o: Lakiehdotuksessa on lapsen etu asetettu per

Transkriptio

1 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle lastensuojelulaiksi o: Lakiehdotuksessa on lapsen etu asetettu per he- ja yksilökohtaisen lastensuojelun keskei 16& seksi, että sen avulla voidaan ehkäistä ongel dän huoltajiaan. mia ennalta sekä tukea lapsia, nuoria ja hei jelun j älkeenj ääneisyyden korjaaminen. Tavoit teena on myös kehittää lastensuojelua sellai lapsiperheffle tarkoitettuja palveluja kuten neu voloita, päivähoitoa ja koulua kehittämään si ten, että niissä pystytään havaitsemaan lasten losta ja tapaamisoikeudesta. seksi periaatteeksi. taessa niiden vaatimiin toimiin. ta 1984 voimaan tulevaan lakiin lapsen huol suojelulliset ongelmat sekä ryhtymään tarvit Esitys liittyy kiinteästi 1 päivänä tammikuu Lakiehdotuksen tarkoituksena on lastensuo Lakiehdotuksella pyritään yleisiä, kaikille 1983 vp. HE la. Lastensuojelulaifia määritellään lastensuoje eli 1 päivänä tammikuuta massa asemassa olevien lasten huollon järjestä miselle määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuol miseksi. Taloudelliset ja hallinnolliset voima lon vakakunnallisten suunnitelmien mukaisesti. tolain ja sosiaali- ja terveydenhuollon suunnit jelun välttämättömät tehtävät kaikkein vaikeim varat näiden tavoitteiden ja tehtävien toteutta uudistusta, joka on käynnistynyt sosiaalihuol nittelua ja valtionosuutta koskevan lain kanssa Esitys on myös osa sosiaalihuollon kokonais telua ja valtionosuutta koskevan lain antamisel lun yleiset sisällölliset periaatteet sekä lastensuo tolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suun Esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen on tar koitus tulla voimaan yhtäaikaisesti sosiaalihuol n:o 13

2 1. ESITYKSEN YHTEISKUNNALLINEN MER YLEISPERUSTELUT not Eduskunnan toivomukset ja lausun Valmisteluvaiheet ja -aineisto 14 MISTELU däntö Ulkomainen lainsäädäntö Ruotsin uusi lastensuojelulainsää maissa 2.1. Nykyinen tilanne Yleistä Lainsäädäntö ja käytäntö Lastensuojelu eräissä Euroopan 2. NYKYINEN TILANNE JA ASIAN VAL 1.2. Tavoitteet Lastensuojelun suhde muihin pal Sosiaalisten ongelmien muuttumi Lastensuojelun jälkeenjääneisyys Lasten oikeudet Lastensuojelun asema ja tehtävät Keskeiset periaatteet Yhteiskunnassa tapahtuneet muu 1.1. Yleistä 1.3. Keinot 1.4. Lastensuojelun historiallinen tausta KITYS tokset nen lastensuojelussa veluihin vp. HE n:o luku Sijaishuollon järjestäminen ja jäikihuolto 13 Lakitekstit ESITYKSEN TALOUDELLISET VAIKU 5 luku Huostaanotto 7 luku Muutoksenhaku 1 luku Yleiset säännökset YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 17 TUKSET 16 tukeminen 19 toimintamuodot ja periaatteet 3. ESITYKSEN ORGANISATORISET JA HEN 2 luku Kasvuolojen kehittäminen ja kasvatuksen luvun komiteanmietinnöt KILÖVAIKUTUKSET 16 3 luku Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun 4 luku Avohuollon tukitoimet 8 luku Erinäiset säännökset 9 luku Voimaantulosäännökset SISÄLLYSLUETTELO

3 luvuilla keskittynyt lähinnä eläke- ja sairaus Sosiaalipolitiikan kehitys on ja Ongelmia esiintyy myös muuttovoittoalueifia. Syntyneet uudet asuntoalueet ovat usein ah Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ii. Yleistä lähtömuuttoalueilla, maaseudulla, nopea väes tön väheneminen on rikkonut sosiaalista ra hempien apua on usein mahdoton käyttää. ja toisaalta esimerkiksi lastenhoidossa isovan merkitys voimakas maan sisäinen muuttoliike, jolloin 1. Esityksen yhteiskunnallinen YLEI$PERUSTELUT Tuotantorakenteen muutokseen on liittynyt kennetta. Vanhukset ovat usein jääneet yksin sessä on ollut eräs teollistumisen edellytys. irtaantuminen toisistaan sekä naisten lisäänty muuttuneet ja uudistuneet. rattuna yleisempää. miselle kokonaisuutena antaa vuoden ) ja sosiaali- ja terveydenhuollon suunnit söjen mahdollisuudet suoriutua aikaisemmassa messa on useimpiin teollistuneisiin maihin ver j Siirtyminen maatalousvahaisesta yhteiskun Sosiaalihuollon toiminta-alueilla kehitys on ol Eräillä toiminta-alueilla, kuten esimerkiksi las alusta voimaan tuleva sosiaalihuoltolaki (7 10/ mistä. Myös sosiaalihuollon tavoitteet ovat ten päivähoidossa, on tosin tapahtunut huo vakuutuslainsäädiintöön sekä terveydenhuohoon. mattavaa kehitystä. Sosiaalihuollon eri toiminta-alueiden kehittä (SVOL; 677/82) nykyistä paremmat hallin nolliset ja taloudelliset edellytykset. kymmenen aikana ovat laajentaneet sosiaali valtaosa väestöstä asuu kaupungeissa, on mer telusta ja vahionosuudesta annettu laki Useat muutokset yhteiskunnassa viime vuosi huollon tehtäviä ja edellyttäneet erityisesti eri laisten sosiaalipalvelujen kehittämistä ja lisää kyläyhteisön ja yleensäkin erilaisten lähiyhtei laajuudessa esimerkiksi lasten ja vanhusten hän ovat vaikuttaneet mm. eri ikäpolvien nyt työssäkäynti kodin ulkopuolella, mikä Suo semmin perheen ja muiden lähiyhteisöjen suo nasta teollisuus- ja palveluyhteiskuntaan, jossa kinnyt sitä, että perheen, suvun, naapurusten, huollosta ovat ratkaisevasti heikentyneet. Tä Toisaalta yhteiskunnan kasvava osuus aikai palveluiden ansiosta on erityisesti naisten siir tyminen kotoa työelämään tullut mahdolliseksi. lut epätasaista ja kokonaisuutena vähäistä. rittamien hoito- ja huoltotehtävien järiestmi Laajentuneiden ja monipuolistuneiden sosiaali 1983 vp. HE luja. Uusia lähiyhteisöjä ei helposti näytä syn tyvän korvaamaan maaseudun katkenneita so kunta asettaa jatkuvasti kasvavia tehokkuusvaatimuksia työelämässä oleville ja työelämään pyrkiville ihmisille. Avoimien työmarkkinoiden ulkopuolelle näyttää jäävän yhä suurempi mää edellytyksin varustettujen ihmisten. vien selviytymisongelmien lisäksi näyttävät gelmat näyttävät tulleen tilastojen mukaan en siaalisia suhteita. sen tarjoamista palveluista. rä kansalaisia. Erityisen vaikeaa on työelämään nella tavoin myös lasten ja nuorten asemaan ja seen ei kaikilta osin ole koitunut lasten hy muuttuneet luonteeltaan ja niiden hallitsemi myös sosiaalisiksi häiriöiksi luokitellut sosiaa taasti rakennettuja ja pitkään vailla peruspalve Tapahtuneet muutokset ovat tehneet ihmisen entistä riippuvaisemmaksi yhteiskunnasta ja Pitkälle rationalisoitu, teoffistunut yhteis sijoittua vammautuneiden tai muutoin heikoin Yhteiskunnan rakenteellisten muutosten ai liset ongelmat lisääntyneen. Ongelmat ovat nen on tullut aikaisempaa vaikeammaksi lähiyhteisöjen hajotessa. Sosiaalisista ongelmista heuttamien päivittäisissä toiminnoissa ilmene neet nopeat muutokset ovat vaikuttaneet mo huolehtiminen on yhä yleisemmin siirtynyt yhteiskunnan tehtäväksi. Viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana mm. rikollisuudesta, lisääntyneestä alkoholin käytöstä, mielenterveys kasvuoloihin. Pyrkimys yhteiskunnan hyvinvoinnin lisäämi väksi. Lasten ja nuorten tarpeisiin ei ole ollut teiskunnaffisesti merkittäviä päätöksiä tehtäes häiriöistä sekä työttömyydestä aiheutuvat on mahdollista kiinnittää riittävästi huomiota yh tistä yleisemmiksi. Yhteiskunnan tuotantorakenteessa tapahtu n:o 13 3

4 vp. HE n:o 13 1 sä, vaikka seuraukset vaikuttavat välillisesti tai välittömästi lasten kasvuoloihin. Taloudeifisuu den ja tehokkuuden vaatimukset, esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa, ovat saattaneet johtaa ratkaisuihin, jotka eivät ole omiaan edistämään lasten ja nuorten myön teistä kasvua ja kehitystä. Myös lisääntynyt kaupallisuus, joukkotiedo tus ja mainonta vaikuttavat lasten kasvuoloihin. Laajalle levinnyt väkivahakalttuuri sekä tava roihin ja esineisiin ihanteita ja elämänarvoja liittävä kaupallisuus ovat muodostumassa kor vikkeiksi vähäisille osallistumismahdollisuuk sille, heikoille sosiaalisille suhteffle sekä tunneelämysten puutteelle. Ongelmia on syntynyt myös siitä, että ai kaisempi eettinen arvojärjestelmä on järldcynyt. Perinteiset kasvatustavat ja -tavoitteet eivät sovellu nykyoloihin, mutta toisaalta uudet kas vatusta ohjaavat periaatteet ovat vielä vakiin tumatta. Aineellisen puutteen rinnalle ja tilalle ovat enenevässä määrin nousseet ihmisen tietoi suutta ja mielenterveyttä sekä sosiaalisia suh teita koskevat ongelmat. Aikuisten elämää vai keuttavat ihmissuhde-, perhe- ja yksilökriisit heijastuvat voimakkaasti lapsiin, jotka niistä myös eniten kärsivät. Ongelmia aiheuttavat yhä edelleen myös perinteinen köyhyys sekä syrjäytyminen niin sanotuksi marginaaliväestöksi. Sosiaalisen pe rimän vaikutukset ovat nähtävissä muun muas sa lastensuojeluasiakkaiden elämänhistoriassa. Kaikkein vähäosaisimpien lapsiperheiden ongel mat ovat usein jääneet keskivertoperheen vai keuksien varjoon. Monien edellä kuvattujen yhteiskunnan muu tosten vaikutus lasten elämään on niin mer kittävä, että on välttämätöntä kiinnittää aikai sempaa laajempaa huomiota lasten kasvuoloi hin, lasten tufvallisuuteen ja suojelun tarpee seen Lasten oikeudet Perheenjäsenten oikeudellinen asema sään neltiin pitkälle 1900-luvulla asti isän ja hol hoojan vallan avulla. Mies oli yhteisen omai suuden hoitaja, vaimonsa edusmies ja myös las tensa yksinoikeutetrn edustaja. Lapsen asemaa voidaan tässä suhteessa verrata naisten ase maan. Naiset saivat äänioikeuden yhteiskun nassa vuoden 1906 eduskuntauudistuksen yh teydessä ja oilceudellisen puhevallan perheessä vuonna 1930 voimaan tulleen avioliittolaj myötä, jolloin edusmiehyys poistettiin. Vuonna 1948 hyväksytyssä ihmisoikeuksien julistuksessa mainitaan lasten oikeudet kahdes. sa artildassa. Vuonna 1959 hyväksyttiin erityi nen julistus lapsen oikeuksista. Paraikaa on vai misteifia julistuksen kehittäminen lapsen oi keuksia koskevaksi sopimukseksi. Kansainvälistä lapsen vuotta 1979 koskeviin YK:n asiakirjoffiin ja yleiskokouksien päätös lauselmiin sisältyy seuraavat tiivistetyt peri. aatteet: Yhteiskunnan eri tahoilla tulee luoda pysyvät puitteet lapsen oikeuksien ajamiselle. Lapsen aseman parantamisen ja lasten oikeuk sien kehittämisen on oltava oleellinen osa muu ta yhteiskunnallista kehitystä. Tämän vuoksi kunkin maan tulee lisätä tie. tämystään lasten tarpeista, asemasta ja kasvuedellytyksistä. Lisäksi tulee kiinnittää erityistä huomiota kaikkein epäedullisimmissa olosuh teissa eläviin lapsiin sekä arvioida nykyisiä painopisteitä tulo- ja menoarvioissa ja pyrkiä lisäämään niissä lasten hyväksi tarkoitettua osuutta. Muutaman viime vuoden aikana on Suo messa, muissa pohjoismaissa ja muualla maail massa selvitetty laajasti lasten asemaan ja oi keuksiin liittyviä kysymyksiä. Varsinainen las tensuojelulainsäädäntö on jo muissa pohjoismais sa uudistettu. Myös Saksan Liittotasavallassa, Ranskassa ja Englannissa ovat uudistukset ta pahtuneet viime vuosina. Muutakin lasten ase maan liittyvää lainsäädäntöä on kehitetty, mis tä on esimerkkinä Norjan lapsiasiamieslald. Eri maissa on ilmennyt varsin samankaltainen tarve ja tavoite: lasten yhteiskunnallisen ja oikeu dellisen aseman vahvistaminen. Kysymys lapsen asemasta ja mielipiteen huo mioon ottamisesta tuli Suomessa ajankohtai seksi 1970-luvulla alkaneen perhelainsäädän nön, lähinnä lapseksiottamista koskevan lain3 uudistamisen yhteydessä. Tähän liittyy myös laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/83), jossa lapsen etu ja lapsen ilmai sema tahto on useissa kohdin nostettu keskeiseen asemaan. Lapsen ottaminen hlio mioon itsenäisenä oikeudeifisena subjektina on julkisen huollon puolella vielä tärkeämpää kuin yksityisoikeudellisessa lainsäädännössä. Lapsen. km tulisi suhteessaan julkisyhteisöön voida nauttia niistä vapausoikeuksista sekä taloudel lisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä perus. oikeuksista, joita sisältyy hallitusmuotoomme sekä Suomen ratifioimiin asiaa koskeviin Yli-

