Vuosi. Espoo - kaupunginosa - korttelin loppuosa - tontti Postiosoite PL 17304, ESPOON KAUPUNKI

Transkriptio

1 Vuosi Lomake 6 Hankesuunnitelma 1. Hankkeen nimi 3000 Haukilahden päiväkoti ja kirjasto 2. Toimiala / tulosyksikkö Tilakeskus-liikelaitos 3. Kaupunginosa 14 Haukilahti 5. Käyntiosoite Kiinteistötunnus Espoo - kaupunginosa - korttelin loppuosa - tontti Postiosoite 4. Kunnallistekniikka Valmis Puuttuu 6. Kaavatiedot Toppelundintie Hankkeen suuruus ja kustannukset (ilman ALV:a) PL 17304, ESPOON KAUPUNKI brm 2 htm 2 hym 2 Kustannusarvio (M ) Uudisrakennus ,6* Laajennus/lisärakennus Muutos/peruskorjaus Asemakaavan mukainen Asemakaavan muutos Ei kaavaa Poikkeamispäätös Tontin pinta-ala ** m² Rakennusoikeus kem² Käyttötarkoitus kaavassa YOS 8. Hankkeen kuvaus Hankkeessa korvataan huonokuntoinen ja ahtaaksi käynyt Haukilahden päiväkoti sekä Kaislikon avoin päiväkoti, jotka korvataan seitsemän lapsiryhmän päiväkodilla (147 hoitopaikkaa) ja pysyvällä avoimella päiväkodilla. Päiväkoti sijoittuu vanhan päiväkodin kohdalle ja piha-alue kaavamuutoksessa tonttiin liitettävälle alueelle.samalla tontilla sijaitsevat Toppelundin koulu ja Haukilahden monitoimitalo sekä Haukilahden kirjasto. Kirjaston korvaavat lähipalvelutilat esitetään toteutettavaksi avoimen päiväkodin yhteyteen. Kirjastopalvelut esittävät kirjastopalveluiden uudelleenjärjestämisen kulttuurilautakunnalle. 9. Hankkeen perustelut (tarvittaessa eri liitteellä) Tapiolan alueen kunnallisessa ja ostopalveluna hankitussa päivähoidossa oli vuoden 2014 lopussa lasta. Päivähoitopaikka oli järjestetty 80 lapselle poikkeusjärjestelyin lisäämällä hoito- ja kasvatushenkilöstön määrää nykyisissä toimipaikoissa ja perustamalla ns. saliryhmiä. Alkuvuodesta 2015 poikkeusjärjestelyin toteutettuja päivähoitopaikkoja on 120. Haukilahden päiväkoti tulee vähentämään tarvetta poikkeusjärjestelyihin varsinkin Tapiolan eteläosissa, kun hankkeessa saadaan uusia päivähoitopaikkoja noin 80 lapselle. Lisäksi hankkeessa varaudutaan päivähoitoikäisten lasten määrän kasvun tuomaan päivähoidon kysynnän lisääntymiseen. Kirjaston lähipalvelutilojen sijoittaminen samaan rakennukseen päiväkodin ja avoimen päiväkodin kanssa lisää toiminnan joustavuutta ja antaa mahdollisuuksia uudenlaiseen yhteistoimintaan. Tarveselvityksen on hyväksynyt Opetus- ja varhaiskasvatus lautakunta (pvm) 10. Hankkeen toteutusaikataulu (kk/vuosi) Toteutussuunnitelmat Rakennusaika 10/ /2016 2/2017-5/2018 Käyttöönotto 8/ Hankkeen toteuttamistapa (esim. oma hanke, osto, vuokraus) oma hanke 12. Liittyminen muihin hankkeisiin Kirjastopalveluiden uudelleenjärjestäminen 13. Rahoitus talousarviossa (ilman ALV:a) 7,4 M 14. Käyttökustannukset lisäys päiväkodin osalta yht. 1,4 M / v. vuokranvähennys kirjaston osalta / v. 15. Kokonaiskustannusarvio (ilman ALV:a) 7,6 M

2 16. Ensikertainen kalustaminen 0,23 M / oppilas / hoitopaikka Lisätietoja *Avoimen päiväkodin tavoitehinta on 0,82 M (vastaa 21 laskennallista hoitopaikkaa). Kirjaston lähipalvelutilojen laajuus: 200 hym², 249 brm² ja tavoitehinta 0,85 M. ** Asemakaavamuutos vireillä. 18. Laatija(t) yhteystietoineen Arja Törmä, arja.torma@espoo.fi Päiväys TIKE / TS Päivitetty 2013

3 25 P I N T A A L A K Ä S I T T E E T ohm 2 ohjelma-ala; tilaohjelmassa eri toimintoihin tarvittava huoneiden ja tilojen teoreettinen pinta-ala. Ohjelmaneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitekustannusarvion laatimisen yhteydessä. hym 2 hyöty-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu, eri toimintoihin käytettävien huoneiden ja tilojen pinta-ala. Hyötyneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitehinta- sekä rakennuskustannusarvion laatimisen yhteydessä. hum 2 huone-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu huoneiden pinta-ala. Huonealaan lasketaan kaikkien hyötytilojen, käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen yms. alat. Huonealaan ei lasketa hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. brm 2 bruttoala; tilaohjelman pohjalta laskettu tai suunnitelmasta tai rakennuksesta ulkoseinien ulkopinnan mukaan mitattu kokonaislaajuus. Bruttoalaan lasketaan ohjelma-alan/hyötyalan lisäksi käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen sekä rakenteiden ja hormien ala = kaikki rakennetut alat. Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. htm 2 huoneistoala; huoneistoala on usein sama kuin vuokra-ala. Huoneistoalaan lasketaan ohjelma-/hyötyalan lisäsksi myös käytävät ja kevyet väliseinät. Huoneistoalaan ei lasketa rakennuksen porrashuoneita, teknisisä tiloja, ulkoseiniä, hormeja eikä kantavia rakenteita. Käsitettä käytetään mm. vuokrasopimuksissa, yhtiöjärjestyksissä jne. kem 2 kerrosala (rakennusoikeus) = kaavajuridinen suure; kerrosalaan luetaan rakennuslain mukaan kerrosten alat sekä se kellarikerroksen ja ullakon ala, johon on sijoitettu rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Myönnettäessä rakennuslupaa jälkeen asemakaavoitetulle alueelle, lasketaan ulkoseinän paksuudesta kerrosalaan 250 mm. Käsitettä käytetään kaavoituksessa, rakennusluvissa, kiinteistön arviokirjoissa jne.

4 26 a a p a a a a p a a a Espoon kaupunki Teema: Yksityiskohtaiset aineistot Tasot: Maanpäällinen, Maanalainen Mittakaava: 1:2000 Pvm: :28 Käyttäjä: tormaa3 50 m

