Salo 2009 Salon kaupungin energia ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009

Transkriptio

1 Salo 2009 Salon kaupungin energia ja kasvihuonekaasutase vuodelle 2009

2 Tilaaja: Salon kaupunki Tekijä: Ekokumppanit Oy Raportti

3 1 Johdanto Ilmastonmuutos Ilmastositoumukset Energiakäyttö, teollisuus, maatalous ja jätteet Energian käyttö Kasvihuonekaasupäästöt Lämmitys Sähkönkulutus Liikenne Teollisuus ja työkoneet Maatalous Jätteet ja jätevedet Maankäyttö Muut päästöt Johtopäätöksiä Salon kaupunki Salolaiset LIITE 1 Taulukoita LIITE 2 Sanasto LIITE 3 Kasvener laskennasta LIITE 4 Maankäytön päästövaikutuksen laskennasta... 35

4 1 Johdanto Ilmastonmuutostietoisuus ja keskustelu lisääntyvät koko ajan. Ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen seurauksia pidetään yhtenä vakavimmista nykyisiä ja tulevia sukupolvia koskevista globaaleista uhkakuvista. Siitä huolimatta, että kehityskulku voi näyttää synkältä, maapallon ja ihmisen tulevaisuus ei vielä ole ennalta määrätty. Meillä kaikilla on yhä mahdollisuus tehdä voitavamme kehityksen suunnan kääntämiseksi puheet on muutettava vain teoiksi. Vuoden 2009 energia ja kasvihuonekaasutase kertoo, kuinka paljon Salon kaupungin alueen energiankäytöstä ja muusta toiminnasta aiheutui kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 2009 aikana. Laskennassa arvioitiin myös maankäytön kasvihuonekaasupäästöt Salossa. Tase luonnostelee salolaisen ilmastotyön mahdollisuudet ja reunaehdot. Vaikka paikalliset vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset, Salon kaupungin on jatkettava ilmastonmuutoksen vastaisia ponnistelujaan ja toimittava esimerkkinä kaupunkilaisille ja alueella toimiville yrityksille ja yhteisöille. Salon energia ja kasvihuonekaasutase laskettiin uusimmalla laskentahetkellä (2011) käytössä olleella Kasvener mallilla. Kuntaliiton laskentasovelluksen avulla voidaan selvittää kunnan alueen energiankäytön, teollisuuden, liikenteen, maatalouden ja jätehuollon vuoden aikana aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt. Raportissa esitellyt energia ja päästötiedot ovat enemmän suuntaa antavia laskelmia kuin desimaalintarkkoja tuloksia, sillä osa taseiden tuloksista perustuu aineiston puutteiden ja laskentamenetelmien epätarkkuuksien vuoksi suhteellisen karkeisiin arvioihin. Raportin tuloksia ei myöskään voi verrata vuoden 2000 energiataseen ja kasvihuonekaasupäästölaskelmiin ja vuotta 2010 koskevaan ennusteeseen 1, koska niihin ei sisälly vuonna 2009 Saloon liittyneiden Halikon, Kiikalan, Kiskon, Kuusjoen, Muurlan, Perniön, Perttelin, Suomusjärven ja Särkisalon kuntien tulokset. Johdantoa seuraavassa luvussa kerrotaan lyhyesti ilmastonmuutoksesta. Raportin kolmannessa luvussa käsitellään kansainvälisiä, kansallisia ja paikallisia ilmastositoumuksia. Neljäs luku esittelee taselaskennan tulokset. Energiankäyttöä, teollisuus ja maataloustuotantoa sekä jätteiden ja jätevesien käsittelyä tarkastellaan omina kokonaisuuksinaan luvussa 4. Maankäytön ja metsätalouden päästö ja nieluvaikutuksista käsitellään luvussa 5. Energiankäytön ja kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi Kasvenerilla laskettiin myös hiilimonoksidin, hiukkasten, rikkidioksidin ja typen oksidien energiaperäiset päästöt. Niitä tarkastellaan luvussa 6. Seitsemäs luku on johtopäätösmäinen päätösluku. Raportin lopussa on liitteinä laskentataulukoita, sanasto sekä tietoa taseen laskennasta. Salon vuoden 2009 energia ja kasvihuonekaasutase liittyy Salon vuoteen 2020 ulottuvaan kasvihuonekaasupäästöennusteeseen. Energia ja kasvihuonekaasutaseen laatimisesta vastasi Marko Nurminen Ekokumppanit Oy:stä. Tekijä kiittää kaikkia laskentaan liittyneessä tiedonhaussa auttaneita henkilöitä ja organisaatioita. Kiitos. 1 Katso Anne Ahtiaisen (2002) raportti SALON ENERGIA JA PÄÄSTÖTASE VUONNA 2000 ja ennuste vuodelle 2010 (Salon kaupunki ja Varsinais Suomen Energiatoimisto). 2

5 2 Ilmastonmuutos Maapallon ilmasto on sääilmiöistä muodostuva monimutkainen systeemi. Sen muutokset ovat säädelleet elämän kehitystä planeetallamme. Auringonvalo pääsee säteilemään kasvihuonekaasuiksi kutsuttujen ilmakehän yhdisteiden läpi. Samalla kaasut sitovat osan maanpinnalta heijastuvasta lämpösäteilystä ja estävät lämpöä karkaamasta avaruuteen. Maapallo lämpenee kasvihuoneen tavoin, kun auringonvalon synnyttämä lämpö jää lämmittämään maata. Mitä suurempi ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus on, sitä voimakkaampi on kasvihuoneilmiöksi kutsutun mekanismin lämmitysvaikutus. Kasvihuoneilmiö mahdollistaa elämän maapallolla. Ihmiskunta kuitenkin voimistaa ilmiötä lisäämällä ilmakehää lämmittävien kasvihuonekaasujen määrää. Tällä hetkellä ilmasto lämpenee luonnollista muutosta nopeammin. Eniten ilmastoon vaikuttaa energiantuotannossa vapautuva hiilidioksidi. Maankäytön muutokset ja metsien hävittäminen vähentävät luonnon kykyä sitoa ilman hiilidioksidia. Ilmastosysteemissä on erilaisia palautemekanismeja, jotka vahvistavat ja heikentävät kasvihuoneilmiötä. Luonnon ja ihmisten sopeutumiskyvyn kannalta liian nopeasti ja voimakkaasti etenevä ilmaston lämpeneminen vaikuttaa elinolosuhteisiin. Muutokset saattavat olla jopa kohtalokkaita. Arvioidaan, että maapallon keskilämpötilan kohoamisen seurauksena mm. merenpinta nousee, äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät, luonnon monimuotoisuus köyhtyy ja tuhohyönteiset leviävät. Sademäärät lisääntyvät samalla kun sateiden jakauma muuttuu. Monien tiheästi kansoitettujen alueiden vesipula pahenee ja viljelymahdollisuudet heikkenevät. Suomessa keskilämpötilan kohoaminen lyhentäisi talvea ja vähentäisi lumipeitettä. Rakennuksia ei tarvitsisi lämmittää yhtä paljon kuin nykyisin. Samalla kasvaisi kuitenkin ilmastoinnin tarve. Sateiden lisääntyminen parantaisi vesivoiman saatavuutta. Pohjoisen sijaintimme vuoksi kasvukausi pidentyisi ja metsäraja siirtyisi nykyistä pohjoisemmaksi. Lämpötilan nousu kasvattaisi kasvituholaisten määrää. Tuulet, myrskyt ja tulvat lisääntyisivät. Ilmastonmuutos ei ole vain vuosikymmenien päässä siintävä kuvitteellinen uhkakuva, vaan jo nykyhetkeä kosketteleva todellinen ilmiö. Ilmaston lämpenemisen täydellinen pysäyttäminen on mahdotonta. Monet kasvihuonekaasut säilyvät ilmakehässä satoja vuosia ja lämmittävät ilmastoa, vaikka uusien päästöjen tuottaminen lopetettaisiin välittömästi. Ilmastonmuutosta voidaan kuitenkin vielä hillitä siten, etteivät planeetallemme aiheutuvat vahingot ole ylitsepääsemättömiä. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin pitää myös alkaa sopeutua. 3