5 1983 vp. HE n:o 13 5 jistyneiden kansakuntien yleiskokouksen hyväk symiin yleissopimukslin (SopS 6 ja 8/76). Lasten oikeuksiin suhtautumisen muutosta kuvaa myös se, että lasten ruumiillista rankaise mista on aikaisemmin pidetty kasvattajien sekä oikeutena että velvollisuutena. Nyt Pohjois maiden Neuvosto on hyväksynyt suosituksen, joka esittää lasten ruumiillisen kurituksen kiel tämistä. Muun muassa Ruotsissa ruumiillinen kuritus onkin jo lailla kielletty. Suomessa lakiin lapsen huoliosta ja tapaamisoikeudesta sisäl tyy vastaava säännös. Säännökseen sisältyy myönteisten kasvatusohjeiden ohella myös kiel to käyttää kasvatuksessa lasta alistavia tai las ta loukkaavia toimenpiteitä sekä erityisesti Idel to käyttää ruumiifiista kuritusta. Viime vuosina on käyty keskustelua lasten oikeuksista, tarpeista ja edusta sikäli, kun ne ovat ristiriidassa vanhempien oikeuksien kans sa. Erityisen vilkasta keskustelu on ollut Ruot sissa. Lapsen oikeuksien liike, jota edustaa muun muassa yhdistys nimeltään BRIS (Bar nets fätt i samhället), korostaa voimakkaasti lapsen tarpeista lähtevää ajattelutapaa. Sittem min Ruotsissa on perustettu myös vanhempi tarpeita ja perheen asemaa korostava yhdistys RFFR (Riksförbundet för familjens rättighe ter). Väittelyä näiden kahden suuntauksen vä lillä on syntynyt muun muassa siitä, millä ta voin lapsen etu parhaiten turvataan kärjisty neissä avioerotilanteissa ja huostaanotoissa. Keskustelussa on pohdittu sitä, kuka ajaa lap sen etua ristiriitatilanteissa, tarvitseeko lapsi oman asianajajan sekä mitä merkitsee psyko loginen vanhemmuus. Lapsen oikeudet vai oikeudet lapseen on poleeminen kysymys, joka on esitetty arvos teltaessa nykyistä käytäntöä lastensuojelussa ja tuomioistuirnissa. Myös Suomen voimassa ole vaa lastensuojelulakia on arvosteltu siitä, että se viimekädessä suojelee vanhempia. Vanhempainvallalla on pitkät perinteet. Sen oivaltaminen, että lapsi ei ole esine, joka kuuluu vanhemmille, saattaa johtaa myös pin nalliseen ja yksipuoliseen lapsen tarpeiden korostamiseen. Lastensuojelussa ja muissa vas taavissa yhteiskunnan järjestämissä toimissa, kuten esimerkiksi oikeuslaitoksen piirissä tar vitaan nykyistä perusteellisempaa tietoa lasten kehityksestä ja kasvusta. Muutoin on vaarana, että ristiriitatilanteissa nähdään vain vanhem pien oikeudet tai toisaalta arvioidaan lapsen etu hänelle merkityksellisistä ihmissuhteista rilppumattomana seikkana Lastensuojetun asema ja tehtävät Sosiaalisten ongelmien muuttuminen lastensuojelussa Lastensuojelu on kehittynyt ja edennyt etu- J. päässä yhteiskuntaa j ärkyttävien muutosten johdosta. Siksi sen toimenpiteet ovat pai nottuneet lähinnä äärimmäisen puutteen ja hädän lievittämiseen ja poistamiseen. Hyvänä esimerkkinä tästä on orpojen ja muiden huol tajaa vaille jääneiden lasten huolto. Huomatta vassa määrin huollosta ovat vastanneet myös yksityiset henkilöt organisoimalla kansalaistoi mintaa lastensuojelun hyväksi. Merkittäviä uudistuksia ovat olleet lasten työsuojelun pa rantaminen sekä lapsityövoiman käyttöä kos kevat rajoitukset. Eräät lastensuojelun ongelmat ovat ehtineet muuttua vuonna 1936 annetun lastensuojelu lain olemassaolon aikana. Lain voimaantullessa olivat keskeisimpiä sosiaalisia ongelmia orpous, köyhyys, irtolaisuus ja huutolaisperinnekin. Vuonna 1938 otettiin yhteiskunnan huostaan pelkästään vanhempien kuoleman johdosta lasta. Tähän määrään mahtuvat nykyisin kaikki huostaanotetut lapset, joista ofpoja on vajaa 4 %. Tavallisimpia tilastoituja syitä las tensuojeluun ryhtymiseen ovat nykyisin van hempien päihteiden käyttö, kasvatuskyvyn puute sekä lapsen hoidon laiminlyönti. Koulun käynnin laimitilyönti ja koulusopeutumatto miius nousivat merkittäviksi suoj elukasvatus perusteiksi vasta 1970-luvun puolivälissä. Viime vuosikymmenen aikana tapahtunut kehitys on ollut pääosin samansuuntainen muis. sa pohjoismaissa. Huostaanotettujen, lähinnä laitoksiin sijoitettujen lasten määrä on vähen tynyt. Ongelmat ovat kasautuneet isoihin kau punkeihin. Tilastoitujen lastensuojelun toimen piteiden kohteena olevien lasten ja vanhempien määrä on 1970-luvulla kasvanut. Eri pohjoismaissa on selviä eroja huostaan otettujen lasten suhteellisessa määrässä. Suo messa on enemmän huostaanotettuja lapsia kuin Norjassa, mutta vähemmän kuin Ruot sissa ja Tanskassa, joissa on lähes kolme kertaa niin paljon huostaanotettuja lapsia kuin Nor jassa. Ei ole kuitenkaan selvitetty, missä mää rin tämä ero johtuu erilaisista yhteiskunnaffi sista tekijöistä ja sosiaalisista ongelmista, tai toisaalta viranomaisten ja sosiaalilautakuntien toimintapolitiikan ja käytettävissä olevien kei nojen erilaisuudesta.

6 palveluihin vatusneuvolalaki (568/71). Palveluiden laajenemisen ja monipuolistu kehityssuuntia, esimerkiksi palvelurakenteen väestöstä putoaa eri palveluiden väliin tai 72), laki lasten päivälioidosta (36/73) ja kas 1970-luvulla uudistetiin ja lisättiin sosiaalija terveydenhuollon palveluja. Tällöin tulivat Lastensuojelun suhde muihin voimaan muun muassa kansanterveyslaki (66/ misen rinnalla on havaittavissa myös kielteisiä eriytyneisyys sekä joidenkin alueiden, kuten jääneisyys. Ongelmana on myös se, että osa lastensuoj elun ja vanhustenhuollon jälkeen koska perinteiset sosiaalisten ongelmien ulkoi; set merkit puuttuvat. päihdehuollossa on A-ldinikoiden ja nuorisoasemien asiakkaista alle 21-vuotiaiden OSUUS lossa ja tulla esille vasta lapsen murrosiässä. kii kohdentumaan alle 12-vuotiaisiin, ja nuoriso 1970-luvulla vähentynyt. Lastenpsykiatria pyr perheiden ongelmat saattavat pysyä pitkään pij poikkeukseifisen köyhät ja vääristyneet. T1.. laisten niin sanottujen hyvin toimeentulevfen Avun ja tuen tarvetta on vaikea yksilöidä, koitunut murrosikäisten hyväksi. Esimerkiksi Palvelutuotannon laajentuminen ei aina ole pitkäjänteinen vastuu kuitenkin harvinaista. tyistarpeita huomioon eikä toimimaan niiden jatkuneet pitkään saattaa sosiaalityön tarve perheet, joiden elämän aineelliset edellytykset arvontunne ja käsitys itsestään yksilöinä ja ja heidän lapsistaan tekee ilmoituksen esimer kasvuympäristöjä. Usein heidän koulutuksensa tai monen vuoden ajan kuormittaneet useat Lastensuoj elussa kohdataan lapsiperheitä, ongelmat. Heidän lapsuudessaan on ollut lu on saattanut olla jo pitkään toistuvasti vaihtu kuisia syviä pettymyksiä ja usein vaihtuneita on myös vähäinen. Monelle on tyypillistä työelämästä irtaantuminen ja omaan osakulttuuriin vajoaminen ja eristyminen. Toisaalta heillä palveluihin. Tällaisen perheen tukemisessa on vitsemaansa tavallista tiiviimpää apua ja tukea. Aikuisille suunnatuissa palveluissa ei myös kään riittävän usein kyetä ottamaan lasten eri edellyttämällä tavalla. perheenjäseninä on heikko. Vanhemmat eivät tiedosta eivätkä tunnista lastensa tarpeita ja Aikuisten ja lasten tehtävät perheessä saatta Vaikeimmissa sosiaalisissa ongelmissa olevat Monissa yleisissä palvelupisteissä eivät lapset eivät yleensä hae omatoimisesti apua. Heistä kiksi naapuri tai poliisi. Kun ongelmat ovat kestää vuosia, sillä perheenjäsenten oman ovat usein itsekin avun ja tuen tarpeessa. Yhä useammin lastensuojelua tarvitsevat vat olla vääristyneet, jolloin lapset joutuvat kantamaan myös aikuisten vastuuta. jää niiden ulkopuolelle. joissa huoltajien elämänkulkua ovat alun alkaen via kontakteja terveyden- ja sosiaalihuollon eri ja huoltajat saa kriittisissäkään tilanteissa tar ovat hyvät, mutta joissa vanhempien kasvatuskyky ja lapsen mahdollisuudet tasapainoiseen vp. HE n:o 13 Lasten ja nuorten henkilöiden yhteiskunnal linen suojelu ja huolto kuuluu lähinnä kunnille valtion viranomaisten johdon ja valvonnan toimintaperiaatteina perhekeskeisyyttä, jatkuvia ihmissuhteita ja itsenäistymisen tukemista. ten kasvatusta on sosiaalitoimessa pyritty tuke hoitopalvelujen, kodinlioitopalvelujen, toimeen Perheiden omatoimista suoriutumista ja las tävästi vaikuttaa sen tarpeiden huomioon otta 1 tojen avulla. Lastensuojelu ei toistaiseksi ole voinut riit rittamisen osalta valtiolle (lastensuoj elulain tuloturvan ja niihin rinnastettavien tuen muo alaisuudessa sekä eräiden erityistehtävien suo ohella on korostettu lastensuojelun keskeisinä maan kasvatus- ja perheneuvonnan, päivä 2 ). Sosiaalihuollon yleisten periaatteiden tuldtoimenpiteiden tarve on lisääntynyt. r kia on lisääntynyt. Näin ollen myös erilaisten Alaikäisiä ja nuoria rikoksentekijöitä tuomi keinoja nuorisorikollisten ohjaamiseksi. Myös psykiatria alkaa vasta vuotiista, jolloin vuotiaat jäävät usein sivuun. taan vähenevässä määrin ehdottomaan vapaus Edellä kuvatut kehityssuunnat ovat lisän rangaistukseen, mikä on humaania ja tarkoituksenmukaista. Samaan aikaan ei ollut kui tenkaan mahdollista riittävästi kehittää muita neet painetta viimekädessä sosiaalitoimeen, jonka tehtävänä yhteiskunnassa on vastata las suhteissa. koulusta poistaminen sopeutumattomuuden ta ten ja nuorten huollon tarpeeseen kaikissa olo Lastensuojelun jälkeenjääneisyys t kiksi siksi, että perheen ihmissuhteet ovat kasvuun ja kehitykseen ovat heikot esimer