5 Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä. 27

6 Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä. 28

7 29 ALUSTAVA 1 (5) PERUSTAMISTAPASELVITYS Työ Geotekniikkayksikkö/ K.Hämäläinen Talonsuunnittelu HAUKILAHDEN PÄIVÄKOTI Hankenumero YLEISTÄ 2. POHJASUHTEET Geotekniikkayksikkö on tehnyt kartoituksia ja pohjatutkimuksia sekä maanäytetutkimuksia vuonna 2015 Haukilahden päiväkodin uudisrakennuksen alustavan perustamistavan määrittämiseksi. Pohjavedenpinnan tarkkailua varten on asennettu pohjavesiputki. Lisäksi työssä on käytetty geotekniikkayksikön pohjatutkimusrekisterin tietoja alueella aikaisemmin tehdyistä pohjatutkimuksista. Kartoitukset ja pohjatutkimukset on esitetty liitteenä olevissa piirustuksissa 25Q3 25Q10. Tämä selvitys koskee Haukilahden päiväkodin tontin eteläosaa osoitteessa Toppelundintie 11 sekä tontin eteläpuoleista metsä/niittyaluetta. Tämän selvityksen liitepiirustuksiin on lisätty digitoimalla hankkeen esisuunnitelmavaiheen uudisrakennuksen sijainti Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy:n asemapiirustuksesta VE5 päivätty Maaperäkuvaus Haukilahden päiväkodin nykyisen tontin eteläosa on suurimmalta osin jo rakennettua ja päällystettyä aluetta, nykyisen päiväkotirakennuksen etelä- ja länsipuolella on puustoista aluetta. Rakennuksen itäpuolinen leikkipihaaluetta reunustava aita ulottuu itäpuolen puistoalueen puolelle. Päiväkodin nykyisen tontin eteläosan kohdalla maanpinta on tasaista ja se vaihtelee mukaan tasovälillä +6,0 +7,5. Maanpinta laskee kohti tontin etelää. Maanpinta on matalimmillaan nykyisen tontin eteläpuolisen puistoalueen kaakkoisrajalla noin tasolla +6,0. Suunnittelualueella pohjamaa on ohuen humuskerroksen tai täyttöjen alla aluksi tiiviydeltään vaihteleva kuitenkin pääosin löyhä hiekasta ja soraisesta hiekkamoreenista koostuva kerros. Tämän kerroksen paksuus on noin 2,7 4,5 metriä. Hiekkakerroksen alla laihaa ja lihavaa savea sekä savista silttiä noin 0,5 2,6 metrin paksuinen kerros. Savesta otetun häiriintyneen maanäytteen mukaan saven vesipitoisuus on ollut enimmillään noin 62 %. Saven siipikairalla määritetty suljettu redusoimaton leikkauslujuus on pienimmillään kolmessa tutkimuspisteessä vaihteluvälillä 4,8 12,7 kn/m 2. Sa- Espoon kaupunki Geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C PL 41, Espoon kaupunki PUH katariina.hamalainen@espoo.fi

8 30 Haukilahden päiväkoti (5) vikerroksen alla on noin 1,4 7,7 m paksuinen sora ja moreenikerros, jossa on kairauksissa havaittu paikoin alimmissa kerroksissa kivistä/lohkareista koostuvia kerroksia. Kairauspisteiden perusteella sora-/moreenikerroksen tiiviys vaihtelee hyvin löyhästä tiiviiseen. Suunnittelualueella tehdyt painokairaukset ovat päättyneet moreenikerroksessa kiilautumalla kivien tai lohkareiden väliin sekä kiveen, lohkareeseen tai kallioon, tiiviiseen maakerrokseen noin 5,9 13,2 metrin syvyydessä maanpinnasta. Kallion korkeusasema on varmistettu porakonekairauksilla kahdeksassa kairauspisteessä eripuolilla esisuunnitelman uudisrakennuksen sijaintia. Kallionpinnan on porakonekairauksin todettu olevan 8,8 12,0 metrin syvyydessä maanpinnasta. Suunnittelualueen maaperä on routivaa. Rakennusalueen luonnontilainen pohjamaaluokka on E-F, Espoon Talonrakennuksen maarakennustöiden mallityöselostuksen mukaan, (2007). 2.2 Maaperän puhtaus 2.3 Pohjavesi Espoon kaupungin ympäristökeskuksen selvityksien mukaan tontilla ei aikaisemman toimintahistorian perusteella ole syytä epäillä maaperän pilaantumista. Haukilahden päiväkodin olemassa olevan rakennuksen lounaispuolelle asemakaavassa nykyisin puistoalueelle lähelle tontin rajaa on asennettu pohjavedenhavaintoputki kesällä (putken maanpinta +7,1) Pohjavedenpinnan on havaittu lyhyen tarkastelujakson aikana olevan noin tasolla +7,4 +7,8 eli noin 0,3 0,7 metriä maanpinnan yläpuolella. Pohjavesi on paineellista. 2.3 Radon Radonsuojauksen suunnittelussa noudatetaan ohjetta RT NAAPURIRAKENNUKSET Suunnittelualueella sijaitsee nykyinen Haukilahden päiväkodin käytössä oleva rakennus, tontin pohjoispuolella sijaitsee Haukilahden monitoimitalo ja Toppelundin koulu - ja kirjastorakennukset. Suunnittelualue rajautuu eteläja länsipuoleltaan ojiin, kevyenliikenteenväyliin ja Toppelundintiehen, tontin etelä- ja itäpuolella on metsäistä puistoaluetta.

9 31 Haukilahden päiväkoti (5) 4. PERUSTAMINEN 4.1 Rakennus Uudisrakennus suositellaan perustettavaksi kantavaan moreenikerrokseen tai kallioon tukeutuvilla lyöntipaaluilla. Pääosin lyöntipaalujen voidaan arvioida tunkeutuvan painokairauksilla saavutettuun syvyyteen. Lattia rakennetaan kantavana. Ryömintätilaisen lattian alle tehdään salaojituskerros. Lattiatasosta ei ollut tätä selvitystä laadittaessa tietoa. Tässä suunnitteluvaiheessa ei ole tehty kairauksia nykyisen purettavan rakennuksen alta ja olemassa olevat kairaukset ovat tehty ennen nykyisen rakennuksen perustamista. Alueella esiintyvät luonnolliset maalajit ovat routivia. Kaikki pakkasen vaikutuksen alaisiksi joutuvat rakenteet kuten mm. anturaperustukset, maanvaraiset laatat ja putkijohdot ovat suojattava routaeristein, elleivät ne ulotu vähintään 1,6 m syvyyteen tulevasta maanpinnasta. Routasuojauksessa noudatetaan VTT:n talonrakennuksen routasuojausohjeiden (-07) mukaisesti. Perustukset salaojitetaan ja pintakuivatus hoidetaan riittävin maanpinnan kalistuksin pois seinälinjoilta RIL ( Rakennusten ja tonttialueiden kuivatus ) mukaan. 4.2 Putkijohdot, pihat, tukimuurit ja liikennealueet Piha-alueet, jotka päällystetään, joudutaan pengerryksestä riippuen perustamaan kevennyksen varaan. Piha-alueen keveitä rakennuksia, varastoja tai katoksi, jotka sietävät painumia ja kallistumia, voidaan perustaa maanvaraisesti. Mikäli rakenteelta vaaditaan täyttä painumattomuutta, tulee se perustaa paalujen varaan. Kts. selvityksen kohta 5.Jatkotoimenpiteet. Putkijohdot voidaan perustaa 300 mm paksun tiivistetyn murskekerroksen (# 0 32 mm) ja 150 mm asennuskerroksen varaan. Paalulaatta-alueilla käytetään 150 mm paksua asennusalustaa (murske # 0 16 mm). Putkijohtojen sijainnista ei ole suunnittelun tässä vaiheessa tietoa. Kts selvityksen kohta 5. Jatkotoimenpiteet. Rakennuksesta ulostulevien putkilinjojen kohdalla käytetään siirtymälaattoja, jotta putket eivät leikkaannu poikki. Paalulaatan kohdalla putkilinjoille ei tarvitse asentaa siirtymälaattoja. (Ks. Espoon Talonrakennuksen maarakennustöiden mallityöselostuksen tyyppipiirustukset GT1 GT13, ). Piha- ja liikennealueiden alustavat rakennekerrokset on esitetty alla. Rakennekerroksissa noudatetaan Espoon Talonrakennuksen maarakennustöiden mallityöselostusta, tyyppipiirustuksia GT1 GT13 ja liitteitä GT20.GT27. Rakennekerrosten alta poistetaan humuspitoiset maa-ainekset.

