Kestävää energiaa Hämeestä -hanke. Kanta- ja Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008

Transkriptio

1 Kestävää energiaa Hämeestä -hanke Kanta- ja Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008

2 Kanta- ja Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 Tilaaja: Kestävää energiaa Hämeestä -hanke Hämeen ammattikorkeakoulu Tekijä: Ekokumppanit Oy Taseraportti

3 Tiivistelmä Kanta- ja Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 Tässä selvityksessä on muodostettu Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnille energiantuotannon ja käytön taseet vuodelle Tarkasteluvuodeksi valittiin vuosi Kyseinen vuosi on tuorein keskimääräistä maakunnallista energiankäyttöä kuvaavana vuosi, johon vuoden 2008 loppupuolella alkanut talouden taantuma ei vaikuttanut merkittävästi. Kanta-Hämeessä käytettiin vuoden 2008 aikana primäärimääräisiä energialähteitä Kyseisenä vuonna Kanta-Hämeessä oli asukasta, joten primäärienergiankäyttö asukasta kohden on 57 MWh/as. Koko Suomea koskeva vastaava luku on 74 MWh/as. Energiankäyttö jakaantuu sektoreittain siten, että kotitaloudet käyttävät energiasta 27 %, teollisuus 31 %, palvelut 19 %, maatalous 4 % ja tieliikenne 19 %. Maakunnan sisällä tapahtuvaa primäärienergialähteiden käyttöä on (66 %). Primäärienergian kulutuksesta (34 %) tapahtuu maakunnan ulkopuolella, jossa tuotetaan sähköä Kanta-Hämeen tarpeisiin. Kanta- Hämeen energiatasekuvio (kuvio 3) on esitetty raportin sivulla 11. Uusiutuvia energialähteitä Kanta-Hämeen primäärienergian kulutuksesta on (17 %). Omassa energiantuotannossa uusiutuvia energialähteitä käytetään 970 (15 %). Maakunnan ulkopuolella tuotetun sähkön energianlähteistä 700 (21 %) on tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä Suomen sähköntuotantorakenteen mukaisesti. Maakunnan omassa tuotannossa uusiutuvista energialähteistä 91 % on puupohjaisia polttoaineita. Muita maakunnassa käytettyjä uusiutuvia energialähteitä ovat biokaasu, peltoenergia, vesivoima ja lämpöpumppujen hyödyntämä aurinko- ja maalämpö. Fossiilisten polttoaineiden osuus Kanta-Hämeen omassa energiantuotannossa on 4550 (70 %). Lisäksi maakunnassa hyödynnetään turvetta 340 ja jätepohjaisia polttoaineita 630. Kanta-Hämeessä käytettiin vuonna 2008 lämpöä Käytetystä lämmöstä kaukolämpöä oli 830 (30 %), muuta kiinteistöjen lämmitystä 730 (26 %), teollisuuslämpöä 1 170(41 %) ja maatalouslämpöä 80 (3 %). Lämmöntuotannossa käytettiin yhteensä primäärienergianlähteitä, joista uusiutuvien energialähteiden osuus oli 790 (21 %). Lämmöntuotannossa häviöitä syntyi 420 (12 %) ja lämmönsiirrossa noin 300 (8 %); yhteensä noin 20 % lämmöntuotannossa käytetystä primäärienergiasta. Sähköä käytettiin vuonna 2008 yhteensä Oma sähköntuotanto kattoi tästä 350 (16 %) ja loppuosa sähköstä tuotettiin maakunnan ulkopuolella. Sähköntuotannossa käytettiin yhteensä 4 020, josta uusiutuvien energialähteiden osuus oli 840 (21 %). Sähköntuotannossa häviöitä syntyi 1800 (45 %) ja sähkön siirrossa 110 (3 %); yhteensä noin 48 % sähköntuotannossa käytetystä primäärienergiasta. Maakunnan omassa sähköntuotannossa käytettiin yhteensä 660 primäärienergianlähteitä, joista uusiutuvien energialähteiden osuus oli 130 (20 %). Turvetta ja jäteperäisiä polttoaineita käytettiin sähköntuotannossa 150 (23 %). Maakunnan ulkopuolisessa sähköntuotannossa käytettiin primäärienergianlähteitä, joista uusiutuvia energianlähteitä oli 700 (21 %). Päijät-Hämeessä käytettiin vuoden 2008 aikana primäärimääräisiä energialähteitä Kyseisenä vuonna Päijät-Hämeessä oli asukasta, joten primäärienergiankäyttö asukasta kohden on 53 MWh/as. Koko Suomea koskeva vastaava luku on 74 MWh/as. Energiankäyttö jakaantuu sektoreittain siten, että kotitaloudet käyttävät energiasta 29 %, teollisuus 33 %, palvelut 17 %, maatalous 3 % ja

4 Kanta- ja Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 tieliikenne 18 %. Maakunnan sisällä tapahtuvaa primäärienergialähteiden käyttöä on (73 %). Primäärienergian kulutuksesta (27 %) tapahtuu maakunnan ulkopuolella, jossa tuotetaan sähköä Päijät-Hämeen tarpeisiin. Päijät- Hämeen energiatasekuvio (kuvio 9) on esitetty raportin sivulla 25. Uusiutuvia energialähteitä Päijät-Hämeen primäärienergian kulutuksesta on (23 %). Omassa energiantuotannossa uusiutuvia energialähteitä käytetään (23 %). Maakunnan ulkopuolella tuotetun sähkön energianlähteistä 610 (21 %) on tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä Suomen sähköntuotantorakenteen mukaisesti. Maakunnan omassa tuotannossa uusiutuvista energialähteistä 94 % on puupohjaisia polttoaineita. Muita maakunnassa käytettyjä uusiutuvia energialähteitä ovat biokaasu, peltoenergia, vesivoima ja lämpöpumppujen hyödyntämä aurinko- ja maalämpö. Fossiilisten polttoaineiden osuus Päijät-Hämeen omassa energiantuotannossa on (71 %). Lisäksi maakunnassa hyödynnetään turvetta 340 ja jätepohjaisia polttoaineita 80. Päijät-Hämeessä käytettiin vuonna 2008 lämpöä Käytetystä lämmöstä kaukolämpöä oli (36 %), muuta kiinteistöjen lämmitystä 690 (19 %), teollisuuslämpöä 1 550(44 %) ja maatalouslämpöä 70 (2 %). Lämmöntuotannossa käytettiin yhteensä primäärienergianlähteitä, joista uusiutuvien energialähteiden osuus oli (34 %). Lämmöntuotannossa häviöitä syntyi 580 (12 %) ja lämmönsiirrossa noin 480 (10 %); yhteensä noin 22 % lämmöntuotannossa käytetystä primäärienergiasta. Sähköä käytettiin vuonna 2008 yhteensä Oma sähköntuotanto kattoi tästä 740 (33 %) ja loppuosa sähköstä tuotettiin maakunnan ulkopuolella. Sähköntuotannossa käytettiin yhteensä 3 840, josta uusiutuvien energialähteiden osuus oli 830 (22 %). Sähköntuotannossa häviöitä syntyi (38 %) ja sähkön siirrossa 110 (3 %); yhteensä noin 41 % sähköntuotannossa käytetystä primäärienergiasta. Maakunnan omassa sähköntuotannossa käytettiin yhteensä 940 primäärienergianlähteitä, joista uusiutuvien energialähteiden osuus oli 220 (24 %). Turpeella ja jäteperäisillä polttoaineita käytettiin sähköntuotannossa 100 (11 %). Maakunnan ulkopuolisessa sähköntuotannossa käytettiin primäärienergianlähteitä, joista uusiutuvia energianlähteitä oli 610 (21 %).

5 Kanta- ja Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna JOHDANTO MÄÄRITELMÄT Tiedot ja rajaukset Energiatase Energiantuotanto ja -käyttö Sähkön tuotanto ja käyttö Lämmön tuotanto ja käyttö Paikallisen sähkön- ja lämmöntuotannon tase Uusiutuvat energialähteet Fossiiliset polttoaineet ENERGIATASEET Kanta-Hämeen energiatase Energiantuotanto ja -käyttö Sähkön tuotanto ja käyttö Lämmön tuotanto ja käyttö Paikallisen sähkön- ja lämmöntuotannon tase Uusiutuvat energialähteet Fossiiliset polttoaineet Päijät-Hämeen energiatase Energiantuotanto ja -käyttö Sähkön tuotanto ja käyttö Lämmön tuotanto ja käyttö Paikallisen sähkön- ja lämmöntuotannon tase Uusiutuvat energialähteet Fossiiliset polttoaineet LIITTEET... 39

6

7 Kanta- ja Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna JOHDANTO Tämä raportti esittelee Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien vuoden 2008 energiataselaskennan tulokset. Raportti on osa Kestävää energiaa Hämeestä -hanketta, jota toteuttaa Hämeen ammattikorkeakoulu. Hanke on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Hankkeen rahoituksesta vastaa Hämeen ELY-keskus ja hanke on EU-osarahoitteinen. Kanta- ja Päijät-Hämeen energiataseet tarjoavat tausta-aineistoa pohdinnoille, miten maakunnallisilla päätöksillä ja toimenpiteillä voidaan vaikuttaa energiantuotannon rakenteeseen ja sen ohjaamiseen kestävämpään suuntaan. Seuraavassa luvussa määritellään energiatase ja esitellään energiataselaskennan perusrajaukset ja tietolähteet. Luvun 2 alaluvuissa käydään läpi Kanta- ja Päijät-Hämeen energiataseiden teemakokonaisuudet. Kolmannessa luvussa esiteltäviä Kanta- ja Päijät- Hämeen energiatasetuloksia tarkastellaan toisessa luvussa määriteltyjen teemakokonaisuuksien avulla. Raportin rakenne on suunniteltu siten, että lukijalla on mahdollisuus tarkistaa toisesta luvusta tasetuloksissa käytetyt määritelmät. Energiataseet ja tämän raportin on laatinut kehityspäällikkö Marko Nurminen Ekokumppanit Oy:stä. Hämeen ammattikorkeakoulun tilaama energiatase ja raportti koostettiin yhteistyössä Kestävää energiaa Hämeestä -hankkeen projektipäällikön Lauri Kaivosojan kanssa. Työnjaon mukaisesti Ekokumppanit Oy vastasi pääasiassa energiataseiden laskennasta ja HAMK laskennassa tarvittavien tietojen hausta. Energiataseen tekijät kiittävät kaikkia taseen laadintaan osallistuneita henkilöitä ja organisaatioita hyvästä yhteistyöstä.

8 Kanta- ja Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna MÄÄRITELMÄT Kanta- ja Päijät-Hämeen energiataseet kuvaavat maakuntaan tarkasteluvuoden aikana tulleita ja sieltä poistuneita energiavirtoja. Energia muuntuu maakunnan sisällä. Primäärimääräiset energialähteet virtaavat sisään maakuntiin ja sieltä virtaavat ulos maakuntien kulutussektorien hyödyntämästä lämmöstä, sähköstä ja polttoainekäytöstä muodostuvat energiavirrat. Mikään energiantuotanto ja -siirtotapa ei ole häviötöntä, vaan tuotannossa jää aina hyödyntämättä osa energialähteiden energiasisällöstä. Kulutussektorien hyödyksi saama hyötyenergia on näin pienempi kuin energiamuotojen tuotannossa käytettyjen energialähteiden energiasisältöä kuvaava primäärienergia. Energiatase auttaa kuvaamaan maakuntien energiankäytön nykytilaa ja olemassa olevia voimavaroja. Taseen avulla voidaan kohdentaa maakunnan energialinjauksia tehokkaammin ja arvioida toimenpiteiden vaikuttavuutta. Energiatase on päivitettävissä, joten sitä voi hyödyntää myös kehityksen seurannassa. Skenaariomaisempaa tasetulosten tulkintatapaa ja taselaskentaa hyödyntämällä energiataseesta kasvaa työkalu tulevien energiankäytön kehitysurien ennakointiin. 2.1 Tiedot ja rajaukset Kanta- ja Päijät-Hämeen energiataseiden laskennassa hyödynnettiin Kasvener-mallia. Se on Kuntaliiton maksuton laskentasovellus, jolla voidaan selvittää kunnan, seutukunnan tai maakunnan energiatase ja laskea energiankäytöstä, jätehuollosta sekä teollisuuden ja maatalouden tuotantotoiminnasta tarkasteluvuoden aikana syntyvät kasvihuonekaasupäästöt. Energiataseet laadittiin Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnille erikseen. Laskennassa keskityttiin toimeksiannon mukaisesti maakuntatasoon. Sen vuoksi energiataseen tulosten avulla ei voi luotettavasti tehdä seutukuntia ja yksittäisiä kuntia koskevia johtopäätöksiä. Tarkasteluvuodeksi valittiin vuosi 2008, koska vuotta pidettiin tuoreimpana keskimääräistä maakunnallista energiankäyttöä kuvaavana vuotena, jossa ei vielä näy vahvasti vuoden 2008 loppupuolella alkanut taloudellinen taantuma. Laskentaa varten kerättiin tietoja useista eri lähteistä. Tuotantolaitoskohtaiset tiedot perustuvat toimijakyselyihin, VAHTI-ympäristökuormitusjärjestelmän ja ympäristölupapäätösten tietoihin sekä kohdeyritysten julkistamiin aineistoihin. Sektori- ja energiamuotokohtaisia tietoja kerättiin Tilastokeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön tilastokeskuksen Tiken tietokannoista, Energiateollisuus ry:n sähkön ja kaukolämmön vuositilastoista, Öljyalan keskusliiton polttoöljyjen myyntitiedoista, VTT:n liikenteen pakokaasujen ja energiankulutuksen LIPASTO-laskentajärjestelmän tieliikenteen LIISAmallin ja työkoneiden TYKO-mallin tuloksista sekä kansallisista selvityksistä. Energiataseita tulkittaessa kannattaa huomioida seuraavat laskelmiin liittyvät linjaukset: asuin- ja palvelurakennusten lämmitystarve ja sen kattamiseen tarvittujen energialähteiden määrä on arvioitu käyttötarkoituksen, lämmitystavan ja lämmitysaineen mukaan luokiteltujen Tilastokeskuksen rakennustilastojen kerrosneliömäärien avulla muulla kuin kaukolämmöllä, sähköllä ja lämpöpumpuilla tapahtuva kiinteistöjen erillislämmitystarkastelu sisältää vain asuin-, palvelu- ja vapaa-ajanrakennukset teollisuusrakennusten lämmitys sisältyy teollisuuslämpöön ja maatalouden tuotantorakennusten lämmitys maatalouden lämmöntuotantoon