6 3 Ilmastositoumukset Ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvitaan maiden rajat ylittävää yhteistyötä. Kansainvälisen ilmastopolitiikan perusta on Rio de Janeirossa vuonna 1992 allekirjoitettu YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimus. Sen tavoite on vakauttaa ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus sellaiselle tasolle, ettei ihmiskunta vaikuta toiminnallaan maapallon ilmastoon. Vuonna 2007 Kiotossa järjestetyssä YK:n kolmannessa ilmastokonferenssissa saatiin aikaan ensimmäinen sitova päästösopimus. Kioton pöytäkirjana tunnetun sopimuksen tavoitteena on supistaa teollistuneiden maiden kasvihuonekaasupäästöjä 5,2 prosenttia vuoden 1990 päästötasosta vuosien aikana. Sopimuskausi on päättymässä ja seuraavan päästökauden tavoitteista neuvotellaan. EU:n Kioto päästövelvoite on 8 prosenttia. Se on jaettu jäsenvaltioiden kesken sisäisellä taakanjakosopimuksella. Suomen Kioto tavoitteena on vakiinnuttaa kasvihuonekaasupäästöjen määrä vuosien 2008 ja 2012 välisenä aikana vuoden 1990 päästötasolle. Vuoden 2007 EU huippukokouksessa sovittiin, että unioni tavoittelee vuoteen 2020 mennessä 20 prosentin päästöleikkausta vuoden 2005 määrästä. Tavoitteet konkretisoituivat vuoden 2008 energia ja ilmastopaketissa. Uusiutuvien energialähteiden osuus nostettaisiin unionin alueella 20 prosenttiin vuonna Liikenteessä biopolttoaineosuutta kasvatettaisiin 10 prosenttiin samalla, kun energiankäyttöä tehostettaisiin 20 prosentilla. EU pyrkii päästötavoitteeseen päästökauppajärjestelmän ja jäsenmaille asetettujen velvoitteiden avulla. Päästökauppa kattaa suurimman osan teollisuuden ja energiantuotannon päästöistä. Päästökaupan ulkopuolelle jäävien liikenteen, lämmityksen, maatalouden ja jätehuollon päästöihin pureudutaan maakohtaisten vähennysvelvoitteiden avulla. Suomessa päästökaupan ulkopuolinen vähennystavoite on 16 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Lisäksi EU:n asettamien tavoitteiden mukaan uusiutuvien energialähteiden loppukulutusosuuden olisi noustava maassamme puolestaan vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttiin. EU tavoitteet ohjaavat kansallista ilmastopolitiikkaamme. Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2008 pitkän aikavälin ilmasto ja energiastrategian. Vuoteen 2020 painottuvassa strategiassa määritellään maamme keskeiset ilmasto ja energiapoliittiset tavoitteet. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää mm. energiankulutuksen kasvun pysäyttämistä, energiankäytön tehostamista ja uusiutuvan energian osuuden lisäämistä. Valtioneuvoston syksyllä 2009 hyväksymä tulevaisuusselonteko tukee ilmasto ja energiapolitiikan linjauksia. Tavoitteeksi asetetaan, että Suomen kasvihuonekaasupäästöjä saadaan supistettua vuosisadan puoliväliin mennessä 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Varsinais Suomen ilmasto ja energiastrategiat valmistuivat vuoden 2011 alussa. Ne muodostavat ehdotuksen siitä, miten Salo ja muut Varsinais Suomen kunnat voivat hillitä ilmastonmuutosta ja varautua sen vaikutuksiin. Vuoteen 2020 ulottuvat ilmastoja energiastrategiat luotsaavat maakuntaa kohti vuoden 2030 hiilineutraalisuusvisiota. Energiankulutuksen osalta tavoitteena on, että kokonaisenergian kulutuksen kasvu on vuonna 2020 pysähtynyt Varsinais Suomessa nykyiselle tasolle. Salon kaupunki on ollut mukana kuntien ilmastonsuojelukampanjassa 1990 luvun lopulta lähtien. Kampanja kannustaa suomalaiskuntia selvittämään kasvihuonekaasupäästöjen määrän, edistämään päästöjen vähentämistä ja varautumaan ilmastonmuutokseen paikallistasolla. Tässä Kuntaliiton kampanjassa on mukana tällä hetkellä viitisenkymmentä kuntaa, joiden alueella asuu yli puolet suomalaisista. Kampanja liittyy kuntien maailmanjärjestön ICLEI:n Cities for Climate Protection kampanjaan. 4

7 Salossa on tehty järjestelmällistä energiansäästötyötä. Kaupunki solmi vuonna 2000 kauppa ja teollisuusministeriön kanssa vapaaehtoisen kuntien energiansäästösopimuksen. Vuonna 2007 Salo ja työ ja elinkeinoministeriö allekirjoittivat uuden kunta alan energiatehokkuussopimuksen (KETS). Vuodesta 2009 lähtien sopimus on kattanut myös kaikki Salon liitoskunnat. Kansallista energia ja ilmastostrategiaa tukevalla KETS sopimuksella pyritään tehostamaan kaupungin energiankäyttöä ja levitetään aktiivisesti tietoa energiatehokkuustoiminnasta. Sopimus asettaa Salon kaupungille ohjeellisen 9 prosentin säästötavoitteen ajanjaksolle Kaupungin on myös edistettävä alueellaan uusiutuvien energialähteiden käyttöä. 5

8 4 Energiakäyttö, teollisuus, maatalous ja jätteet 4.1 Energian käyttö Vuonna 2009 Salossa käytettiin gigawattituntia (GWh) energialähteitä kaukolämmön ja sähkön tuotantoon, kiinteistöjen erillislämmitykseen, teollisuuden ja maatalouden tuotantotoimintaan, liikenteeseen ja työkoneisiin. Kun tähän paikalliseen energiankäytön tuotantoperusteiseen energiamäärään lisätään kaupungin alueelle hankitun sähkön tuottamiseen tarvittu primäärienergiamäärä 2, saadaan kulutusperusteinen energiankulutus. 3 Salolaisen energiankulutuksen kattamiseen tarvittiin vuonna 2009 yhteensä GWh energialähteitä (Kuvio 1). Asukaskohtaisesti tarkasteltuna määrä vastaisi kilowattitunnin (kwh) primäärienergiamäärää jokaista salolaista kohti. Salossa tarvittiin vuonna 2009 yhteensä GWh energialähteitä Ostosähkö 41,5 % Kivihiili 2,3 % Raskas polttoöljy 1,8 % Kevyt polttoöljy 14,5 % Bensiini 9,8 % 6 Muut uusiutuvat energialähteet 1,8 % Puuperäiset polttoaineet 8,8 % Dieselöljy 14,5 % Muut fossiiliset 0,4 % Turve 4,7 % Lähde: Salon energia ja kasvihuonekaasutaselaskenta vuodelta Kuvio 1 Energialähteiden osuudet Salossa vuonna Tuotantoperusteisesti tarkasteltuna Salon alueen energiantuotannon, liikenteen ja työkoneiden energialähteistä oli 74 prosenttia fossiilisia polttoaineita. Kaiken kaikkiaan uusiutumattomien energialähteiden osuus oli 82 prosenttia, koska 8 prosenttia paikallisesti käytetystä primäärienergian kulutuksesta oli turvetta (Kuvio 2). Uusiutuvien energialähteiden 18 prosentin osuus muodostui pääosin paikallisesti laajemman ja pienemmän mittakaavan lämmöntuotannon puupolttoaineiden käytöstä. Kulutusperusteisessa tarkastelussa fossiilisten polttoaineiden osuus laskee 52 prosenttiin ja uusiutuvien energialähteiden osuus nousee 19 prosenttiin (Kuvio 1). Loppu 29 prosenttia muodostui turpeen vajaan 7 prosentin, ydinvoiman 19 prosentin ja nettomääräisen sähköntuonnin 4 prosentin primäärienergiaosuudesta. Myös Varsinais Suomen energiantuotanto on fossiilisperäistä. Maakunnalle lasketun vuoden 2007 energiataseen mukaan fossiilisten polttoaineiden osuus nousi 2 Primäärienergia ja muut raportin tekstissä kursiivilla merkityt käsitteet on määritelty raportin liitteen 2 sanastossa. 3 Salon energia ja kasvihuonekaasutaseessa oletetaan, että ns. ostosähkö täyttää paikallisen sähköntuotannon ja kulutuksen välisen alijäämän. Sen tuotannossa käytetyt energialähteet määriteltiin valtakunnallisen tuotantojakauman perusteella. Ostosähköstä kerrotaan raportin luvussa 4.4.