10 32 Haukilahden päiväkoti (5) 4.3 Kaivannot Piha- ja liikennealueet: Asfalttipintaiset alueet: Päällyste 50 mm kantavakerros 150 mm jakavakerros 550 mm kuitukangas kl N3 x mm Laatoitetut alueet: laatta 80 mm asennusmurske 30 mm kantavakerros 150 mm jakavakerros 650mm kuitukangas kl. N3 x mm Kivituhka alueet (ei liikennekuormaa) kivituhka 50 mm kantavakerros 150 mm jakavakerros 200 mm kuitukangas kl N3 x mm Matalat 1,5 metriä syvät kaivannot voidaan kaivaa 1:1 luiskin. Tätä syvemmät kaivannot tulee suunnitella erikseen. Kaivantojen kuivanapito hoidetaan kaivannosta pumppaamalla. Kaivantojen suunnittelussa noudatetaan RIL Kaivanto-ohjetta. 5. JATKOTOIMENPITEET Tämä selvitys ei ole riittävä lopullisia rakennussuunnitelmia varten, vaan rakennusten kohdilta tulee tehdä lisäpohjatutkimuksia ja kartoituksia maan kerrosrakenteen, maalajien, paalupituuksien, saven lujuuden ja kalliopinnan korkeusaseman tarkastamiseksi. Rakennuspaikalle tulee laatia yksityiskohtainen pohjarakennussuunnitelma, jossa esitetään rakennusten, putkijohtojen, tukimuurien ja piha-alueiden perustaminen. Putkijohtojen korkeusasemasta riippuen on mahdollista että putket joudutaan perustamaan esim. teräslevyarinan tai stabiloinnin varaan. Tulevien piha-alueiden kohdalta tulee tehdä lisätutkimuksia joilla varmistetaan, ettei pihan rakennekerroksien alle jäävää savikerrosta tarvitse stabiloida.

11 33

12 34 Rakeisuuskäyrät % Tutk. No 5893 / Tiedosto l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Kohde Haukilahden päiväkoti Päivämäärä Suun. SAVI SILTTI HIEKKA SORA Piste No 1 Yk Xk Maanpinta Vedenpinta / Viivatyyppi: Syvyys: Routivuus: Maalaji: 1.00 Hk 2.00 Hk Raekoko (mm) srhkmr Routimaton sasi 4.00 lisa Päiväys Tutki Hänninen Tarkasti

13 35 Rakeisuuskäyrät % Tutk. No 5893 / Tiedosto l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Kohde Haukilahden päiväkoti Päivämäärä Suun. SAVI SILTTI HIEKKA SORA Piste No 1 Yk Xk Maanpinta Vedenpinta / Viivatyyppi: Syvyys: Routivuus: Maalaji: 5.00 sasi 6.00 sasi Raekoko (mm) Päiväys Tutki Hänninen Tarkasti

14 Maanäytteiden tutkimusilmoitus Astian numero Piste No 1 Yk Xk Maanpinta Vedenpinta Kartiokoe Tilavuuspaino Huokosluku Syvyys [m] N. otin H3/H1 Sk [kpa] F [%] t.p./w [kn/m3] t.p./d [kn/m3] Tutk. No 5893 / Tiedosto l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Kohde Haukilahden päiväkoti Päivämäärä Suun. e Ip [%] WL [%] WP [%] Vesipitoisuus [%] Humus [%] Hk Kapill. [m] Sivu 1/1 Maalaji Hk srhkmr sasi lisa sasi sasi Päiväys Tutki Hänninen Tarkasti

15 37 Rakeisuuskäyrät % Tutk. No 5893 / Tiedosto l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Kohde Haukilahden päiväkoti Päivämäärä Suun. SAVI SILTTI HIEKKA SORA Piste No 11 Yk Xk Maanpinta Vedenpinta / Viivatyyppi: Syvyys: Routivuus: Maalaji: 1.00 HkMr 2.00 Hk Raekoko (mm) Hk lasa 5.00 lasa Päiväys Tutki Hänninen Tarkasti

16 38 Rakeisuuskäyrät % Tutk. No 5893 / Tiedosto l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Kohde Haukilahden päiväkoti Päivämäärä Suun. SAVI SILTTI HIEKKA SORA Piste No 11 Yk Xk Maanpinta Vedenpinta / Viivatyyppi: Syvyys: Routivuus: Maalaji: 6.00 sahk Raekoko (mm) Päiväys Tutki Hänninen Tarkasti

17 Maanäytteiden tutkimusilmoitus Astian numero Piste No 11 Yk Xk Maanpinta Vedenpinta Kartiokoe Tilavuuspaino Huokosluku Syvyys [m] N. otin H3/H1 Sk [kpa] F [%] t.p./w [kn/m3] t.p./d [kn/m3] Tutk. No 5893 / Tiedosto l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Kohde Haukilahden päiväkoti Päivämäärä Suun. e Ip [%] WL [%] WP [%] Vesipitoisuus [%] Humus [%] HkMr Kapill. [m] Sivu 1/1 Maalaji Hk Hk lasa lasa sahk Päiväys Tutki Hänninen Tarkasti

18 40 Rakeisuuskäyrät % Tutk. No 5893 / Tiedosto l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Kohde Haukilahden päiväkoti Päivämäärä Suun. SAVI SILTTI HIEKKA SORA Piste No 13 Yk Xk Maanpinta Vedenpinta / Viivatyyppi: Syvyys: Routivuus: Maalaji: 1.00 Hk 2.00 Hk Raekoko (mm) Hk Routimaton lasa 5.00 Routimaton lasa Päiväys Tutki Hänninen Tarkasti

19 41 Rakeisuuskäyrät % Tutk. No 5893 / Tiedosto l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Kohde Haukilahden päiväkoti Päivämäärä Suun. SAVI SILTTI HIEKKA SORA Piste No 13 Yk Xk Maanpinta Vedenpinta / Viivatyyppi: Syvyys: Routivuus: Maalaji: 6.00 sihkmr Raekoko (mm) Päiväys Tutki Hänninen Tarkasti

20 Maanäytteiden tutkimusilmoitus Astian numero Piste No 13 Yk Xk Maanpinta Vedenpinta Kartiokoe Tilavuuspaino Huokosluku Syvyys [m] N. otin H3/H1 Sk [kpa] F [%] t.p./w [kn/m3] t.p./d [kn/m3] Tutk. No 5893 / Tiedosto l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Kohde Haukilahden päiväkoti Päivämäärä Suun. e Ip [%] WL [%] WP [%] Vesipitoisuus [%] Humus [%] Hk Kapill. [m] Sivu 1/1 Maalaji Hk Hk lasa lasa sihkmr Päiväys Tutki Hänninen Tarkasti

21 43 Rakeisuuskäyrät % Tutk. No 5893 / Tiedosto l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Kohde Haukilahden päiväkoti Päivämäärä Suun. SAVI SILTTI HIEKKA SORA Piste No 19 Yk Xk Maanpinta Vedenpinta / Viivatyyppi: Syvyys: Routivuus: Maalaji: 1.00 Hk 2.00 Hk Raekoko (mm) Hk sasi 5.00 sahk Päiväys Tutki Hänninen Tarkasti

22 44 Rakeisuuskäyrät % Tutk. No 5893 / Tiedosto l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Kohde Haukilahden päiväkoti Päivämäärä Suun. SAVI SILTTI HIEKKA SORA Piste No 19 Yk Xk Maanpinta Vedenpinta / Viivatyyppi: Syvyys: Routivuus: Maalaji: 6.00 sahk 8.00 sahk Raekoko (mm) Päiväys Tutki Hänninen Tarkasti

23 Maanäytteiden tutkimusilmoitus Astian numero Piste No 19 Yk Xk Maanpinta Vedenpinta Kartiokoe Tilavuuspaino Huokosluku Syvyys [m] N. otin H3/H1 Sk [kpa] F [%] t.p./w [kn/m3] t.p./d [kn/m3] Tutk. No 5893 / Tiedosto l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Kohde Haukilahden päiväkoti Päivämäärä Suun. e Ip [%] WL [%] WP [%] Vesipitoisuus [%] Humus [%] Hk Kapill. [m] Sivu 1/1 Maalaji Hk Hk sasi sahk sahk sahk Päiväys Tutki Hänninen Tarkasti