9 Kanta- ja Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 laskennassa on arvioitu ilmalämpöpumppujen ja tulisijojen tukilämmityskäytön vaikutusta päälämmönlähteen kulutukseen päälämmitysmuotona käytettyjen suoran sähkönlämmityksen ja maalämpöpumppujen sähkönkäyttö huomioidaan energiamuodon luonteen vuoksi eriteltynä sähkönkulutuksen eikä lämmönkulutuksen yhteydessä tukilämmitysmuotona käytettävien ilmalämpöpumppujen sähkönkäyttö sisältyy muuhun kuin lämmitykseen käytettyyn sähköön rakennustilastossa mainittu kiinteistökohtainen kivihiilen lämmityskäyttö on oletettu muiden kuin teollisuusrakennusten osalta kevyeksi tai raskaaksi polttoöljyksi taselaskennan oletusten mukaisesti teollisuuden lämmöntuotantoa ei eritellä prosessikäyttöön ja lämmityskäyttöön käytetyn laskenta-aineiston epätarkkuuden vuoksi, vaan näitä lämmönkäyttötapoja tarkastellaan yhtenä teollisuuslämpökokonaisuutena tieliikennettä lukuun ottamatta muu liikenne (raide-, vesi- ja lentoliikenne) on rajattu tasetarkastelun ulkopuolelle energiataselaskennassa ei ole eroteltu sisäistä tieliikennettä ja alueen läpi menevää tieliikennettä toisistaan tietojen puuttumisen vuoksi tieliikennettä käsitellään omana kulutussektorinaan eikä siihen liittyvää energiankäyttöä ole jyvitetty tietojen puuttumisen vuoksi kotitalouksille, teollisuudelle, palveluille ja maataloudelle joitakin energiankäyttö- ja -tuotantotietoja on yhdistelty suuremmiksi kokonaisuuksiksi tietosuojarajoitteiden vuoksi. Energiataselaskennassa käytetyn mallin ja aineistojen rajoitusten vuoksi seuraaviin energialähteitä, -muotoja ja -sektoreita koskeviin tasetuloksiin sisältyy jonkin verran epävarmuutta (kunkin kohdan perustelu on esitetty suluissa): pienemmät alue- ja kaukolämpölaitokset (tiedot osin puutteellisia) teollisuuden lämmöntuotanto (tiedot pienemmistä teollisuusyrityksistä puutteellisia) sähkölämmitys ja kiinteistöjen Erillislämmitys (rakennustilastoihin pohjautuva laskenta ja arvioidut rakennusten ominaiskulutukset) maa- ja ilmalämpöpumput (kansallisiin keskiarvoihin perustuvat laskelmat) sähkönkulutuksen sektorijakauma (laskennallisuus ja osittainen arviovaraisuus) maatalouden energiankäyttö (kansallisiin keskiarvoihin perustuvat laskelmat) työkoneiden polttoainekäyttö (osittain kansallisiin keskiarvoihin pohjautuvat arviot) kevyen ja raskaan polttoöljyn kulutus (osittain arviovaraista) puupolttoaineiden kulutus (tiedoissa puutteita ja tulokset osin laskennallisia). Maakuntien energiataseiden kokonaistulosten virheprosentti on aineistopohjaisen arvioinnin perusteella Kanta-Hämeen osalta ±3 prosenttia ja Päijät-Hämeen osalta ±4 prosenttia. Taulukoissa ja kuvioissa esitellyt energiamäärien käsittelytarkkuus on kaksi merkitsevää numeroa. Raportin energiamäärät ja prosenttiosuudet on tarpeen vaatiessa pyöristetty ylös- tai alaspäin normaalien pyöristyssääntöjen mukaisesti. 3

10 Kanta- ja Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna Energiatase Lukujen 3.1 ja 3.2 kuviossa 3 ja 9 esitellään Kanta- ja Päijät-Hämeen energiatasekuvaajat. Ne koostuvat vuoden 2008 aikana tulleista ja maakunnista poistuneista energiavirroista. Kuvion 1 esimerkkikuvaajassa vasemmanpuoleiset primäärienergiamääräiset nuolet esittävät maakunnan rajojen sisällä käytettävien energialähteiden virtoja. Primäärienergia kuvaa energialähteen energiasisältöä. Kuvio 1. Energiatasekuvion periaate. Osa sähkön loppukulutuksesta joudutaan kattamaan maakunnan ulkopuolelta hankittavalla sähköllä, koska oma sähköntuotanto on alueen sähkönkulutusta pienempi. Tuotannon ja kulutuksen ero katetaan nettomääräisellä sähköntuonnilla maakunnan rajojen ulkopuolelta. Kuviossa 1 alavasemmalla oleva primäärienergiamääräinen tuontisähkö on jaoteltu maakuntien energiatasekuvaajissa loppukulutuksessa hyödyksi saatavaan sähköön ja sähköntuottamisesta aiheutuviin häviöihin. Kotitaloudet, teollisuus, palvelut, maatalous, työkoneet ja liikenne hyödyntävät energianloppukuluttajina maakunnan sisällä eri energiamuodoiksi muuntuvia energialähteitä. Energiatasekuvion 1 oikeanpuoliset nuolikuviot koostuvat loppukuluttajien kuluttamista energiamuodoista, joita ovat lämpö, sähkö sekä työkoneiden ja ajoneuvojen suora polttoainekäyttö. Terawattitunteina esitetty loppukulutusenergia sisältää loppukuluttajien hyödyksi saaman energian. Energiamuotojen tuotannossa ja tuotettujen energiamuotojen siirrossa syntyy häviöitä. Energian muodonmuutosten energiahäviöt yhdistyvät esimerkkinä olevassa energiatasekuvaajassa yläoikealla sijaitsevaksi maakunnasta ulospäin meneväksi häviöiden virraksi Energiantuotanto ja -käyttö Kanta- ja Päijät-Hämeen energiataseet kuvaavat energian tuotannon ja käytön kokonaismääriä maakunnissa. Tuotettuja ja käytettyjä energiamääriä tarkastellaan tekstissä pää-

11 Kanta- ja Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 asiassa terawattitunteina (TWh) ja taulukoissa gigawattitunteina (). Yksi terawattitunti vastaa tuhatta gigawattituntia. Energiataselaskelmissa huomioidaan seuraavat maakuntien rajojen sisällä käytetyt energialähteet: maakaasu kivihiili kevyt polttoöljy raskas polttoöljy bensiini dieselöljy edellisiin ryhmiin luokittelemattomat muut fossiiliset polttoaineet (jatkossa lyhyesti muut fossiiliset) turve jäteperäiset polttoaineet metsäpolttoaineet teollisuuden puutähde puunjalostusteollisuuden jäteliemet biokaasu edellisiin ryhmiin luokittelemattomat muut biopolttoaineet (jatkossa muut biopolttoaineet) vesi- ja tuulivoima maa- ja ilmalämpöpumppujen tuottama hyötylämpö. Lisäksi energialähteenä tarkastellaan maakuntaan tuotua sähköä (lisätietietoa luvussa 2.2.2). Uusiutuvat ja fossiiliset polttoaineet määritellään tarkemmin raportin luvuissa ja Energiataseraportin yhdistelmäryhmä Öljyt muodostuu kevyestä ja raskaasta polttoöljystä ja muualla kuin tieliikenteessä hyödynnetystä bensiinistä ja dieselöljystä. Liikennepolttoaineet -yhdistelmäryhmä sisältää tieliikenteessä käytetyn bensiinin ja dieselöljyn. Varsinaisia energiamuotojen kuluttajat on ryhmitelty energiataseissa kotitalouksiin teollisuuteen palveluihin maatalouteen. Kotitaloudet sisältävät asumiseen liittyvän sähkön- ja lämmönkulutuksen lisäksi tarkastelumaakunnissa sijaitsevien vapaa-ajanasuntoihin liittyvän sähkön ja lämmön käytön. Palvelut kattavat yksityisen ja julkisen sektorin palvelut. Maataloussektorin koostuu maatalouden tuotantorakennusten sähkön- ja lämmönkulutuksesta sekä erilaisten maatalouden työkoneiden suorasta polttoainekäytöstä. Maatilojen talouskeskusten asumiseen liittyvä energiankulutus on mukana kotitaloussektorin kulutuksessa. Edellä olevien neljän kulutussektorin lisäksi energiataseissa tarkastellaan tieliikenteestä ja muista kuin maatalouden ja teollisuuden työkoneista muodostuvia sektoreittain 5

12 Kanta- ja Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 erittelemättömiä loppukulutussektoreita. Jälkimmäisistä käytetään jatkossa termiä erittelemättömät työkoneet. Energialähteistä saatavia energiamuotoja ovat lämpö sähkö liikenteen ja työkoneiden suora polttoainekäyttö häviöt. Sähkö ja lämpö määritellään tarkemmin raportin luvuissa ja Häviöt lasketaan energiamuodon tuottamiseen käytetyn energialähteiden primäärienergiamäärän ja loppukuluttajien hyödyksi saaman hyötyenergian erotuksena. Häviöt muodostuvat tuotantoprosessissa ja siirrossa kuluneesta ja hyödyntämättä jääneestä primäärienergian osasta. Tieliikenteen ajoneuvojen ja työkoneiden poltto-aineiden käytössä syntyneet häviöt arvioidaan taselaskelmissa karkeasti 65 prosentiksi Sähkön tuotanto ja käyttö Energiataseissa oletetaan, että maakunnan sähköntarve tyydytetään ensisijaisesti paikallisella sähköntuotannolla. Paikallista sähkötuotantoa edustavat maa-kunnassa sijaitsevat sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalaitokset vesivoimalaitokset tuulivoimalaitokset muut voimalaitokset. Yhteistuotantovoimalaitokset jaetaan yhdyskunnalle lämpöä ja sähköä tuottaviin voimalaitoksiin (jatkossa kaukolämpövoimalaitokset) teollisuudelle ja yhdyskunnalle lämpöä ja sähköä tuottaviin voimalaitoksiin (jatkossa kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset) ainoastaan teollisuuden käyttöön lämpöä ja sähköä tuottaviin voimalaitoksiin (jatkossa prosessivoimalaitokset). Muut voimalaitokset -ryhmään kuuluvat huippu- ja varavoimaa tuottavat voimalaitokset. Voimalaitoksissa tuotetun sähkön määrän lisäksi energiataseessa huomioidaan sähköntuotantoon käytetyt energialähteet. Ne eritellään luvun jaottelun mukaisesti. Sähköntuotannon hyötysuhde määräytyy joko energiataselaskennan tiedonkeruuvaiheessa saatujen tietojen tai Kasvener-laskentamallin laskentaperusteiden mukaisesti. Kulutuksen ja oman tuotannon välinen vaje katetaan energiataseissa tarkastelumaakunnan rajojen ulkopuolelta tapahtuvalla nettomääräisellä sähköntuonnilla. Energiataseiden tuontisähkö on valtakunnan verkossa tarkasteluvuonna saatavilla olevaa keskimääräistä sähköä, joka määräytyy vuoden kansallisen sähköntuotantojakauman pohjalta. 1 Maakunnassa tarvittavan tuontisähkön primäärienergiasisältö lasketaan kansallisen sähköntuotantotapajakauman ja niiden keskimääräisten 1 Vuonna 2008 Suomessa kulutettu sähkö tuotettiin 19 prosenttisesti vesi- ja tuulivoimalla, 25 prosenttisesti ydinvoimalla, 10 prosenttisesti lauhdevoimalla, 12 prosenttisesti teollisuuden yhteistuotannolla ja 18 prosenttisesti kaukolämmön yhteistuotannolla. Loppu 15 prosenttia muodostui sähkön ulkomaisesta nettotuonnista.