9 maakunnassa lähes 90 prosenttiin. Osuutta kasvatti erityisesti kansallista tasoa suurempi kivihiilen käyttö. Reilu prosentti käytetyistä energialähteistä muodostui turpeesta. Uusiutuvilla energialähteillä oli yli 10 prosentin energialähdeosuus. Puupolttoaineiden osuus oli maakunnassa kansallisesti suhteellisen pieni, koska maakunnassa ei ole merkittävää paperiteollisuutta. Puuperäiset polttoaineet 251 GWh (15,0 %) Turve 135 GWh (8,1 %) Paikalliseen energiantuotantoon, rakennusten lämmitykseen ja liikenteeseen kului vuonna 2009 yhteensä GWh energialähteitä Muut Muut fossiiliset 10 GWh (0,6 %) Dieselöljy 415 GWh (24,8 %) uusiutuvat energialähteet 51 GWh (3,1 %) Kivihiili 65 GWH (3,9 %) Raskas polttoöljy 50 GWh (3,0 %) Bensiini 281 GWh (16,8 %) Kevyt polttoöljy 413 GWh (24,7 %) Lähde: Salon energia ja kasvihuonekaasutaselaskenta vuodelta Kuvio 2 Paikallisen tuotannon energialähteiden osuudet Salossa vuonna Vuonna 2009 Salossa kuluneesta primäärienergiamäärästä käytettiin 39 prosenttia kaukolämmön tuotantoon, asuin ja palvelurakennusten erillislämmitykseen ja lämmityssähkön tuotantoon. Muuhun kuin lämmitykseen kulutetun sähkön tuottamiseen kului 28 prosenttia energialähteistä (Kuvio 3). Liikenteen 25 prosentin kulutusosuus johtui melkein kokonaan tieliikenteen polttoainekäytöstä. Liikenteen osuutta kasvatti Saloa halkovan valtatien 1 liikennevirta, koska energia ja kasvihuonekaasutaseen aluepohjainen tarkastelu sisältää läpimenoliikenteen. Teollisuuden ja maatalouden rakennusten ja tuotantotoiminnan lämmöntarpeen kattamiseen ja erilaisiin työkoneisiin kului yhteensä 8 prosenttia polttoaineista. Vuonna 2009 Salossa kulutetusta sähköstä katettiin 4 prosenttia kaupungin alueen omalla tuotannolla Liikenne Työkoneet 24,8 % 2,8 % Muu sähkön käyttö 28,3 % Lämpö 827 GWh (29,0 %) Lämmityssähkö 15,2 % Lähde: Salon energia ja kasvihuonekaasutaselaskenta vuodelta Kaukolämpö 8,0 % Erillislämmitys 16,0 % Teollisuuden lämpö 2,2 % Maatalouden lämpö 2,8 % Kuvio 3 Energiamuotojen primäärienergiaosuudet Salossa vuonna

10 Kolmasosa Salossa vuonna 2009 kuluneista energialähteistä liittyi kotitalouksien lämmön ja sähkönkulutukseen (Kuvio 4). Alueen teollisuus hyödynsi GWh:n kokonaisprimäärienergiamäärästä 17 prosenttia. Yksityisten palvelujen kulutuksen kattamiseen tarvittiin 9 prosenttia energiamäärästä. Salon kaupunki käytti arviolta 4 prosenttia primäärienergiasta muun julkisen sektorin osuuden ollessa karkeasti 3 prosentin luokkaa. Maa ja metsätalouden kulutusosuus oli 8 prosenttia. Kuluttajasektoreittain kohdentamattomaksi jäänyt tie ja raideliikenne muodosti 25 prosenttia primäärienergiamäärästä. Muu julkinen sektori 85 GWh (3,0 %) Eri sektoreilla kului vuonna 2009 yhteensä GWh primäärienergiaa Liikenne 707 GWh (24,8 %) Maa ja metsätalous 213 GWh (7,5 %) Kaupunki 108 GWh (3,8 %) Palvelut* 452 GWh (9,1 %) Kotitaloudet 989 GWh (34,7 %) Teollisuus 492 GWh (17,2 %) * Palveluihin on sisällytetty ne työkoneet, jotka eivät kuulu maatalous tai teollisuussektorille. Lähde: Salon energia ja kasvihuonekaasutaselaskenta vuodelta Kuvio 4 Kulutussektorien energiankäyttö Salossa vuonna Kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasupäästöjä syntyy yhdyskunnan, teollisuuden ja maatalouden lämmön ja sähkön tuotannosta ja kiinteistöjen erillislämmityksestä. Näiden energiantuotannon päästöjen lisäksi paikalliseen tuotantopohjaiseen tarkasteluun sisältyvät Salon alueen liikenteen ja työkoneiden päästöt. Mukana on myös jätteiden ja jätevesien käsittelyn, teollisuuden ja maatalouden muusta kuin energiankäytöstä aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt. Kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt saadaan, kun edellä mainittujen päästöjen lisäksi huomioidaan Salossa kulutetun, mutta kaupungin alueen ulkopuolelta hankitun sähkön tuotannon päästöt. Eri kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutukset suhteutetaan hiilidioksidiin kertomalla kaasun päästömäärä kaasun lämmitysvaikutusta kuvaavalla GWP kertoimella. Tuloksena saadaan kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä hiilidioksidiekvivalentteina. Salon energiankäytöstä, tuotantotoiminnasta, liikenteestä ja jätehuollosta aiheutui vuonna 2009 yhteensä ekvivalenttitonnia hiilidioksidista, metaanista ja typpioksiduulista koostuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Jokaista salolaista kohti laskettuna kokonaispäästömäärä merkitsee pyöreästi 10,7 tonnin kasvihuonekaasupäästömäärää per asukas. 4 4 Salo on mukana CO2 raportti nimisen verkkopalvelun viikoittaisessa päästöseurannassa. Sen osoittamat kasvihuonekaasupäästöjen määrät ovat noin viidenneksen tämän raportin mukaisia päästöjä pienempiä, koska CO2 seurantapalvelu ei vielä ota huomioon mm. teollisuuden päästöjä. 8

11 Salon kasvihuonekaasupäästöistä oli 85 prosenttia hiilidioksidia. Suurin osa päästöistä johtui fossiilisista polttoaineista. Lämmitysvaikutukseltaan hiilidioksidia voimakkaammalla metaanilla oli 5 prosentin osuus kasvihuonekaasupäästöistä. Sitä pääsi ilmaan energiantuotannon lisäksi maataloustuotannosta sekä jätteiden ja jätevesien käsittelyssä sekä varsinkin maataloudessa. Voimakkaimman luonnollisen kasvihuonekaasun typpioksiduulin päästöosuus oli 10 prosenttia. Eniten typpioksiduulipäästöjä aiheutti maatalouden tuotantotoiminta. Vuonna 2009 Salon alueen energiankäytöstä ja muista toiminnoista syntyi tonnia kasvihuonekaasupäästöjä Ostosähkö tonnia (20,9 %) Energiantuotanto tonnia (31,2 %) Jätehuolto tonnia (1,8 %) Maatalouden suorat päästöt tonnia (11,6 %) Teollisuuden suorat päästöt 0 tonnia (0,0 %) Työkoneet tonnia (3,5 %) Liikenne tonnia (31,0 %) Lähde: Salon energia ja kasvihuonekaasutaselaskelmat vuodelta Kuvio 5 Kasvihuonekaasupäästölähteet Salossa vuonna Salon alueen energiantuotannosta, liikenteestä ja työkoneista syntyi yhteensä tonnia kasvihuonekaasupäästöjä. Huomioimalla ostosähkön tuotannon päästöt saadaan energiankulutuksen päästömääräksi tonnia. Yhteensä tonnin kulutusperusteinen kokonaispäästömäärä saadaan, kun energiankäytön päästöihin lisätään jätehuollon ja maatalouden aiheuttamat reilun tonnin muusta kuin energiankäytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt (Kuvio 5). Varsinais Suomen ilmastostrategian mukaan maakunnan vuoden 2007 kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt olivat tonnia. Asukasta kohti laskettuna maakunnan päästöt olivat 14,2 tonnia jokaista varsinaissuomalaista kohti. Tieliikenteessä käytetty bensiini ja dieselöljy aiheuttivat Salossa 39 prosenttia tuotantoperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä (Kuvio 6). Liikenteen päästöihin vaikuttaa merkittävästi alueen läpimenoliikenne. Pääosin rakennusten lämmityksessä ja teollisuuden lämmöntuotannossa kuluneen kevyen ja raskaan polttoöljyn osuus oli 26 prosenttia paikallisista päästöistä. Kivihiiltä ja turvetta käytettiin lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Näiden polttoaineiden osuudet alueen tuotantopohjaisista päästöistä olivat 5 ja 11 prosenttia. 5 5 Puuta ja muita biopolttoaineita pidetään taselaskennassa hiilidioksidineutraaleina energialähteinä, sillä niiden sisältämä hiili vapautuisi joka tapauksessa biohajoavan aineksen hajotessa. Kuvio 6 Muut energialähteet ryhmässä ja liitetaulukossa 5 biopolttoaineilla on kuitenkin pieni hiilidioksidiekvivalenttimääräinen päästömäärä, koska biomassan polton yhteydessä vapautuu ilmaan jonkin verran metaania. 9