24 46 Rakeisuuskäyrät % Tutk. No 5893 / Tiedosto l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Kohde Haukilahden päiväkoti Päivämäärä Suun. SAVI SILTTI HIEKKA SORA Piste No 22 Yk Xk Maanpinta Vedenpinta / Viivatyyppi: Syvyys: Routivuus: Maalaji: 1.00 Hk 2.00 Hk Raekoko (mm) Hk lisa 5.00 sasi Päiväys Tutki Hänninen Tarkasti

25 47 Rakeisuuskäyrät % Tutk. No 5893 / Tiedosto l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Kohde Haukilahden päiväkoti Päivämäärä Suun. SAVI SILTTI HIEKKA SORA Piste No 22 Yk Xk Maanpinta Vedenpinta / Viivatyyppi: Syvyys: Routivuus: Maalaji: 6.00 sihk Raekoko (mm) Päiväys Tutki Hänninen Tarkasti

26 Maanäytteiden tutkimusilmoitus Astian numero Piste No 22 Yk Xk Maanpinta Vedenpinta Kartiokoe Tilavuuspaino Huokosluku Syvyys [m] N. otin H3/H1 Sk [kpa] F [%] t.p./w [kn/m3] t.p./d [kn/m3] Tutk. No 5893 / Tiedosto l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Kohde Haukilahden päiväkoti Päivämäärä Suun. e Ip [%] WL [%] WP [%] Vesipitoisuus [%] Humus [%] Hk Kapill. [m] Sivu 1/1 Maalaji Hk Hk lisa sasi sihk Päiväys Tutki Hänninen Tarkasti

27 49 Rakeisuuskäyrät % Tutk. No 5893 / Tiedosto l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Kohde Haukilahden päiväkoti Päivämäärä Suun. SAVI SILTTI HIEKKA SORA Piste No 27 Yk Xk Maanpinta Vedenpinta / Viivatyyppi: Syvyys: Routivuus: Maalaji: 0.50 Hk 1.00 Hk Raekoko (mm) Hk Hk 2.70 Hk Päiväys Tutki Hänninen Tarkasti

28 50 Rakeisuuskäyrät % Tutk. No 5893 / Tiedosto l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Kohde Haukilahden päiväkoti Päivämäärä Suun. SAVI SILTTI HIEKKA SORA Piste No 27 Yk Xk Maanpinta Vedenpinta / Viivatyyppi: Syvyys: Routivuus: Maalaji: 3.00 lisa 3.50 lisa Raekoko (mm) Routimaton lasa 0.5 Päiväys Tutki Hänninen Tarkasti

29 Maanäytteiden tutkimusilmoitus Astian numero Piste No 27 Yk Xk Maanpinta Vedenpinta Kartiokoe Tilavuuspaino Huokosluku Syvyys [m] N. otin H3/H1 Sk [kpa] F [%] t.p./w [kn/m3] t.p./d [kn/m3] Tutk. No 5893 / Tiedosto l:\4 YTET\20 Geotekniikka\04 Pohjarakenn Kohde Haukilahden päiväkoti Päivämäärä Suun. e Ip [%] WL [%] WP [%] Vesipitoisuus [%] Humus [%] Hk Kapill. [m] Sivu 1/1 Maalaji Hk Hk Hk Hk lisa lisa lasa Päiväys Tutki Hänninen Tarkasti

30 52 Talonrakennuksen maarakennustöiden mallityöselostus Espoon tekninen keskus Geotekniikanyksikkö 0701/GT2007

31 53 2 Talonrakennuksen maarakennustöiden mallityöselostus Johdanto Espoon kaupungin talonrakennuskohteissa sovellettavaksi tarkoitettu ensimmäinen mallityöselitys oli 9202/GEO. Korjattu mallityöselostus 0301/GT perustui edelleen Talo 80- nimikkeistöön. Uusin Talonrakennuksen maarakennustöiden mallityöselostuksen 0701/GT päivitys on toteutettu Talo 2000 pohjalle (RT ). Mallityöselostus on tarkoitettu Espoon talonrakennustoiminnan käyttöön omissa ja urakoitsijoiden töissä. Mallityöselostukseen on koottu tekstejä eri julkaisuista ja erilaisista ratkaisuista. Siinä esiintyy vielä viittauksia mm. pohjarakennustöiden valvontaohjeisiin, lyöntipaalutusohjeisiin ja asfalttinormeihin. Mallityöselostuksessa on lisäksi esitetty yleisimmät rakennetyypit kaivannoista ja putkien perustuksista sekä rakennemateriaalien ohjekäyrästöjä. Näistä kootaan kohteen varsinainen työselostus lisättynä sen vaatimilla yksityiskohtaisilla määräyksillä. Mallityöselostuksessa esitetyt mitta- ja lukuarvot (esimerkiksi syvästabilointipilarin minimileikkauslujuus 40 kpa tai louhinnan tärinäraja 35 mm/s) ovat osittain yleisiä laatuvaatimusarvoja ja osittain Espoon kaupungin kohteissa käytettyjä normaaliarvoja, ja ne tulee tarkistaa tapauskohtaisesti. Mallityöselostusta tullaan jatkuvasti kehittämään siitä saatavien kokemusten perusteella. Korjaus- ja täydennysehdotukset pyydetään toimittamaan Jorma Jokiselle p , fax tai jorma.jokinen@espoo.fi. Espoossa Geotekniikkayksikkö

32 Espoon kaupunki/tekninen keskus Geotekniikkayksikkö/Rajala/Kaurila/Jokinen MAARAKENNUSTYÖSELOSTUS Sisällysluettelo 1 Rakennusosat 11 Alueosat 111 Maaosat Työselostuksesta poimitaan ne kohdat, jotka soveltuvat suunniteltavaan kohteeseen. Tarvittaessa lisätään yksityiskohtaisia määräyksiä. Yleiset ohjeet 1111 Raivaustehtävät Raivaus Purettavat rakennukset Purettavat aluerakenteet 1112 Kaivannot Maakaivannot Yleistä Pintamaan poisto Peruspohjan kaivu Kaivu rakennusalueella Kaivumaiden kuljetus Työnaikainen routasuojaus Kalliokaivannot Yleistä Pintalouhinta Avolouhinta Rusnaus Louheen kuljetus 1113 Kanaalit Maakanaalit Kalliokanaalit Kaivumaiden ja louheen kuljetus 1114 Täyttöosat Yleiset laatuvaatimukset Perustusten alustäyttö Perusmuurin vierustäyttö Alapohjan alustäyttö Kanaalien ja syvennysten täyttö Täyttö rakennusalueella 1115 Penkereet 1116 Kuivatusosat Yleistä Salaojat Kaivot Rakennusaikaiset kuivatukset 1119 Erityiset maaosat Pilaantuneet maat Viemärit Vesijohdot Lämpökanavat Kaapelit Radonputket 112 Tuennat ja vahvistukset 1121 Paalutukset Yleistä Paalut Paalutuskalusto Paalutustyön suoritus Paalujen katkaisu 1122 Tuennat 1123 Vahvistukset Kevennys Massanvaihto Syvästabilointi Kuitukangas 1129 Erityiset tuennat ja vahvistukset 113 Päällysteet 1131 Liikennealueiden päällysteet Yleistä Suodatinkerros Jakava kerros Kantava kerros Päällystys 1132 Paikoitusalueiden päällysteet 1133 Oleskelu- ja leikkialueiden sekä pihakäytävien päällysteet 1134 Kasvillisuus 1139 Erityisalueiden päällysteet 114 Alueen varusteet 115 Alueen rakenteet