7 tai niiden ehkäisyyn. Tapahtumiin on puututtu dässä, jolloin ongelmien korjaaminen on vai taa riittävästi. tehtävä, jota tehtävää kunnat eivät ole pysty laldsääteisistäkään tehtävistä ei ole voitu hoi sa. Lastensuojelu on ollut keskeisesti kuntien,jhtävissä myös esimerkiksi vankiloissa ja mie sa ja silloinkin usein vasta äärimmäisessä hä tavallisesti vasta, kun kriisit ovat olleet olemas keata ja kallista. Lastensuojelun puutteita on lisajfaaloissa olevien ihmisten elämänhistoriois neet kaikilta osin täyttämään. Osaa kuntien alueellisesti epätasaisia. Myös erot toimenpitei menpiteiden puuttuminen akuuteissa tilanteissa tuminen kasvuolojen vakiinnuttamiseksi. Jälkihuolto on niin ikään kehittymätöntä ja valmiu det puuttua lastensuojelullisiin ongelmiin ovat aatteissa ovat suuret. siin ryhtymisessä ja huollon toteuttamisen peri ja toisaalta riittävän pitkäjänteisen tuen puut 1983 vp. - vähäisyys, nopeiden ja tehostettujen tukitoi Kuvaavaa lastensuojelun jälkeenjääneisyydelle HE n:o 13 7 lain voimaantullessa lastensuojelu tulee ärj estämisenä. että valtiolle on lainsäädännön mukaan lastensuojelun tehtävistä kuulunut valtion koulukotien ylläpito. Historiallisena rasitteena on retty perinteisesti ensisijaisesti sijaishuollon lyyn ei ole varattu. Osaltaan tämä johtuu siitä, Pääosa on kohdentunut sijaisliuoltoon ja vain valtion rahoitukseen. Sen osuus lastensuojelun menoista on ollut keskimäärin vain 17 ¾. vähäinen osa lasten ja nuorten avohuollon ke Mitämiseen. Määrärahoja ongelmia ehkäisevään Osa lastensuojelun palveluista ja toimista edellyttäisi suhteellisen suurta väestöpohjaa. Lastensuojelua ei ole kaikilta osin kehitetty ratkaisuilla. Ongelmana on myös sosiaalitoi Ongelmana lastensuojelun kehittämisen kan siaalihuoltolain ja sosiaali- ja terveyshuol ollut lisäksi se, että lastensuojelu on ymmär nut suunnittelujärjestelmän piiriin. Vasta so suunnittelujärjestelmän piiriin. Tällöin lastensuojelun voimavarat määräytyvät SVOL:n mu vähäistä. Näin ollen nykyistä tietoa lapsista suojelulain mukaisissa toimenpiteissä. ei ole voitu rilttävässä määrin hyödyntää lasten se, että nykyinen laki on laadittu aikana, jol niin ikään ollut riittämätöntä. Kunnat strnjelun j älkeenj ääneisyyden osalta vähäiseen tai yhteisöjen kanssa tapahtuvaan työskente mistoj en sekä lastensuojelulaitosten vähäinen lon valtionosuutta ja suunnittelua koskevan loin tieto lapsen kasvusta ja kehityksestä oli nalta on ollut myös, ettei se ole kuulu kaan laadittavien suunnitelmien perusteella. ovat puolestaan viitanneet lasten riittävästi kuntainliittopohj alla tai vastaavilla henkilökunta. Koulutus lastensuojelutyöhön on Lastensuojelun kehittymisen esteenä on myös kentamisessa eikä puuttua ongelmien syihin iseen yhteiskuntamme suunnittelussa ja ra Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koske vaan lakiin sisältyy yksityisoflceudelliset sään nökset lapsen asemasta perheessä. Lapsen huol teiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lap noisen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaaminen lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myös myön tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lap kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toi vattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtä Lastensuojelulaidehdotukseen on katsottu kurittaa ruumiiffisesti eikä kohdella muulla ta lasten tarpeiden huomioon ottamista yhteis kuntaa kehitettäessä ja siten parantamaan las- vomuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kas nen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrit voin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä tävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava säännös. Tällä säännöksellä pyritään lisäämään mystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tu tarpeelliseksi lain toteuttamista ohj aavaksi peri aatteeksi sisällyttää lapsen oikeutta kasvuun, kehitykseen ja erityiseen suojeluun koskeva lee tukea ja edistää. lon tarkoitukseksi on määritelty lapsen tasapai sen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle sen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeeffi Keskeiset periaatteet 1.2. Tavoitteet.. mukaan joka neljännen huostaanotetun lapsen kohdalla oli ensimmäinen lastensuoj elun toi menpide huostaanotto. on se, että vuonna 1979 tehdyn selvityksen Käytännössä lastensuojelun jälkeenjääneisyy den merkkejä ovat muun muassa ongelmia ehkäisevien ja avohuollollisten toimenpiteiden

8 ten asemaa yhteiskunnassa. Lastensuojelun tar koituksena on vaikuttaa lasten ja nuorten kas heidän kasvatustehtävässään lasten huollon to teuttamiseksi siten kuin laissa lapsen huollosta Lasten ja nuorten tarpeiden, oikeuksien ja etujen huomioon ottamisella yhteiskuntapoliit takunta. vuoloiliin ja tukea lasten ja nuorten huoltajia ja tapaamisoikeudesta säädetään. Tarkoitukse tyisesti myös silloin, kun huoltoon kuulu vien asioiden päättämisestä vastaa sosiaafflau myös tahdonvastaislin toimiin ryhtymisen edel myös paljolti määrännyt, minkälaiseksi koko na on lisäksi toteuttaa lastensuojelua siten, että lapselle voidaan turvata kaikissa olosuhteissa edellä mainitussa laissa tarkoitettu huolto, eri viin olosuhteisiin. Hänelle on tarvittaessa tur kasvuympäristöön. Hänellä tulee kuitenkin olla vattava mahdoifisuus sitoutua ja juurtua uuteen teita. Ensisijaisena tavoitteena on pidetty lap. lytykset sekä lastensuojelun asiakkaiden yhden riinsa. vertaisuus. Kun näihin kysymyksiin on pyritty löytämään lainsäädännöllinen ratkaisu, on se oikeus omaan alkuperäänsä, historiaansa ja juu. mista. Keskeisiä oikeusturvakysymyksiä ovat sen edun selvittämistä ja sen huomioon otta Lastensuojelussa on useita oikeusturvatavoit. HE Myös muita huollon järjestämistä ohjaavia perheitä niiden kasvatustehtävässä ja ehkäise lasten, nuorten ja lapsiperheiden jokapäiväistä elinvmpäristöä parantamalla pyritään tukemaan töön. teuttamisessa on keskeisenä periaatteena pi ottamista. On katsottu, että 15 vuotta täyttä häntä koskevissa asioissa. Tämä korostaa myös puuttuminen perheen sisäisiin asioihin sekä häntä koskevissa asioissa. antaa myöhemmin näitä tavoitteita palvevia tisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä mään sosiaalisten ongelmien syntyä. Haifitus neelle lapselle tulee antaa itsenäinen puhevalta sijaiseksi tehtäväksi on katsottu huoltajien kas misessa edettäislin asteittain kohti raskauttavia esityksiä muutoksista myös muuhun lainsäädän. Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun to tarpeellisina sisällyttää ehdotukseen, koska kannan ottaminen vanhempien ja lasten oikeusturvaan, oikeuksiin ja etuihin tulee esille las toimenpiteitä. Sijaishuollon järjestämisessä ei ratkaisu lapsen tarpeiden ja edun kannalta. Kotikasvatuksen tukemiseksi on pidetty tär dety lapsen edun selvittämistä ja huomioon tensuojelussa. Periaatteilla ja tavoitteilla pyri tään ohjaamaan ammatihista sosiaahityötä sekä palvelujen järjestämistä ja toteuttamista. tenkaan merkitse sitä, että huollon toteutta kodin ulkopuolista hoitoa tarvitsevahla lapsella sitä, että lapsi on itsenäinen oilceussubjekti keskeisiä periaatteita ja tavoitteita on pidetty osana avohuolloiisia toimenpiteitä. Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun ensi vatusmahdolhisuuksien tukeminen. Tämä ei kui tulisi voida viivytellä silloin, kun se on paras keänä myös perhe- ja laitoslioidon kehittämistä Sijaishuollossa on pyrittävä siihen, että oman on oikeus mahdoffisimman nopeasti vaidintu vp. 4) Kodin ulkopuolista huoltoa tarvitsevan 5) Oikeusturvaa lisätään lastensuojelussa. keusturva käynyt viime vuosina ongelmalliseksi vaikutuksesta. Näin ollen on tarpeen kiinnittää sen johdosta, että laissa olevat huostaanoton Lapsen huostaanotossa on asianosaisten oi edellytykset on sidottu yksittäisiin nimettyihin huomiota erityisiin menettelytapaa koskeviin Palvelujen laadullinen ja määrällinen tass seksi. oireisiin, vaikka lastensuojelun tarve johtuu nykyisin yhä useammin monien syiden yhteis säännöksiin asianosaisten oikeuksien turvaami lisesti monipuolinen. Tavoitteena on, että tär keinä pidettyjä avohuollon tukitoimia koskevat säännökset olisivat suhteellisen velvoittavia, Äsianosaisten yhdenvertaisuuden toteuttami tavilla. nen edellyttää, että lastensuojelun perusvalmiu samantasoisia. vaan. Äsianosaisten yhdenvertaisuuden lisäämi Keskeiset perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua koskevat yliteiskuntapoliittiset tavoit seksi lastensuojelulaista tulisikin saada sisällöl teissa tilanteissa pitkäaikaisen avun tarpeen lapsen asema ja oikeudet turvataan. lastensuojelun johtava periaate. 2) Huohajien tukeminen heidän kasvatustehtävässään on ensisijaista. välttämiseksi. 1) Lapsi on itsenäisten oikeuksiensa sub ehdotettu säännöstö on muodostunut. teet voidaan tiivistää seuraavasti: vaikuttavat kesleisesti asiakkaiden oikeustur jotta tukitoimia olisi tarvittaessa riittävästi saa det ovat olemassa koko maassa suunnilleen jekti ja lapsen edun huomioon ottaminen on 3) Tuki ja apu tulee järjestää nopeasti akuu n:o 13

9 1983 vp. HE n:o 13 9 J 1.3. Keinot Sosiaalihuollolle asetettujen yleisten teiden ohella lastensuojelun keskeisenä teena on lapsen huollon turvaaminen edun mukaisella tavalla. Lastensuojelussa lapsen edun on parhaiten katsottu toteutuvan siten, että lapsen etu tetaan johtavaksi periaatteeksi perhe- ja kohtaista lastensuojelua annettaessa. Lapsen edun selvittämiseksi lapselle on myös annettava nykyistä laajempi puhevalta häntä itseään kevissa asioissa. Niinikään on tärkeätä, että sijaishuollossa olevalle lapselle turvataan mahdollisimman nopeasti vakiintuvat kasvuolot sekä oikeus tää yhteyttä hänelle läheisiin henkilöihin sekä oikeus saada selvitys sijaishuoltoon johtaneista syistä ja häneen kohdistuneista toimenpiteistä. Sijaishuollon järjestäjäksi tulisi hyväksyä vain julkisyhteisö, sosiaafflautakunta tai sosiaalihaffi [ tavoit tavoit lapsen ase yksilö kos pi tuksen luvan saanut järjestö. Yksityisen suojelulaitoksen perustamisen tulisi olla varaista. Lapsen edun kannalta on tärkeätä, että perhehoitoa annetaan vain sellaisessa heessä, jonka soveltuvuus tähän tehtävään on selvitetty. Myös laitoshoidolle on välttämätöntä asettaa määrätyt laatuvaatimukset. lasten luvan per turvaa voi kes Osa edellä mainituista lapsen edun miseksi ehdotukseen sisältyvistä tekijöistä on uusia, osa olemassa olevaan käytäntöön ja massa olevaan lainsäädäntöön perustuvia. Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun keisten periaatteiden määrittelyllä parannetaan asianosaisten oikeusturvaa. Sekä huoltajien että lapsen asema ja oikeusturva paranevat jos heidän lisäkseen ottoa ja sijaishuoltoa koskevissa päätöksissä tarvittaessa kuullaan lapsen kehityksen ja vun asiantuntijoita. Kuntaan on mahdollista perustaa erityinen lastensuojelun tukiryhmä, joka avustaa sosiaalilautakuntaa perhe- ja silökolitaisen lastensuojelun j ärj estämisessä sekä muun muassa lapsen huoltoa koskevissa asioissa. Tahdonvastaisten huostaanottojen alistami huostaan kas yk tien tuomioistuimiin yhdenmukaistaisi lyä verrattuna muihin vapauden rajoittamiseen hittyviin toimenpiteisiin. Tällä olisi myös keusturvaa lisäävä vaikutus. triien laatimiseen ja tarkistamiseen velvoittaini sella varmistetaan lastensuoj elutoimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus lapsen edun kannalta. menette oi Huohosuunnitel Valitusoikeuden myöntäminen sijaishuohopää töksistä on normaali oikeusturvaan liittyvä nettely. Riittävien palvelujen turvaamiseksi sosiaalilautakunta vahvistaisi yleiset perusteet ja jeet lastensuojelun kehittämiseksi ja sen miustason turvaamiseksi. Myös lastensuojelu laitoksen toiminnan yleiset perusteet sekä toksen toimintaa koskevat ohjeet sun. Näiden velvoitteiden tarkoituksena on turvata mainituille yhteisöille perusvalmius taa niille kuuluvat tehtävät ja työn linen kehittäminen. Sosiaalihuollon toimenpiteiden yksilökeskei syyden rinnalla on viime vuosikymmenten kana ryhdytty korostamaan perhekeskeisyyttä sekä perheen ja yksilön liittymistä yhteisöön. Tämä on tullut esiin muun muassa yhdyskuntatyön korostumisena yhtenä sosiaalityön tämänä menetelmänä. Toisaalta on aikaisempaa yleisemmin nähty sosiaalihuollon tehtävänä kuttaminen muuhun yhteiskuntapolitiikkaan sosiaalisten ongelmien synnyn ehkäisemiseksi ja sosiaalisesti turvaffisten viihtyisien suhteiden edistämiseksi. Niinikään lasten kasvuolojen kehittämisellä on nähty olevan tava merkitys lastensuojeluun ennaitaehkäise vässä mielessä. Kasvuolojen kehittämiseen pyritään mällä eri viranomaisten ja yhteisöjen sekä kaiden välistä yhteistyötä sekä parantamalla nykyisiä lapsille, nuorille ja lapsiperheille kotikasvatuksen tukemiseksi tarkoitettuja palveluja. Pyrkimyksenä on hyödyntää nykyistä kaammin olemassa olevia voimavaroja ja malla etsiä uusia voimavaroja yhteistyöstä kuntalaisten sekä lasten ja nuorten omasta minnasta. Kun yhteistyö kasvuolojen kehittämiseksi on toistaiseksi ollut vaatimatonta ja eri toimintamallien seuranta ja arviointi vähäistä, sen tarkoituksena on suunnata rahaa tätä koittavaan kokeilu- ja kehittämistoimintaan. Lastensuojelun tavoitteiden toteuttamiseen pyrittäessä voidaan keinoina nähdä myös siaalihuollon yleisistä toimintapuitteista timiseen liittyvät toimenpiteet: tehokkaan linnon ja suunnittelun luominen, riittävästä ja ammattitaitoisesta henkilökunnasta minen, tarkoituksenmukaisesti kohdistettujen ja riittävien rahoitusresurssien takaaminen sekä kunnan eri viranomaisten ja kuntien välisen yhteistyön tehostaminen. me oh vai lai vahvistettai hoi tavoitteel ai käyt vai elinolo huomat edistä asuk tehok sa toi hallituk tar so huoleh hal huolehti B

