muita suurempi riski joutua uhriksi myös uudelleen. Uudestaan uhriksi joutumisen ehkäiseminen onkin usein tehokasta rikoksentorjuntaa. Euroopan Neuvoston suosituksen 2006(8) mukaisesti toistuvan uhriksi joutumisen ehkäisemisen tulee olla keskeinen elementti sekä uhrin tukemisen että rikoksentorjunnan strategioissa. Neuvosto keskittyy toimikaudellaan parantamaan rikoksen uhrin asemaa erityisesti edistämällä toistuvan rikoksen uhriksi joutumisen ehkäisyä. o Toimikauden alkupuolella (2012) kartoitetaan, mitä toistuvasta rikoksen uhriksi joutumisesta ja sen ehkäisemisestä tiedetään, ja tehdään tämän perusteella ehdotuksia toimiksi, joilla uudelleen rikoksen uhriksi joutumista voitaisiin paremmin ehkäistä. o Muihin toimiin rikoksen uhrin aseman parantamiseksi varaudutaan ottaen huomioon sisäisen turvallisuuden ohjelma sekä muun muassa se, millaisiin ratkaisuihin oikeusministeriössä päädytään yhteistyötä edellyttävien uhripoliittisten kysymysten käsittelyssä ja edistämisessä. 4. Neuvosto tukee lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja tuo esiin syrjäytymisen merkityksen keskeisenä rikosten riskitekijänä. Syrjäytymisen ehkäisy on yksi hallitusohjelman kärkihankkeista, ja sillä on oma valmisteluja toteutusorganisaationsa. Rikoksentorjuntaneuvosto pitää tärkeänä korostaa syrjäytymisen ehkäisyä myös omassa toiminnassaan, vaikka toimintakentässä keskeisin rooli kuuluukin muille toimijoille. Neuvosto tähdentää toimikaudellaan erityisesti lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä keskeisenä keinona vähentää rikollisuuden riskiä sekä lyhyellä ajalla että vuosien ja vuosikymmenien kuluessa. Neuvosto etsii itselleen sopivankokoisia tehtäviä, jotka tukevat syrjäytymisen ehkäisyä erityisesti rikoksentorjunnan kannalta relevantisti. Rikoksentorjunnan kustannus-hyötylaskelmia sovelletaan usein syrjäytymisriskin ja rikosuran ehkäisyhankkeiden kannattavuuden arviointiin. Vaikka kauden painopiste on lapsissa ja nuorissa, neuvosto voi ottaa esiin myös muiden ryhmien syrjäytymisen ehkäisyn tarpeen. Esimerkiksi vuosi 2012 on EU:n piirissä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi, ja tämän yhteydessä neuvosto painottaa ikäihmisten syrjäytymisen ehkäisyn ja ikääntyneisiin kohdistuvien rikosriskien vähentämisen tärkeyttä ja tuo esiin sen menetelmiä. o Vuoden 2012 aikana lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä käsitellään neuvoston kokouksissa toukokuussa ja joulukuussa. o Toimikaudella järjestetään seminaari, jossa esitellään lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevät onnistuneita ja lupaavia hankkeita ja menetelmiä. 5. Neuvosto edistää rikoksentorjuntatoimien vaikuttavuuden arviointia ja tekee tunnetuksi näyttöön perustuvia rikoksentorjuntamenetelmiä. 6