12 Vuonna 2009 Salon alueen sisällä tapahtuneesta energiantuotannosta ja muista toiminnoista syntyi tonnia kasvihuonekaasupäästöjä Maatalouden suorat päästöt tonnia (14,6 %) Muut energialähteet tonnia (0,8 %) Jätehuolto tonnia (2,3 %) Polttoöljyt tonnia (26,5 %) Turve tonnia (11,1 %) Kivihiili ja muut fossiiliset tonnia (5,3 %) Bensiini ja diesel tonnia (39,4 %) Lähde: Salon energia ja kasvihuonekaasutaselaskelmat vuodelta Kuvio 6 Tuotantoperäiset kasvihuonekaasujen päästölähteet Salossa vuonna Suuri osa Salon kasvihuonekaasupäästöistä liittyi lämmitykseen (Kuvio 7). Asuin, vapaa ajan ja palvelurakennusten kiinteistökohtaisesta erillislämmityksestä aiheutui 13 prosenttia vuoden 2009 kasvihuonekaasupäästöistä. Kaukolämmön tuotanto aiheutti 10 prosenttia kokonaispäästöistä. Sähkölämmityksen ja lämpöpumppujen tarvitseman sähkön päästöosuus oli 8 prosenttia. Kuvio 7 Eri kulutustoimintojen kasvihuonekaasupäästöt Salossa vuonna Pääosin tieliikenteessä syntyneet liikenteen päästöt muodostivat 31 prosenttia vuoden 2009 kokonaispäästöistä (Kuvio 8). Muuhun kuin lämmitykseen ja lämpöpumppuihin käytetyn sähkön päästöosuus oli 16 prosenttia. Lämmityssähkö huomioimalla sähkön kokonaisosuus kasvoi 24 prosenttiin. Maanviljelyn ja karjatalouden ei energiaperäisillä päästöillä oli 12 prosentin osuus. Maataloustuotantoon liittyvä lämmitys aiheutti teollisuuden lämmöntuotannon tavoin 3 prosenttia päästöistä. Salon alueen kokonais 10

13 päästöistä oli 4 prosenttia peräisin erityyppisistä työkoneista ja vajaa 2 prosenttia kaupungin alueella syntyneiden jätteiden ja jätevesien käsittelystä. Varsinais Suomen vuoden 2007 kasvihuonekaasupäästölaskelmissa teollisuuden ja maatalouden lämmöntuotanto sekä työkoneet muodostivat Muut polttoaineet ryhmän. Näiden kulutustoimintojen päästöosuus oli 22 prosenttia (Kuvio 8). Kaukolämmön tuotannosta syntyi 9 prosenttia maakunnan päästöistä. Erillislämmitys aiheutti päästöistä 8 prosenttia sähkön päästöjen osuuden ollessa 12 prosenttia. 6 Liikenteestä aiheutui 18 prosenttia kulutustoimintojen päästöistä jätteiden käsittelyn päästöosuuden jäädessä yhteen prosenttiin. Maataloustuotannon suorien päästöjen osuus oli 5 prosenttia. Neljännes varsinaissuomalaisista päästöistä aiheutui Uudenkaupungin lannoitetehtaan teollisuusprosessien suorista typpioksiduulipäästöistä. Tehtaan omistava Yara on ottanut käyttöön tekniikan, jonka avulla N 2 O päästöt vähenevät 90 prosenttia. Kuvion 8 oikeanpuoleisen palkin avulla on esitelty Varsinais Suomen päästöjä aiheuttavien toimintojen teoreettinen jakauma, jos lannoitetehtaan päästöt olisivat olleet kymmenesosa vuoden 2007 päästömäärästä. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 2 % 0 % 3 % 1 % 12 % 7 % 25 % 31 % 9 % 16 % 1 % 5 % 18 % 22 % 23 % 29 % Teollisuusprosessit Jätehuolto Maatalous Liikenne Muut polttoaineet Muu sähkö 12 % 30 % Lämmityssähkö 8 % 9 % 4 % Erillislämmitys 20 % 3 % 12 % 10 % 8 % Kaukolämpö 10 % 10 % 9 % 12 % 0 % Salo 2009 Varsinais Varsinais Suomi 2007 Suomi 2007* * Laskennallinen päästöjakauma, jos Yaran Uudenkaupungin lannoitetehtaiden ei energiaperäiset prosessipäästöt olisivat olleet 90 prosenttia pienemmät. Lähde: Salon energia ja kasvihuonekaasutaselaskenta vuodelta 2011 ja Varsinais Suomen vuoden 2007 kasvihuonekaasupäästölaskenta. Kuvio 8 Eri kulutustoimintojen kasvihuonekaasupäästöt Salossa vuonna 2009 ja Varsinais Suomessa vuonna 2007 (2007* laskennallinen jakauma). Neljännes Salon kasvihuonekaasupäästöistä aiheutui vuonna 2009 kotitalouksien ja asuinkiinteistöjen energiankäytöstä (Kuvio 9). Käytännössä kokonaan maataloudesta muodostuva maa ja metsätaloussektori aiheutti 18 prosentin päästöistä. Teollisuuden päästöosuus oli 12 prosenttia, yksityisten palvelujen 6 prosenttia ja julkisen sektorin 5 prosenttia. Kolmannes kasvihuonekaasupäästöissä on taselaskennan mukaan kulutussektoreittain erittelemättömiä. Tästä päästömäärästä oli 96 prosenttia tieliikenteen polttoainekäyttöön liittyneitä kasvihuonekaasupäästöjä. Loppuosa oli raideliikenteen, sektoreittain erittelemättömien työkoneiden sekä jätteiden käsittelyn kasvihuonekaasupäästöjä. 6 Kulutetun sähkön tuotannon kasvihuonekaasupäästöjen määrään ja sähkön päästöosuuteen vaikuttavat laskennassa käytetyt oletukset kulutetun sähkön alkuperästä. Varsinais Suomen kasvihuonekaasupäästöt on laskettu Kasvenerilla ja sen perusoletuksilla. 11