10 Vuonna 1936 säädettiin ensimmäinen varsi yhteiskunnan lasten- ja nuorisosuojelukomitean Vuoden 1905 komitean mielestä ei ollut mo (komiteanmietintö 1921: 15) esittämille aja Suhtautuminen turvattomuuteen ja epäsosiaali suoj elukasvatuskomitean sekä vuoden 1921 nainen, vielä nykyisinkin voimassa oleva lasten leenkin käyttökelpoisimpana huoltomuotona. suojelulaki. Sen valmistelu kesti 30 vuotta. Laki rakentui kahden komitean, vuoden 1905 tuksille. nia reaalisia vaihtoehtoja lastensuojelun järjes tämiseksi. Lasten elätteelle anto nähtiin edel hallitus antoi vuonna 1934 eduskunnalle esi tyksen lastensuoj elulaiksi. Lastensuoj elulain järjestäminen, jotka yhteiskunnan avutta ovat huonon hoidon tai siveellisen harhautumisen kotikäyntien suorittaminen, alaikäisen kehityk. huostaanottamiseksi. Komiteanmietintö valmistui vuonna 1921 ja tarkoituksena oli... sellaisten lasten huollon muun toiminnan, paitsi perheitten rahallisen vaarassa. Lastensuoj eluun katsottiin kuuluvan 1.4. Lastensuojelun historiallinen tausta dä kasvatuslautakunnalle ehdotuksen lapsen II valvojan ohjeita ei noudatettu hän voi teh sen seuraaminen ja neuvojen antaminen. Mikä. siin. Tanskalaisen lainsäädännöffisen esimerkin riittämättömänä sen vuoksi, että määräykset seen ja piti hoihouslaissa säädettyä menettelyä maissa toteutetulla järjestelyllä pyrittiin suo sään, jotta vanhempien ja alaikäisten siteet ei veeffisesti laiminlyötyihin ja huonotapaisiin lap si ehdotuksen mukaan saatettu antaa julkinen turvakoteihin tai kasvatuslaitoksiin. Suoj elukasvatuskomitea kiinnitti erityistä ilmiöiden yhteisiä piirteitä. katsoi, että myös meillä tuli säätää Ruotsin akoisen sihtautumisen sijasta korostettiin tavoin sekä sopimuksen varaisesta että pakkotoimin tapahtuvasta huostaanotosta. myös laitoshoidon merkitystä keskeisenä lastensuojelun keinona. Turvattomat lapset tuli sijoit taa lastenkoteihin ja pahatapaiset puolestaan Vuonna 1918 Senaatti asetti uuden komitean kolmen vuoden pohdinnan jälkeen kahteen suuteen kuitenkin muuttui siten, että kaksi huomiota huostaanottoj ärjestelmän kehittämi koskivat lähinnä niitä tapauksia, joissa van hemmat itsekin osoittivat epäsosiaalisia piir teitä. Toisena epäkohtana pidettiin alioikeus menettelyn hitautta. Suoj elukasvatuskomitea Ruotsin esikuvan mukaisesti korostettiin hemmilleen taikka lapselle ja vanhemmille oli varoitus ja lisäksi lapsi olisi voitu asettaa suo jeluvalvonnan alaiseksi. pysyttää lapsi luonnollisessa kasvuympäristös vät katkeaisi. Alunperin tällä angiosaksisissa mitean mielestä valvonta piti ulottaa myös si määräämjsen tavoitteena oli komitean mukaan jaamaan vain alaikäisiä lainrikkojia, mutta ko tutkimaan lastensuojelua. Tämä komitea päätyi uudistusehdotukseen. Lapselle tai hänen van Varoituksen antamisen ja suojeluvalvontaan vp. HE n:o Perhe- ja yksilökohtaisessa iastensuoj elussa den tarpeisiin. Lasten sijaishuolto järjestetään teensä 440 hoitopaikkaa. rastustoiminnan, koulunkäynnin ja työllistämi henkilötoimintaa on kehitetty lasten ja perhei perhehoitona tai laitoshoitona. Maassamme on lastenkoteja 174, joista suojelukasvatukseffisia laitoksia 14. Hoitopaikkoja näissä on yhteensä Vuonna 1970 lastensuojelun piiriin oli ti vajaat lasta. Kymmenen vuotta myöhem noin Koulukoteja on 12 ja niissä yh Vantaalla lastensuojelutoimenpiteiden piiriin on lasta muissa kunnissa. Helsingissä ija lastensuoj elulasta asuu kaupungeissa ja noin on keskeistä sosiaalitoimistojen sosiaalityö. Har sen tukemista, kesä- ja lomavirkistystä ja tuki na 1980 jo yli Nykyisin noin alle 18-vuotiaista. Perheisiin ja laitoksiin oli lastoitu noin lasta, mikä merkitsi 1,3 ¾ sijoitettuna yli lasta, joista laitoksiin sijoitettuna oli Avohuollon piirissä oli kaikkiaan yli eli 1,8 ¾ alle 18-vuotiaista, heistä sijaishuollossa yli lasta ja lastoitiin vuonna 1970 noin mutta vuon min eli vuonna 1980 lastensuojelulapsia oli avohuollossa noin Uusia tapauksia ii Yleistä 2.1. Nykyinen tilanne valinistelu 2. Nykyinen tilanne ja asian r3 se tuli voimaan vuoden 1937 alusta. tukemisen. Laki hyväksyttiin vuonna ja tettavaksi suojeluvalvoja, jonka tehtävänä oli mukaisesti myös meillä ehdotettiin lapselle ase

11 1983 vp. HE n:o tilastoitu 7 alle 18-vuotiaista. saattaa kuitenldn olla niin kriittinen ja seudulla asuu kaikkiaan 17 ¾ maan väestöstä, sen tarve kodin ulkopuoliseen hoitoon niin mutta neljännes lastensuojelulapsista. kiireellinen, ettei avohuollollisia toimenpiteitä voitaisi käyttää vaarantamatta vakavasti sen turvallisuutta tai kehitystä. Tällaisissa Lainsäädäntö ja käytäntö lanteissa on usein ilmennyt epätietoisuutta, onko toteutettava asteittain raskautuvia -- Voimassa oleva lastensuojelulaki on oirekeskeinen. Se määrittelee ne lastensuojelun1 tarpeen mukaisiin toimenpiteisiin. menpiteitä, vaiko heti turvauduttava lapsen tuen tarpeessa olevan lapsen tai nuoren hen- Lapsi tai nuori voidaan kiireellisessä kilön tunnusmerkit, jotka on todettava ennen sessa sijoittaa väliaikaisesti kodin ulkopuolelle, tuen antamista. Lastensuojelun tarpeessa mutta muita säännöksiä kriisitilanteita varten vat lastensuojelulain 8 S:n mukaan olla orpo ei nykyinen laki sisällä. Kiireeffinen tai hylätty lapsi, erityishoidon tarpeessa pide vahvistetaan seuraavassa sosiaalilautakun va lapsi, laiminlyöty lapsi, koulusopeutuma nan kokouksessa yleensä huostaanottona. ton lapsi tai epäsosiaalisesti käyttäytyvä lapsi. Tällainen oirekeskeinen ajattelu ei ole omiaan Nykyisin on esiintynyt entistä useammin johtamaan lapsen kannalta parhaisiin kriisitilanteita, joiden varalle lastensuojelulais hin tukitoimenpiteitä valittaessa, sillä joku sa tulisi olla säännökset. Ävohuollon voi turvattomuuttaan esimerkiksi mien ja perhe- tai laitoshoidon välinen raja psykosomaattisin oirein, toinen taasen on Ollut suhteellisen jyrkkä. Perhe- ja laitoshoidon palveluita on käytetty lähes yksinomai siaalisella käyttäytymisellään. Valtion tim voidaan lain mukaan sijoittaa vain sesti huostaanotetun lapsen sijaishuollon lainen lapsi tai nuori, joka oireilee 8 :n 2 jestärnisessä lukuunottamatta ensikotej a ja momentin tarkoittamalla tavalla eli jos hän on vakotej a. tehnyt rangaistava.n teon, kerjää, havaitaan Vuonna 1976 täysi-ikäisyysrajan muuten irtolaiseksi taikka hänet on tavattu alentaminen 18 vuoteen heikensi lastensuoje juopuneena. lullisen tuen tarpeessa olevien nuorten -1 Laki nimeää oireiden lisäksi myös syylliset, maa. Vaikka lastensuojelulain säännökset joita ovat joko vanhemmat tai lapsi itse. kihuollosta ovat puutteeffiset ovat sosiaalilau tä on osaltaan johtunut seuraamusajattelu, takunnat käytännössä yleensä vastanneet ka mukaan syyllistä on rangaistava. Nykyises ten huollosta täysi-ikäisyyteen saakka. Sen sä lastensuojelutyössä on pyritty kuitenkin keen tapahtuva jälkihuolto jää usein rostamaan toimenpiteiden tukevaa ja hoidollis tömäksi, vaikka jälldhuollon tarve tavallisesti ta merkitystä. Lastensuojelulaissa mainitut jatkuu nuorella, kunnes hän on suorittanut roitus ja suojeluvalvonta ovat sellaisinaan opintonsa, saanut asunnon sekä toimeentulon kaisevia toimenpiteitä. Niiden tilalle ovat turvaavan työpaikan. tännössä tulleet neuvonta ja ohjaus sekä Lastensuojelussa suoritettavasta sosiaalityös kihenkilötoiminta. tä ei voimassaolevassa laissa ole säännöksiä. Oirekeskeisyys on johtanut siihen, että Tämä on ymmärrettävää, sillä vasta viime kiin sisältyvät toimenpiteet ovat niukat ja sina on tiedostettu ja tunnustettu ammattitaidolla suoritetun sosiaalityön merkitys jaffiset ja ovat siten käytännön lastensuojelu työssä jo pidemmän aikaa olleet keuksissa olevien perheiden ja yksilöiden mät. Sosiaalihallitus on pyrkinyt yleiskirjeis kemisessa. Joitakin lastensuojelun laadullisia sään nimeämään nykyajan tarpeita vastaavia vaatimuksia laissa on, esimerkiksi sijaisvan lastensuojelun perhe- ja yksilökohtaisia tukipalveluja ja muita toimenpiteitä. Tästä tosopimuksesta ja kotikäynneistä sij aiskodeis hempien ja sosiaalilautakunnan välisestä matta lastensuojelun taso vaihtelee suuresti eri sa, huostaanotetun lapsen tai nuoren kunnissa. lisesta hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta. - Lakia on voitu tulkita myös siten, että Lapsen yksilöllisten tarpeiden ja valmiuksien huostaanotto on viimekäden toimenpide ja että huomioimista sekä sijaishuollon laaduifista ennen sen toteutusta tulee käyttää muita puolta säätelevät lainkolidat kuitenkin sa mainittuja toimenpiteitä. Perheen tilanne tuvat. si ¾ oireila Pääkaupunki voi ole ratkaisui lap epäso kouluko sel Täs jon ko va ran käy tu la ra riittämättö huoli lais tapahtunut lap lap ti toi tapauk toimen tukitol jär tur ase jäi nuor jäl riittämät vuo vai tu hoi huolel puut