7 Rikoksentorjunnan kehittäminen tarvitsee tuekseen systemaattista ja teoreettisesti perusteltua lähestymistapaa ja arvioitua tietoa erilaisten keinojen tuloksellisuudesta. Rikoksentorjuntaneuvosto edistää rikoksentorjuntatoimien vaikuttavuuden arviointia ja tekee tunnetuksi rikoksentorjuntamenetelmiä, jotka pätevien arvioiden perusteella kustannustehokkaasti vähentävät rikollisuutta, rikosten riskitekijöitä tai rikollisuuden pelkoa. 3 o Neuvosto ottaa huomioon arvioinnin ja dokumentoinnin painotuksen antaessaan suosituksia valtionavustusten jakamisesta rikoksia ehkäisevään työhön ja tällaisen työn arviointiin. Neuvosto suosii hankkeita, jotka tuottavat uutta tietoa käyttämiensä menetelmien vaikuttavuudesta tai soveltavat Suomen oloihin käytäntöjä, joiden toimivuudesta on hyvää näyttöä muista maista. Myös tuettujen hankkeiden kokemuksia seurataan aikaisempaa paremmin. o Neuvosto jatkaa ja kehittää hyvien ja lupaavien rikoksentorjuntakäytäntöjen tunnetuksi tekemistä verkkosivuillaan ja muussa viestinnässä. Samoin tuodaan esiin helposti lähestyttävässä muodossa ulkomaisia kokemuksia ja katsauksia hyvistä rikoksentorjuntakäytännöistä. o Loppuvuodesta 2012 sihteeristö järjestää rikoksentorjunnan kustannustehokkuudesta keskustelevan seminaarin. Seminaarin kaavailtuja yhteistyötahoja ovat sisäisen turvallisuuden sihteeristö, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Poliisiammattikorkeakoulu ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. o Rikoksentorjuntaneuvosto perustaa työryhmän, joka asiantuntijoita konsultoiden esittää tarkemman suunnitelman siitä, miten rikoksentorjuntatoimien vaikuttavuuden arviointia ja näyttöön perustuvien rikoksentorjuntamenetelmien tuntemusta edistetään toimikaudella. TÄYDENTÄVÄÄ VUODEN 2012 TOIMISTA Viestintä Viestintäsuunnitelman uudistaminen. Neuvosto asettaa työryhmän, jonka tehtävänä on laatia rikoksentorjuntaneuvostolle uusi viestintäsuunnitelma. Erityisenä tavoitteena on neuvoston tunnettuuden lisääminen luotettavana rikoksentorjuntatiedon tuottajana. Osana suunnitelman laatimista selvitetään uudet mahdollisuudet saattaa Haaste-lehden artikkeleiden tiivistelmiä poliittisten päättäjien ja muiden kriminaalipolitiikan vaikuttajien tietoon. Viestintäsuunnitelma esitetään neuvoston toukokuun 2012 kokouksen käsiteltäväksi. Verkkosivustot. Rikoksentorjuntaneuvosto ylläpitää neljää verkkosivustoa, jotka ovat rikoksentorjuntaneuvoston kotisivusto ( Haaste-lehden sivusto ( väkivallan vähentämisen teemasivusto ( ja turvallisuussuunnittelun tukisivusto ( Verkkosivustot siirretään oikeusministeriön uuteen 3 Ohjeita rikoksentorjuntahankkeiden arvioimisesta on mm. rikoksentorjuntaneuvoston julkaisemassa kirjasessa Arviointi ja dokumentointi, Paikallisen rikoksentorjunnan ideakirja #4. joka on saatavissa rikoksentorjuntaneuvoston verkkosivuilta. 7

8 julkaisujärjestelmään, hankkeen aikataulun mukaisesti vuoden 2012 aikana. Siirto merkitsee mahdollisuutta ottaa käyttöön nykyaikaisia nettiominaisuuksia. Siirron yhteydessä myös sivustojen selkeyttä ja käytettävyyttä parannetaan. Turvallisuussuunnittelun teemasivuston rakenne uudistetaan perusteellisesti. Sivustojen keskeisenä kehittämistehtävänä pysyy myös niiden sisällöllinen kehittäminen, mikä tarkoittaa mm enemmän tietoa rikoksentorjunnasta ja hyvistä menetelmistä. Haaste. Rikoksentorjuntaneuvoston ja oikeusministeriön yhdessä julkaisemasta kriminaalipolitiikan ja rikoksentorjunnan aikakauslehdestä Haasteesta ilmestyy 4 teemanumeroa. Päätettyjä teemoja ovat vihapuhe ja uhkailu (1/12), yhdyskuntasuunnittelu ja