14 Erittelemättömien ryhmään sisältyvät jätehuollon lisäksi liikenteen kasvihuonekaasupäästöt, joiden osuus kokonaispäästöistä on 31 prosenttia. Erittelemättömät tonnia 32,8 % Kotitaloudet tonnia (24,9 %) Teollisuus tonnia (12,4 %) Maa ja metsätalous tonnia (18,4 %) Palvelut tonnia (6,3 %) Julkinen sektori tonnia (5,2 %) Lähde: Salon energia ja kasvihuonekaasutaselaskenta vuodelta Kuvio 9 Eri kulutussektorien kasvihuonekaasupäästöt Salossa vuonna Lämmitys Vuonna 2009 asuin, palvelu ja vapaa ajanasuntojen kauko, erillis, sähkö ja lämpöpumppulämmitykseen kului yhteensä GWh energialähteitä Sähkölämmitys 422 GWh (39,0 %) Lämpöpumppulämmitys 11 GWh (1,0 %) Kaukolämpö (ei sisällä teollisuutta) 192 GWh (17,8 %) Kiinteistöjen erillislämmitys 456 GWh (42,2 %) Lähde: Salon energia ja kasvihuonekaasutaselaskenta vuodelta Kuvio 10 Lämmitystapojen osuudet lämmityksen energianlähteistä Salossa vuonna Salossa sijaitsevien rakennusten kerrosalasta oli noin 75 prosenttia asuin, palvelu ja vapaa ajan rakennuksia. 7 Niiden lämmitykseen käytetty GWh primäärienergiamäärä vastasi 38 prosenttia Salossa vuonna 2009 kulutetusta energiamäärästä. Kun tähän määrään lisätään teollisuuden kuluttaman kaukolämmön tuotantoon tarvitut 7 Kasvener mallin mukaisesti Salon energia ja kasvihuonekaasutaseen lämmitystarkasteluun ei sisälly teollisuusrakennusten, varastojen ja maatalouden tuotantorakennusten erillis ja sähkölämmitystä. Nämä sisältyvät teollisuuslämpöön ja teollisuuden kuluttamaan sähköön (luku 4.6) sekä maatalouden sektoritarkasteluun (luku 4.7).

15 polttoaineet, tulee lämmityksen primäärienergiamääräksi GWh. Reilut 2/3 primäärienergiasta käytettiin asuintalojen lämmittämiseen ja vajaa viidennes yksityisen ja julkisen sektorin palvelurakennusten lämmitykseen. Teollisuuden kaukolämmön osuus oli kolmisen prosenttia. Loppuosa lämmityksen energialähteistä kulutettiin vapaa ajanasunnoilla. Noin 60 prosenttia salolaisista asunnoista, palvelurakennuksista ja vapaa ajanasunnoista lämmitettiin kiinteistökohtaisilla lämmitysjärjestelmillä. Kiinteistöjen kattiloissa ja uuneissa poltetulla 456 GWh:n öljy ja puumäärällä katettiin 46 prosenttia rakennusten tarvitsemasta 742 GWh:n lämpömäärästä (Kuvio 10). Erillislämmitteisten rakennusten lämmöstä tuotettiin 58 prosenttia öljyllä ja muilla fossiilisilla polttoaineilla. Loppu oli pääosin pienpoltettua puuta. Karkeasti arvioiden viitisen prosenttia polttopuusta käytettiin varsinaisen päälämmitysjärjestelmän rinnalla takoissa ja uuneissa. Sähkölämmitys 37,7 % Erillislämmityspuu 17,1 % Kauko, sähkö ja erillislämmitys perustui Salossa 48 prosenttisesti fossiilisiin polttoaineisiin Lämpöpumput 1,0 % Kaukolämpö 20,5 % Erillislämmitysöljy 23,7 % Kuvio 11 Lämmityksen primäärienergialähteet Salossa vuonna Sähköllä katettiin 28 prosenttia Salon alueen kiinteistöjen lämmöntarpeesta. Rakennuskantatilaston perusteella suorilla ja varaavilla sähkölämmitysjärjestelmillä lämmitettiin arviolta neljännes alueen asuin ja palvelurakennusten kerrosalasta. Maa ja ilmalämpöpumppujen sähkö kasvattaisi lämmitykseen käytetyn sähkön osuutta puolisen prosenttiyksikköä. Lämpöpumpuilla katettiin prosentin verran salolaisten kiinteistöjen lämmöntarpeesta vuonna Sähkölaskentaa käsitellään tarkemmin raportin luvussa 4.4. Vuonna 2009 Salossa kulutettiin kokonaisuudessaan 189 GWh kauko ja aluelämpöä. Pelkästään asuin ja palvelurakennuksia tarkasteltaessa lämmönkulutus oli 155 GWh; loppu 34 GWh oli teollisuuden tarvitsemaa kaukolämpöä. Vapon lämpöä ja sähköä tuottava voimalaitos tuotti 85 prosenttia kaupungin alueella kulutetusta kaukolämmöstä. Loppuosa kaukolämmön tarpeesta katettiin Salon keskustan, Halikon, Perttelin, Perniön ja Kiskon lämpökeskusten erillistuotannolla. Yhteistuotantolaitoksen biopolttoainekattilauudistus käänsi 2000 luvun alkupuolella kaukolämmön kivihiili, polttoöljy ja turvevoittoisen polttoainejakauman uusiutuvien suuntaan. Vuonna 2009 puun ja biopolttoaineen osuus kaukolämmön tuotannosta oli jo 30 prosenttia. Turpeella oli 42 prosentin, kivihiilellä 20 prosentin ja polttoöljyllä 8 prosentin osuus. Kotitalouksien, palvelujen, julkisen sektorin ja teollisuuden kuluttaman kaukolämmön tuottamiseen tarvittiin 229 GWh polttoaineita. Se oli 21 prosenttia lämmitykseen käytetystä primäärienergian kokonaismäärästä (Kuvio 11). Turve 8,7 % Kivihiili 4,2 % Polttoöljyt 1,5 % Puu 3,5 % Muut biopolttoaineet 2,5 % Lähde: Salon energia ja kasvihuonekaasutaselaskenta vuodelta

16 Vuonna 2009 kaukolämmön ja lämmityssähkön tuotannosta sekä erillislämmityksestä aiheutui tonnia kasvihuonekaasupäästöjä (Kuvio 12). Määrä oli 31 prosenttia Salon kokonaispäästöistä. Suurimpia päästölähteitä olivat kuvion 12 mukaisesti öljyllä lämmitetyt kiinteistöt, jotka aiheuttivat 41 prosenttia lämmityksen päästöistä (13 prosenttia Salon alueen kokonaispäästöistä). Kaukolämmön päästöt muodostivat 32 prosenttia (10 prosenttia kokonaispäästöistä) ja lämmityssähkön 27 prosenttia lämmityksen päästöistä (8 prosenttia kokonaispäästöistä). Maa ja ilmalämpöpumppujen tarvitsemasta sähköstä syntyi alle puoli prosenttia lämmityksen kasvihuonekaasupäästömäärästä (alle prosentti alueen kokonaispäästöistä). Kaukolämmön, lämmityssähkön ja asuin, palvelu ja vapaa ajanasuntojen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2009 yhteensä tonnia Sähkölämmitys tonnia (26,6 %) Lämpöpumput 400 tonnia (0,2 %) Kaukolämpö tonnia (32,5 %) Kiinteistöjen erillislämmitys tonnia (40,8 %) Lähde: Salon energia ja kasvihuonekaasutaselaskenta vuodelta Kuvio 12 Lämmityksestä aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt Salossa vuonna Kaukolämmön yhteistuotanto aiheutti 30 prosenttia lämmityksen kasvihuonekaasupäästömäärästä; lämpölaitosten päästöosuus oli parin prosentin luokkaa. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon päästöt jaetaan taseen laskennassa käytetyn Kasvener mallin mukaisesti tuotettujen energiamäärien suhteessa, jolloin sähkö ja lämpö arvioidaan yhtä arvokkaiksi energiatuotteiksi. Koska yhden sähköenergiakilowattitunnin tuottamiseen tarvitaan erillisessä tuotannossa yli kaksi kertaa enemmän polttoainetta kuin yhden lämpöenergiakilowattitunnin tuottamiseen, yhteistuotannon "päästöetu" kohdistuu tässä energiamenetelmäksi kutsutussa menetelmässä lämpöä enemmän sähkölle. Kylmien ja lämpimien vuosien vaihtelu näkyy rakennusten lämmitykseen käytetyn energiamäärän vaihteluna. Tämä vaikuttaa eri vuosien lämmityksen kasvihuonekaasupäästöjen keskinäiseen vertailuun. Salon energia ja kasvihuonekaasutaseessa ei ole tehty laskentahetken Kasvener mallin linjausten mukaisesti tarkasteluvuosien vertailtavuutta helpottavia kulutuksen säänormeerauksia lämmitystarveluvuilla. Tarkasteluvuosien normeerattu kulutus olisi ollut parisen prosenttia pienempi, jos toteutuneisiin lämmitysenergian kulutuksiin olisi tehty sääkorjaukset. 4.4 Sähkönkulutus Salo oli 30. suomalaiskuntien sähkönkulutustilastossa vuonna Kaupungin alueella kulutettiin vuoden aikana 618 GWh sähköä. Laskemalla mukaan hyödyksi saatuun energiamäärään arvio sähkön siirrosta ja jakelusta aiheutuneista häviöistä saadaan