12 tenkaan määrittele lapsen oikeutta saada eri mahdollisuutta. sissa lastensuojelutoimenpiteislin. Se ei kui sosiaalilautakuntaa ryhtymään tietyissä tapauk suhjektiivisia oikeuksia ja tahdonilmauksen tä tarvitessaan. Lasta ei myöskään pidetä tyistä suojelua taikka tukipalveluja hänen nii tämän ollessa toimenpiteiden kohteena ilman säännöksiä. Laissa korostuvat toisaalta huol tajan oikeudet ja toisaalta sosiaalilautakunnan velvollisuus sekä oikeus puuttua lastensuoje Voimassa oleva lastensuojelulaki velvoittaa asianosaisena eikä hänen kuulemisestaan ole luifisen tuen tarpeessa olevan lapsen elämään heoikeusjärjestelmässä saatetaan koko perhe, tensuojelutyössä. Ranskan lainsäädäntöön sisäl heidän elinympäristössään. Mikäli ehkäiseviljä toimenpiteillä ei saada aikaan tarvittavaa muu toimenpiteenä lapsi otetaan pois vanhemmil.. ehtoja sekä ehkäisevässä että korjaavassa las vissään suuri määrä erilaisia toimenpidevaihto taan ja sijoitetaan muualle. Älankomaiden per.. kan voimassa olevan lainsäädännön mu kaan lastensuojeluviranomaisilla on käytettä eikä vain lapsi, valvonnan alaiseksi. Rans tosta, on seuraavana toimenpiteenä lapsen ja perheen asettaminen valvontaan. Viimeisenä HE n:o 13 lee valvoa lasten olosuhteita ja edistää kaik että asianomaisen paikallisen organisaation tu kevia säännöksiä sekä myös säännöksiä siitä, Kaikissa Skandinavian maissa ratkaisevat las ldksi Ranska) sisältyy säännöksiä ennalta eh tyinen lastensuojelun neuvottelukunta, jonka toimenpiteiden kohteiksi. Englannissa on eri Joidenkin maiden lainsäädäntöön (esimer lastensuoj elua koskevissa asioissa. pien suostumuksella ja yhteisymmärryksessä olevissa tuomioistuimissa tai asioita käsittele sa ratkaisut tapahtuvat tätä varten olemassa suoj eluviranomaiset. Useimmissa muissa mais rikosoikeuteen. Laissa on usein hallintoa kos tensuojelutapaukset lähes yksinomaan lasten vät sekä lastensuojeluviranomaiset että tuo mioistuimet, jolloin lastensuojeluviranomaisille kuuluvat asiat, jotka voidaan hoitaa vanhem säännökset saattavat sisältyä sekä siviili- että tyminen vanhempien kanssa on mahdollista tai ldksi Älankomaissa lastensuojelua koskevat tyisesti on valvottava niiden lasten olosuhtei ta, jotka ovat vaarassa joutua lastensuojelun käsitellään tuomioistuimessa. on viime vuosina uudistettu. Eri maissa on kea lasten parasta tarkoittavaa toimintaa. Eri san Liittotasavallan lastensuojelulainsäädä;itöä kysymys on vanhempien oikeusturvasta, asia Englannin, Älankomaiden, Ranskan ja Sak päädytty varsin erilaisiin ratkaisuihin. Esimer tehtävänä on muun muassa avustaa ministeriä heidän kanssaan, mutta mikäli ristiriitojen syn maissa Lastensuojelu eräissä Euoopan Ulkomainen lainsäädäntö, vp. tilanteet, joissa perhe esimerkiksi pyytää vain vanhemmat eivät kykene täyttämään velvoifi minlyönnit, toisin sanoen osoitettiin vanhem Uusimmassa lainsäädännössä (Englanti, Sak daan lastensuojeluasioita tuomioistuimessa kä siteltäessä asettaa kaikissa oikeusasteissa lap lainsäädännössä lueteltiin usein vanhempien lai vallan uusin lainsäädäntö tähdentää lapsen lapsella on oikeus odottaa yhteiskunnan apua hooja, jonka tehtävänä on lapsen edun vai suuksiaan lapsen huoltajana. Vanhemmassa ja suojelua silloin, kun hänen vanhempansa omia perusoikeuksia yksilönä sekä sitä, että san Liittotasavalta) kiinnitetään erityistä huo taloudellista avustusta tai antaa lapsensa tila päisesti hoidettavaksi. vominen. Englannin uusi lainsäädäntö on luo Uusimman lastensuojelulainsäädännön mu nin uusi lastensuojelulaki tähdentää myös pit käaikaisten suunnitelmien välttämättömyyttä Lastensuojelulakeihin sisältyy säännöksiä vanhempien oikeuksien ja velvollisuuksien tai vanhempain vallan rajoittamisesta silloin, kun kaan lapsen mielipidettä on kysyttävä huoltotoimenpiteistä päätettäessä (Englanti). Englan män, joka velvoittaa erityisen henkilön asetta nut niin sanotun visitor -vierailij a -j ärj estel selle tuomioistuinkäsittelyä varten erityishol.. ole vanhempia. ajoissa. Viranomaisten on nähtävä oireeffisena voitava havaita lastensuoj elutapaukset riittävän miota lasten oikeusturvaan. Saksan Liittotasa eivät kykene sitä antamaan. Englannissa voi mista valvomaan niiden lasten etua, joilla ei den säännöifisin väliajoin tapahtuvaa tarlds tamista. tyy periaate, jonka mukaan viranomaisten on sekä huoltosuunnitelman ja huoltotoimenpitel minnan tukemisesta ja perheiden tukemisesta käisevistä toimenpiteistä, kuten vaapaa-ajan toi

13 1983 vp. HE n:o pi tai vanhemmat syyffisiksi tietyn vanhem iiue kuuluvan tehtävän laiminlyöntin. Uusim massa lainsäädännössä (Saksan Liittotasavalta) tähdennetään sitä, että vanhemmat voivat teh i parhaansa velvollisuuksiensa täyttämiseksi, vaikkeivat he onnistuisikaan siinä. Skandina vian maiden, Englannin ja Saksan Liittotasaval lan lainsäädännössä ei vanhempien oikeutta olla lastensa huoltaja rajoiteta tai siirretä viran omaisille siinä määrin, että viranomaiset voisi vat esimerkiksi antaa suostumuksensa lapsen ottolapseksi ottamiseen. Ranskassa äiti voi alun pitäen olla tunnustamatta syntynyttä lasta omakseen tai hän voi luovuttaa lapsen vai tion hoihoukseen. Tuomioistuin voi myös ju listaa lapsen hylätyksi, jolloin lapsi joutuu val tion hoihoukseen. Tällöin lapsi voidaan val tion suostumuksella antaa myös ottolapseksi. Sijaisvanhempien asema on monissa mais sa selkhntymätön. Joissakin maissa vanhem pien oikeudet ja velvollisuudet voidaan joko osittain tai kokonaan siirtää sijaisvanhemmille. Joidenkin muiden maiden lastensuojelulainsää dännön mukaan sijaisvanhempien on luovutet tava hoidossaan oleva lapsi takaisin vanhem mille, mikäli nämä sitä vaativat. Uusimmassa lainsäädännössä pyritään rajoittamaan lapsen vanhempien oikeutta ottaa lapsi pois sijaisko dista erityisesti silloin, kun lapsen siirtäminen o takaisin omien vanhempien luo monen vuo den sijaiskodissa olon jälkeen on hänen etun sa vastaista. Sekä Englannin että Alankomai den lainsäädäntöön sisältyy yksityiskohtaisia säännöksiä vanhempien oikeuden rajoittami sesta.,: Ruotsin uusi lastensuojelulain säädäntö Lasten ja nuorten huoltoa koskevat säännök set sisältyvät Ruotsissa kahteen lakiin: sosiaali palvelulakiin (socialtjänstlagen) ja lasten ja nuorten huoltoa koskevaan erityislaidin (LVU; lagen mcd särskild hestämmelser om vård av unga.) Sosiaalipalvelulaki on sosiaalihuoltoa koskeva yleislaki, johon sisältyvät säännökset sosiaalihuollon tavoitteista ja kunnan velvolli suuksista tavoitteiden toteuttamiseksi. Sosiaali huollon tavoitteena on demokratian ja soli daarisuuden pohjalta edistää taloudellista ja sosiaalista turvallisuutta, tasa-arvoisuutta elinolosuhteissa ja aktiivista osallistumista yhteis kunnan elämään. Sosiaalihuollon tavoitteena on lain mukaan lisäksi vapauttaa ja kehittää yk silön ja ryhmien omia voimavaroja. Sosiaalipalvelulain mukaan kunnan on huo lehdittava siitä, että ne, jotka oleskelevat kun nassa saavat sen avun ja tuen, jota he tar vitsevat. Sosiaalilautakunnan tehtävänä on kunnassa huolehtia sosiaalihuollon toimeenpa noon kuuluvista asioista. Sosiaalilautakunnan on lisäksi perehdyttävä kunnan einolosuhtel sun ja osallistuttava yhteiskuntasuunnitteluun ja yhteistyössä muiden haifintokuntien, orga nisaatioiden, yhdistysten ja yksityisten kans sa edistettävä kunnan elinolosuhteita. Lauta kunnan on myös tiedotettava sosiaalipalve luista. Sosiaalilautakunnan erityisenä velvoffisuute na yhteiskuntasuunnittelussa on aloitteita teke mällä ja muulla tavoin huolehtia siitä, että niille ryhmille, jotka ovat yhteiskunnan erityi sen tuen tarpeessa, kuten lapset ja vanhukset, luodaan hyvät elinolosuhteet. Sosiaalipalvelulain mukaan lautakunnan on vaikutettava siihen, että lapset ja nuoret kas vavat turvallisessa ja hyvässä kasvuympäristös sä sekä edistettävä lasten ja nuorten moni puolista persoonallisuuden kehitystä ja suo tuisaa fyysistä ja sosiaalista kehitystä yhteis työssä kotien kanssa. Lautakunnan on tässä tarkoituksessa järjestettävä vapaa-aika- ja esi koulutoimintaa. Lautakunnan on huolehdittava myös siitä, että ne lapset ja nuoret, joiden kehitys on vaarassa, saavat sen tuen ja avun, jota he tarvitsevat sekä järjestettävä, mikäli se on lapsen tai nuoren kannalta paras ratkai su, myös kodin ulkopuolista hoitoa ja kasvatusta. Lasten ja nuorten huoltoa koskevan erityis lain nojalla voidaan 15 vuotta täyttäneen nuo ren ja hänen huoltajansa tahdosta riippumatta antaa laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä hoitoa alle 18-vuotiaalle henkilölle. Lain mu kaisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä silloin, kun alle 18-vuotias ei saa joko omasta syys tään tai kodin olosuhteiden vuoksi tarpeellis ta huoltoa tai mikäli hän vakavasti vaarantaa terveytensä tai kehityksensä päihdyttävien ai neiden väärinkäytöllä, lainvastaisilla teoilla tai muulla niihin rinnastettavalla tavalla. Mikäli huollon tarve johtuu nuoren omasta käyttäy tymisestä, voidaan huoltoa antaa kunnes nuo ri täyttää 20 vuotta.

14 takunta päättää huollon aikana lapsen tai nuo Lääninoikeus tekee sosiaalilautakunnan ano lapsen tai nuoren elinolosuhteista sekä niistä misesta, jos huollon tarvetta ei enää ole. Lau huoltoa ja sen on päätettävä huollon lakkaa ri, joka on täyctänyt 15 vuotta, on asianosai nojalla annettavaa huolta koskevissa asioissa. sosiaalilautakunta aikoo hänelle järjestää. Nuo nen sekä sosiaalipalvelulain että tämän lain teutettu sekä selvitys siitä huollosta, jonka takunnan anomuksesta on käytävä ilmi tiedot toimenpiteistä, joita hänen kohdallaan on to muksesta päätöksen huollon antamisesta. Lau Sosiaalilautakunnan on tarkoin seurattava lain nojalla lapselle tai nuorelle annettavaa lä voidaan nopeasti ja tehokkaasti parantaa sen toimenpiteistä vuonna 1979 antamassaan edellä tarkoitettuja näkökohtia edelleen perus arvioksi vuodelle Valiokunta on pitänyt sen klireellisesti selvittävän, millä toimenpiteil sään hallituksen esitystä valtion tulo- ja meno lausunnossa kiinnittänyt huomiota eduskunnan lausumaan, jonka tämä on antanut käsitelle Eduskunnan sosiaalivaliokunta on liaffituk näiden osa-alueiden kehittämisessä voitaisiin ta loudellisesti turvata. tulisi selvittää, miten kuntien mahdollisuudet myös lastenkotien toimintaedellytyksiä. Lisäksi yhteydessä Eduskunta on edellyttänyt haffituk sesti osana koko lastensuojelutoimintaa. Tässä kehitettäessä tulisi lastensuojelun avohuoltoa ja yksityiskotitoimintaa voida kehittää tasapuoli lisi riittävässä määrin turvata. Lastensuojelua ka jokaisen osa-alueen toimintaedellytykset tu muassa: Eduskunta on todennut, että lastensuojelu muodostaa toirnintakokonaisuuden, jon 1979 (hali. es. 126/1978 vp.) lausunut muun tykseen valtion tulo- ja menoarvioksi vuodelle Eduskunta on vastauksessaan hallituksen esi Eduskunnan toivomukset ja lausunnot 2.2. Valmfsteluvaiheet ja -aineisto takunnan neljän viikon kuluessa päätöksestä nettavaa huoltoa. Sosiaalilautakunta voi tehdä nuoren huollon tarpeen selvittämiseksi. Päätös annettavasta huollosta. näköistä, että hän tarvitsee lain nojalla an henkilön kiireellisesti huostaan, jos on toden päätöksen kiireellisestä huostaanotosta myös tehtävä lääninoikeudelle hakemus lain nojalla asumisena tai koulukoteihin rinnastettavissa to voidaan järjestää perhekodissa, tuettuna lee myös omassa kodissaan, jos sen arvioidaan lapsi tai nuori oleskelee huollon aikana. Laki laitoksissa. silloin kun se on välttämätöntä lapsen tai kiireeffisestä huostaanotosta on alistettava vii 1 ren huoltoon kuuluvista asioista ja siitä, missä mahdollistaa sen, että lapsi tai nuori oleske edistävän hänen kasvuaan ja kehitystään. Huol Sosiaalilautakunta voi ottaa alle 20-vuotiaan kon kuluessa lääninoikeuden vahvistettavaksi. Jos lääninoikeus vahvistaa päätöksen, on lau vp. määrien kehityssuunta sekä koulukotien asema sivät muun muassa esityksen siitä, että suu käisevien ja avohuollollisten toimintamuotojen hin sekä jatkuvan tutkimus- ja kokeilutoimin laitossijoitukset ja avolioitomahdollisuudet. toimikunta selvitti suoj elukasvatuksen sisältöä ten häiriöitä ja niiden syntyyn vaikuttavia te situkset yhteistyö- ja vastuuskysymyksistä sisäl kehittämistä ja voimavarojen suuntaamista nii nittelu ja kehittäminen. Toimikunta korosti eli alaikäisiin kohdistettavien toimenpiteiden ja heille tarjottavien palveluiden seuranta, suun teistyöneuvottelukuntia, joiden tehtävänä olisi Mietinnössään (komiteanmietintö 1972:B 135) kijöitä sekä alaikäisten huollossa noudatettavia musmiehistä ja asiantuntijoista koostuvia yli remmffle paikkakunnille perustettaisiin luotta periaatteita ja toimenpiteitä. Toimikunnan suo väksi annettiin selvittää koulukotien oppilas suojelukasvatuksessa ottaen huomioon muut 1971 suojelukasvatustoimikunnan. Sen tehtä Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna ja eri toimintamuotojen kehittymistä, alaikäis luvun komiteanmietinnöt laki tulisi näiden kanssa samanaikaisesti voi maan eli 1 päivänä tammikuuta kunnassa hyvissä ajoin ennen mainitun lain lakiesiys voitaisiin antaa ja käsitellä edus tuksen valmistelua siten, että sitä koskeva mietinnöissä (1982 Vp SoVM no:t 13 ja säädännön voimaantuloa ja että lastensuojelu ja sosiaalihuoltolakiehdotuksesta antamissaan 14) idirehtinyt lastensuojelun kokonaisuudis Eduskunnan sosiaalivaliokunta on SVOL:sta siinä esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi. tehuina ja kiirehtinyt käytännön toimenpiteitä HE n:o 13