13 Kanta- ja Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna prosentin hyötysuhteen avulla. Hyötyenergiamääräisessä tarkastelussa tuontisähkön tuotantoon liittyneet häviöt huomioidaan tarkastelumaakunnan muun energiantuotannon häviöiden joukossa. Häviöiden osuus tuontisähkön kokonaismäärästä on 44 prosenttia. Kanta- ja Päijät-Hämeen energiataseiden sähkön loppukulutussektorit muodostuvat luvun määritelmän mukaisesti kotitalouksista, teollisuudesta, palveluista, maataloudesta, liikenteestä ja työkoneista. Kahden jälkimmäisen sektorin sähkönkulutus on sähkölaskentaa varten tarvittavien kulutustietojen puuttumisen vuoksi määritelmällisesti nolla. Sähkönkulutusta tarkastellaan kulutussektorien hyödyksi saamana loppukulutusenergiana. Tämä hyötyenergia saadaan vähentämällä primäärienergiamääräisestä sähköntuotannosta sähkön tuotantoprosessissa ja siirrossa syntyneet häviöt. Paikallisen sähköntuotannon häviöt on eritelty energiatasetarkasteluissa Lämmön tuotanto ja käyttö Lämpö eritellään kaukolämpöön kiinteistöjen erillislämmitykseen (jatkossa myös pelkkä erillislämmitys tai kiinteistökohtainen lämmitys) teollisuuslämpöön maataloustuotannossa tarvittuun lämpöön. Kiinteistökohtainen lämmitys sisältää muiden rakennustyyppien paitsi teollisuusrakennusten muut lämmönlähteet kuin kauko- ja sähkölämmityksen. Energiataseiden laskennassa käytetyn aineiston epätarkkuustason vuoksi teollisuuden lämmöntuotantoa ei eritellä prosessilämpöön ja teollisuuden tuotantorakennusten lämmitykseen, vaan molempia tarkastellaan yhtenä teollisuuslämpökokonaisuutena. Lämpö tuotetaan sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalaitoksissa lämpölaitoksissa kiinteistökohtaisena erillistuotantona. Teollisuuden lämpölaitosten joukossa on myös lämpölaitoksia, jotka tuottavat teollisuuslämmön rinnalla yhdyskunnalle kaukolämpöä. Tällaisten lämpölaitosten lämmöntuotanto ja polttoainekäyttö jyvitetään teollisuus- ja kaukolämmölle kyseisten energiatuotteiden tuotanto-osuuksien mukaisesti. Sähköä ja lämpöä tuottavien yhteistuotantolaitosten jako noudattaa edellisessä luvussa esiteltyä paikallisen yhteistuotantovoimalaitosten jakoa. Lämpölaitokset jaetaan yhdyskunnalle kauko- ja aluelämpöä tuottaviin lämpölaitoksiin (jatkossa kaukolämpölaitokset) teollisuudelle lämpöä tuottaviin lämpölaitoksiin (jatkossa teollisuuslämpölaitokset). Lämmöntuotantoon käytetyt primäärimääräiset energialähteet jaotellaan luvun mukaisella erittelyllä. Lämmöntuotannon hyötysuhde määräytyy ensisijaisesti taselaskennan tiedonhaun yhteydessä mahdollisesti saatujen laitostietojen perusteella. Tietojen puuttuessa hyötysuhde määrittyy Kasvener-laskentamallin laskentaperiaatteiden mukaisesti. 7

14 Kanta- ja Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 Lämmön loppukulutussektorit ovat luvun mukaisesti kotitaloudet, teollisuus, palvelut, maatalous, liikenne ja työkoneet. Kahden jälkimmäisen sektorin lämmönkulutus on määritelmällisesti nolla eikä niitä tarkastella lämmönkulutuksen yhteydessä. Edellä mainittujen loppukulutussektorien lämmönkulutusta tarkastellaan sektorien hyödyksi saamina hyötyenergiamäärinä. Energiataselaskennan määritelmän mukaan hyötyenergia saadaan vähentämällä energiamuodon tuottamiseen liittyvien primäärienergiamääräisten energialähteiden käytöstä tuotantoprosessissa ja mahdollisessa siirrossa syntyneet häviöt. Lämmöntuotannon häviöt on eritelty energiataseissa Paikallisen sähkön- ja lämmöntuotannon tase Kanta- ja Päijät-Hämeen energiatasetulosten yhteydessä on esitetty kuvion 2 kaltaiset maakuntien omaa sähkön- ja lämmöntuotannon rakennetta kuvaavat kuviot. Tasekuvion 2 vasemmalla puolella olevat nelikulmiot kuvaavat tarkastelualueen erityyppisten energiantuotantolaitosten primäärienergian kulutusta. Nelikulmioiden sisällä ovat laitostyypin lämmön- ja sähköntuotannon sekä niihin liittyvien häviöiden osuustiedot. Kuvio 2. Esimerkki paikallisen sähkön- ja lämmöntuotannon tasekuvaajasta.

15 Kanta- ja Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 Edellisen sivun tasekuvion 2 oikea puolisko esittää maakunnan energiantuotantolaitosten tuottamien kaukolämmön, teollisuuslämmön ja sähkön kokonaismäärät. Oikeanpuoleisten nelikulmioiden sisällä on esitetty tarkastelualueen erityyppisten energiantuotantolaitosten osuudet tuotetun kaukolämmön, teollisuuslämmön ja sähkön määristä. Yläoikealla olevassa katkoviivoitetusta nelikulmiossa on esitetty maakunnan lämmön- ja sähköntuotantoon liittyvät tuotantohäviöt. Häviöihin voi sisältyä jonkin verran laitosten omakäyttöön ja prosesseihin kulunutta lämpöä ja sähköä Uusiutuvat energialähteet Energiataseissa käsitellään uusiutuvien energialähteiden käyttöä Kanta- ja Päijät- Hämeen maakunnissa vuoden 2008 aikana. Luvussa esitellyistä energialähteistä uusiutuvia ovat metsäpolttoaineiden pienkäyttö metsäpolttoaineiden laitoskäyttö teollisuuden puutähteet jäteliemet biokaasut muut biopolttoaineet vesi- ja tuulivoima maa- ja ilmalämpöpumppujen tuottama hyötylämpö. Metsäpolttoaineet sisältävät metsästä energiantuotantolaitosten ja pienkäyttöön hakatut ja kerätyt puupolttoaineet kuten hakkeet, murskeet, halot ja pilkkeet. Teollisuuden puutähteitä ovat teollisen tuotannon sivutuotantona syntynyt puuaines kuten kuori, puru ja kutterinlastu. Jäteliemet tarkoittavat erityisesti puunjalostusteollisuuden mustalipeää. Jäteperäisiä polttoaineita ei ole luokiteltu biohajoavaan osaan ja ei-biohajoavaan osaan, vaan niitä tarkastellaan turpeen tavoin erillään uusiutuvista ja fossiilista energialähteistä. Metsäpolttoaineiden käyttö on jaettu kiinteistökohtaiseen pienkäyttöön ja energiantuotantolaitoskäyttöön. Taseiden tiedot rakennusten lämmitykseen liittyvä puupolttoaineiden pienkäytöstä perustuu Tilastokeskuksen rakennustilastojen avulla tehtyihin laskelmiin. Ensisijaisen puun lämmityskäytön lisäksi pienpoltto sisältää myös arvion asuin-, palvelu- ja vapaa-ajanrakennusten päälämmitysjärjestelmien rinnalla käytetystä puupolttoaineiden tukilämmityskäytöstä. Energiataseissa tarkastellaan uusiutuvien energialähteiden avulla tuotettua sähköä ja lämpöä. Energiamuodot eritellään käytön mukaan kaukolämmön tuotantoon kiinteistöjen erillislämmitykseen sähkön tuotantoon teollisuuslämmön tuotantoon maataloustuotantoon. Uusiutuviin energialähteisiin liittyvissä energiamuototarkasteluihin eivät sisälly puutteellisten lähtötietojen vuoksi tieliikenteen ajoneuvojen ja maakunnan työkoneiden mahdollinen biopolttoaineiden käyttö. Näiden tietojen puuttuminen ei kuitenkaan vaikuta juuri lainkaan Kanta- tai Päijät-Hämeen vuoden 2008 energiataseisiin 9

16 Kanta- ja Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna Fossiiliset polttoaineet Kanta- ja Päijät-Hämeen energiatasetarkastelut sisältävät fossiilisista polttoaineista maakaasun kivihiilen kevyen polttoöljyn raskaan polttoöljyn bensiinin dieselöljyn muut fossiiliset polttoaineet. Muut fossiiliset -polttoaineryhmä sisältää muun muassa nestekaasun, koksin, jalostuskaasut ja teollisuuden fossiilisperäisen jätelämmön. Kuten luvussa mainittiin, kevyt ja raskas polttoöljy sekä muut kuin liikenteen bensiini ja dieselöljy sisältyvät energiataseessa käytettyyn Öljyt-yhdistelmäryhmään. Tieliikenteen käyttämä bensiini ja dieselöljy muodostavat liikennepolttoaineiden kokonaisuuden. Energiataseissa tarkastellaan uusiutuvien energialähteiden avulla tuotettua sähköä ja lämpöä. Energiamuodot eritellään käytön mukaan.

17 3 ENERGIATASEET 3.1 Kanta-Hämeen energiatase Kanta-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 Kanta-Hämeessä käytettiin vuoden 2008 aikana primäärimääräisiä energialähteitä 9,8 TWh. Kanta-Hämeen energiataseen loppusumman virhemarginaali on ±0,3 TWh energiataselaskelmien arvioidun virheprosentin ollessa 3 prosenttia. Jakamalla käytetty kokonaisenergiamäärä maakunnan väkiluvulla saadaan yhtä kantahämäläistä kohti lasketuksi energiankäytöksi kwh. 2 Kanta-Hämeen vuoden 2008 energiatase on esitetty alla olevassa kuviossa 3. Kuvio 3. Kanta-Hämeen vuoden 2008 energiatase. Vuoden 2008 aikana Kanta-Hämeessä käytettiin 3,8 TWh energialähteitä lämmöntuotantoon. Maakunnan kotitalouksien, teollisuuden, palveluiden ja maatalouden lämmönkulutus oli yhteensä 2,8 TWh. Lisäksi maakunnassa tuotetusta 1,0 TWh:n kaukolämpömäärästä myytiin viidennes eli 0,2 TWh maakunnan maantieteellisistä rajoista muodostuvan taserajan ulkopuolelle Hyvinkäälle. Käytettyjen energialähteiden ja hyödyksi saadun energian välinen 1,0 TWh:n erotus kuvaa lämmöntuotannossa ja - siirrossa syntyneitä häviöitä. Lämmöntuotannon osuus primäärienergian kokonaiskäytöstä oli 39 prosenttia. Kanta-Hämeen alueella hyödynnetystä lämmöstä oli teollisuuslämpöä 42 prosenttia, kaukolämpöä 30 prosenttia, kiinteistökohtaisten lämmitysjärjestelmien tuottamaa lämpöä 25 prosenttia ja maataloustuotantoon tarvittua lämpöä kolme prosenttia. Kanta-Hämeen sähkönkulutus oli yhteensä 2,1 TWh. Kulutuksen tyydyttämiseksi tarvittiin yhteensä 4,0 TWh energialähteitä, joka vastaa 41 prosenttia Kanta-Hämeen 2 Energiatasekuvaajassa ja tekstissä käytetty yksi terawattitunti (TWh) energiaa vastaa tuhatta gigawattituntia () ja miljoonaa kilowattituntia (kwh). 11