ympäristökriminologia (2/12), sovittelu ja restoratiivinen oikeus (3/12) sekä alustavasti ääri-ilmiöt (4/12). Mahdollinen lisäjakelun tarve mietitään aina. Haasteessa välitetään entistä enemmän tietoa hyvistä rikoksentorjuntakäytännöistä. Verkkojulkaisujärjestelmän vaihdon lisäksi Haasteen verkkoarkiston kattavuutta laajennetaan. Vuoden 2012 lopulla neuvosto nimittää taas Haasteelle toimitusneuvoston ja päätoimittajan seuraavalle 3-vuotiskaudelle Uutiskirje. Neuvoston sähköinen uutiskirje ilmestyy noin kerran kuukaudessa. Seminaarit Kuntien rikoksentorjuntaseminaari järjestetään alkusyksystä. Seminaari jatkaa suurten kaupunkien rikoksentorjuntaseminaarien ja syyskuun 2011 rikoksentorjuntaseminaarin perinnettä: yleisesityksiä, työryhmätyöskentelyä, hanketori, Suomen ECPA-ehdokkaan julkistaminen/esittely. Työseminaari rikoksentorjunnan taloudesta. Rikosten kustannuksista ja rikoksentorjunnan taloudellisesta kannattavuudesta järjestetään työseminaari. Mahdollisesti muita seminaareja eri hankkeisiin tai esim. väkivaltajaoston toimintaan liittyen Kansainvälinen toiminta Rikoksentorjuntaneuvosto toimii edelleen Euroopan rikoksentorjuntaverkostossa (EUCPN) ja järjestää Suomen ehdokkaan etsinnän Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun. EUCPN on saanut vuonna 2009 käynnistyneen organisaatiomuutoksen jälkeen uuden, aikaisempaa paremmin resursoidun sihteeristön. On odotettavissa, että verkoston uutiskirje, verkkosivusto, konferenssit ja muu toiminta tulevat entistä paremmiksi rikoksentorjuntatiedon ja -kokemuksen välittäjiksi. Pohjoismaisten rikoksentorjuntaneuvostojen yhteistyö jatkuu edelleen tiiviinä tietojen vaihtona ja vuosittaisina tapaamisina. Pohjoismainen kriminologinen yhteistyöneuvosto (NSfK) on edelleen tärkeä yhteistyökumppani. Rikoksentorjuntaneuvosto osallistuu edelleen Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention aikakauslehden julkaisemiseen. Ruotsin vetäytyminen NSfK:sta vuodesta 2012 alkaen merkitsee kuitenkin yhteistyön muotojen uudelleen pohtimista ja muuttumista. 8

9 Sihteeristö ja talous Neuvoston kokoukset Oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston rikoksentorjuntayksikkö toimii neuvoston sihteeristönä. Yksikössä on tällä hetkellä kahdeksan työntekijää. Yksikön voimavaroista pääosa käytetään rikoksentorjuntaneuvoston tehtävien toteuttamiseen, mutta sillä on myös muita tehtäviä. Sihteeristön palkat ja muut kustannukset sisältyvät kriminaalipoliittisen osaston henkilöstö- ja muihin kustannuksiin. Rikoksentorjuntaneuvoston toimintamenoihin on varattu noin euroa. Tästä maksetaan mm toimintasuunnitelman tilaisuuksien kustannuksia, Haasteen nettomenot, julkaisut ja neuvoston käyttämien asiantuntijoiden matkustuskuluja. Yhteisöille rikoksentorjuntahankkeisiin ja niiden arviointeihin myönnettäviin avustuksiin on vuonna 2012 käytettävissä edellisvuosia hieman pienempi määräraha: Neuvosto kokoontunee 2012 neljä viisi kertaa. Kokoonnutaan vuorotellen eri tahojen luona. Neuvoston vuoden 2012 kokousten suunnitellut ajat ja niissä käsiteltävät asiat ovat seuraavat: ajankohta kokouspaikka käsiteltävät asiat ympäristöministeriö rikoksentorjunta ja yhdyskuntasuunnittelu; neuvoston toimintalinjat ; toimintakertomus Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos syrjäytymiseen liittyvä rikoksen riski ja siihen puuttuminen; avustusten jakosuositus kesäkuu Keskuskauppakamari Yritysturvallisuus Raha-automaatiyhdistys rikoksentorjunnan rahoittaminen ja arviointi; toimintasuunnitelman päivitys; ECPA-ehdokkaan valinta STM? vuoden 2013 avustuskierroksen periaatteet; lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy 9