15 dat huomioon ottaen, olisi noudatettava. So- tyi ehdotus kunnan tehtävistä lastenhuollossa toimikunta esitti alueellisella periaatteella toi- yksilöllisissä kysymyksissä kuulua sosiaalityön tolainsäädäntöä laadittaessa ja sosiaalihuollon kevaksi lainsäädännöksl timukset sekä tarkoituksenmukaisuusnäkökoh- mietintöön (komiteanmietintö 1977:37) sisäl toimeenpanossa, sosiaali- ja oikeusturvan vaa- Lasten ja nuorten sosiaalihuoltotoimikunnan periaatteista ja tavoitteista, joita sosiaalihuol- ehdotus uudeksi lasten ja nuorisonhuoltoa kos 4 Valtioneuvosto asetti vuonna 1967 komi- Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna paikkamääfiefl alentamista noin 25 % :lla. tamushenkilöitä. Toimikunta esitti valtion koulukotien hoito- työryhmille, jonka jäseninä voi olla myös luot mivien suojelukasvatuslaitosten aikaansaamista. tekijöille sekä tärkejmmjssä asioissa sellaisille tean laatimaan ehdotuksensa niistä yleisistä, 1974 toimikunnan, jonka tehtävänä oli laatia nan aikaansaamista. Pitkäntähtäimen ohjelmana sesta. Päätöksenteon tulisi komitean mukaan kan yleisistä periaatteista. Komitea ehdotti, sekä turvata edellytykset näiden tehtävien täyt tää laki perheiden ja alaikäisten sosiaalieuol- taisena lapsen tervettä kehitystä turvaavana taista ohjausta sekä tilapäissijoitusta kodin ui- tim huomiota myös huostaanottoon liittyviln losta. Komitea esitti lain kirjoittamista siten, toimintana. Mietinnössä haluttiin erityisesti ko omaisen antamien ohjeiden varaan. Edelleen nössä ehdotettiin lasten päivähoidosta annetun vien tukipalvelujen osalta komitean ehdotuk- de- ja kriminaalihuollon kanssa. Edelleen lau Samoin esitettiin näkökohtia sijaishuollossa ole- Tämän lakiehdotuksen säännökset pohjautu van alaikäisen oman tahdon huomioon ottami- vat lastensuojelutoimikuntien 1982:n nen huollettavanaan olevan alaikäisen asioita. hous- ja huohokysymyksiin. puitteet toimintojen yksityiskohtaisen toteutuk- sa ehdottomalia, että lastenhuolto nivelletään tettiin olennaisesti lisättäväksi käsiteltäessä hä- edellytyksiln sekä huostaanottoon ffittyviin hoi edellyttää toimintamuotoihin ja tuloksiin koh- tä koskevien säännösten sisällyttämistä lasten distuvaa jatkuvaa tutkimustyötä. Mietintö sisäl- huoltolakiin. kunnallisessa päätöksenteossa sekä koululaitok- turvaamiseksi. Ehdotuksessa lapsena pidettiin siaalihuollon toimintaperiaatteiden lisäksi mie- noissa erityisesti kiinnitettiin huomiota siihen, tinnössä käsiteltiin alaikäisten sosiaalihuoltoon ettei ehdotuksessa ollut esitetty riittävästi kei mukaan olivat perhekeskeisyys, jatkuvien ih- den korostamiseksi. Ehdotuksessa ei lausunto kopuolelle. Sijaishuohajan asianosaisuutta esi- oikeusturvakysymyksiin, sijaishuollon tarpeen set koskivat ongelmien selvittelyä, kouluvai- sunnoissa pohdittiin, olisiko ehdotus riittävästi sen ja muun opetustoimen tehtävää tulevien henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. -sen jäädessä nykyistä enemmän valvovan viran- klinteämmin muuhun sosiaalihuohoon. Mietin si eräitä yleisiä yhteiskuntapoliittisia ehdotuk- Toimikunnan lakiehdotuksen mukaan lasten si. Nämä koskivat perheiden ja alaikäisten veluja ja muita sosiaalihuollon toimenpiteitä, sia perheiden ja alaikäisten etujen edistämisek- huollolla olisi tarkoitettu sellaisia sosiaalipal tavoitteet sekä hallinnolliset ja taloudelliset piteiden tärkeyttä. Tähän pyrittiin muun muas että nykyisen lastensuojelulain tilalle tulisi sää- tämiseksi. Lastenhuolto on nähty kokonaisval että se määrittelisi lähinnä toiminnan yleiset rostaa ehkäisevien ja perhekeskeisten toimen- 1 asioiden huomioon ottamista yleisessä yhteis- jotka ovat tarpeen lapsen terveen kehityksen kasvun ja kehityksen ohjaajana. Yleisten so- Toimikunnan mietinnöstä annetuiss lausun teanmietintö 1973:86) sisälsi ehdotuksen per- ( sistä. Toimikunnan tavoitteena oli määritellä liittyviä erityisperiaatteita, jollaisia komitean noja ennalta elikäisevän työn ja perhekeskeisyy missuhteiden korostaminen ja pyrkimys itse- jen mukaan myöskään ollut käsitelty riittävästi periaatteista. Komitean toinen mietintö (komi-1 desta ja -avustuksista sekä erinäisistä säännök toimikunta katsoi, että toiminnan kehittäminen lain ja kasvatusneuvolalain kumoamista ja nii si ehdotuksen sosiaaliturvapolitiikan yleisistä lystä, maksuista ja korvauksista, vahionosuu sialihuollon periaatekomitean ensimmäinen ja lastenhuoltolaitoksissa, yksityisesti sijoitettumietintö (komiteanmietintö: 1971 Ä 25) sisäl- jen lasten hoidon valvonnasta, asiain käsitte heiden ja alaikäisten sosiaahhuoltoturvapolitii- / lakisääteisesti asetettavat lastenhuoltotehtävät vanhempien kouluttajana ja yleensä alaikäisten näistymisen edistämiseen. Älaikäisille annetta- sosiaalilautakunnan yhteistyötä erityisesti päih keuksien helpottamista, jatkuvaa henkilökoh- turvannut lapsen edun. Lausunnoissa kiinnitet 1983 vp. HE n:o 13 15

16 na kuulemien asiantuntijoiden ja hankkimien asiantuntij alausuntoj en lisäksi sosiaali- ja ter oikeutta koskeva lainsäädäntö. Lastensuojelutoimikunta 1982:n työnsä aika oikeusministeriöltä, opetusministeriöliä, sisä otettu huomioon lapsen huoltoa ja tapaamis-j tö 1982: 67). Lakiehdotusta valmisteltaessa Ofl veysministefiö oii hankkinut mietinnöstä lau suntoja muun muassa ulkoasiainministeriöliä, asiainministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, sosiaalihaifitukselta, Iääldntöhallitukseha, eräil lastensuojelulain valmistelun yhteydessä on sekä alan keskeisimmiltä järjestöiltä. Lisäksi tä lääninhaifituksilta, kuntien keskusjärjestöiltä 1982 antamaan mietintöön. (komiteanmietinj muodostuisi mitään varsinaista uutta orgarj. saatiota kunnaffishallintoon. Esitykseen sisältyvillä ehdotuksilla ei ole Määrällisten arvioiden esittäminen henkj. on saatavissa kuntien lasten ja nuorten avohuollon kehittämistoimintaa koskevista valtion löstötarpeesta on erittäin vaikeata. Avohuollon karkeasti todeta kunnissa olevan tarpeen ja välittömiä henkilöstöpoliittisia vaikutuksia. suojelun eri alueella työskentelevien henkilöj den lisäämistarvetta. Erityisesti tämä koskee avohuollon piirissä toimivaa henkilökuntaa. avustushakemuksista. Näffiin perustuen voidaan Väliifisesti esityksestä kuitenkin seuraa lasten osalta karkeita arvioita lisähenkilöstötarpesta ldn sosiaalihuollossa, valtio osallistuisi toimin viranomaisila kuin sosiaalilautakunnalla olisi Huostaanottoa ja sijaishuoltoa koskevien kuitenkin vapaaehtoista eikä siltä näin ollen asiantuntemusta voitaisiin käyttää hyväksi kunnassa sekä antaa yksittäistapauksissa lausun Lastensuojelun järjestäminen olisi edelleen kin lähinnä kunnan tehtävänä. Kuten muussa nan suunnitteluun ja rahoitukseen SVOL:n mukaisen suunnittelu- ja valtionosuusjärjes telmän mukaisesti. Esityksessä on pidetty lähtökohtana lastensuojelun toteuttamista olemassa olevan organi eri hallintokuntien välillä. Myös muilla kunnan kasvuolosuhteiden kehittämisestä. saation puitteissa. Keskeinen merkitys lastensuojelun kehittämiseksi on esityksessä asetettu paikaifisen tason yhteistyön aikaansaamiselle esityksen mukaan vastuu lasten myönteisten kasvun ja kehityksen asiantuntijoita. Jotta mahdollisimman tavoitteellisesti ja suunnitel set lastensuojelun tukiryhmästä. Sen tehtävänä olisi sosiaalilautakunnan apuna kehittää perheja yksilökohtaisen lastensuojelun järjestämistä asioiden yhteydessä sosiaalilautakunnan on esityksen mukaan tarvittaessa kuultava lapsen mallisesti, on lakiehdotukseen otettu säännök jestämisestä, huos taanotosta ja sijaishuollon antamisesta. Tukiryhmän asettaminen olisi toja sosiaalilautakunnalle lapsen huollon jär henkilöstövaikutukset 3. Esityksen organisatoriset ja neuvoteltu kuntien keskusjärjestöjen ja alan järjestöjen kanssa Vj).. HE taloudeffisena ongelmana on tähän saakka ollut sista valtion rahoitusosuus on keskimäärin osuus noin 12 ¾. Suurin osa valtion tuesta myös tasaveroiseen asemaan muiden sosiaalija terveydenhuollon palvelujen kanssa. (noin 81 ¾) kohdistuu laitoshoidon ylläpitä miseen. Perhehoidon osuus valtion tuesta oli Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitte neisuus. Lastensuojelun kokonaiskustannuk riin. Taloudellisesti lastensuojelu tulee näin valtion rahoituksen vähäisyys ja sen vinoutu ollut noin 17 ¾. Kuntien osuus on ollut noin noin 14 ¾ ja avohuollon osuus noin 5 ¾. lusta ja valtionosuudesta (SVOL) merkitsee valtionosuuden kasvua toiminnassa olevaan lastensuojeluun ja tasoittaa siten valtion ja lastensuojelu tulee suunnittelujärjestelmän pii Kuntien kannalta lastensuojelun keskeisenä kuntien keskinäistä rahoitusosuutta. Samalla 71 ¾ sekä yksityisten ja muun rahoituksen - vaikutukset 4. Esityksen taloudelliset 5 hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluvaa sen asuinyksiköstä, joita kohden olisi vähintään laista uutta sosiaalitarkkaajan virkaa, joiden työpanos kohdistuisi pääosin lastensuojelun 500 hoito- ja kasvatushenkilökuntaan kuuluvaa toisaalta valmiuden perustaa noin 270 sel tarpeisiin. Lastensuojelulaitoksissa koulukodit mukaan lukien on hoito- ja kasvatushenkilökuntaa va tetaan, että laitokset rnuodostuisivat 6 8 lap jaat työntekijää. Mikäli tavoitteeksi ase työntekijää, puuttuu tästä mitoituksesta noin työntekijää. n:o 13