18 Kanta-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 primäärienergian kokonaiskäytöstä. Kanta-Hämeen oma sähköntuotanto pystyi kattamaan loppukulutuksesta 17 prosenttia ja loppu 83 prosentin osuus katettiin maakunnan ulkopuolella tuotetulla tuontisähköllä. 3 Kanta-Hämeen sähkönkulutuksesta lisää raportin luvussa Energiataseessa läpivirtana tarkastellussa tieliikenteessä kului Kanta-Hämeen alueella bensiiniä ja dieselöljyä yhteensä 1,8 TWh. Määrä vastasi 19 prosenttia maakunnan primäärienergian kokonaiskäytöstä. Teollisuuden, maatalouden ja muiden sektorien työkoneiden 0,2 TWh:n suuruinen suora polttoainekäyttö muodosti alle kaksi prosenttia Kanta-Hämeessä käytetystä primäärienergiamäärästä. Teollisuus käytti 31 prosenttia Kanta-Hämeen energianlähteistä. Kotitalouksien osuus oli 27 prosenttia. Yksityiset ja julkiset palvelut käyttivät vajaan 19 prosentin edestä. 4 Maataloussektorin osuus oli neljä prosenttia. Loppu 19 prosenttia muodostui alueen tieliikenteen polttoaineista. Hyötyenergiamääräisesti tarkasteltuna sektorien kulutusosuudet olivat seuraavat: teollisuus 37 prosenttia, kotitaloudet 30 prosenttia, palvelut 19 prosenttia ja maatalous kolme prosenttia ja tieliikenne 11 prosenttia. 5 Maakaasulla on tärkeä rooli Kanta-Hämeen energiahuollossa. Kolmannes maakunnassa kulutetusta kaukolämmöstä tuotettiin maakaasulla. Lisäksi maakaasu kattoi 2/3 teollisuuden tarvitsemasta lämmöntuotannosta. Maakaasua käytettiin yhteensä 1,7 TWh. Kokonaisuudessaan Kanta-Hämeessä fossiilisten polttoaineiden käyttö oli 4,5 TWh. Määrä oli 46 prosenttia primäärienergian kokonaismäärästä. Kanta-Hämeessä käytettiin vuoden 2008 aikana kotimaisiksi energialähteiksi luokiteltavia uusiutuvia energialähteitä, turvetta ja jäteperäisiä polttoaineita yhteensä 1,9 TWh:n edestä. Tämä vastasi viidennestä Kanta-Hämeessä käytetystä primäärienergiasta. Uusiutuvia energialähteitä kulutettiin 1,0 TWh. Se oli kymmenen prosenttia maakunnan primäärimääräisestä energiantarpeesta. Jäteperäisiä polttoaineita käytetään suhteellisen paljon Kanta-Hämeessä. Ne kattoivat kuusi prosenttia maakunnan energiankäytöstä. Turpeen primäärienergiaosuus oli kolme prosenttia. Energiantuotantoon ja lämmitykseen liittyneessä energialähteiden käytössä syntyi 2,7 TWh häviöitä. Kanta-Hämeen omassa sähkön- ja lämmöntuotannossa ja kiinteistöjen lämmityksessä syntyi 0,9 TWh:n verran häviöitä 6. Maakuntaan tuodun sähkön tuottamiseen liittyvät häviöt olivat arviolta 1,5 TWh. Lisäksi sähkönsiirtoon liittyi 0,1 TWh häviöitä. Lämmönsiirron häviöt olivat taselaskelmien mukaan arvioiden 0,2 TWh Energiantuotanto ja -käyttö Kanta-Hämeen maakunnassa vuonna 2008 kuluneen energiamäärän tuottamiseen käytettiin 9,8 TWh. Eniten kului liikennepolttoaineita eli bensiiniä ja dieselöljyä kuten seuraavan sivun taulukosta 1 ja kuviosta 4 ilmenee. Niiden osuus 3 Vuonna 2008 Suomessa kulutettu sähkö tuotettiin 19 prosenttisesti vesi- ja tuulivoimalla, 25 prosenttisesti ydinvoimalla, 10 prosenttisesti lauhdevoimalla, 12 prosenttisesti teollisuuden yhteistuotannolla ja 18 prosenttisesti kaukolämmön yhteistuotannolla. Loppu 15 prosenttia muodostui sähkön ulkomaisesta nettotuonnista. 4 Yksityisistä ja julkisista palveluista muodostuvan sektorin osuudessa on tässä luvussa lisätty sektoreittain erittelemättömiksi jääneiden työkoneiden puolen prosentin primäärienergiaosuus. 5 Tieliikenteen primääri- ja hyötyenergiaosuuksien välinen ero johtuu taselaskennan oletuksesta, jonka mukaan ajoneuvojen ja työkoneiden hyötysuhde on keskimäärin 35 prosenttia. 6 Sähkön ja lämmöntuotannon häviöt sisältävät jonkin verran energiantuotantolaitosten omakäyttöä ja energiataselaskentaan liittyvistä epätarkkuuksista johtuvaa virhettä. Niiden osuus on arviolta 0,2 TWh.

19 Kanta-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 maakunnan primäärienergian käytöstä oli 19 prosenttia. Toiseksi eniten käytettiin maakaasua, jonka kokonaisosuus oli 17 prosenttia. Öljyt ja muut kuin edellä mainitut fossiiliset polttoaineet muodostivat 11 prosenttia kantahämäläisestä energiankäytöstä. Turpeen osuus oli 3 prosenttia ja jäteperäisillä polttoaineilla katettiin 6 prosenttia alueen energianlähdetarpeesta. Erilaisten uusiutuvien energialähteiden primäärienergiamääräinen osuus oli tarkasteluvuonna kymmenen prosenttia. Peräti 34 prosenttia alueen primäärienergian kulutuksesta muodostui tuontisähköstä. Taulukko 1. Energialähteet Kanta-Hämeessä vuonna Energialähteet Kanta-Häme primäärienergiasta Maakaasu ,8 % Kivihiili 0 0,0 % Öljyt ja muut fossiiliset ,7 % Liikenteen polttoaineet ,7 % Turve 336 3,4 % Jäteperäiset polttoaineet 629 6,4 % Uusiutuvat energialähteet 968 9,8 % Tuontisähkö ,1 % Yhteensä ,0 % Kantahämäläinen teollisuus kulutti yli puolet maakaasusta. Sillä katettiinkin 2/3 teollisuuslaitosten lämmitys- ja prosessilämmön tarpeesta vuonna Maakaasun teollisuuskäyttö keskittyi erityisesti hämeenlinnalaisiin ja janakkalalaisiin suuryrityksiin. Kaukolämmön tuotannossa kului 30 prosenttia maakaasusta. Kaasumäärällä tuotettiin noin kolmannes kantahämäläisestä kaukolämmöstä. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa hyödynnetystä maakaasusta käytettiin 14 prosenttia sähkön tuottamiseen. Loppu nelisen prosenttia maakaasusta kului erillisissä kiinteistöjen maakaasukattiloissa. Maakaasu 16,8 % Tuontisähkö 34,1 % Kivihiili 0,0 % Öljyt ja muut fossiiliset 10,7 % Uusiutuvat energialähteet 9,8 % Jäteperäiset polttoaineet 6,4 % Turve 3,4 % Liikenteen polttoaineet 18,7 % Kuvio 4. Kanta-Hämeen energialähteet primäärienergiana vuonna Raportin lopusta löytyvästä liitetaulukosta 1 löytyy taulukkoa 1 tarkempi energialähde-erittely. 13

20 Kanta-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 Kanta-Hämeen alueen tieliikenteessä kului bensiiniä ja dieselöljyä yhteensä 1,8 TWh. Kun mukaan lasketaan öljyt ja pääosin nestekaasusta ja muualla kuin liikenteessä käytetystä dieselistä ja bensiinistä koostuvat muut fossiiliset polttoaineet, primäärienergiamäärä kasvaa 2,9 TWh:in. Se vastasi 29 prosenttia maakunnan primäärienergiamäärästä. Kokonaisuudessaan taulukon 1 Öljyt ja muut fossiiliset -energialähderyhmästä oli 3/4 kiinteistöjen lämmittämiseen, työkoneisiin ja teollisuuslämpöön käytettyä kevyttä ja raskasta polttoöljyä. Fossiilisten polttoaineiden kokonaisprimäärienergiamäärä oli 4,5 TWh, joka oli 46 prosenttia Kanta-Hämeessä vuonna 2008 käytetyistä energialähteistä. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä käsitellään yksityiskohtaisemmin raportin luvussa Energiamuodot Taulukko 2. Energiamuodot Kanta-Hämeessä vuonna hyötyenergiasta Kanta-Häme hyötyenergiaa hyötyenergiasta Kaukolämpö ,1 % ,7 % josta kaukolämmön vientiä 278 2,8 % 203 3,5 % Kiinteistöjen erillislämmitys 839 8,5 % ,8 % Sähkölämmitys ja lämpöpumput 955 9,7 % 521 8,9 % Muu kuin lämmityssähkö ,6 % ,0 % Maatalouden lämmöntuotanto 105 1,1 % 84 1,4 % Teollisuuslämpö ,6 % ,0 % Tieliikenne ,7 % ,0 % Työkoneet 170 1,7 % 59 1,0 % Yhteensä ,0 % ,0 % Turvetta käytettiin pääasiassa kaukolämpökattiloissa. Tämä vastasi noin 2/3 turpeen 0,3 TWh:n kokonaismäärästä. Erityispiirteen kantahämäläiseen energiahuoltoon tuovat Riihimäellä lämmön ja sähkön yhteistuotannossa käytetyt jätepohjaiset polttoaineet. Jätepolttoaineilla katettiin 28 prosenttia kaukolämmön tuotannon polttoainetarpeesta maakunnassa. Primäärienergian kokonaismäärästä oli kuutisen prosenttia jätepohjaisia polttoaineita. Uusiutuvat energialähteet muodostivat kymmenen prosenttia Kanta-Hämeessä vuonna 2008 käytetystä primäärienergiamäärästä. Tästä noin 1,0 TWh:n energiamäärästä oli yli 90 prosenttia suurelta osin kaukolämmön tuotannossa ja rakennusten kiinteistökohtaisessa lämmityksessä käytettyjä puupolttoaineita. Kanta-Hämeen uusiutuvien energianlähteiden käyttöä tarkastellaan kattavammin luvussa Taulukon 3 mukaisesti kantahämäläisten kotitalouksien tarpeisiin kului 2,6 TWh. Määrä vastasi 28 prosenttia maakunnan yhteenlasketusta energiankäytöstä. Yli 30 prosenttia kotitalouksien primäärienergiamäärästä meni lämmitykseen käytetyn sähkön tuotantoon 8. Reilu neljännes liittyi kiinteistöjen erillislämmitykseen puulla, öljyllä tai maakaasulla. Kaukolämmön osuus oli reilu viidennes, kun taas muuhun kuin lämmitykseen kulutetun sähkön osuus kotitaloussektorin energiankäytöstä oli vajaa viidennes. Hyödyksi saatuna lämpönä ja sähkönä tarkasteltuna kotitaloussektori kulutti energiaa 1,7 TWh. 8 Sähkölämmitys sisältää suoran sähkölämmityksen ja maalämpöpumppusähkön. Tukilämmitysmuotona hyödynnettävät ilmalämpöpumput sisältyvät energiatasetarkastelussa muuhun kuin lämmitykseen käytettyyn sähköön. Ilmalämpöpumpuilla alle prosentin osuus muusta sähkönkulutuksesta.

21 Kanta-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 Taulukko 3. Energialähteiden käyttö Kanta-Hämeessä vuonna Energian käyttäjät * hyötyenergiasta Kanta-Häme hyötyenergiaa* Kotitaloudet ,1 % ,7 % Teollisuus ,4 % ,9 % Palvelut ,8 % ,2 % Maatalous 369 3,9 % 192 3,4 % Erittelemättömät työkoneet 47 0,5 % 16 0,3 % Tieliikenne ,2 % ,4 % Yhteensä ,0 % ,0 % * Tarkasteluista on vähennetty Hyvinkäälle myydyn kaukolämmön osuudet. Teollisuus ja siihen sisältyvä rakentaminen käyttivät 31 prosenttia primäärimääräisistä energianlähteistä vuonna Teollisuudelle tuotettiin 2,1 TWh:n edestä lämpöä ja sähköä kuluttamalla 3,0 TWh energialähteitä. Primäärienergiasta käytettiin 44 prosenttia prosessien ja teollisuusrakennusten tarvitseman teollisuuslämmön tuotantoon. Sähkön primäärienergiaosuus oli 48 prosenttia. Teollisuuden kuluttaman kaukolämmön tuotantoon kului kuutisen prosenttia sektorin energialähteiden käytöstä. Loppu vajaa kaksi prosenttia oli teollisuuteen ja rakentamiseen liittyvien työkoneiden arvioitua polttoainekäyttöä. hyötyenergiasta Erittelemättömät työkoneet 0,5 % Maatalous 3,9 % Tieliikenne 19,2 % Kotitaloudet 27,1 % Palvelut 17,8 % Teollisuus 31,4 % Kuvio 5. Kanta-Hämeen loppukulutussektorit primäärienergiana vuonna Palvelusektori kulutti Kanta-Hämeen energialähteistä 18 prosenttia. Yli puolet palvelujen 1,7 TWh:n primäärienergiasta kului yksityisten palvelujen tuottamiseen. Kunnissa käytettiin energiasta kolmannes ja loppuosa oli muun julkisen sektorin kulutusta. Kokonaisuudessaan sektorin energiankäytöstä liittyi reilut 60 prosenttia sektorilla kulutetun sähkön tuottamiseen. Kaukolämmöllä oli viidenneksen osuus ja loppu kymmenisen prosenttia palvelujen energiankäytöstä liittyi palvelurakennusten erillislämmitykseen. Kanta-Häme on varsin maatalousvaltainen maakunta. Maataloustuotantoon liittynyt lämmöntuotanto ja sektorin työkoneet käyttivät vuonna 2008 arviolta 0,4 TWh. Kuvion 5 mukaisesti määrä oli nelisen prosenttia maakunnan 15