17 sähkön loppukulutus, joka oli 643 GWh. Asukaskohtainen sähkönkulutus oli Salossa kwh. Varsinaissuomalaisten kulutuksen keskiarvo ja mediaani olivat vuonna 2009 noin kwh:n luokkaa. Suomalaisten kuntien asukaskohtaisen kulutuksen keskiarvo oli kwh kulutuksen mediaanin ollessa kwh. Sähköä käytettiin Salossa vuonna 2009 aiempia vuosia vähemmän. Vuotta aiemmin sähkönkulutus oli 12 prosenttia tasevuoden kulutusta suurempi. Vuoden 2007 sähkönkulutus ylitti vuoden 2009 kulutuksen 14 prosentilla. Sähkönkulutusta supisti kansainvälisen finanssikriisin puhkeamisesta loppuvuodesta 2008 alkanut talouden hidastuminen, joka äityi vuoden 2009 aikana taantumaksi. Kuvio 13 Eri sektorien sähkön loppukulutus Salossa vuonna Eniten sähköä kulutettiin kotitalouksissa ja asuinkiinteistöissä. Ne käyttivät 39 prosenttia sähköstä vuonna 2009 (Kuvio 13). Seuraavaksi suurin kulutussektori oli teollisuus. Sen osuus oli 30 prosenttia. Palvelusektorin kulutus muodosti hyötyenergiamääräisestä sähkönkulutuksesta 13 prosentin osuuden. Kunnan ja muun julkisen sektorin osuus oli puolestaan vajaa 10 prosenttia ja maatalouden seitsemisen prosenttia. Alueen läpi kulkenut junaliikenne vei 2 prosenttia sähköstä. Kokonaisuudessaan Salon sähkönkulutuksen sektorittainen jakauma vastasi muun Varsinais Suomen jakaumaa. Sähkölämmitys ja lämpöpumppujen sähkön käyttö muodostivat 34 prosenttia salolaisesta sähkönkulutuksesta. Todellisuudessa tilojen lämmitykseen käytetyn sähkön osuus on suurempi. Mukana ei ole esimerkiksi kotitaloussähköön sisältyvien irtopattereiden ja kosteissa tiloissa käytettävien mukavuuslämmityksen kuluttamaa sähköä. Lisäksi maa ja ilmalämpöpumppujen kuluttaman sähkön määrä perustuu karkeaan arvioon. Kulutetun sähkön tuotannosta aiheutui 24 prosenttia Salon kasvihuonekaasupäästöistä. Sähkölämmityksen osuus oli 8 prosenttia muuhun kuin lämmitykseen käytetyn sähkön osuuden ollessa 16 prosenttia. Laskentatapa vaikuttaa sähkön päästöjen määrään. Salon energia ja kasvihuonekaasutaseen laskentaperiaatteena on, että tarkasteltavan alueen sähköntarve tyydytetään ensin paikallisesti tuotetulla sähköllä. Syntyvä kulutuksen ja 15

18 tuotannon alijäämä katetaan alueen ulkopuolella tuotetulla sähköllä. Tämä ns. ostosähkö on valtakunnan verkossa tarkasteluvuonna saatavilla olevaa keskimääräistä sähköä. Vuonna 2009 Salossa tuotettiin 31 GWh sähköä. Paikallinen tuotanto pystyi kattamaan ainoastaan 6 prosenttia alueen sähkön loppukulutuksesta. Loppu 94 prosentin osuus oli taselaskennan oletuksen mukaisesti valtakunnan verkosta hankittua sähköä. Paikallinen sähköntuotanto tapahtui käytännössä lähes kokonaan Vapo Oy:n lämmön ja sähkön yhteistuotannon yhteydessä. Lisäksi alueella harjoitettiin pienimuotoista vesivoiman tuotantoa ja kaatopaikkakaasua hyödynnettiin Korvemäen jätekeskuksen biokaasuvoimalaitoksessa. Kuvio 14 Kulutetun sähkön energialähteiden jakauma Salossa vuonna Paikallisessa sähköntuotannossa käytettiin 77 GWh energialähteitä. Se oli 3 prosenttia Salon primäärimääräisestä energiankäytöstä. Puolet sähköstä tuotettiin turpeella, neljäsosa kivihiilellä ja loput puulla ja muilla uusiutuvilla energialähteillä (Kuvio 14). Kokonaisuudessaan alueen oma sähköntuotanto aiheutti tonnia kasvihuonekaasupäästöjä. Se oli 4 prosenttia Salon kokonaispäästöistä ja 15 prosenttia alueella kulutettuun sähköön liittyneistä kasvihuonekaasupäästöistä. Valtakunnan verkosta hankitun 598 GWh:n sähkömäärän tuottamiseen tarvittiin tehtyjen taselaskelmien mukaan GWh:n edestä energialähteitä. Määrä vastasi 42 prosenttia Salon energialähdetarpeesta. Taselaskelmissa vuoden 2009 ostosähkö tuotettiin karkeasti jaotellen 30 prosenttisesti uusiutuvilla, 25 prosenttisesti ydinvoimalla, 20 prosenttisesti fossiilisilla ja 5 prosenttisesti turpeella. Nettomääräisen ulkomaisen sähköntuonnin osuus oli 20 prosenttia. Ostosähkön tuotannosta aiheutuneet tonnin päästöt aiheuttivat 24 prosenttia Salon kokonaispäästöistä. Niissä kunnissa, joissa oma sähköntuotanto pystyy kattamaan vain murto osan kulutuksesta, valtakunnallinen sähkönhankinnan energialähteiden jakauman vuosivaihtelu vaikuttaa merkittävästi kulutetun sähkön kasvihuonekaasupäästöihin. Sähköntuotannon päästöissä näkyy erityisesti vesivoiman saatavuus. Yhteispohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on niukasti saatavilla päästötöntä vesivoimaa, kun vuotuiset sademäärät jäävät keskimääräistä pienemmiksi. Tällöin suurempi osa sähköstä joudutaan tuottamaan hiili ja turvelauhdevoimalaitoksissa. Tarkasteluvuonna 2009 Pohjois 16