33 Rakennusosat 11 Alueosat Maarakennustöissä noudatetaan voimassa olevia lakeja ja asetuksia sekä hyvää rakentamistapaa. Keskeisiä ohjeistoja ovat seuraavat julkaisut: Suomen rakentamismääräyskokoelma, RakMK B3: Pohjarakenteet Suomen rakentamismääräyskokoelma, RakMK C2: Kosteus, täydennettynä Espoon kaupungin talonrakennustoiminnan ohjeilla ja määräyksillä Espoon kaupungin rakennusjärjestys Espoon kaupungin Putkikaivantojen tuentaohje 9704/GT Espoon kaupungin Kalkkisementtipilariohje KPO 2007 Espoon kaupungin Maarakenteiden laadunvarmistusohjeet 9001/GEO MaaRYL2000 Talonrakennuksen maatyöt. Täydentää työselostuksen litteroinnin mukaisia tehtäväkuvia RIL Pohjarakennusohjeet RIL Talonrakennuksen maarakenteet RIL Rakennuskaivanto-ohje RIL /2007 Rakennusten ja tonttialueiden kuivatus RIL Pihojen pohja- ja päällysrakenteet InfraRYL 2006 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset VTT tiedonanto 13 Louhe rakennuspohjana LPO-2005 Lyöntipaalutusohjeet PPO-2007 Pienpaalutusohje VTT Talonrakennuksen routasuojausohjeet 1997 PANK Asfalttinormit 2000/2003 PRV-84 Pohjarakennustöiden valvontaohjeet SFS Pohjarakentamistöiden suorittaminen, osa Valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista /410 Ratu 1183-S Räjäytys-, louhinta- ja kaivutöiden turvallisuus LIITTEET Maarakennustyöselostusta täydentämään on koottu liitteitä lähteistä InfraRYL 2006, 97 ja RIL 132. Tyyppipiirustus/GT1 2007, Johtokaivantojen mitat Tyyppipiirustus/GT2 2007, Putkien perustaminen 1. Tyyppipiirustus/GT3 2007, Putkien perustaminen 2. Tyyppipiirustus/GT4 2007, Putkien perustaminen 3. Tyyppipiirustus/GT5 2007, Kaukolämpö- ja kaapelikaivanto Tyyppipiirustus/GT6 2007, Siirtymäkiila, alustäyttö Tyyppipiirustus/GT7 2007, Tuenta, saven leikkauslujuus 5kN/m 2 Tyyppipiirustus/GT8 2007, Tuenta, savenleikkauslujuus 7kN/m 2 Tyyppipiirustus/GT9 2007, Tuenta, savenleikkauslujuus 10kN/m 2 Tyyppipiirustus/GT , Tuenta, savenleikkauslujuus 15kN/m 2 Tyyppipiirustus/GT , Tuenta, löyhä kitkamaa Tyyppipiirustus/GT , Tuenta, tuentaelementti Tyyppipiirustus/GT , Perustuksen salaojitusrakenteet Liite GT , Salaojitus- ja suodatinmateriaalit KT 111 Maaosat Liite GT , Muoviputkien ympärystäyttö ja kiveyksien asennusmateriaalit Liite GT , Jakavan ja kantavan kerroksen materiaalit Liite GT , Sitomattoman kulutuskerroksen ja kivituhkan materiaalit Liite GT , Tiivistys, peitesyvyys ja vaatimukset Liite GT , Tiivistämisohjeita Liite GT , Pohjamaan kantavuusluokitus Liite GT , Kaivannon luiskakaltevuudet Maaperätutkimukset Pohjatutkimukset ja maaperäkuvaus on esitetty erillisessä perustamistapaselvityksessä. Mahdollisesti tarvittavat työnaikaiset maaperätutkimukset tekee rakennuttaja, mutta urakoitsija voi halutessaan tehdä rakennusalueella omia täydentäviä pohjatutkimuksiaan. Mittaukset 1111 Raivaustehtävät Rakennuttaja on suunnitteluvaiheessa tehnyt rakennusalueella pohjatutkimusten yhteydessä pintavaaituksen. Urakoitsijan tehtävänä on louhittavilla alueilla mitata kallion pinnan korkeusasema irtomaakerrosten poiston jälkeen. Mikäli maarakennusurakka on erotettu pääurakasta, tekee maarakennusurakoitsija lisäksi pintavaaituksen työalueestaan urakkavaiheen päättyessä. Laadunvalvontamittaukset ja -kokeet Rakennusaikainen pohjarakennustöiden laadunvarmistus tehdään teknisen keskuksen geotekniikkayksikön maarakenteiden laadunvarmistusohjeita soveltaen. Urakoitsijan tulee joka hetki kyetä osoittamaan, että materiaalit ja työ vastaavat vaatimuksia. Laadunvalvontatutkimukset koskevat mm. seuraavia asioita: - materiaalin kelpoisuuden tarkkailu - materiaalin määrän tarkkailu - maarakenteiden tiiviyden ja kantavuuden tarkkailu - pohjanvahvistustöiden tarkkailu Raivaus Maarakennus- ja pohjanvahvistustöiden laajuus ja laatu käyvät selville pohjarakennus-, pihantasaus-, pintavesi- ja salaojitussuunnitelmista, perustuspiirustuksista, (myös LV- ja sähkösuunnitelmiin liittyvistä), rakennetyypeistä ja -leikkauksista sekä tästä työselostuksesta. Mikäli maarakennustöiden yhteydessä havaitaan pohjatutkimuksiin nähden sellaisia poikkeamia, jotka voivat vaikuttaa tehtyihin ratkaisuihin ja urakkasuorituksiin, tulee urakoitsijan ilmoittaa niistä välittömästi rakennuttajalle. Mahdollisten pilaantuneiden maiden käsittelyssä noudatetaan erillisiä suunnitelmia, mutta kaivutyön aikana urakoitsijan tulee tarkkailla kaivettavan maa-aineksen laatua myös puhtauden kannalta ja epäiltäessä pilaantumista ilmoitettava siitä rakennuttajalle.