22 Kanta-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 kokonaisenergiamäärästä. Energialähdemäärällä tuotettiin yhteensä 0,2 TWh hyötyenergiaa maatalouden tarpeisiin. Sektorin energiankäyttö jakaantui karkeasti siten, että viidennes meni työkoneille, yli puolet sähkölle ja neljännes maatalouden tuotantorakennusten kiinteistökohtaiseen erillislämmitykseen. Kanta-Hämeen alueen tieliikenteen primäärienergiaosuus oli 19 prosenttia. Ajoneuvojen polttoainekäyttö jakautui siten, että 40 prosenttia oli bensiiniä ja 60 prosenttia dieselöljyä. Taulukon 3 ja kuvion 5 Erittelemättömät työkoneet -ryhmä sisältää muut kuin teollisuuden, rakentamisen ja maatalouden työkoneet. Niiden kuluttamasta 0,05 TWh:n polttoainemäärästä oli 2/3 kevyttä polttoöljyä ja 1/3 bensiiniä ja dieselöljyä. Erittelemättömien työkoneiden polttoaineet muodostivat puolisen prosenttia Kanta- Hämeessä käytetyistä primäärienergialähteistä. Jos tarkasteluun otetaan kaikki alueen työkoneet kuten taulukossa 2 on tehty, työkoneisiin kulunut vajaan 0,2 TWh:n energiamäärä oli pari prosenttia Kanta-Hämeen maakunnan energiankäytöstä vuonna Sähkön tuotanto ja käyttö Vuonna 2008 Kanta-Hämeessä kulutettiin 2,1 TWh sähköä eli kwh asukasta kohti. Paikalliset voimalaitokset tuottivat 0,4 TWh sähköä 0,7 TWh:n primäärienergiamäärästä. Oma tuotanto kattoi sähkönkulutuksesta 17 prosenttia. Kulutuksen ja alueen oman tuotannon välinen reilun 1,7 TWh:n suuruinen vaje katettiin maassamme vuonna 2008 tarjolla olleella valtakunnan verkon sähköllä. Sen tuottamiseen käytettiin valtakunnallisen tuotantojakauman mukaan 3,4 TWh:n edestä energialähteitä. Sähköntuotannon primäärienergian käyttö oli yhteensä 4,0TWh:a, joka vastasi 41 prosenttia Kanta-Hämeen primäärienergian kulutuksesta. Taulukko 4. Kanta-Hämeen sähkönhankinta vuonna Sähkönhankinta Kanta-Häme energialähteistä sähköntuotantoa sähköntuotannosta Kaukolämpövoimalaitokset ,7 % ,8 % Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset 61 9,2 % 48 13,7 % Prosessivoimalaitokset 36 5,5 % 12 3,5 % Vesi- ja tuulivoimalaitokset 3 0,5 % 3 0,9 % Muut voimalaitokset 1 0,2 % 0 0,1 % Paikallinen tuotanto ,5 % ,7 % Maakuntaan tuotu sähkö ,5 % ,3 % Sähkönhankinta ,0 % ,0 % Tuotanto- ja siirtohäviöt Siirtohäviöt Häviöt ,3 % 106 4,8 % Hyötyenergia ,7 % ,2 % Kanta-Hämeen oma sähköntuotanto perustuu sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksiin. Muiden sähköntuotantolaitostyyppien merkitys jäi maakunnassa suhteellisen pieneksi. Vuonna 2008 kaukolämpövoimalaitosten osuus sähköntuotannon energiankäytöstä oli 85 prosenttia. Teollisuuden prosessivoimalaitokset ja sähköä, kaukolämpöä sekä prosessihöyryä tuottavat kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset vastasivat noin kymmenesosasta maakunnan primäärienergiamääräisestä sähköntuotannosta. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto keskittyi Kanta-Hämeessä Forssaan, Hämeenlinnaan, Janakkalaan ja Riihimäelle.

23 Kanta-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 Taulukko 5. Kanta-Hämeen sähköntuotannon energialähteet vuonna Paikallisen sähköntuotannon energialähteet energialähteistä Kanta-Häme hyötyenergiaa hyötyenergiasta Maakaasu ,8 % ,5 % Muut fossiiliset 9 1,3 % 4 1,2 % Puuperäiset polttoaineet ,4 % 55 15,7 % Muut biopolttoaineet 9 1,4 % 6 1,6 % Vesi- ja tuulivoima 3 0,5 % 3 0,9 % Muut polttoaineet* ,7 % ,2 % Yhteensä ,0 % ,0 % * Muut polttoaineet sisältävät turpeen ja jäteperäiset polttoaineet. Vajaa puolet Kanta-Hämeen sähköntuotannossa hyödynnetyistä energialähteistä oli turpeesta ja jäteperäisistä polttoaineista muodostuvia taulukon 5 muita polttoaineita. Fossiilisten polttoaineiden osalta maakaasun osuus oli 34 prosenttia ja muiden fossiilisten, lähinnä polttoöljyjen, osuuden jäädessä reiluun prosenttiin. Uusituvilla energialähteillä oli viidenneksen osuus sähköntuotannon primäärienergialähteistä vuonna Uusiutuvasta energiasta oli 91 prosenttia puuperäisiä polttoaineita ja seitsemän prosenttia lähinnä ruokohelvestä ja biokaasusta koostuvia muita biopolttoaineita. Loput kaksi prosenttia sähköntuotannon uusiutuvista energialähteistä oli vesivoimaa. Taulukko 6. Sähkönkulutus Kanta-Hämeessä vuonna Sähkönkulutus Kanta-Häme energialähteistä hyötyenergiaa hyötyenergiasta Kotitaloudet ,4 % ,4 % Teollisuus ,0 % ,0 % Palvelut ,9 % ,9 % Maatalous 188 4,7 % 99 4,7 % Yhteensä ,0 % ,0 % Taulukossa 6 on esitelty sähkönkulutuksen sektorijakauma Kanta-Hämeessä vuonna 2008 sekä primääri- että hyötyenergiamääräisenä. Suurimmat kuluttajaryhmät olivat teollisuus ja kotitaloudet. Niiden kulutusosuudet olivat 36 ja 32 prosenttia. Yksityiset ja julkiset palvelut käyttivät 27 prosenttia sähköstä ja maataloussektorilla kului viisi prosenttia sähköstä. Sähkön loppukäytöstä meni 24 prosenttia sähkölämmityksen ja maalämpöpumppujen käyttöön. 9 Kanta-Hämeen alueen sähkönkäyttöön liittyi taulukon 4 mukaisesti 1,9 TWh:n verran tuotanto- ja siirtohäviöitä. Niistä 15 prosenttia eli 0,3 TWh syntyi paikallisessa sähköntuotannossa. Tuontisähköosuuden häviöiden kokonaismäärä oli yli 1,5 TWh. Sähkönsiirrossa kului taselaskelmien mukaan 0,1 TWh sähköstä. Siirtohäviöt olivat vajaa viiden prosenttia sähkön kokonaishäviöistä. 9 Muuhun lämmitykseen käytettyyn sähköön sisältyvät ilmalämpöpumput kuluttivat muusta sähköstä 0,7 prosenttia. Niiden osuus sähkön kokonaiskulutuksesta oli 0,5 prosenttia. 17

24 Kanta-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna Lämmön tuotanto ja käyttö Lämmöntuottamiseen käytettiin Kanta-Hämeessä vuonna 2008 yhteensä 3,8 TWh energialähteitä. Määrä oli 39 prosenttia maakunnassa käytetystä primäärienergiasta. Lämpöä tuotettiin yhteensä 3,0 TWh kotitalouksien, teollisuuden, palvelujen ja maatalouden tarpeisiin. Tuotetusta lämpömäärästä vietiin 0,2 TWh kaukolämpönä maakunnan rajojen ulkopuolelle Hyvinkäälle. Primääri- ja hyötyenergian välinen yhden terawattitunnin ero kuvaa lämmöntuotannossa ja siirrossa syntyviä häviöitä. Taulukko 7. Kanta-Hämeen lämmönhankinta vuonna Lämmönhankinta Kanta-Häme energialähteistä tuotettu lämpöä tuotetusta lämmöstä Kaukolämpölaitokset 323 8,5 % 283 8,5 % Kaukolämpövoimalaitokset ,0 % ,1 % Teollisuuslämpölaitokset ,0 % ,4 % Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset 365 9,6 % ,1 % Prosessivoimalaitokset 81 2,1 % 77 2,3 % Kiinteistöjen erillislämmitys ,0 % ,9 % Maatalouden lämmöntuotanto 105 2,7 % 84 2,5 % Lämpöpumppujen lämpö 38 1,0 % 38 1,1 % Lämmönhankinta ,0 % ,0 % Kaukolämmön vienti 278 7,3 % 203 6,1 % Maakunnan lämmönhankinta ,7 % ,9 % Tuotanto- ja siirtohäviöt Siirto- ym. häviöt* Häviöt ,3 % 297 9,5 % Hyötyenergia ,7 % ,5 % * Sisältävät siirto- ja tuotantohäviöiden (1,0 TWh) lisäksi energiataselaskennan epätarkkuuksista johtuvaa laskentavirhettä. Kanta-Hämeen lämmöntuotannon polttoaineista käytettiin 39 prosenttia kaukolämpöön, 35 prosenttia teollisuuslämpöön ja 22 prosenttia kiinteistökohtaiseen erillislämmitykseen. Kahden prosentin verran primäärienergiasta meni maataloustuotannon lämmöntarpeen kattamiseen. Prosentin osuuden muodostivat maa- ja ilmalämpöpumpuilla maasta ja ilmasta saatu hyötyenergiamäärä. 10 Teollisuuslämmön tuotannossa 3/4 energialähteistä käytettiin pelkkää lämpöä tuottavissa teollisuuden lämpölaitoksissa. Loppu neljännes teollisuuden lämmön tuottamiseen tarvituista polttoaineista hyödynnettiin prosessi- ja kaukolämpövoimalaitoksissa. Maakaasulla katettiin noin 70 prosenttia kantahämäläisen teollisuuden lämmöntarpeesta. Öljyjen ja muiden fossiilisten polttoaineiden osuus oli 13 prosenttia, teollisuuden jätelämmön kymmenen prosenttia ja turpeen kaksi prosenttia. Loput viitisen prosenttia olivat uusiutuvia energialähteitä. Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen kaukolämpövoimalaitosten polttoainekäyttö muodostivat 73 prosenttia Kanta-Hämeen kaukolämmön tuotannosta vuonna Teollisuuden lämmöntuotannon yhteydessä tuotettiin kaksi prosenttia kaukolämmön tuotannosta ja loppu reilut 24 prosenttia tuotettiin yhdyskuntien kaukolämpö- 10 Maa- ja ilmalämpöpumppujen tarvitsema sähkö huomioidaan sähkötarkastelujen yhteydessä.

25 Kanta-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 laitoksissa. Kaukolämmön tuotantoon käytetyistä 1,4 TWh:n primäärienergiamäärästä kului 0,3 TWh tarkastelumaakunnan ulkopuolelle myydyn kaukolämmön tuottamiseen. Puu 14,4 % Lämpöpumput 2,6 % Maakaasu 2,9 % Kaukolämpö 40,0 % Öljy 16,9 % Sähkö 23,2 % Kuvio 6. Eri lämmönlähteiden osuudet muiden kuin teollisuusrakennusten lämmityksestä Kanta-Hämeessä vuonna Vuonna 2008 muiden kuin teollisuusrakennusten 2,0 TWh:n suuruisesta yhteenlasketusta lämmöntarpeesta katettiin 40 prosenttia kaukolämmöllä. Suoran sähkölämmityksen osuus oli 23 prosenttia. Kiinteistökohtaisella erillislämmityksellä katettiin 34 prosenttia lämmönkulutuksesta. Maa- ja lämpöpumpuilla oli kolmen prosentin kulutusosuus. Raportin lopun liitetaulukosta 2 löytyvät lämmitystapojen kuluttamat energiamäärät. Taulukko 8. Lämmön energialähteet Kanta-Hämeessä vuonna Lämmöntuotannon polttoaineet Kanta-Häme Maakaasu % Kivihiili % Öljyt ja muut fossiiliset % Turve % Jäteperäiset polttoaineet % Uusiutuvat energialähteet % Yhteensä % Kiinteistöjen erillislämmitykseen käytettiin 0,8 TWh energialähteitä. Energiamäärällä tuotettiin yhteensä 0,7 TWh lämpöä asuin-, palvelu- ja vapaa-ajanasumiseen. Erillislämmityksen primäärienergiasta käytettiin öljylämmitteisissä rakennuksissa 47 prosenttia. Puulämmitteisten talojen osuus oli 46 prosenttia, kun taas maakaasua käyttävien talojen kulutusosuus jäi seitsemään prosenttiin. Puunpienkäyttöä kasvattaa puulämmitteisten tulisijojen tukilämmityskäyttö, joka lisää tasetarkastelussa polttopuun käyttöä samalla kun takkojen ja uunien käyttö supistaa muiden päälämmönlähteenä käytettyjen energialähteiden kulutusta. 19

26 Kanta-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 Energiataselaskelmien mukaan Kanta-Hämeen lämmöntuotannossa ja -siirrossa syntyi arviolta yhden terawattitunnin verran häviöitä (katso myös taulukko 7). Tästä määrästä 57 prosenttia liittyi kaukolämmön tuotantoon ja siirtoon, 24 prosenttia teollisuuslämmön tuotantoon, 18 prosenttia kiinteistökohtaiseen lämmitykseen ja yhden prosentin verran maatalouteen liittyvään lämmöntuotantoon. Kaukolämmön siirtohäviöiden suuruus on arviolta vajaa 0,2 TWh Paikallisen sähkön- ja lämmöntuotannon tase Kuvion 7 avulla havainnollistetaan luvuissa ja käsiteltyjä Kanta-Hämeen paikallisten sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten energiantuotantojakaumaa ja häviöitä. Kuvion rakennetta on esitelty luvussa Kuvio 7. Paikallisen sähkön- ja lämmöntuotannon tase Kanta-Hämeessä vuonna Taseen laskentamallin epätarkkuuksien takia jotkin kuvion energiamääristä voivat erota energiataseraportin taulukoissa esitetyistä määristä. Häviöihin saattaa sisältyä jonkin verran laitosten omakäyttöön ja prosesseihin kulunutta lämpöä ja sähköä. Erot ovat kokonaistarkastelun kannalta merkityksettömiä.