19 maiden vesitilanne oli keskimääräistä huonompi ja vesivoiman osuus oli normivuotta pienempi. 4.5 Liikenne Tie ja raideliikenteessä kului Salossa vuoden 2009 aikana 707 GWh energialähteitä. Määrä vastasi neljäsosaa kaupungin alueella käytetystä primäärienergian määrästä. Tieliikenteen kulutusosuus oli 96 prosenttia. Liikenteen ekvivalenttitonnin kasvihuonekaasupäästöt olivat 31 prosenttia energiaan, tuotantoon ja jätehuoltoon liittyneistä kasvihuonekaasupäästöistä. Tieliikenne aiheutti 99 prosenttia liikenteen päästöistä. Salon energia ja kasvihuonekaasutaseen tieliikenteen laskelmat perustuvat VTT:n LIPASTO laskentajärjestelmän LIISA liikennemallin tietoihin. LIISA huomioi ajoneuvojen ikäjakauman, tyypit, käytetyn polttoaineen, kulkuväylien tyypit, kylmäkäytön ja joutokäynnin. LIISA huomioi kaupungin rajojen sisällä tapahtuneen matkanteon. Siksi malli sisältää myös mm. valtatien 1 läpimenoliikenteen. Karkeasti arvioiden ainakin kolmannes Salon alueen tieliikenteen päästöistä aiheutuu alueen läpi kulkevasta tieliikenteestä. VTT:n LIISA mallin kuntakohtaisten laskelmien perusteella tieliikenteen määrä kasvoi nykyisellä Salon alueella 2000 luvun alkuvuosikymmenen aikana arviolta 35 prosenttia. Autokannan uusiutuminen ja ajoneuvojen polttoainetehokkuuden parantuminen jarrutti polttoaineen kulutuksen kasvua. Ajoneuvojen energiankäyttö kasvoi vuosien aikana 30 prosenttia. Moottoritien valmistuminen, ajoneuvomäärän kasvu ja lisääntyvä autonkäyttö syövät teknisistä ratkaisuista ja muusta liikenteen energiatehokkuuden edistämisestä saatuja hyötyjä. Tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen määrä seurailee ajosuoritteen ja polttoaineen kulutuksen kasvua, sillä hiilidioksidin määrä kasvaa suorassa suhteessa käytettyyn polttoaineen määrään. Väylien kehittymisen ja autoilun lisääntymisen vuoksi liikenteen aiheuttamat päästöt lisääntyivät Salossa 15 prosentilla vuosina Jos tieliikenteen päästökehitys suhteutetaan alueen ajosuoritteen muutokseen, ajokilometriä kohti lasketut päästöt vähenivät tarkastelujakson aikana 15 prosenttia. Raideliikenteen päästölaskennan vuoden 2009 perustiedot laski VTT:n erikoistutkija Kari Mäkelä LIPASTO järjestelmän RAILI alamallin avulla. RAILI laskee rataosa ja ratapihakohtaisen liikennöinnin vaikutukset ja ottaa huomioon junalajit, veturityypit ja painoluokat. LIISA:n tavoin RAILI:kaan ei mallinna alueen asukkaiden junamatkojen vaikutusta vaan Salon alueen rautatieliikennettä matkustajasta ja rahdista riippumatta. 4.6 Teollisuus ja työkoneet Teollisuuden kuluttaman lämmön ja sähkön tuotantoon ja työkoneisiin tarvittiin Salossa vuonna 2009 yhteensä 492 GWh energialähteitä. Tuotantoprosessien lämmöntuotantoon ja teollisuusrakennusten lämmitykseen kului 61 GWh polttoaineista (Kuvio 15). Suurin osa tästä määrästä oli kevyttä ja raskasta polttoöljyä. Teollisuuden ja rakentamisen työkoneet kuluttivat arviolta 19 GWh polttoaineita. Loput 411 GWh energialähteistä käytettiin teollisuuden tarvitseman sähkön ja kaukolämmön tuottamiseen. Teollisuuden 183 GWh:n sähkönkulutus sisällytetään energia ja kasvihuonekaasutaseessa luvun 4.4 sähkönkulutukseen. Teollisuusrakennusten kaukolämmön 34 GWh:n kulutusta käsitellään puolestaan muun kaukolämmön yhteydessä lämmitysluvussa

20 Salon teollisuus kulutti vuonna 2009 yhteensä 492 GWh primäärienergiaa Teollisuuden oma lämmöntuotanto 61 GWh (12,5 %) Teollisuuden ja rakentamisen työkoneet 19 GWh (3,9 %) Teollisuuden sähkön käyttö 373 GWh (75,9 %) Teollisuuden kaukolämmön käyttö 38 GWh (7,7 %) Lähde: Salon energia ja kasvihuonekaasutaselaskenta vuodelta Kuvio 15 Teollisuuden energiankäyttö Salossa vuonna Arviolta 12 prosenttia Salon kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä liittyi teollisuuteen. Tästä osuudesta oli 3 prosenttiyksikköä teollisuuden lämmöntuotantoa ja prosenttiyksikkö työkoneita (28 prosenttia teollisuuden päästöistä). Loppu 8 prosenttiyksikköä aiheutui teollisuuden käyttämän sähkön ja kaukolämmön tuotannosta (72 prosenttia teollisuuden päästöistä). Salossa ei syntynyt vuoden 2009 aikana merkittäviä määriä teollisuuden tuotantoprosessien suoria ei energiaperäisiä kasvihuonekaasupäästöjä. Teollisuuden tonnin kasvihuonekaasupäästöt olivat 12 prosenttia Salon vuoden 2009 kokonaispäästöistä Teollisuusprosessien suorat päästöt 0 tonnia (0,0 %) Teollisuuden oma lämmöntuotanto tonnia (21,4 %) Teollisuuden sähkön käyttö (58,7 %) Teollisuuden ja rakentamisen työkoneet tonnia (6,9 %) Teollisuuden kaukolämmön käyttö tonnia (13,0 %) Lähde: Salon energia ja kasvihuonekaasutaselaskenta vuodelta Kuvio 16 Teollisuuden kasvihuonekaasupäästöt Salossa vuonna Kokonaisuudessaan erilaiset työkoneet kuluttivat 3 prosenttia primäärienergiamäärästä vuonna Traktorit ja muut maataloussektorin koneet käyttivät 59 prosenttia työkoneiden 79 GWh:n polttoainemäärästä. Teollisuuden ja rakentamisen työkoneiden 18

21 osuus oli 24 prosenttia metsätalouskoneiden osuuden jäädessä arviolta 3 prosenttiin. Muut kulutussektoreittain erittelemättömät ajettavat, siirrettävät ja käsikäyttöiset diesel ja bensiinikoneet kuluttivat 15 prosenttia työkoneiden polttoainemäärästä. Työkoneet aiheuttivat 4 prosenttia Salon vuoden 2009 energia, jäte ja tuotantoperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä. 4.7 Maatalous Vuonna 2009 maataloussektorilla kulutettiin 211 GWh primäärienergiaa. Metsätalouden työkoneet huomioiden maa ja metsätaloussektori kokonaiskulutus oli 213 GWh. Maatalous käytti 7 prosentista kokonaisenergiasta. Energialähteistä kului 40 prosenttia tuotannossa käytetyn 41 GWh:n sähkömäärän tuottamiseen (Kuvio 17). Sähköstä kului karkeasti arvioiden neljännes lämmitykseen. Suurimmalta osin öljyllä ja puulla tapahtuneeseen maatalouden tuotantorakennusten lämmitykseen meni reilu kolmannes sektorin energialähteistä. Traktoreiden, puimureiden ja muiden työkoneiden kuluttama 47 GWh:n polttonestemäärä muodosti vajaan neljänneksen maataloussektorin energiankäytöstä. Maataloustuotannon energiaperäiset kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2009 yhteensä tonnia. Ne muodostivat 7 prosenttia salolaisten kokonaispäästöistä. Tuotantorakennusten lämmityksen osuus sektorin energiaperäisistä päästöistä oli 48 prosenttia ja sähkön 23 prosenttia. Työkoneet aiheuttivat päästöistä 29 prosenttia. Maataloussektori kulutti Salossa vuonna 2009 yhteensä 211 GWh primäärienergiaa Maatalouden sähkön käyttö 84 GWh (39,8 %) Maatalouden lämmöntuotanto 80 GWh (38,1 %) Maatalouden työkoneet 47 GWh (22,0 %) Lähde: Salon energia ja kasvihuonekaasutaselaskenta vuodelta Kuvio 17 Maatalouden energiankäyttö Salossa vuonna Maataloustuotannosta vapautuu myös ei energiaperäisiä kasvihuonekaasupäästöjä. Viljelysmaiden väkilannoituksen sekä lannan ja lietteiden käytön seurauksena syntyy typpioksiduulipäästöjä. Samaa kasvihuonekaasua pääsee ilmaan myös niittojäännöksistä ja typpeä sitovien kasvien viljelystä. Märehtijöiden ruoansulatuksessa ja tuotantoeläinten lannan käsittelystä aiheutuu metaanipäästöjä. Maatalouden suoria kasvihuonekaasupäästöjä syntyi Salossa vuonna 2009 yhteensä tonnia. Ne muodostivat 12 prosenttia alueen kokonaispäästöistä ja 63 prosenttia maataloussektorin päästöistä (Kuvio 18). Maataloustuotannon energiaperäisten ja suorien päästöjen tonnin kokonaismäärä muodosti melkein viidenneksen Salon kasvihuonekaasupäästöistä. 19