34 Kaivannot Maakaivannot Ennen vaativien maarakennustöiden käynnistämistä tai niiden alkuvaiheessa tulee pohjarakennussuunnittelijan, urakoitsijan ja rakennuttajan pitää PRV-84 mukainen aloituskokous. Ennen rakennustöiden aloittamista tulee urakoitsijan merkitä talojen paikat ja korkeusasemat sekä paikoitus- ja tiealueiden sijainnit maastoon, minkä jälkeen pidetään maastokatselmus. Maastokatselmuksen yhteydessä sovitaan säilytettävät puut ja maastokohdat sekä luonnonvaraisiksi jäävien maastokohtien raivaus- ja kunnostustoimenpiteet. Ennen töiden aloittamista varmistaa urakoitsija myös alueella sijaitsevien kaapelien, johtojen ym. vanhojen rakenteiden sijainnit ja huolehtii niiden suojaamisesta. Raivaus tehdään piha- ja rakennustöiden vaatimassa laajuudessa. Urakoitsija kaataa rakennusalueella olevan hyötypuuston, ellei rakennuttaja ole tehnyt sitä ennen töiden aloitusta. Hyötypuusto kuuluu rakennuttajalle ja se pinotaan rakennuttajan osoittamalle paikalle kuljetusvalmiiksi. Raivaustöissä huomioidaan kohdassa 1134 esitetyt kasvillisuuden suojaukset. Rakennuspohjalta ja liikennealueiden kohdilta poistetaan suuret kivet ja lohkareet, puut ja kannot, juuret ja muu kasvillisuus sekä humuspitoinen maa. Viheralueiden kasvualustaan kuuluvista maakerroksista poistetaan tarpeettomat suuret kivet ja lohkareet sekä poistetaan ja tuhotaan kaadettujen puiden ja pensaiden juuret. Juuriversoisten raivattavien kasvien juuret (esim. haapa) tuhotaan kokonaan. Raivaus- ja purkujätteet kuljetetaan pois rakennusalueelta niille osoitetuille vastaanottopaikoille. Kuljetukset kaatopaikkamaksuineen kuuluvat urakoitsijalle. Purettavat rakennukset Poistettavat rakenteet ja rakennukset puretaan perustuksineen, ellei erillisessä purkusuunnitelmassa ole muuta mainittu. Purkamiseen kuuluvat myös purkamistyön vaatimat aitaus- ja tuenta- ja suojaustyöt. Hylätyt tarvikkeet ja materiaalit kuljetetaan pois rakennusalueelta. Purettavat aluerakenteet Vanhat kaivorakenteet ja erikseen sovittavat, yleensä suuriläpimittaiset putket, joita ei enää tarvita puretaan perustuksineen. Hylätyt tarvikkeet ja materiaalit kuljetetaan pois rakennusalueelta. Purkutyön seurauksena syntyneet syvennykset täytetään kohdan 1114/täyttö rakennusalueella ohjeiden mukaisesti. Yleistä Maankaivu suoritetaan koko rakennusalueella niin, että kaikki työt voidaan tehdä suunnitelmien mukaan. Pääurakoitsija huolehtii kaivantojen kuivanapidosta, tuennasta, aitauksesta sekä siitä, että maapohja perustamistasossa ja sen alapuolella pysyy sulana. Urakoitsijan tulee huolehtia kaikista maankaivu- ja louhintatyöhön liittyvistä katselmuksista, sekä toimittaa katselmuksien pöytäkirjoista jäljennökset rakennuttajalle. Pintamaan poisto Uudelleen käytettävät multa ja kaivumaat irrotetaan enintään 3 m etäisyydeltä rakennuksen ulkorajoista. Johtokaivantojen, liikennealueiden ym. kohdilta maat irrotetaan työn vaatimassa laajuudessa. Peruspohjan kaivu Kaivu tehdään rakennepiirustusten ja salaojitussuunnitelman edellyttämässä laajuudessa. Kaivanto tehdään sellaiseksi, että muotit voidaan purkaa. Kaivannon pohja tasataan salaojiin päin kaltevuuteen 1:50. Maanvaraisten perustusten loppukaivu tehdään varovasti tasateräisellä kauhalla niin, että perustusten alapuolinen maa ei häiriinny. Mikäli häiriintymistä tapahtuu, kaivetaan häiriintynyt osa pois ja tilalle tiivistetään mursketta 0/32 mm. Ryömintätilan alusta muotoillaan niin, ettei siihen jää vettä kerääviä painanteita ja leikkauspohja viettää salaojiin päin. Ryömintätilan korkeuden tulee olla vähintään 800 mm. Kaivu rakennusalueella Rakennusalueen suunnitellut korkeudet on esitetty pihantasaussuunnitelmassa ja rakennekerrokset rakennesuunnittelijan rakennetyypeissä. Liikennealueiden pohjat kaivetaan konetyötarkkuudella suunnitelman mukaiseen tasoon ja kaltevuuteen. Kallion ja routivan maan rajaan kaivetaan tila siirtymäkiilalle, jonka syvyys on 1,0 m ja pituus 3 m. (tyyppipiirustus GT6.) Kaivumaiden kuljetus Täyttöihin tai pengertämiseen kelpaavia massoja voidaan sijoittaa alueen täyttöihin. Muut massat kuljetetaan urakoitsijan omalle tai rakennuttajan osoittamalle maankaatopaikalle. Kuljetus kaatopaikkamaksuineen kuuluu urakoitsijalle. Pilaantuneet maat käsitellään ympäristöviranomaisten määräysten ja ohjeiden mukaan. Työnaikainen routasuojaus Maarakennustöiden aikana tulee huolehtia siitä, ettei maapohja pääse routimaan. Tarvittaessa on rakenteet suojattava routimiselta. Urakoitsijan on laadittava työnaikainen routasuojaussuunnitelma ja hyväksytettävä se rakennuttajalla.

35 Kalliokaivannot Yleistä Kallion pinnan korkeudet on määritetty kairausten perusteella. Ennen louhintaa tulee urakoitsijan vaaita paljastettu kallion pinta ja toimittaa vaaitustulokset rakennuttajalle. Mikäli louhintatöiden yhteydessä havaitaan kalliolaadussa sellaisia ominaisuuksia, että ne vaikuttavat oleellisesti töiden suorittamiseen tai tehtyihin ratkaisuihin tulee urakoitsijan ilmoittaa siitä välittömästi rakennuttajalle. Urakoitsijan tulee ennen louhintatöiden aloittamista laatia räjäytys- ja louhintatöiden järjestysohjeiden mukainen työsuunnitelma. Työsuunnitelmassa huomioidaan myös mahdolliset ympäristöstä johtuvat rajoitukset räjäytysajankohdille. Tarvittaessa tärinämittauksia urakoitsija huolehtii niiden yksityiskohtaisesta toteuttamisesta ja raportoinnista ottaen huomioon perustamistapaselvityksessä mahdollisesti esitetyt erityiset näkökohdat. Kenttien panostukset on suunniteltava niin, etteivät louhintatärinät vaurioita läheisiä rakennuksia tai muita rakenteita. Alustavia suurimpien sallittujen tärinän heilahdusnopeuksien arvoja hyväkuntoisille rakenteille ovat kalliolle perustetuissa tai paaluperustetuissa rakennuksissa 35 mm/s ja maanvaraan perustetuissa 18 mm/s. Tärinäherkkien laitteiden sallitut arvot on hankittava laitteiden haltijoilta. Louhintatöissä syntyvä pöly on sidottava esim. vedellä. Porauksen yhteydessä on käytettävä pölynkeräilylaitteita tai vesihuuhtelua. Heittojen ja sinkoutumisen estämiseksi on räjäytettävät kentät täkättävä asianmukaisilla peitteillä. Mikäli louhetta käytetään tontilla täyttöihin saa lohkarekoko olla enintään 0,6 m. Kallio louhitaan louhinta- ja rakennepiirustusten sekä pohjarakennuspiirustusten mukaan. Jos syntyy kallioperän rakenteesta tai työvirheistä johtuvia ryöstöjä on niistä välittömästi ilmoitettava rakennuttajalle. Louhintaryöstöjen täyttö kuuluu pääurakkaan ja tehdään rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaan. Ennen louhintatyön aloittamista ja louhinnan jälkeen suoritetaan harkinnan mukaan noin 100 m säteellä louhintakohteessa sijaitsevissa rakennuksissa katselmukset. Katselmustoimenpiteet kuuluvat urakkaan ja niiden tekeminen on annettava puolueettomalle katselmusmiehelle. Katselmustoimitusten pöytäkirjoista toimittaa pääurakoitsija yhden sarjan rakennuttajalle. Pintalouhinta Liikennealueilla tehdään paikalle jäävä irtilouhinta 0,8 m syvyyteen lopullisesta pinnasta. Suurin sallittu lohkarekoko irtilouhinnassa on 0,4 m. Avolouhinta Yleislouhinta tehdään normaalilouhintana (luokka 2), jolloin sen pinta saa poiketa teoreettisesta louhintarajasta paikallisesti enintään 400 mm kallioon päin ja 0 mm louhittuun tilaan päin Kanaalit Perustusten alusta louhitaan tarkkuuslouhintana (luokka 1) siten, että ylöspäin toleranssi on 0 mm (kalliokynnet eivät saa ulottua perustuksiin) ja että louhinta ulottuu korkeintaan 200 mm teoreettisen pohjatason alapuolelle. Tarvittaessa pultituksista tai muista kallionlujitustoimenpiteistä laaditaan erilliset suunnitelmat. Louhinnan jälkihoitona varmistetaan rikkomalla tai tarvittaessa jälkilouhinnalla, ettei rakennuksen alapuolelle jää suuria vesitaskuja. Mahdollisesta syvennysten betonoinnista sovitaan erikseen. Murskepatjalle perustettaessa ylilouhinnan on ulotuttava vähintään 300 mm perustamistason alapuolelle. Rusnaus Kallionvaraisessa perustamisessa irtonainen kallioaines poistetaan rusnaamalla anturoiden kohdilta ja pinta puhdistetaan paineilmalla. Jos kallion kaltevuus perustusten alla on suurempi kuin 1:4 (15 o ) louhitaan kallio tasaiseksi, ellei perustusta ole suunniteltu tapitettavaksi. Louheen kuljetus Sopivan kokoista louhetta voidaan käyttää tontille tuleviin täyttöihin. Ylimääräinen louhe kuljetetaan urakoitsijan omalle tai rakennuttajan osoittamalle vastaanottopaikalle. Maakanaalit Kaivannot tulee tehdä niin laajoiksi, että putkien alle voidaan tehdä 150 mm tasauskerros ja sivuille mm ympärystäyttö. Samaan kaivantoon tulevien putkien vaakasuora etäisyys on mm. (tyyppipiirustus GT1.) Kaivussa tulee ottaa huomioon arinarakenteiden vaatima tila.(tyyppipiirustus GT2, GT3 ja GT4.) Kaivantojen luiskat tehdään soveltaen liitettä GT27. Salaojakaivannot tehdään niin, että salaojakerrokselle saadaan tilaa salaojaputken alapuolella ja sivuilla 100 mm ja päällä 200 mm. Kaivojen kohdalla kaivetaan niiden ympärille tila 300 mm paksuiselle ympärystäytölle. Kaukolämpöjohtojen, kaapeleiden yms. kaivannot tehdään asianomaisten laitosten ohjeiden mukaan. (tyyppipiirustus GT5.) Kalliokanaalit Johtokaivanto louhitaan niin leveäksi, että putken etäisyydeksi seinämästä saadaan vähintään 400 mm. Putken alle tulee voida tiivistää 150 mm paksuinen asennuskerros. (tyyppipiirustus GT1.) Kaivojen kohdille louhitaan tarvittava levitys. Kaivannon luiskat louhitaan kaltevuuteen 5:1. Kallioluiskat kanaalikaivannoissa ja myös muissa rakennusalueen esiin jäävissä louhintakohteissa varmistetaan turvallisiksi poistamalla seinämistä konetyönä kaikki irtonainen aines. Tarvittaessa lujitetaan kallionseinämät erikseen laadittavien suunnitelmien mukaisesti.