27 Kanta-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 Edellisen sivun tasekuvion 7 vasemmanpuoleiset nelikulmiot kuvaavat Kanta-Hämeessä sijaitsevien erityyppisten lämpöä ja sähköä tuottavien laitosten primäärienergiamääräistä energialähteiden kulutusta vuonna Nelikulmioiden sisällä on kerrottu kunkin energiantuotantolaitostyypin lämmön- ja sähköntuotannon määrä sekä tuotantoon liittyvät häviöt. Kuvion oikealla puolella on kuvattu kantahämäläisten energiantuotantolaitosten kaukolämmön, teollisuuslämmön ja sähkön kokonaistuotantomäärät ja tuotannon kokonaishäviöt. Oikeanpuoleisten nelikulmioiden sisällä on esitetty maakunnan erityyppisten energiantuotantolaitosten osuudet tuotetun kaukolämmön, teollisuuslämmön ja sähkön määristä. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto parantaa kokonaishyötysuhdetta ja pienentää tuotannon häviöitä, jotka ovat taselaskelmien mukaan 18 prosenttia käytetyistä energialähteistä Uusiutuvat energialähteet Kanta-Hämeessä käytettiin vuoden 2008 aikana yhden terawattitunnin edestä uusiutuvia energialähteitä. Niillä oli kymmenen prosentin osuus maakunnan kokonaisprimäärienergian käytöstä. Uusiutuvien energialähteiden osuus kasvaisi 15 prosenttiin, jos tarkasteltaisiin vain maakuntarajojen sisällä tapahtuvaa energiantuotantoa ja eikä huomioitaisi sähkön kulutuksen kattamiseen tarvittavan tuontisähkön vaikutusta. Laskemalla mukaan tuontisähkön tuotannossa käytetyt uusiutuvat energialähteet saataisiin primäärienergiankäytön uusiutuvien osuudeksi 17 prosenttia. Taulukko 9. Uusiutuvat energialähteet Kanta-Hämeessä vuonna Paikallisesti käytetyt uusiutuvat energialähteet Kanta-Häme primäärienergiasta Metsäpolttoaineiden pienkäyttö % Metsäpolttoaineiden laitoskäyttö % Teollisuuden puutähde % Jäteliemet % Biokaasut % Muut biopolttoaineet % Vesivoima % Tuulivoima % Lämpöpumput % Yhteensä % Kuten yllä olevasta taulukosta 9 näkyy, Kanta-Hämeessä käytetyistä uusiutuvista energialähteistä oli 77 prosenttia metsäpolttoaineita. Seuraavan sivun kuviosta 8 ilmenee, että yli puolet 0,7 TWh:n metsäpolttoainemäärästä hyödynnettiin kiinteistöjen pää- ja tukilämmityksen polttopuuna. Vuonna 2008 Kanta-Hämeen kaukolämmöstä tuotettiin 15 prosenttia metsäpolttoaineilla. Valtaosa poltettiin hakkeena Forssan ja Hämeenlinnan kaukolämpövoimalaitoksissa. Teollisuuden puutähteiksi tulkittavia puupolttoaineita käytettiin reilut 0,1 TWh:n verran pääosin teollisuuden voimalaitoksissa. Jätevedenpuhdistuksen ja jätteidenkäsittelyn yhteydessä kerättyä biokaasua käytettiin laitosten oman käytön lisäksi teollisuusprosesseissa ja kaukolämmön tuotannossa. Biokaasulla ja lähinnä ruokohelvestä muodostuvilla muilla biopolttoaineilla oli viiden prosentin kokonaisosuus uusiutuvien energianlähteiden primäärienergiamääräisestä käytöstä. Tuuli- ja vesivoimalla oli vähäinen rooli Kanta-Hämeen sähköntuotannossa. 21

28 Kanta-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 Biokaasut 2,0 % Teollisuuden jäteliemet 0,0 % Teollisuuden puutähde 14,2 % Muut biopolttoaineet 3,0 % Vesivoima 0,3 % Tuulivoima 0,0 % Lämpöpumput 3,9 % Metsäpolttoaineiden pienkäyttö 39,8 % Metsäpolttoaineiden laitoskäyttö 36,7 % Kuvio 8. Kanta-Hämeen uusiutuvat energialähteet primäärienergiana vuonna Energiataseisiin on sisällytetty myös maa- ja ilmalämpöpumpuilla tuotettu hyötylämpö. Kanta-Hämeessä lämpöpumput tuottivat 0,04 TWh energiaa ja ne muodostivat neljä prosenttia uusiutuvista energialähteistä. Lämpöpumppuihin sisältyy epävarmuuksia, sillä niiden osalta energiataselaskelmat perustuvat tilastopohjaisiin arvioihin. Taulukko 10. Uusiutuvien energialähteiden käyttö Kanta-Hämeessä vuonna Uusiutuvien energialähteiden käyttö käytettyä käytetty uusiutuva primäärienergia Kanta-Häme Uusiutuva energia kokonaisprimäärienergiasta uusiutuvista energialähteistä yhteensä Kaukolämmön tuotanto ,7 % 25,6 % Kiinteistöjen erillislämmitys ,8 % 39,8 % Lämpöpumput* ,0 % 3,9 % Maakunnan sähkön tuotanto ,2 % 13,9 % Teollisuuslämmöntuotanto ,6 % 11,8 % Maatalouden lämmöntuotanto ,2 % 5,0 % Tieliikenne ,0 % 0,0 % Työkoneet ,0 % 0,0 % Yhteensä ,9 % 100,0 % Tuontisähkö ,0 % Yhteensä ,0 % * Sisältää ainoastaan lämpöpumppujen tuottaman ilmaislämmön. Kanta-Hämeen uusiutuvista energianlähteistä oli 40 prosenttia tulisijoissa ja muissa rakennusten kiinteistökohtaisissa lämmitysjärjestelmissä pää- tai tukilämmön lähteenä käytettyä puupolttoainetta. Uusiutuvien kokonaismäärästä käytettiin kaukolämmön tuotannossa 26 prosenttia. Paikalliseen sähköntuotantoon kului 14 prosenttia uusiutuvista energialähteistä, teollisuuden tarvitsemaan lämmöntuotantoon 12 prosenttia ja maataloustuotantoon viisi prosenttia. Maa- ja lämpöpumppujen tuottaman lämmön osuus maakunnan uusiutuvista energialähteistä oli neljä prosenttia.

29 Kanta-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 Edellisen sivun taulukko 10 saattaa antaa hieman harhaanjohtavan kuvan uusiutuvien energialähteiden merkityksestä kiinteistöjen lämmönlähteenä. Tarkasteltaessa asuin-, palvelu- ja vapaa-ajan rakennusten erillis-, kauko- ja sähkölämmitystä siten, että mukana lasketaan lämmitys- ja lämpöpumppusähkön tuotannossa tarvitut energialähteet, uusiutuvien osuus supistuu alle kolmasosaan Kanta-Hämeen rakennusten lämmitykseen käytetyistä energialähteistä. Kotimaisiksi tai paikallisiksi energialähteiksi määriteltävissä olevien uusiutuvien energialähteiden, turpeen ja jäteperäisten polttoaineiden 1, 0TWh:n primäärienergiamäärä muodosti viidenneksen Kanta-Hämeessä käytetyistä energialähteistä. Vuonna 2008 käytettiin turvetta 0,3 TWh:n edestä lähinnä Forssan ja Hämeenlinnan yhdyskuntien kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa. Jäteperäisillä polttoaineilla oli kuuden prosentin osuus Kanta-Hämeen kokonaisenergiakäytöstä vuonna Energiataselaskennan yhteydessä ei ole otettu kantaa jäteperäisten polttoaineiden luokitteluun biohajoavaan ja ei-biohajoavaan osaan. Jos osa poltettavasta jätteestä tulkittaisiin biohajoavaksi tai siten uusiutuvan energian kaltaiseksi, uusiutuvaksi katsottavan energian osuus maakunnan primäärienergiakäytöstä kasvaisi Kanta-Hämeessä usealla prosenttiyksiköllä Fossiiliset polttoaineet Kanta-Hämeen alueen energiankäytöstä oli 4,5 TWh fossiilispohjaista. Määrä vastasi 46 prosenttia maakunnan primäärienergian kokonaismäärästä vuonna Yli kolmannes fossiilisista polttoaineista oli maakaasua (katso taulukko 11). Reilut 80 prosenttia kaasusta käytettiin teollisuus- ja kaukolämmön tuotantoon. Noin 2/3 nestemäisistä fossiilisista polttoaineista kului tieliikenteen bensiininä ja dieselöljynä. Kevyttä ja raskasta polttoöljyä käytettiin kiinteistöjen erillislämmityksessä, teollisuuden lämmöntuotannossa ja työkoneissa, mutta myös jonkin verran maatalouden tuotantotoiminnassa. Taulukon 11 Muut fossiiliset polttoaineet -ryhmä sisältää lähinnä teollisuudessa käytetyn fossiiliseksi luokiteltavan teollisuuden jätelämmön ja nestekaasun. Taulukko 11. Fossiiliset polttoaineet Kanta-Hämeessä vuonna Paikallisesti käytetyt fossiiliset energialähteet Kanta-Häme energialähteistä Maakaasu ,4 % Kivihiili 0 0,0 % Kevyt polttoöljy ,2 % Raskas polttoöljy 190 4,2 % Bensiini ,5 % josta tieliikennekäyttöä ,0 % Diesel ,4 % josta tieliikennekäyttöä ,0 % Muut fossiiliset polttoaineet 194 4,3 % Yhteensä ,0 % Tieliikenteen bensiini ja dieselöljy muodostivat 41 prosenttia fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Teollisuudella oli neljänneksen osuus. Kaukolämmön tuotannossa käytettiin puolestaan 13 prosenttia ja kiinteistöjen erillislämmityksessä 10 prosenttia fossiilisia 23

30 Kanta-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 polttoaineita. Loppuosa fossiilisten käytöstä muodostui sähköntuotannon viidestä prosentin, työkoneiden neljän ja maatalouden kahden prosentin osuuksista. Taulukko 12. Fossiilisten polttoaineiden käyttö Kanta-Hämeessä vuonna Fossiiliset polttoaineiden käyttö Kanta-Häme energialähteistä Kaukolämmön tuotanto ,3 % Kiinteistöjen erillislämmitys ,0 % Sähköntuotanto 233 5,1 % Teollisuuslämpö ,3 % Maatalouden lämmöntuotanto 96 2,1 % Tieliikenne ,5 % Työkoneet 170 3,7 % Yhteensä ,0 %

31 Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna Päijät-Hämeen energiatase Päijät-Hämeessä käytettiin vuoden 2008 aikana 10,6 TWh energiaa. Kokonaiskäytön virhemarginaali on ±0,4 TWh energiataselaskelmien arvioidun virheprosentin ollessa neljä prosenttia. Kutakin päijäthämäläistä kohti laskettu primäärienergiamääräinen energiankäyttö oli kwh. 12 Päijät-Hämeen vuoden 2008 energiatase on esitetty graafisesti alla olevassa kuviossa 9. Kuvio 9. Päijät-Hämeen vuoden 2008 energiatase. Vuoden 2008 aikana Päijät-Hämeessä käytettiin 4,7 TWh primäärienergialähteitä lämmöntuotantoon. Kotitalouksien, teollisuuden, palveluiden ja maatalouden lämmönkulutus oli yhteensä 3,6 TWh. Energialähteiden ja hyödyksi saadun energian välinen 1,1 TWh:n erotus kuvaa lämmöntuotannossa ja -siirrossa syntyneitä häviöitä. Lämmöntuotanto muodostu 41 prosenttia primäärienergian kokonaiskäytöstä. Päijät-Hämeessä hyödynnetystä lämmöstä oli teollisuuslämpöä 44 prosenttia, kaukolämpöä 36 prosenttia, kiinteistöjen lämmitysjärjestelmien tuottamaa lämpöä 18 prosenttia ja maataloustuotantoon tarvittua lämpöä kaksi prosenttia. Sähkönkulutus oli yhteensä 2,2 TWh. Kulutuksen tyydyttämiseksi tarvittiin yhteensä 3,8 TWh energialähteitä. Määrä vastasi 36 prosenttia Päijät-Hämeen vuoden 2008 primäärienergian kokonaiskäytöstä. Maakunnan oma sähköntuotanto pystyi kattamaan loppukulutuksesta 31 prosenttia. Loppu 69 prosentin osuus katettiin taselaskennan oletusten mukaisesti maakunnan rajojen ulkopuolella tuotetulla tuontisähköllä 13. Päijät- Hämeen sähkönkulutuksesta lisää raportin luvussa Yksi terawattitunti (TWh) energiaa on tuhat gigawattituntia () tai miljoonaa kilowattituntia (kwh). 13 Vuonna 2008 Suomessa kulutettu sähkö tuotettiin 19 prosenttisesti vesi- ja tuulivoimalla, 25 prosenttisesti ydinvoimalla, 10 prosenttisesti lauhdevoimalla, 12 prosenttisesti teollisuuden yhteis- 25