10 Liite 1 Valtioneuvoston asetus rikoksentorjuntaneuvostosta /396 4 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään: 1 Rikoksentorjuntaneuvosto Oikeusministeriön yhteydessä toimii rikoksentorjuntaneuvosto. Neuvosto käsittelee rikollisuuden ehkäisyyn, rikoksista aiheutuvien haittojen vähentämiseen ja turvallisuuden edistämiseen liittyviä yleisiä kysymyksiä. 2 Neuvoston tehtävät Neuvoston tehtävänä on: 1) seurata rikollisuutta ja koota tietoa toimista sen ehkäisemiseksi; 2) edistää rikollisuuden ehkäisyyn vaikuttavien viranomaisten ja yhteisöjen yhteistyötä rikollisuutta ehkäisevien hankkeiden ja toimien yhteensovittamisessa; 3) valmistella ohjelmia ja tehdä aloitteita ja esityksiä rikosten ehkäisemiseksi ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi sekä turvallisuuden lisäämiseksi; 4) edistää tiedotusta rikoksentorjunnan mahdollisuuksista, menetelmistä ja suositeltavista käytännöistä sekä ylläpitää ja kehittää rikosten ehkäisyn tietopalvelua; 5) tehdä aloitteita rikoksentorjunnan kehittämistä palveleviksi tutkimuksiksi ja kehittää rikoksentorjunnan suunnittelua ja menetelmiä; 6) antaa lausuntoja viranomaisten ja yhteisöjen suunnitelmista, jotka voivat vaikuttaa rikollisuuteen tai joilla pyritään ehkäisemään rikoksia, ja avustaa näitä asiantuntemuksella rikoksentorjuntahankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa; 7) antaa oikeusministeriölle määräajoin katsaus rikollisuusongelmista ja suosituksensa niitä vähentäviksi toimiksi; 8) pitää yhteyttä muiden maiden rikoksentorjunnan toimielimiin ja vastaaviin kansainvälisiin toimielimiin; sekä 9) suorittaa muut oikeusministeriön sille antamat tehtävät. 4 Tämä on valtioneuvoston rikoksentorjuntaneuvostosta antaman asetuksen (396/2007) voimassa oleva teksti voimaan tulleen asetuksen (374/2011) jälkeen. Uusi asetus muutti 3 :n 1 momenttia siten, että rikoksentorjuntaneuvoston muiden jäsenten enimmäismäärä nousi 15:stä 16:een. 10

11 3 Neuvoston kokoonpano Neuvostolla on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ja siinä on enintään 16 muuta jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Valtioneuvosto määrää neuvoston kokoonpanon kolmeksi vuodeksi kerrallaan. ( /374) Neuvostossa tulee olla edustettuina ainakin oikeusministeriön, sisäasiainministeriön, opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalat samoin kuin kunnallishallinto, yhdyskuntasuunnittelu, kriminologinen tutkimus sekä kauppa ja vakuutustoiminta. Jos neuvoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, muu jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikauden, oikeusministeriö määrää hänen tilalleen uuden henkilön jäljellä olevaksi toimikaudeksi. 