17 Yleiset säännökset 1 luku r suuntaviivojen ja arvioiden perusteella, mitä Vbimavarojefl lisääminen lastensuojeluun niiden kaisen suunnittelu- ja valtionosuusj ärj estelmän tensuoj elun keinoin pyritään vastaamaan. dotettu 1 sisältää ne tavoitteet, joihin las YKSITYISKOHTÄISET PERUSTELUT perusteella. 1nnille välittömiä taloudellisia vaikutuksia. muunkin sosiaalihuollon osalta SVOL:n mu. EsitykSesta ei sinänsä aiheudu valtiolle eikä aikuisten edut ovat ristiriidassa keskenään. Eliesityksessä on edellä todettu, tapahtuu, kuten B Lasten päivähoidosta annettuun lakiin (36/ kasvatuksessa entistä enemmän. Tämän laki tien Lapsen oikeuksien julistuksen periaatteita jeeksi niitä tilanteita varten, joissa lasten ja tamiseksi lastensuoj elulakiin ehdotetaan sisäl luun. Tämä kannanotto suojelu- ja auttamis asti. Säännös vastaa Yhdistyneiden Kansakun taa, että lapsella on etusija erityiseen suoje 1. Lapsen oikeus. Lapsen aseman koros siä lasten ja nuorten kasvatuksesta ja huollos ehdotuksen 1 lukuun on niinikään katsottu jen ja yhteiskunnan tukea lapsen hoidossa ja ta johtuen vanhemmat tarvitsevat lähiyhteisö ta yhteiskunnassamme. 73), koulujärjestelmän perusteista annettuun la katsottu tarpeelliseksi lasten asemaa yhteis vaa sopimusta lapsen oikeuksista. Lisäksi on tai toinen heistä. sella pyritään erityisesti painottamaan, että hoihoojana ovat lapsen vanhemmat yhteisesti ärjestämisessä. Yhteiskunnallisista muutoksis va tuksesta. Älaikäisen lapsen lakimääräisenä sen holhoojan on pidettävä huolta lapsen kas dännössä siten, että hoihouslain mukaan lap tyy säännöksiä siitä miten yhteiskunta tukee perheitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa tai sen lapsella on yksilölliset oikeudet syntymästään kaksi ja kahdeksan. Se vastaa osittain myös kasvatusvastuun ensisijaisuus ilmenee lainsää kun (467/68) ja eräisiin muihin lakeihin sisäl lytettäväksi lapsen oikeutta kasvuun, kehityk koskeva säännös. Elidotuk seen ja suojeluun sisij assa lasten vanhemmille. Vanhempien Lasten kasvatus kuuluu yhteiskunnassamme tarpeelliseksi sisällyttää periaatteellisia säännök Yhdistyneissä Kansakunnissa valmisteilla ole kunnassamme koskevaksi periaatteeksi ehdot järjestykseen on tarpeen yleiseksi tulkintaoh 1983 Jp HE n:o elulaissa säänneltäisiin lapsen oikeus kasvuun väksi on katsottu lapsen edun ja oikeuksien to kevassa laissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuo- turvaamiseen kaikissa olosuhteissa. huoltaja ei kykene niistä huolehtimaan. Per kuin lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koske tuksenmukaista ottaa myös lastensuojelun kas nuorena henkilöä, joka on tensuojelulaiksi on tämän lain jatko. Lastensuo teena onkin turvata lapselle sellainen huolto vatuksellisiksi tavoitteiksi. Ehdotus lastensuo henkilöä, joka ei ole täyttänyt 16 vuotta ja he- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tavoit teutumisesta vastaaminen silloinkin, kun lapsen kunnan oikeudet ja velvollisuudet lastensuoje lun tarpeen ilmentyess ii. Las tensuojelun tehtä ja kehitykseen sekä lapsen huoltajien ja yhteis sa suhteita koskevat säännökset. Ehdotus las vaan lakiin sisältyy lapsen ja hänen huoltajien miseen, 2) huoltajien tukernisen lastenkasva Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koske suojelulain (52/36) mukaan lapsena pidetään 3. Lapsi ja nuori. Voimassa olevan lasten jelulaiksi on laadittu nämä tavoitteet huomioonottaen. suojelun kolme tärkeintä tavoitetta: 1) pyrki myksen lasten ja nuorten kasvuolojen kehittä tuksessa sekä 3) velvollisuuden lapsen huollon van lain 1 :ssä säädetään. Mainittuun lakiin sisältyvät kasvatukselliset tavoitteet on tarkoi voidaan toteuttaa alle 18-vuotiaisiin henkilöi toimenpiteitä, huostaanotto mukaanluettuna, merkitystä, koska laissa tarkoitettuja suojelu tensuojelulain muutoksen (63/8 1) jälkeen ole 1 päivänä lokakuuta 1981 voimaantulleen las ei 18 vuotta. Mainitulla jaolla ei kuitenkaan täyttänyt Kun lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta kos hin. 16 mutta 2. Lastensuojelu. Säännös sisältää lasten 13 17

18 vp. - HE n:o 13 tiasta henkilöä, ehdotetaan myös lastensuojelussa lapsena pidettäväksi henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Ehdotettu säännös ei näin ollen asiallise5ti poikkeaisi voimassa olevasta Iastensuojelulaista. Nuoren osalta määrittely on osoittautunut edellistä vaikeammaksi. Nuoren yläikärajaksi on määritelty 21 vuotta, johon ikään saakka henkilöllä on oikeus saada perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua. Mainittu ikäraja on katsottu tarpeelliseksi muun muassa siitä syystä, että siten voidaan turvata riittävän pitkäaikainen jällcihuolto sijaishuollon päättymisen jälkeen. Jos toimenpiteiden tai palvduiden on katsottu kohdistuvan vain alle 18-vuotiaaseen henkilöön, on lakiehdotuksessa käytetty käsitettä lapsi. 4. Lastensuojelun järjestäminen. Lastensuojelun järjestäminen on perinteisesti, eräitä valtiolle kuuluneita tehtäviä lukuunottamatta, kuulunut kunnille. Ehdotuksen mukaan velvollisuus lastensuojelun järjestämiseen säilyisi edelleen kunnilla. Lisäksi on katsottu tarpeelliseksi ehdottaa, että kunnan tulee huolehtia lastensuojelun järjestämisestä sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisena kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnan tulee ehkäisevänä lastensuojeluna kehittää lasten kasvuoloja sekä turvata perheja yksilökohtaisena lastensuojeluna lapsen huolto kaikissa olosuhteissa. Kunnan velvollisuutena on huo~ehtia sekä sosiaalihuoltolaissa että tässä lakiehdotuksessa sille säädettyjen tehtävien toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain tarkoittaman vahvistetun toteuttamissuunnitelman laajuudessa. Tätä tarkoittava säännös sisältyy ehdotuksen 5 :ään. Tämän lisäksi kunta voi harkintansa perusteella kehittää toimintaa omin voiinavaroin. Ehdotetun 2 momentin mukaan sosiaalilautakunnan tulee vahvistaa tässä laissa sille säädetyistä tehtävistä yleiset perusteet ja ohjeet lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Yleiset perusteet ja ohjeet ovat osa kunnan sosiaalihuollon tarkempaa järjestämistä. Sosiaalilautakunnan vahvistamien yleisten perusteiden ja ohjeiden avulla lastensuojelua voidaan kehittää tavoitteellisesti. Säännös edellyttää, että sosiaalilautakunta vahvistaa yleiset perusteet ja ohjeet. Kunnan omassa harkinnassa sen sijaan on, millä tavalla se päättää järje10tää la 5. tensuojelullisen valmiutensa niin, että kunnassa esiintyvä tarve tulee otetuksi huomioon. Sosiaalilautakunnan vahvistamilla yleisillä perusteilla ja ohjeilla luodaan suuntaviivat ja toimintaohjeet siitä, miten lasten, nuorten ja lapsiperheiden ongelmiin kunnassa varaudutaan kuinka ongelmien ilmaantuessa menetellään j~ mistä tarvittavat perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun palvelut hankitaan. Yleisten ohjeiden ja perusteiden laatimisen tavoitteena on myös korostaa sitä nykyaikaisen sosiaalihuollon periaatetta, jonka mukaan lastensuojelun tulee pyrkiä havaitsemaan sosiaaliset ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja pyrkiä selvittämään ongelmia yhteistyössä muiden vi' ranomaisten, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Yleisiin perusteisiin ja ohjeisiin voitaisiin sisällyttää muun muassa seuraavaa: 1) sosiaalilautakunnan osallistuminen kasvuolojen kehittämiseen ja kasvatuksen tukemiseen, 2) avohuollon tuki toimien kehittämisen painopisteet ja millä tavalla avohuollon tukitoimia käytännössä järjestetään, esimerkiksi miten päivystysluontoiset palvelut ja tehostettu sosiaalityö kunnassa toteutetaan, 3) kehittämisen painopisteet huostaanoton ja sijaishuollon järjestämisessä ja selvitys esimerkiksi siitä, miten perhe- ja laitoshoito ja miten sijaishuollon edellyttämä sosiaalityö järjestetään, 4) lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoiden kuulemistapa ja lastensuojelun tukiryhmän kokoonpano ja lisäksi, miten sosiaalitoimistossa turvataan lastensuojelun edellyttämä erityisasiantuntemus sekä 5) millaista tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaa kunnassa järjestetään perhe- ja y ksilökoh taisen lastensuojelun kehittämiseksi. Sosiaalilautakunnat hyödyntänevät myös kuntasuunnitelmaa laatiessaan lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi vahvistamiaan yleisiä perusteita ja ohjeita. 5. Suhde muihin lakeihin. Sosiaalihuoltolåki sekä sosiaali- jå terveydenhuollon suunnit 7 telusta ja valtionosuudesta annettu laki, josta myöhemmin käytetään lyhennystä SVOL, sääntelevät lastensuojelun hallinnollisia ja taloudellisia toimintaedellytyksiä. Sosiaalihuoltolaki on yleinen sosiaalitoimen hallintoa, palveluja, toimeentulotukea ja menettelyä koskeva laki.

19 kaan myös lastensuojeluun ellei lastensuojelu seen, määfittäisi 5 :n viittaus SVOL:iin kun Ida ja SVOL:ia sovellettaisiin ehdotuksen mu 5resurssej a ja suunnittelua. Sosiaalihuoltola SVOL sääntelee valtion rahoitusta, henkilös joilla toteutetaan lähinnä kaikkein vaikeimmassa nan vdvollisuudesta lastensuojelun järjestämi Kun ehdotetussa 4 :ssä säädettäisiin kun asemassa olevien lasten, nuorten ja lapsiperhei den yhteiskunnallinen suojelu ja huolto. dotetaan säädettäväksi ne keinot ja tavoitteet, voimavaroja käytetään. Lastensuojelulaissa eh lee myös miten SVOL:n kautta tulevia laissa ole toisin säädetty. Lakiehdotus täyden tää sosiaalihuoltolakia erityislaldna ja säänte erityisesti niille viranomaisille, jotka toimillaan kasvuoloista ja sosiaalisista ongelmista tietoa voivat vaikuttaa lasten kasvuoloihin. heiden ja heidän välittömän arkiympäristönsä Lain 2. lukuun on ehdotettu sisällytettäväk tukemisella tarkoitetaan laajasti ottaen kaikkia mahdollisuuksia edistää lasten suotuisaa kasvua kotikasvatusta voidaan tukea. Kotikasvatuksen tukea lapsia, nuoria ja lapsiperheitä heidä;i elinympäristössään. Tämä ei ole uusi tavoite. Kotikasvatusta on perinteisesti tuettu monin yhteis sellaisia eri viranomaisten yhteistyöhön perustuvia toimia, joilla pyritään kehittämään lapsiper ja kehitystä. Lastensuojelun tärkeä tavoite on si säännökset niistä yleisistä palveluista, joilla nämä ongelmat, ehkäistä jakorjata niitä. Sosi on sosiaalinen ongelma eli sellaiset olot, jotka tai laajemman yhteisön suotuisaa kehitystä. So söjen yhteistyöalueeksi. Sosiaafflautakunnan kes keisiä tehtäviä on välittää lasten ja nuorten sottu ennen taan toimia, jotka välittömästi tai välillisesti pa Lasten kasvuolojen kehittämisellä tarkoite Lasten kasvuoloihin vaikuttaninen on kat muita kasvuoloja. Sosiaalihuollon lähtökohtana estävät tai vaurioittavat yksilön, pienryhmän siaalihuollon tehtävänä on ennakoida ja havaita aalihuolto ei kuitenkaan yksinään kykene riit kaikkea eri viranomaisten ja yhtei tävän laajasti vaikuttamaan lasten kasvuoloihin. rantavat ja kehittävät lasten elinympäristöä ja tukeminen Kasvuolojen kehittäminen ja kasvatuksen rio 2 luku tomenettelylaki (598/82) ja sosiaalihuoltolain menettelyä koskevat säännökset. siä. Niiltä osin kuin lakiehdotuksessa ei ole uutta lainsäädäntöä laadittaessa että voimassaolevaa muuttamalla. Myös lainsäädännön avulla vänä tammikuuta 1983 voimaan tullut hallin Lakiehdotukseen sisältyy paitsi aineellisoikeu suuden osallistua siihen. Valtion osuus lasten kasvuolojen kehittämisessä tulee näkyviin sekä tulisi pyrkiä ehkäisemään lastensuojelullisia nan velvollisuuden laajuuden ja valtion velvolii ongelmia. dellisia myös menettelytapoja koskevia säännök toisin säädetty, lastensuojdussa tulee sovellet tavaksi myös yleinen menettelyä koskeva 1 päi 1983 vp. HE Kunnan viranomaisten tulisi seurata suojelun näkökulmasta muun muassa rakenteel lasten uusien asuntoalueiden rakentamista, vanhojen saneeraamista sekä kulttuuri- nan palvelujen tuottamista. ja harrastustoimin sen kannalta. lisia tekijöitä, lasten ja lapsiperheiden asumista, si. Sosiaalihuoltoasetukseen on tarkoitus sisäl 6 5. Kasvziolojen kehittaminen. Sosiaalihuol tetut palvelut samoin kuin eräät pääasiassa seen sekä lapsen opetukseen ja kasvatukseen seksi ja kasvatuksen tukemiseksi. Säännösehdo ensisijaisen tärkeätä, että yleiset kaikille tarkoi aikuisille tarkoitetut palvelut tukevat lasten Näillä palveluilla on kuitenkin muita, lähinnä lapsen hoitoon, opihisten valmiuksien lisäämi voidaan ehkäistä, kun lastensuojelun tarve voi daan havaita mahdollisimman varhain. tenneuvoloiden, päivähoidon ja koulun avulla. kuuluvia tehtäviä. Lastensuojelun kannalta on kunnan yleisin palveluin, kuten äitiys- ja las riittävän laajasti, on pidetty välttämättömänä kotikasvatusta. Tällöin ongelmien syntymistä ehdottaa myös kunnan muut viranomaiset vei tukset merkitsevät muutosta voimassa olevaan Kun sosiaalihuolto ei yksinään voi vaikuttaa voitettavaksi toimimaan kasvuolojen kehittämi lasten kasvuoloihin ja tukea lasten kasvatusta tolain 13 :n mukaan kunta on alueellaan vel lyttää sosiaalihuoholakia täydentävä säännös 50- teiden toteuttamiseksi. Lastensuojeluehdotuk lastensuoj elulakiin. vollineti toimimaan sosiaalisten olojen kehittä miseksi ja sosiaalisten epäkohtien poistamisek siaahilautakunnan tehtävistä mainittujen tavoit seen sisältyvällä 6 :llä on tarkoitus korostaa ja täydentää mainittua nöstä erityisesti lasten sosiaalihuoltolain sään kasvuolojen kehittämi n:o 13 19