32 Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 Läpivirtana tarkastellussa tieliikenteessä kului Päijät-Hämeen alueella vuonna 2008 bensiiniä ja dieseliä yhteensä 1,9 TWh. Määrä vastasi 18 prosenttia maakunnan primäärienergian kokonaiskäytöstä. Teollisuuden, maatalouden ja muiden sektorien työkoneiden 0,2 TWh:n suora polttoainekäyttö muodosti parisen prosenttia maakunnassa kuluneesta energiasta. Teollisuus käytti 33 prosenttia Päijät-Hämeen primäärienergiasta. Kotitalouksien osuus oli 29 prosenttia. Yksityiset palvelut ja julkinen sektori hyödynsivät 17 prosentin edestä energialähteitä. 14 Maataloustuotannon osuus oli kolme prosenttia. Loppu 18 prosenttia muodostui alueen tieliikenteen käyttämistä polttoaineista. Hyötyenergiamääräisesti tarkasteltuna sektorien kulutusosuudet olivat seuraavat: teollisuus 40 prosenttia, kotitaloudet 31 prosenttia, yksityiset ja julkiset palvelut 17 prosenttia ja maatalous kaksi prosenttia ja tieliikenne kymmenen prosenttia. 15 Suurimmalta osin metsäpolttoaineista ja puunjalostusteollisuuden sivutuotteista koostuva uusiutuvien energialähteiden 1,8 TWh:n primäärienergiamäärä muodosti 17 prosenttia maakunnan energiankäytöstä. Kivihiilellä, maakaasulla ja polttoöljyillä katettiin 34 prosenttia paikallisesta energiankäytöstä. Huomioimalla myös liikennepolttoaineet, kasvaa fossiilisten polttoaineiden primäärienergiaosuus 52 prosenttiin eli yhteensä 5,4 TWh. Turpeen osuus oli kolme prosenttia ja jäteperäisten polttoaineiden vajaa prosentti. Energiantuotantoon ja lämmitykseen liittyneessä energialähteiden käytössä aiheutui yhteensä 2,6 TWh häviöitä. Päijät-Hämeen omassa sähkön- ja lämmöntuotannossa sekä alueen kiinteistöjen lämmityksessä syntyi 1,0 TWh häviöitä 16. Maakuntaan tuodun sähkön tuottamiseen liittyneet häviöt olivat arviolta 1,3 TWh. Lisäksi sähkönsiirtoon liittyi 0,1 TWh häviöitä. Lämmönsiirron häviöt olivat puolestaan energiataselaskelmien perusteella 0,2 TWh Energiantuotanto ja -käyttö Päijät-Hämeen maakunnan energiantuotannossa käytettiin vuonna 2008 yhteensä 10,6 TWh. Kivihiilen 1,4 TWh ja maakaasun 1,3 TWh käyttö muodostavat yhteensä neljänneksen maakunnan primäärienergiankäytöstä kuten seuraavalla sivulla olevasta taulukosta 13 ja kuviosta 10 ilmenee. Liikenteen polttoaineiden, bensiinin ja dieselöljyn, osuus nousi 18 prosenttiin. Öljyjen ja muiden kuin edellä mainittujen fossiilisten polttoaineiden primäärienergiaosuus oli 9 prosenttia. Turpeen käyttö muodosti 3 prosentin ja jäteperäiset polttoaineet alle prosentin osuuden maakunnan energiankäytöstä. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 17 prosenttia ja tuontisähkö osuus 27 prosenttia. Kivihiiltä hyödynnettiin sähkön ja lämmön yhteistuotannossa Lahdessa ja lisäksi teollisuuden lämmöntuotannossa Heinolassa. Vuoden 2008 aikana polttoaineella tuotettiin 69 prosenttia maakunnassa kulutetusta kaukolämmöstä ja puolet paikallisten voimalaitosten tuottamasta sähkömäärästä. Maakaasulla tuotettiin 31 prosenttia kaukolämmöstä ja se vastasi 46 prosentin osuutta maakaasun käytöstä. Päijäthämäläinen tuotantona ja 18 prosenttisesti kaukolämmön yhteistuotantona. Loppu 15 prosenttia muodostui sähkön ulkomaisesta nettotuonnista. 14 Yksityisistä ja julkisista palveluista muodostuvan sektorin osuudessa on tässä luvussa lisätty sektoreittain erittelemättömiksi jääneiden työkoneiden puolen prosentin primäärienergiaosuus. 15 Tieliikenteen primääri- ja hyötyenergiaosuuksien ero johtuu taselaskennan oletuksesta, jonka mukaan ajoneuvojen ja työkoneiden hyötysuhde on keskimäärin 35 prosenttia. 16 Sähkön ja lämmöntuotannon häviöt sisältävät jonkin verran energiantuotantolaitosten omakäyttöä ja energiataselaskentaan liittyvistä epätarkkuuksista johtuvaa virhettä. Niiden osuus on noin 0,2-0,3 TWh.

33 Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 teollisuus käytti 38 prosenttia maakaasusta ja tuotti sillä neljänneksen teollisuuslämmöstä. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa hyödynnetystä maakaasusta käytettiin 10 prosenttia sähkön tuottamiseen. Jäljelle jäänyt kuuden prosentin maakaasuosuus hyödynnettiin rakennusten lämmityksessä. Taulukko 13. Energialähteet Päijät-Hämeessä vuonna Energialähteet Päijät-Häme primäärienergiasta Maakaasu ,0 % Kivihiili ,0 % Öljyt ja muut fossiiliset 916 8,7 % Liikenteen polttoaineet ,0 % Turve 336 3,2 % Jäteperäiset polttoaineet 76 0,7 % Uusiutuvat energialähteet ,0 % Tuontisähkö ,4 % Yhteensä ,0 % Tuontisähkö 27,4 % Alla olevan kuvion öljyistä ja muista fossiilisista polttoaineista oli yli 90 prosenttia kiinteistöjen lämmittämiseen, työkoneisiin ja teollisuuslämpöön käytettyä kevyttä ja raskasta polttoöljyä. Lisäämällä tieliikenteen bensiini ja diesel mukaan Päijät-Hämeessä käytettyihin fossiilisiin polttoaineisiin saadaan fossiilisten polttoaineiden primäärienergiamääräksi 5,5 TWh. Se oli 52 prosenttia maakunnan vuoden 2008 primäärienergiankäytöstä. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä käsitellään raportin luvussa Tuontisähkö 27,4 % Maakaasu 12,0 % Kivihiili 13,0 % Uusiutuvat energialähteet 17,0 % Jäteper polttoa 0,7 Uusiutuvat energialähteet 17,0 % Jäteperäiset polttoaineet 0,7 % Turve 3,2 % Liikenteen polttoaineet 18,0 % Öljyt ja muut fossiiliset 8,7 % Kuvio 10. Päijät-Hämeen energialähteet primäärienergiana vuonna Noin 2/3 turpeesta kului teollisuuden tarvitseman lämmön tuotannossa. Kokonaisuudessaan turpeella oli kolmen prosentin osuus Päijät-Hämeen koko polttoaineiden käytöstä vuonna Jäteperäisiä polttoaineita hyödynnettiin kaukolämmön ja sähkön 17 Raportin lopussa olevasta liitetaulukosta 1 löytyy taulukkoa 13 tarkempi energialähde-erittely. 27

34 Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 yhteistuotannossa. Jätepolttoaineiden osuus jäi tarkastelumaakunnan primäärienergian käytöstä vajaaseen yhteen prosenttiin. Vuoden 2008 aikana Päijät-Hämeessä tarvituista energialähteistä oli 17 prosenttia uusiutuvia. Suurin osa oli metsäpolttoaineista, teollisuuden puutähteistä ja puunjalostusteollisuuden jäteliemistä. Kuutisen prosenttia uusiutuvista energialähteistä oli muita kuin puuperäisiä biopolttoaineita, lähinnä vesivoimaa ja erilaisten lämpöpumppujen tuottamaa hyötylämpöä. Tarkempaa tietoa maakunnan uusiutuvien energialähteiden käytöstä löytyy raportin luvusta Taulukko 14. Energiamuodot Päijät-Hämeessä vuonna Energiamuodot primäärienergiasta Päijät-Häme hyötyenergiaa hyötyenergiasta Kaukolämpö ,1 % ,5 % Kiinteistöjen erillislämmitys 807 7,6 % 646 9,8 % Sähkölämmitys ja lämpöpumput 705 6,7 % 427 6,5 % Muu kuin lämmityssähkö ,9 % ,2 % Maatalouden lämmöntuotanto 95 0,9 % 76 1,2 % Teollisuuslämpö ,1 % ,7 % Tieliikenne ,0 % ,2 % Työkoneet 175 1,7 % 61 0,9 % Yhteensä % % Teollisuus kulutti kolmanneksen Päijät-Hämeen energialähteistä vuonna Yli puolet teollisuuden 3,5 TWh:n energiamäärästä tarvittiin prosessien ja teollisuusrakennusten lämmöksi. Käytetyn sähkön tuotantoa varten tarvittiin 40 prosenttia sektorin primäärimääräisestä energiamäärästä. Teollisuuden kaukolämmön kulutuksen primäärienergiaosuus oli vajaa kymmenen prosenttia. Reilu kolmannes polttoaineista käytettiin teollisuuden voimalaitoksissa. Loppu pari prosenttia oli teollisuuden ja rakentamisen työkoneiden polttoainekäyttöä. Taulukko 15. Energiankäyttö Päijät-Hämeessä vuonna Energian käyttäjät hyötyenergiasta Päijät-Häme hyötyenergiaa hyötyenergiasta Kotitaloudet ,9 % ,9 % Teollisuus ,4 % ,6 % Palvelut ,6 % ,0 % Maatalous 282 2,7 % 133 2,0 % Erittelemättömät työkoneet 50 0,5 % 17 0,3 % Tieliikenne ,0 % ,2 % Yhteensä ,0 % ,0 % Taulukosta 15 näkyy, että kotitalouksien energiankulutukseen tarpeisiin kului lähes 3,1 TWh energialähteitä. Määrä oli 29 prosenttia Päijät-Hämeen energiankäytöstä (katso myös seuraavan sivun kuvio 11). Loppukulutettuna lämpönä ja sähkönä tarkasteltuna sektorin kulutus oli 2,0 TWh. Noin 37 prosenttia kotitaloussektoriin liittyneestä

35 Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 primäärienergiamäärästä kului kaukolämmön tuottamiseen. Vastaava asuin- ja vapaaajanrakennusten erillislämmityksen osuus oli 21 prosenttia. Sähköön meni 42 prosentin osuus siten, että 20 prosenttiyksikköä oli kotien ja loma-asuntojen sähkölämmitykseen ja maalämpöpumppuihin kulunutta sähköä. 18 Erittelemättömät työkoneet 1,1 % Tieliikenne 18,0 % Kotitaloudet 28,9 % Maatalous 2,7 % Palvelut 16,6 % Teollisuus 33,4 % Kuvio 11. Päijät-Hämeen loppukulutussektorit primäärienergiana vuonna Palvelusektorilla oli 17 prosentin osuus maakunnan energiankäytöstä. Palvelujen 1,8 TWh:n primäärienergiamäärästä käytettiin yli puolet yksityisten palvelujen tuottamiseen. Kunnilla oli kolmanneksen osuus. Loppuosa hyödynnettiin muissa julkisen sektorin toiminnoissa. Kulutetun sähkön tuottamiseen tarvittiin 60 prosenttia palvelusektorin energiankäytöstä. Tarvitun kaukolämmön tuotantoon meni 30 prosenttia energiasta. Palvelurakennusten erillislämmitykseen primäärienergia osuus oli kymmenkunta prosenttia. Maataloudessa kului 0,3 TWh. Kuten taulukosta 15 ja kuviosta 10 ilmenee, maataloudella oli kolmen prosentin osuus Päijät-Hämeen kokonaisenergian käytöstä vuonna Sektorin energiankäyttö jakautui energiataselaskelmien perusteella karkeasti siten, että sähkö muodosti käytöstä puolet ja tuotantorakennusten lämmitys vajaan kolmanneksen. Traktoreilla, leikkuupuimureilla ja muilla työkoneilla oli hieman alle viidenneksen osuus maataloussektorin primäärimääräisestä energian käytöstä. Tieliikenteen primääriosuus oli Päijät-Hämeessä 18 prosenttia. Ajoneuvojen polttoainekäyttö jakautui suhteessa 40/60 bensiinille ja dieselöljylle. Taulukossa 15 ja kuviossa 11 mainittu erittelemättömät työkoneet sisältävät muiden kuin teollisuuden, rakentamisen ja maatalouden polttoainekäyttöiset työkoneet. Niiden kuluttamasta 0,05 TWh:n polttoainemäärästä oli 2/3 kevyttä polttoöljyä ja 1/3 bensiiniä ja dieselöljyä. Erittelemättömien työkoneiden polttoaineet muodostivat puoli prosenttia maakunnassa käytetyistä primäärienergialähteistä. Jos tarkasteluun otetaan kaikki työkoneet kuten taulukossa 14 on tehty, työkoneisiin kulunut vajaan 0,2 TWh:n energiamäärä oli parisen prosenttia Päijät-Hämeen energiankäytöstä. 18 Sähkölämmitys sisältää suoran sähkölämmityksen ja maalämpöpumppusähkön. Tukilämmitysmuotona hyödynnettävät ilmalämpöpumput sisältyvät tässä energiataseessa muuhun kuin lämmitykseen käytettyyn sähköön. Ilmalämpöpumppujen osuus muusta sähkönkulutuksesta oli puolisen prosenttia. 29