36 Täyttöosat Kaivumaiden ja louheen kuljetus Täyttöihin tai pengertämiseen kelpaavia massoja voidaan sijoittaa alueen täyttöihin. Muut massat kuljetetaan urakoitsijan omalle tai rakennuttajan osoittamalle maankaatopaikalle. Kuljetus kaatopaikkamaksuineen kuuluu urakoitsijalle. Pilaantuneet maat käsitellään ympäristöviranomaisten määräysten ja ohjeiden mukaan. Sopivan kokoista louhetta voidaan käyttää tontille tuleviin täyttöihin. Ylimääräinen louhe kuljetetaan urakoitsijan omalle tai rakennuttajan osoittamalle vastaanottopaikalle. Yleiset laatuvaatimukset Maarakenteet, routasuojaukset ja kuitukankaiden asennukset tehdään sen laajuisena kuin rakennusosat tai niihin liittyvät toimet vaativat ja asiakirjat määräävät. Täyttömateriaalin on täytettävä routivuus-, rakeisuus- ja vedenläpäisevyysvaatimukset. Tiivistettävissä maarakenteissa käytettävä materiaali ei saa sisältää savea, puu- tai raivausjätteitä, jäätä, lunta tai muita haittaavia aineita ja jätteitä. Salaojituskerroksissa käytettävän pestyn salaojasepelin kapillaarisuus saa olla enintään 150 mm, ja materiaalista on toimitettava rakennuttajalle rakeisuuskäyrä hyväksyttäväksi ennen työmaalle ajoa. Tuulettuvien alapohjien alla käytettävän salaojasepelin ei tarvitse olla pestyä. Tiivistettävä täyte rakennetaan kerroksittain olosuhteet ja tiivistettävä materiaali huomioon ottaen ja sellaisella kalustolla ja työtavalla, että saavutetaan asiakirjojen mukainen tiiviys (liite GT24). Hienorakeiset materiaalit ja moreeni tiivistetään maalajille ominaisessa optimikosteudessa. Liitteessä GT25 on taulukko, jota noudattaen saadaan maa tiivistettyä tiiviyteen D = n. 90 %. Talvitäytössä tulee ehdottomasti käyttää sulia materiaaleja, eikä perustamista saa tehdä jäätyneen maan varaan. Tarvittaessa täyttömateriaalit lämmitetään ja kuljetetaan lämpölavalla. Talvella täyte tiivistetään välittömästi kerroksen levittämisen jälkeen ennen jäätymistä. Mikäli tiivistämis- tai perustamistyö viivästyy, suojataan maapohja työnaikaisella routasuojauksella. Koska kovilla pakkasilla optimikosteutta ei voida säädellä lisäämällä vettä, on suositeltavaa käyttää täyttötyössä esimerkiksi sepelituotteita. Tiivistämättömän täytekerroksen yläpinta rakennetaan sellaiseen korkeustasoon, että täytteen tiivistyttyä pinta asettuu riittävän tarkasti sille määrätylle korkeudelle. Rakennettaessa rakennuspohja louheesta on täytössä kiinnitettävä tiivistystyöhön erityistä huomiota, koska louherakenteeseen voi helposti jäädä tyhjätiloja. Louhetäytön alkuohjeena voidaan käyttää seuraavaa taulukkoa: Hinattavan täryjyrän massa kn Maksimi kerrospaksuus m Maksimiraekoko Jyräyskertojen vähimmäismäärä m 30 0,70 0, ,85 0, ,00 0, ,20 0,80 10 Louhetäytön pinta on aina kiilattava vähintään 100 mm paksulla kiilauskerroksella. Rakennusosia ja työsuorituksia, kuten salaojia, eristyksiä, johtoja ja perusmuureja, ei saa peittää ennen niiden tarkastamista. Saumausten, suojakäsittelyjen yms. tulee olla riittävästi kuivuneita ja kovettuneita ennen täyttöä. Työtapa ja materiaalit valitaan niin, etteivät peittyvät ja viereiset rakennusosat ja laitteet vahingoitu eivätkä erilleen tarkoitetut maakerrokset sekoitu toisiinsa täytön tai tiivistyksen aikana. Perustusten alustäyttö Perustusten alle tulevan täytön laajuus on esitetty tyyppipiirustuksessa GT6. Kaivannon laajuus määräytyy kaltevuuden 1:1 mukaan mitattuna 0,5 m etäisyydeltä anturan alareunasta. Penkereellä olevassa perustuksessa pengerluiskan yläreunan on kuitenkin oltava vähintään 1,0 metrin etäisyydellä anturasta. Täytön rakentaminen on aloitettava häiriintymättömältä, kuivana pidetyltä maapohjalta. Tarvittaessa on maapohjalle levitettävä kuitukangas estämään täytön ja pohjamaan sekoittuminen. Kuitukangas limitetään 0,5 m saumakohdastaan. Täyttömateriaalin on oltava routimatonta soraa, mursketta tai louhosta. Materiaalin suurin sallittu raekoko on 2/3 kerrallaan tiivistettävän kerroksen paksuudesta. Louhetäytön pinta on kiilattava. Täyte tiivistetään vähintään tiiviyteen D = 95 % tai kantavuusarvoon E 1 = 50 MN/m2 (liite GT24). Perusmuurien vierustäyttö Perusmuurien vierustäytöissä ulotetaan pestystä sepelistä 5...6/ mm tehty tiivistetty salaojituskerros vähintään 300 mm leveydellä seinästä routaeristeen alapintaan saakka (tyyppipiirustus GT/13). Salaojituskerros eristetään luonnonmaasta ja muista rakennekerroksista käyttöluokan N3 kuitukankaalla. Tukimuurien tai muiden kuivattamattomien rakenteiden vierustäytön vähimmäisleveys on 200 mm ja käytettävä materiaali mursketta 0/32(64) mm. Loppuosa rakenteiden ja rakennusten vierustäytöistä tehdään tiivistettävissä olevista kaivumaista, ellei pihasuunnitelmassa ole muuta esitetty. Routaeristeen alle tehdään tasauskerros kivettömästä hiekasta tai sorasta. Routaeristeenä käytetään routalevyä EPS 120 ja se asennetaan rakennesuunnitelmien mukaisesti tasatun pinnan päälle vähintään 300 mm syvyyteen seinästä poispäin viettäväksi. Jos eristeen päälle tulee istutuksia, asennetaan eriste sellaiseen syvyyteen ja kaltevuuteen, että sen päälle jää riittävästi tilaa kasvualustalle. Kevytsora ja hiekka erotetaan toisistaan kuitukankaalla. Maanpinta täytetään mahdollisimman pian lopulliseen korkeuteensa. Täytön pintaan tehdään tiivistyskerros huonosti vettä läpäisevästä maasta, jonka kaltevuus rakennuksesta poispäin on vähintään 1:20. Vierustäyttö tiivistetään vähintään tiiviyteen D = 92 %.