4 Toiminnan järjestäminen Neuvosto voi asettaa keskuudestaan jaostoja. Asettaessaan jaoston neuvosto määrää, mitä rikoksentorjunnan osa-aluetta ja mitä siihen kuuluvia neuvoston tehtäviä jaosto voi käsitellä neuvoston puolesta. Jaostoon voi kuulua myös neuvoston ulkopuolisia jäseniä, jotka oikeusministeriö määrää neuvoston ehdotuksesta enintään neuvoston toimikaudeksi. Neuvosto voi asettaa keskuudestaan työvaliokunnan. Työvaliokunta voi kiireellisessä tapauksessa käsitellä yksittäisen asian neuvoston puolesta. Neuvosto voi perustaa yksittäistä rikoksentorjunnan kysymystä selvittämään työryhmän, johon voi kuulua neuvoston ulkopuolisia jäseniä. Neuvosto, jaosto, työvaliokunta ja työryhmä voivat kuulla asiantuntijoita. 5 Päätöksenteko Neuvosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Jaosto ja työvaliokunta ovat päätösvaltaisia, kun niiden puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Jos asiaa päätettäessä ilmenee eriäviä mielipiteitä, päätetään asia yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan asian ratkaisee se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. 6 Sihteeristö Neuvostolla on sihteeristö. Oikeusministeriön tehtävään määräämät virkamiehet hoitavat sihteeristön tehtävät. 11

12 7 Palkkiot Neuvoston jäsenille, asiantuntijoille ja sihteereille suoritetaan palkkiot ja matkakustannusten korvaukset oikeusministeriön vahvistamien perusteiden mukaan. 8 Työjärjestys Oikeusministeriö vahvistaa neuvostolle työjärjestyksen neuvoston ehdotuksesta. Työjärjestyksessä määrätään tarkemmin neuvoston toiminnasta sekä jaostojen, työvaliokunnan ja työryhmän asettamisesta, kokoonpanosta ja toiminnasta. Lisäksi työjärjestyksessä määrätään neuvoston puheenjohtajan ja sihteeristön tehtävistä. 9 Toimintasuunnitelma ja -kertomus Neuvosto laatii itselleen vuosittaisen toimintasuunnitelman, jonka oikeusministeriö hyväksyy. Neuvosto antaa vuosittain kertomuksen toiminnastaan oikeusministeriölle. 10 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä huhtikuuta Tällä asetuksella kumotaan rikoksentorjuntaneuvostosta 26 päivänä maaliskuuta 1999 annettu asetus (424/1999). Ennen tämän asetuksen voimaantuloa tehtävään määrätyt neuvoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet jatkavat toimikautensa loppuun. Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2007 Oikeusministeri Leena Luhtanen Hallitusneuvos Leena Kuusama 12

13 Liite 2. Rikoksentorjuntaneuvoston työjärjestys Annettu Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 2008 Oikeusministeriö on rikoksentorjuntaneuvostosta 12 päivänä huhtikuuta 2007 annetun asetuksen (396/2007) 8 :n nojalla vahvistanut neuvostolle seuraavan työjärjestyksen: 1 Rikoksentorjuntaneuvoston toiminta-ajatus Rikoksentorjuntaneuvosto on valtioneuvoston ja sen ministeriöiden apuna toimiva asiantuntija-, yhteistyö- ja suunnitteluelin rikollisuuden ja rikoksista aiheutuvien haittojen ehkäisyä ja turvallisuuden edistämistä yleisesti koskevissa kysymyksissä. Se huolehtii sille asetuksessa määrätyistä ja oikeusministeriön lisäksi antamista tehtävistä. 