36 Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna Sähkön tuotanto ja käyttö Vuonna 2008 Päijät-Hämeessä käytettiin sähköä 2,2 TWh eli kwh asukasta kohti. Alueen voimalaitoksissa tuotettiin taulukon 16 mukaisesti 0,9 TWh:n energialähdemäärällä 0,7 TWh sähköä. Oma tuotanto pystyi kattamaan päijäthämäläisestä sähkönkulutuksesta 31 prosenttia. Kulutuksen ja paikallisen tuotannon välinen 1,6 TWh:n vaje katettiin valtakunnan verkosta tuodulla sähköllä. Päijät-Hämeessä kulutetun sähkön tuottamiseen tarvittu 3,8 TWh:n primäärienergiamäärä vastasi 36 prosenttia alueen primäärienergian kokonaiskulutuksesta. Vuoden 2008 aikana Päijät-Hämeen sähköntuotantolaitosten yhteydessä toteutettiin laajoja huoltoja. Tavanomaisena vuonna sähköntuotannon omavaraisuus on korkeampi. Taulukko 16. Päijät-Hämeen sähkönhankinta vuonna Sähkönhankinta Päijät-Häme energialähteistä sähköntuotantoa sähköntuotannosta Kaukolämpövoimalaitokset ,5 % ,2 % Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset ,2 % ,7 % Prosessivoimalaitokset 50 5,3 % 43 5,8 % Vesi- ja tuulivoimalaitokset 4 0,4 % 4 0,5 % Muut voimalaitokset 24 2,5 % 6 0,8 % Paikallinen tuotanto ,6 % ,4 % Maakuntaan tuotu sähkö ,4 % ,6 % Sähkönhankinta ,0 % ,0 % Tuotanto- ja siirtohäviöt Siirtohäviöt Häviöt ,4 % 112 4,8 % Hyötyenergia ,6 % ,2 % Sähköntuotanto perustui Päijät-Hämeessä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksiin. Muiden voimalaitostyyppien merkitys jäi pieneksi. Yhdyskuntien kaukolämpövoimalaitokset vastasivat suurimmasta osata maakunnan sähköntuotannon primäärimääräisen energiankäytöstä. Teollisuuden prosessivoimalaitoksilla sekä kaukolämpö- ja prosessivoimalaitoksilla oli vajaan neljänneksen osuus sähköntuotannon energiakäytöstä. Maakunnan sähkön ja lämmön yhteistuotanto keskittyi Lahteen ja Heinolaan. Taulukko 17. Päijät-Hämeen sähköntuotannon energialähteet vuonna Paikallisen sähköntuotannon energialähteet energialähteistä Päijät-Häme hyötyenergiaa hyötyenergiasta Maakaasu ,2 % ,3 % Muut fossiiliset ,2 % ,7 % Puuperäiset polttoaineet ,8 % ,4 % Muut biopolttoaineet 7 0,8 % 4 0,6 % Vesi- ja tuulivoima 4 0,4 % 4 0,5 % Muut polttoaineet* ,6 % 63 8,5 % Yhteensä ,0 % ,0 % * Muut polttoaineet sisältävät turpeen ja jäteperäiset polttoaineet.

37 Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 Lähes puolet sähköntuotantoon käytetyistä polttoaineista oli kivihiiltä, joka on sisällytetty edellisen sivun taulukossa 17 Muut fossiiliset -ryhmään. Suurelta osin puuperäisistä polttoaineista muodostuvat uusiutuvat energialähteet kattoivat 24 prosenttia paikallisen sähköntuotannon energiantarpeesta. Muita paikallisessa tuotannossa käytettyjä energialähteitä olivat maakaasu 14 prosentin osuudellaan ja turpeesta sekä jäteperäisistä polttoaineista koostuvat muut polttoaineet 11 prosentin osuudellaan. Taulukossa 18 on esitelty sähkönkulutuksen sektorittainen jakauma Päijät-Hämeessä vuonna Suurimmat sähkönkäyttäjät olivat teollisuus ja kotitaloudet. Teollisuussektori vastasi 36 prosentista sähkönloppukulutuksesta vuonna Kotitaloudet käyttivät 33 prosenttia sähköstä. Yksityisten ja julkisten palvelujen yhteenlaskettu kulutusosuus oli 28 prosenttia. Maataloustuotannon yhteydessä käytettiin kolmisen prosenttia maakunnan sähköstä. Lämmitykseen ja maalämpöpumppuihin kului 17 prosenttia päijäthämäläisten sähköstä. 19 Taulukko 18. Sähkönkulutus Päijät-Hämeessä vuonna Sähkönkulutus Päijät-Häme energialähteistä hyötyenergiaa hyötyenergiasta Kotitaloudet ,0 % ,0 % Teollisuus ,1 % ,1 % Palvelut ,6 % ,6 % Maatalous 124 3,2 % 73 3,2 % Yhteensä ,0 % ,0 % Sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyi 1,6 TWh häviöitä (katso myös taulukko 16). Vain 13 prosenttia (0,2 TWh) häviöistä syntyi paikallisista sähköntuotantoprosesseissa. Suurin, osa (1,4 TWh) häviöistä liittyi maakunnan rajojen ulkopuolelta tuodun sähkön tuotantoon. Sähkönsiirrosta aiheutui energiataselaskelmien mukaan 0,1 TWh:n verran häviöitä. Määrä oli seitsemisen prosenttia sähkönkulutukseen liittyneistä häviöistä Lämmön tuotanto ja käyttö Lämmöntuotantoon käytettiin Päijät-Hämeessä vuoden 2008 aikana 4,7 TWh polttoaineita. Määrä vastasi 44 prosenttia maakunnassa käytetystä primäärienergiasta. Lämpöä tuotettiin yhteensä 3,6 TWh kotitalouksien, teollisuuden, palvelujen ja maatalouden tarpeisiin. Primääri- ja hyötyenergian välinen 1,1 TWh:n ero kuvaa lämmöntuotannossa ja siirrossa syntyviä häviöitä. Lämmöntuotannon polttoainekäytöstä liittyi 80 prosenttia kauko- ja teollisuuslämpöön, 17 prosenttia kiinteistökohtaista erillislämmitykseen ja kaksi prosenttia maataloustuotannon tarvitseman lämmöntuotantoon. Lisäksi vajaan prosentin osuuden muodostivat maa- ja ilmalämpöpumpuilla maasta ja ilmasta tuotettu energiamäärä Muuhun lämmitykseen käytettyyn sähköön sisältyvät ilmalämpöpumput kuluttivat muusta sähköstä 0,5 prosenttia. Niiden osuus sähkön kokonaiskulutuksesta oli 0,4 prosenttia. 20 Lämmitys- ja maalämpöpumppusähkö huomioidaan varsinaisesti sähkönkulutuksen tarkastelun yhteydessä. 31

38 Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 Taulukko 19. Päijät-Hämeen lämmönhankinta vuonna Lämmönhankinta Päijät-Häme energialähteistä tuotettu lämpöä tuotetusta lämmöstä Kaukolämpölaitokset 368 7,9 % 295 7,2 % Kaukolämpövoimalaitokset ,3 % ,7 % Teollisuuslämpölaitokset ,2 % ,5 % Kaukolämpö- ja prosessivoimalaitokset ,4 % ,8 % Prosessivoimalaitokset 318 6,8 % 280 6,9 % Kiinteistöjen erillislämmitys ,4 % ,9 % Maatalouden lämmöntuotanto 95 2,0 % 76 1,9 % Lämpöpumppujen lämpö 44 0,9 % 44 1,1 % Maakunnan lämmönhankinta ,0 % ,0 % Tuotanto- ja siirtohäviöt Siirto- ym. häviöt* Häviöt ,8 % ,8 % Hyötyenergia ,2 % ,2 % * Sisältävät myös laitosten omakäyttöä ja energiataselaskennan epätarkkuuksista johtuvaa laskentavirhettä. Lähes 75 prosenttia kaukolämmön 1,9 TWh:n polttoainemäärästä käytettiin kaukolämpövoimalaitoksissa Lahdessa ja Heinolassa. Neljännes energialähteistä kului kaukolämpölaitoksissa ja parisen prosenttia hyödynnettiin teollisuuslämpölaitosten kaukolämmön tuotannossa. Vajaa puolet 1,3 TWh:n suuruisen kaukolämpömäärän tuottamiseen käytetyistä polttoaineista oli kivihiiltä ja neljännes maakaasua. Loppu neljännes oli suurimmalta osin puuperäisiä polttoaineita (osuus 12 prosenttia) sekä jäteperäisiä polttoaineita, turvetta ja polttoöljyjä. Energiataselaskelmien mukaan 12 prosenttia päijäthämäläisestä kaukolämmöstä tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä. Taulukko 20. Lämmöntuotannon polttoaineet Päijät-Hämeessä vuonna Lämmöntuotannon polttoaineet Päijät-Häme energialähteistä Maakaasu % Kivihiili % Öljyt ja muut fossiiliset % Turve % Jäteperäiset polttoaineet % Uusiutuvat energialähteet % Yhteensä % Yli 50 prosenttia päijäthämäläisen teollisuuden prosessi- ja lämmityslämmöstä tuotettiin pelkkää lämpöä tuottavissa teollisuuslämpölaitoksissa. Loput teollisuuslämmön tarpeesta katettiin prosessi- ja kaukolämpövoimalaitoksien lämmöntuotannolla. Puolet käytetyistä polttoaineista oli puupohjaisia, noin neljännes maakaasua ja reilu kymmenesosa turvetta. Loput oli öljyjä ja muita fossiilisia polttoaineita.

39 Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 Kuten seuraavan sivun kuviosta 12 näkyy muiden kuin teollisuusrakennusten 2,3 TWh:n suuruisesta lämmöntarpeesta katettiin Päijät-Hämeessä 53 prosenttia kaukolämmöllä. Suoran sähkölämmityksen osuus oli 16 prosenttia. Öljyllä, puulla ja maakaasulla tapahtuneella kiinteistökohtaisella erillislämmityksellä katettiin 28 prosenttia lämmönkulutuksesta. Maa- ja lämpöpumpuilla oli parin prosentin kulutusosuus. Maakaasu 2,9 % Puu 12,5 % Lämpöpumput 1,9 % Öljy 12,7 % Kaukolämpö 53,4 % Sähkö 16,6 % Kuvio 12. Eri lämmönlähteiden osuudet muiden kuin teollisuusrakennusten lämmityksestä Päijät-Hämeessä vuonna Kiinteistöjen erillislämmitykseen käytettiin yhteensä 0,8 TWh energialähteitä. Energiamäärällä tuotettiin yli 0,6 TWh lämpöä asuin-, palvelu- ja vapaa-ajanasumiseen. Lämmitykseen käytetystä primäärienergiasta kulutettiin puolet puulämmitteisissä rakennuksissa. Puunpienkäyttöä kasvattaa taselaskennassa arvioidun puulämmitteisten tulisijojen tukilämmityskäytön vaikutus, joka lisää tarkastelussa polttopuun käyttöä samalla kun pienentää jonkin verran muiden päälämmönlähteenä käytettyjen energialähteiden kulutusta. Öljylämmitteisten rakennusten kulutusosuus oli 42 prosenttia. Maakaasulämmitteisten kulutusosuus jäi yhdeksään prosenttiin. Energiataselaskelmien mukaan Päijät-Hämeen lämmöntuotannossa ja -siirrossa syntyi yhteensä 1,1 TWh häviöitä. Niistä 60 prosenttia liittyi kaukolämpöön, 24 prosenttia teollisuuslämpöön, 15 prosenttia kiinteistökohtaiseen lämmitykseen ja pari prosenttia maatalouden lämmöntuotantoon. Kaukolämmön siirtohäviöiden suuruus on arviolta vajaa 0,2 TWh Paikallisen sähkön- ja lämmöntuotannon tase Seuraavan kuvion 13 avulla havainnollistetaan luvuissa ja käsiteltyjä Päijät- Hämeen sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten tuotannon jakaumaa ja siihen liittyviä häviöitä. Kuvion rakennetta on selvitetty luvussa Tasekuvion 13 vasemmanpuoleiset nelikulmiot kuvaavat Päijät-Hämeessä sijaitsevien erityyppisten lämpöä ja sähköä tuottavien laitosten primäärienergiamääräistä energialähteiden kulutusta vuonna Nelikulmioiden sisällä on kerrottu kunkin energiantuotantolaitostyypin lämmön- ja sähköntuotannon määrä sekä tuotantoon liittyvät häviöt. 33

40 Päijät-Hämeen energiantuotannon ja -käytön taseet vuonna 2008 Kuvio 13. Paikallisen sähkön- ja lämmöntuotannon tase Päijät-Hämeessä vuonna Tasekuvion oikealla puolella on kuvattu päijäthämäläisten energiantuotantolaitosten kaukolämmön, teollisuuslämmön ja sähkön kokonaistuotantomäärät ja tuotantoon liittyvät kokonaishäviöt. Tasekuvion oikeanpuoleisten nelikulmioiden sisällä on esitetty maakunnan erityyppisten energiantuotantolaitosten osuudet tuotetun kaukolämmön, teollisuuslämmön ja sähkön määristä. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto parantaa kokonaishyötysuhdetta ja pienentää tuotannon häviöitä, joten Päijät-Hämeen oman energiantuotannon laskennalliset häviöt ovat 13 prosenttia Uusiutuvat energialähteet Päijät-Hämeessä käytettiin vuoden 2008 aikana primäärienergiasisältönä mitattuna 1,8 TWh uusiutuvia energialähteitä. Se oli 17 prosenttia maakunnan primäärienergian 21 Taseen laskentamallin epätarkkuuksien takia jotkin kuvion energiamääristä voivat erota energiataseraportin taulukoissa esitetyistä määristä. Häviöihin saattaa sisältyä jonkin verran laitosten omakäyttöön ja prosesseihin kulunutta lämpöä ja sähköä. Erot ovat kokonaistarkastelun kannalta merkityksettömiä.