22 Maatalouden sähkön käyttö 8,6 % Maatalouden työkoneet 11,3 % Maatalouden lämmöntuotanto 17,6 % Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen määrä oli vuonna 2009 yhteensä tonnia. Maatalouden suorat päästöt 62,5 % Lähde: Salon energia ja kasvihuonekaasutaselaskenta vuodelta Maatalousmaa 45,9 % Lannankäsittely 6,8 % Tuotantoeläinten ruoansulatus 9,7 % Kuvio 18 Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt Salossa vuonna Viljelysmaasta ja pellonraivaamisesta aiheutuvien hiilidioksidi ja typpioksiduulipäästöjen tarkastelu sisältyy maankäytön päästöihin. Turve ja multamaiden viljelyn aiheuttama orgaanisen aineksen mineralisoituminen on myös typpioksiduulilähde. Näiden päästöjen arviointi sisältyy luvun 5 maankäytön päästö ja nielulaskelmiin. 4.8 Jätteet ja jätevedet Jätehuollon tonnin kasvihuonekaasupäästöt olivat 2 prosenttia Salon vuoden 2009 kokonaispäästöistä Jäteveden käsittely (23,8 %) Kompostointi 600 tonnia (5,4 %) Kaatopaikkasijoitus tonnia (70,7 %) Lähde: Salon energia ja kasvihuonekaasutaselaskenta vuodelta Kuvio 19 Jätehuollosta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt Salossa vuonna Salossa syntyneiden jätteiden ja jätevesien käsittelystä aiheutui vuonna 2009 yhteensä ekvivalenttitonnia päästöjä. Määrä oli vain parisen prosenttia kokonaispäästöistä. Mukana on salolaisten jätteiden kaatopaikoille joutuneen jätteen biohajoavasta aineksesta ajan myötä ilmaan pääsevä metaani. Laskelmat sisältävät myös arvion biojätteen kompostoinnin metaani ja typpioksiduulipäästöistä. Mukana on myös Salon alueella syntyneiden jätevesien käsittelyn ravinnepäästöjen sivutuotteena syntyvät typpioksiduulipäästöt sekä puhdistusvaiheen metaanipäästöt.

23 Jätteiden ja jäteveden käsittelyssä syntyvän metaanin energiakäyttö on sisällytetty puutteellisen Kasvener luokittelun vuoksi teollisuuden energiatuotantoon. Salon kaupungin keskusjätevedenpuhdistamolla hyödynnettiin vuoden 2009 aikana laitoksen omassa biokaasuvoimalaitoksessa kuutiota metaanipitoista biokaasua. Siitä tuotettiin puhdistamon omaan käyttöön lämpöä 2 GWh. Kaatopaikkakaasua hyödynnettiin puolestaan Korvenmäen jätteenkäsittelyalueella. Kaatopaikalta pumpatusta kaasukuutiosta tuotettiin 0,4 GWh sähköä ja 0,6 GWh lämpöä. Jälkimmäiselle ei ollut kuitenkaan hyötykäyttöä vuonna

24 5 Maankäyttö Salon energia ja kasvihuonekaasutaseen laskennassa käytetty Kuntaliiton Kasvenermalli ei huomioi maankäytön ja metsätalouden päästösektorin vaikutusta, vaikka sektori sisältyy YK:n ilmastosopimuksen kansallisiin kasvihuonekaasuinventaarioihin. Päästöjen lisäksi maankäytön laskentaan sisältyvät hiilidioksidipäästöjen poistumat eli päästöjä sitovat hiilinielut. Niiden määrä voi kasvaa tai pienentyä luontaisesti ja ihmisen toiminnan seurauksena. Salon vuoden 2009 energia ja kasvihuonekaasutaseen laskennassa huomioitiin ne maankäyttömuodot, joiden päästöjä ja nieluja voidaan pitää ihmisen toiminnan aiheuttamina. Suurin hiilinielu on metsä. Puuston nettokasvun sitoman hiilen määrä laskettiin vähentämällä puuston kasvun sitomasta hiilen määrästä hiilen poistuma hakkuissa. Maatalousmaasta syntyy hiilidioksidipäästöjä kasvijätteiden hajotessa pelloilla ja maan orgaanisen aineksen mineralisoituessa. Lisäksi soiden raivaaminen viljelyyn ja maan muokkaus tehostavat hiilidioksidin siirtymistä ilmakehään. Maatalouden maankäytöstä mukana on aktiivisesti viljelty maatalousmaa, kesannot ja ruohikkoalueet. Laskentaperiaatteista kerrotaan tarkemmin raportin liitteessä 4. Taulukko 1 Maankäytön päästöjen ja nielut Salossa vuona Maankäytön päästöt ja nielut Salo hiilidioksidiekvivalenttitonnia Maatalousmaa 40 Ruohikkoalueet 10 Puuston kasvu 300 Puuston poistuma 130 Metsäojitetut suot 30 Yhteensä 110 Maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous ovat taselaskelmien perusteella Salossa nettonielu. Sektorin sitomien kasvihuonekaasupäästöjen määrä oli vuonna 2009 nettomääräisesti ekvivalenttitonnia sektorin päästöjen määrää suurempi. Maankäytön vaikutuksia ei lasketa mukaan kokonaispäästöihin, vaan niitä tarkastellaan kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion mukaisesti erikseen. Jos maankäytön nieluvaikutus huomioitaisiin kasvihuonekaasupäästölaskelmissa, Salon alueen kokonaispäästömäärä pienenisi viidenneksellä tonniin. Maankäytön vaikutusten laskentaan sisältyy kuitenkin paljon epävarmuuksia ja yksinkertaistuksia, eikä aluetason maankäytön laskennalle ole vielä tehty yhtenäistä kansallista linjausta. 22

25 6 Muut päästöt Energia ja kasvihuonekaasutaseen laskennassa käytetyllä Kasvener mallilla arvioitiin kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi paikallisesta energiantuotannosta, kiinteistöjen lämmityksestä ja ajoneuvojen polttoaineiden käytöstä aiheutuneet hiilimonoksidin, pienhiukkasten, rikkidioksidin ja typen oksidien päästöt. Puolet Salossa vuonna 2009 syntyneistä noin tonnin hiilimonoksidi eli häkäpäästöistä johtui tieliikenteestä. Autojen ja työkoneiden käyttämän bensiinin osuus oli 61 prosenttia ja dieselöljyn 5 prosenttia. Kolmannes energiaperäisistä häkäpäästöistä syntyi polttopuun käytöstä. tonnia Typen oksidit Rikkidioksidi Hiukkaset Hiilimonoksidi Lähde: Salon energia ja kasvihuonekaasutaselaskenta vuodelta Kuvio 20 Energiankäytön muut päästöt Salossa vuonna Energiantuotannosta, kiinteistöjen lämmityksestä ja autojen pakokaasuista pääsi Salon alueella ilmaan laskennallisesti lähes 400 tonnia terveydelle haitallisia pienhiukkasia. Kiinteistöjen erillislämmitys aiheutti 72 prosenttia päästöistä. Erityisesti hiukkaspäästöjä syntyi puuta poltettaessa. Kokonaisuudessaan puupolttoaineiden päästöosuus nousi 73 prosenttiin. Paikallinen kaukolämmön ja sähkön tuotanto aiheutti 6 prosenttia energiaperäisistä hiukkaspäästöistä. Liikenteen päästöosuus oli 10 prosenttia. Savukaasujen puhdistustekniikka ja vähärikkisemmät polttoaineet ovat vähentäneet fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyviä rikkipäästöjä. Vuonna 2009 rikkidioksidipäästöt olivat suuruudeltaan alle 350 tonnia. Puolet päästöjä aiheutui polttoöljyn käytöstä. Lämmön ja sähkön yhteistuotannossa käytetyn turpeen ja kivihiilen päästöosuus oli 36 prosenttia. Autojen katalysaattorit ja polttonesteiden laadun parantuminen ovat pudottaneet bensiinin ja dieselin päästöosuuden alle yhteen prosenttiin. Polttotekniikan kehittyminen ja katalysaattorien yleistyminen ovat vähentäneet hengitysilman laatua heikentäviä typpimonoksidi ja typpidioksidipäästöjä. Suurin typen oksidien päästölähde oli vuonna 2009 liikenteessä ja työkoneissa käytetty dieselöljy ja bensiini, joista aiheutui yli puolet alle tonnin typen oksidien päästöistä. Vajaa kolmannes Salon alueen typen oksidien päästöistä aiheutui polttoöljyjen kulutuksesta. 23