2 Tulosohjaus Neuvostossa sovelletaan oikeusministeriössä käytössä olevaa tulosohjausta siten, että neuvosto keskustelee ministeriön kanssa vuotuisista tulostavoitteista. Tuloskeskusteluihin osallistuvat neuvostosta puheenjohtaja ja pääsihteeri. Pääsihteeri käy tuloskeskustelut muun sihteeristön kanssa. 3 Neuvoston kokoukset Neuvosto kokoontuu vuosittain vähintään kaksi kertaa puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Neuvoston kokous päättää neuvoston toiminnan järjestämisestä, toimintasuunnitelmasta ja toimintakertomuksesta sekä rikollisuuden ehkäisyn painopisteistä ja muista neuvoston työn ja rikoksentorjunnan kannalta periaatteellisista kysymyksistä. Neuvoston kokous päättää lisäksi muistakin kysymyksistä, joita ei tämän työjärjestyksen, sen perusteella tehtyjen päätösten tai komiteakäytännön perusteella ole annettu työvaliokunnan, jaoston, puheenjohtajan tai sihteeristön hoidettavaksi. Kutsu kokouksiin toimitetaan myös varajäsenille ja heillä on kokouksissa puheoikeus, äänioikeus kuitenkin vain varsinaisen jäsenen ollessa estynyt. 4 Jaosto Neuvosto voi asettaa jaoston sellaista rikoksentorjunnan alueen käsittelyä varten, jossa katsotaan olevan tarve pitempiaikaiseen seurantaan, valmisteluun ja asiantuntemuksen käyttöön 13

14 Jaostossa on puheenjohtaja ja tarpeellinen määrä jäseniä, jotka neuvosto valitsee varsinaisista tai varajäsenistään kiinnittämällä erityisesti huomiota jaoston toimialueella tarvittavaan asiantuntemukseen. Lisäksi jaostossa voi olla muita jäseniä, jotka neuvosto ehdottaa oikeusministeriölle nimitettäväksi jaostoon, kuitenkin vähemmän kuin siinä on neuvoston varsinaisia tai varajäseniä. Neuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voivat lisäksi harkintansa mukaan osallistua jaoston kokoukseen. Jaosto kokoontuu sen puheenjohtajan kutsusta. 5 Työvaliokunta Neuvosto asettaa työvaliokunnan. Siihen kuuluvat neuvoston puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään viisi jäsentä, jotka neuvosto valitsee varsinaisista jäsenistään. Jäsenen ollessa estynyt hänen henkilökohtainen varajäsenensä osallistuu työvaliokunnan kokoukseen. Tarvittaessa voidaan työvaliokunnan jäsenelle valita muukin sijainen. Työvaliokunta valmistelee neuvoston kokouksessa päätettäviä asioita ja se on oikeutettu neuvoston nimissä päättämään kiireellisistä asioista, joiden periaatteellinen merkitys ei edellytä neuvoston kokouksessa tehtävää päätöstä. Työvaliokunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. 6 Työryhmä Neuvosto tai sen työvaliokunta voi asettaa työryhmän selvittämään jotakin erityistä rikoksentorjunnan kysymystä. Työryhmällä ei ole oikeutta toimia neuvoston nimissä. Asettaessaan työryhmän neuvosto tai työvaliokunta päättää sen toimeksiannosta. Työryhmä kokoontuu sen puheenjohtajan kutsusta. Työryhmä sopii neuvoston puheenjohtajan ja pääsihteerin kanssa oikeudesta käyttää sihteerityövoimaa. 7 Neuvoston puheenjohtaja Neuvoston puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja johtaa neuvoston toimintaa ja toimii puheenjohtajana neuvoston ja työvaliokunnan kokouksissa. Puheenjohtaja huolehtii, että neuvoston työskentely järjestetään tarkoituksenmukaisesti, ja valvoo, että neuvoston pääsihteeri ja muu sihteeristö hoitavat tehtävänsä. 14