37 Alapohjan alustäyttö Maanvaraisen lattian alustäytön alaosa tehdään käyttäen mursketta 0/32 mm (0/55 mm jos kerroksen paksuus on yli 300 mm), joka tiivistetään kerroksittain vähintään tiiviyteen D = 90 % tai kantavuusarvoon E 1 = 40 MN/m 2. Yläosaan tehdään pestystä sepelistä 5...6/ mm vähintään 300 mm paksu, liitteen GT25 taulukon ohjeiden mukaisesti tiivistetty salaojituskerros. Suunnitelmien mukainen radonputkitus asennetaan salaojituskerrokseen. Täytön tulee olla yhteydessä ulkopuoliseen salaojituskerrokseen esim. anturalävistysten välityksellä. Kantavan alapohjan alusta täytetään niin, ettei sinne jää vesilammikoita. Pinta muotoillaan salaojiin päin kaltevaksi ja vedelle järjestetään esteetön pääsy niihin. Maanpintaan levitetään 300 mm kerros soraa tai sepeliä 5...6/ Ryömintätilan korkeuden on oltava vähintään 800 mm. Sokkelin viereen tehdään vierustäyttö estämään ulkopuolisten maiden valuminen lattian alle. Alapohjan täytön sepeli erotetaan luonnonmaasta tai muista rakennekerrosmateriaaleista käyttöluokan N3 kuitukankaalla. Alapohjan ja vierustäytön periaateratkaisut on esitetty tyyppipiirustuksessa GT13. Kanaalien ja syvennysten täyttö Alkutäytöt tehdään kohtien 1116 ja 1119 ohjeiden mukaan. Lopputäyttöön käytetään vähäkivistä materiaalia, yleensä kaivumaita. Pehmeää savea ja liejua ei täyttöön saa käyttää. Liikennealueiden kohdalla käytetään kivetöntä soraa, hiekkaa tai mursketta. Lopputäyttö ulottuu liikennealueilla rakennekerrosten alapintaan ja viheralueilla kasvualustan alapintaan saakka. Lopputäyttö tiivistetään vähintään keskimääräiseen tiiviyteen D = 90 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on 85 %. Täyttö rakennusalueella Pengermassoina käytetään tiivistettävissä olevia kivennäismaalajeja tai louhetta, ei kuitenkaan savea. Jäätynyttä maata ei saa käyttää penkereisiin. Pengermateriaalin suurin sallittu raekoko on 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta. Yli 600 mm lohkareita ei saa käyttää 1,5 m lähempänä lopullista pintaa. Penger tehdään kerroksittain, kukin kerros rakeisuudeltaan ja tiivistyvyydeltään samantyyppisestä materiaalista. Penkereen yläosaan käytetään kantavuus- ja routivuusominaisuuksiltaan parempia materiaaleja. Penger tiivistetään vähintään keskimääräiseen tiiviyteen D = 90 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on 85 %. Siirtymäkiilat tehdään routimattomasta materiaalista. Hienojakoinen pohjamaa ja kiilamateriaali erotetaan toisistaan kuitukankaalla. Täyttöihin käytetään kivennäismaata, joka saa sisältää humusta, mutta ei kasveille haitallisia aineita. Täyte ei saa sisältää haitallista määrää silttiä. Karkealla kivennäismaalla täytettäessä ajetaan sekaan hienompaa kivennäismaata. Avoimet louhepenkereet verhoillaan tiiviiksi siten, ettei kasvualusta pääse valumaan louheen sisään Valmiiksi tasatulle pohjalle ei saa jäädä vettä kerääviä syvänteitä Penkereet 1116 Kuivatusosat Ei tässä työselostuksessa Yleistä Salaojitus ja kuivatus suoritetaan tämän työselostuksen sekä salaojitus- ja pihantasaussuunnitelmien mukaisesti. Jäte- ja sadevesiviemäröinti suoritetaan tämän työselostuksen, rakennepiirustusten ja LVI-suunnitelmien mukaan. Putkia ja putkieristyselementtejä ei saa asentaa veteen, vaan kaivannot on pidettävä kuivina tarvittaessa pumppauksella. Salaojat Salaojaputkina käytetään rakennuksen ympärillä kaksiseinämäisiä salaojaputkia, joiden koko on vähintään DN 100. Salaojat asennetaan vähintään 100 mm paksun salaojituskerroksen päälle. Salaojien tulee olla suoria, mutkiin asennetaan kaivot tai tarkastusputket. Silttisen pohjamaan ja salaojituskerroksen väliin asetetaan käyttöluokan N3 mukainen suodatinkangas. Perustuksien yhteydessä olevien salaojaputkien ympärillä ja salaojituskerroksessa käytetään pestyä sepeliä 5...6/ mm. Piha- tai kenttäalueille tulevien salaojaputkien ympärillä käytettävän materiaalin tulee olla rakeisuudeltaan liitteen GT20 ohjekäyrän 2 mukaista. Salaojan alkutäyttö tehdään lapiolla salaojituskerroksen materiaalilla. Alkutäyttökerroksen on oltava salaojan päällä vähintään 200 mm ja sivuilla vähintään 100 mm paksu. Kaivannon lopputäyttö tehdään kerroksittain tiivistämällä. Perusmuurien ulkopuoliset salaojat routasuojataan, mikäli ne eivät ole vähintään 1300 mm syvyydellä lopullisesta maanpinnasta. Salaojien toiminta tarkistetaan ja putkistot puhdistetaan juoksuttamalla niiden läpi vettä niin kauan, että vesi tulee ulos kirkkaana ja tasaisena virtana. Salaojia ei saa peittää ennen kuin putkien asennustarkastukset on tehty. Tarkastus- ja poikkeamamerkinnät tehdään salaojapiirustusten arkistokappaleisiin tai tehdään tarkepiirustus. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuspöytäkirja. Avo-ojaan tai vesistöön purkautuvan salaojan laskuputken alareunan on oltava 200 mm ojan tai vesistön pohjan yläpuolella. Putken suun ympäristö ja ojan pohja suojataan