15 8 Sihteeristö Neuvoston sihteeristönä toimii oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston rikoksentorjuntayksikkö. Sihteeristö valmistelee neuvoston, työvaliokunnan, jaoston tai työryhmän kokouksia ja niissä käsiteltäviä asioita, toimii niissä sihteerinä ja panee toimeen päätöksiä. Lisäksi sihteeristö hoitaa neuvoston toimistoa, Haaste-lehteä koskevia asioita ja huolehtii sellaisista rikoksentorjunnan virkatehtävistä, jotka eivät edellytä neuvoston, sen työvaliokunnan, jaoston tai puheenjohtajan päätöksiä. 9 Pääsihteeri Rikoksentorjuntayksikön päällikkö toimii neuvoston pääsihteerinä, ellei neuvoston ja ministeriön välillä toisin sovita. Pääsihteeri johtaa neuvoston sihteeristöä ja neuvoston toiminnan edellyttämää valmistelua, huolehtii päätösten täytäntöönpanosta sekä toimii neuvoston kokousten ja työvaliokunnan sihteerinä. Pääsihteerin ollessa estynyt kriminaalipoliittisen osaston päällikkö määrää hänelle sijaisen. 10 Maksujen ja laskujen hyväksyminen Pääsihteeri hyväksyy maksettavaksi neuvoston ja sen työvaliokunnan kokousten palkkiot ja kokouksista aiheutuneiden jäsenten, varajäsenten ja asiantuntijoiden matkakustannusten korvaukset. Lisäksi hän hyväksyy jaoston ja työryhmän kokouksista aiheutuvat palkkiot ja korvaukset. Samoin pääsihteeri hyväksyy maksettavaksi Haaste-lehden toimitusneuvoston kokouspalkkiot ja matkakustannusten korvaukset, kirjoituspalkkiot ja lehden painatus- ynnä muut kustannukset. Pääsihteeri hyväksyy maksettavaksi neuvoston ja sihteeristön toiminnasta aiheutuvat, neuvoston vuositalousarviossa huomioon otetuista toimintamenoista aiheutuvat laskut. Neuvoston puheenjohtajan ja Haaste-lehden päätoimittajan palkkiot sekä sihteeristön virkamatkojen korvaukset hyväksytään maksettavaksi kriminaalipoliittisen osaston käytäntöjä noudattaen. 11 Matkamääräykset Tarvittaessa pääsihteeri antaa matkamääräyksen neuvoston tehtävissä toimivalle. Sihteeristön matkamääräyksiin sovelletaan kriminaalipoliittisen osaston käytäntöjä. 15

16 12 Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelma laaditaan kalenterivuodeksi. Sen tulee sisältää vuoden keskeiset hankkeet, niiden arvioidun aikataulun ja toiminnan rahoituksen pääpiirteet. Tulosohjaus perustuu oikeusministeriön hyväksymään toimintasuunnitelmaan. Toimintakertomus esitetään kalenterivuodelta. 13 Toimintakertomus Toimintakertomukseen voidaan sisällyttää katsaus rikollisuusongelmista ja neuvoston suositukset niitä vähentäviksi toimiksi. 14 Yhteistyö Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kanssa Rikoksentorjuntaa koskevissa tutkimusasioissa neuvosto toimii yhteistyössä Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kanssa. Suppeita selvityksiä lukuun ottamatta neuvoston työssään tarvitsemat tutkimukset toteutetaan sen kanssa yhteishankkeina tai tilataan siltä, ellei yhteistyötä muiden tutkimusyksiköiden kanssa pidetä tarkoituksenmukaisempana. Merkittävän tutkimuspanoksen sisältävät neuvoston julkaisut julkaistaan ensisijaisesti tutkimuslaitoksen sarjoissa siten kuin laitoksen kanssa niistä erikseen sovitaan. 15 Voimaantulo Tämä työjärjestys tulee voimaan 24 päivänä syyskuuta Tuija Brax Oikeusministeri Leena Kuusama Hallitusneuvos 16