20 vp. -- HE -n:o 13 Sosiaalilautakunnalle tulisi ehdotuksen mukaan ylei~n velvollisuus kehittää kasvuoloja yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja eri viranomaisten kanssa ja antaa näille asiantuntijaapua. Sosiaalilautakunnan tulee lisäksi pyrkiä tiiviiseen yhteistyöhön niiden viranomaisten kanssa, joiden tekemät päätökset vaikuttavat lasten ja nuorten kasvuoloihin. Muiden viranomaisten kanssa tehtävä ehkäisevä lastensuojelu edellyttää, että sosiaalilautakunta varaa siihen riittävästi voimavaroja. 7. Palvelu;en kehittäminen kasvatuksen tukemiseksi. Lasten kasvatuksen tukemisen tulisi olla laajaa. Tarkoituksenmukaista olisi, että kaikki ne toimintapisteet, jotka luontevasti muutoinkin tapaavat lapsiperheitä ja lapsia voisivat toimia myös lasten huoltajien tukena lasten kasvatuksessa. Tämän vuoksi ehdotetaan, että kunnan tulee kehittää sosiaali- ja terveydenhuoltoa, koulutusta sekä muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja siten, että niiden avulla tuetaan huoltajia lasten kasvatuksessa. Äitiys- ja lastenneuvoloiden ja päiväkotien yhteyteen voidaan tässä tarkoituksessa esimerkiksi perustaa vanhempainryhmiä lasten kasvatuksen ja vanhemmuuden tukemiseksi. Vanhempainryhmät ja muu vanhempain yhteistyö ovat tärkeitä toimintamuotoja myös sosiaalisen eristyneisyyden murtamiseksi sekä ihmisten keskinäisen kanssakäymisen ja naapuriavun lisäämiseksi. Palvelujen kehittämisen yhtenä tavoitteena on, että niillä kyetään havaitsemaan milloin lapsi, nuori tai lapsiperhe on erityisen tuen tarpeessa. Lastensuojelun tarkoituksena on auttaa ja tukea vaikeuksissa olevia lapsia, nuoria ja heidän perheitään heidän tavanomaisessa arkiympäristössään. Avun ja tuen järjestämisen perusedellytys on luonnollisesti se, että äitiys- ja lastenneuvoloissa, päivähoidossa ja koulussa havaitaan tai ennakoidaan avun ja tuen tarve. Säännöksellä pyritään lisäämään myös näissä pisteissä toimivien henkilöiden valmiutta ohjata apua tarvitsevat käyttämään erityispalveluja. Ehdotetulla säännöksellä pyritään edistämään myös lasten ja nuorten kannalta mielekästä, heidän kasvuaan ja kehitystään tukevaa toimintaa. Nuorten tueksi ja avuksi tarkoitettujen palvelujen kehittäminen vaatii nuoruuden erityispiirteiden hyväksymistä. Nuorille tarkoitettujen palveluiden tulee lähteä nuorten ehdoista ja niiden tulee painottua ennen kaikkea toimintaan ja ohjata nuorten kasvua. Säännöksessä tarkoitettua toimintaa voi olla myös lasten ja nuorten yhteisöllinen tukeminen. Yhdyskuntatyö on myös lasten ja nuorten yhteisöllistä tukemista samoin kuin niin sanottu etsivä jengityö. Uusia yhteisöllisiä työmuotoja on mahdo1 lista kehittää yhteistyössä nuorisotoimen kanssa. Työ voi olla myös yksilöterapiapainotteista esimerkiksi nuorisoasemilla tapahtuvaa hait~ työtä. Nuorten yhteisöllistä tukemista on lisäksi työskentely sellaisten lasten ja nuorten yh. teisöjen kanssa, joilla ei ole varsinaisia ongelmia. Tällaisen työskentelyn tavoitteena on vah. vistaa näitä lapsia ja nuoria tukemaan ja ohjaamaan apua tarvitsevia tovereitaan. Kun henkilö, jolla on hoidossaan tai huollossaan lapsia, saa aikuisille tarkoitettuja sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluita, esimerkiksi mielenterveyden ja päihdehuolion palveluita, olisi usein tarpeen selvittää, tarvitsevatko palveluiden saajan hoidossa tai huollossa olevat lapset myös apua ja tukea. Lapsen etujen ja tarpeiden huomioon ottamisen turvaamiseksi myös aikuisille tarkoitettujen palveluiden piirissä ja vanhemmuuden vahvistamiseksi ehdotetaan tätä tarkoittavaa säännöstä. Ehdotuksella korostetaan aikuispalveluiden ja lastensuojelun yhteistyön tärkeyttä ja perhekeskeisen työskentelyn merkitystä. Sosiaalilautakunta olisi velvollinen tarvittaessa antamaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muille palveluille asiantuntija-apua. 3 luku Perhe- ja yksilökohtaisen Iastensuojdun toimintamuodot ja periaatteet Perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua olisivat avohuollon tukitoimet, huostaanotto ja sijaishuolto sekä jälkihuolto. Perhe- ja yksilökohtaiseen lastensuojeluun liittyy läheisesti 8 lukuun ehdotettu säännös yksityisesti sijoitettujen lasten hoidon valvonnasta. Lakiehdotuksen 3 luvussa säädetään perheja yksilökohtaisen lastensuojelun keskeisistä periaatteista. Näillä pyritään ohjaamaan sosiaalitoimen käytännön ratkaisuja. Ehdotetut periaatteet ovat pääosin uusia voimassa olevaan lakiin verrattuna.

21 hiiollon tukitoimien ensisijaisuutta ja tämän nen lasten kasvatuksessa. Tämä merkitsee avo tajien tukemisen ensisijaisuus velvoittaa so mas keskeinen periaate on huohajien tukemi c: Perhe- ja yksilökohtaisen 1astensuojelun kol kuulemisen tärkeyttä. Lapsella, joka on täyt käyttää puhevahaa häntä itseään koskevassa lastensuojeluasiassa. tnyt 15 vuotta, on huoltajansa ohella oikeus vitettävä.41oisena keskeisenä periaatteena on jelua:toteutettaessa. Lapsen etu olisi aina sel vä periaate perhe- ja yksilökohtaista Iastensuo Ehdotuksen mukaan lapsen etu on määrää korostettu lapsen toivomusten ja mielipiteen toimintaperiaatteen sisällyttämistä lakiin. Huol teella ei kuitenkaan voida edistää sijaishuollon myönteinen. Ävohuollon ensisij aisuutta koskevalla periaat Pykälän 3 momentin mukaan perhe- ja yksi km yhteiskunnan väliintulon tulisi olla perheenjäsenten kehitystä edistävä, ohjektiivinen ja järjestämistä silloin, kun se on lapsen edun lökohtaisessa lastensuojdussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti. Tarkoituksena toimenpiteillä aiheuteta vahinkoa lapse±i suo va riittävät mahdollisuudet toteuttaa perheja yksilökohtaista lastensuojelua siten, ettei on korostaa sitä, että sosiaalityölle on luota ja tarpeiden mukaista. $. Toimintamiodot. Perhe- ja yksilökoh sen edun ja tarpeen mukaisia, niihin tulee ryh on ensisijaisesti tukea huoltajia lasten kasva 9. Keskeiset periaatteet. Lastensuojelun sijais- ja jälkihuollon järjestämistä. pien kasvatuskykyä ja mahdollisuuksia. Avohuollon ensisijaisuus ei kuitenkaan merkitse tamisessa voitaisiin viivytellä. Jos ne ovat lap taisella lastensuojelulla tarkoitettaisiin lapsen, taisen lastensuojelun neljäs keskeinen peri Lapsen etu tulee turvata ensisijaisesti siten, teissa voidaan selvitä vahvistamalla vanhem sitä, että huostaanoton ja sijaishuollon toteut aate. tyä vilpymättä. Tämä on perhe- ja yksilökoh töinenpiteitään niin, että yksittäisissä tilan siaalilautakuntaa kehittämään palvelujaan ja tärkein periaate on lapsen edun turvaaminen. että lapsen vanhempia tai muita huoltajia au tetaan ymmärtämään lapsen sekä fyysisiä, tärkeätä on turvata lapselle jatkuvat, läheiset toivottu, hyväksytty ja rakastettu. Lapsen edun toteutuminen edellyttää, että häntä hoitavilla riittävästi tietoja ja taitoja lasten kasvatukseen. ihmissuhteet, joissa hän voi tuntea olevansa normaalisuuden periaatteen mukaan perhe- ja nuoren ja hänen perheensä tukemista sekä avohuollon tukitoimia, lapsen huostaanottoa ja yksilökohtaisessa lastensuojelussa tavoitteena lastensuojelua järjestettäisiin ensisijaisesti avohuollon tukitoimin mikäli se olisi myös lapsen psyykkisiä että sosiaalisia tarpeita. Erityisen aikuisilla on myönteinen asenne lapseen sekä Sosiaalihuollossa yleisimminkin hyväksytyn tuksessa. Näin ollen perhe- ja yksilökohtaista edun mukaista. Tukiessaan huoltajia lasten kasvatuksessa sosiaalityönrekij än tehtävänä on edistää vanhempien kykyä ymmärtää lasten 1983 vp. HE n:o kuttavat lapsen kehitykseen. Selvittäminen mahdollisuus jatkotyöskentelyyn perheen kans puhevalta. Pykälän 1 momentin mukaan on [ipiteet lapsen ollessa vuotias. Myös Lapsen edun selvittämisen tulee tapahtua erityisen huolellisesti ja hienovaraisesti. Se on nähden mahdollista. Pienenkin lapsen kohdalla selvittäminen on mahdollista, kun selvittämis dyttävä lapsen kasvuoloihin ja arvioitava, mi ten eri lastensuojelutoimet todennäköisesti vai välttämätön osa kokonaistilanteen arviointia ai mis ten seurassa. Selvittäminen voidaan toteut taa myös keskustelemalla lapsen kanssa, hä ja tapaamisoikeutta koskevaan lakiehdotukseen. sen toivomusten ja mielipiteiden selvittämi ville saamiseksi. Tämä on mahdollista kouluikää lähe.styvien ja sitä vanhempien lasten osal tää lapsen etua. ta. Erityisen merkittäväksi tulevat lapsen mie 10 S. Lapsen edun selvittäminen ja lapsen sa. tuisalle kehitykselle ja siten, että säilytetään lapsen etua selvitettäessä otettava huomioon. lapsen omat toivornukset ja mielipide. Lap sestä sisältyy säännökset myös lapsen huoltoa Lapsen toivomusten ja mielipiteen selvittämi-, nen voidaan suorittaa muun muassa havain noimalla lapsen käyttäytymistä. Jo pientä las lapsen kehityksen arviointi on eräs tapa selvit na kun se on lapsen ikään ja kehitystasoon tapa sovelletaan lapsen ikään. Lapsen edun selvittäminen ei tarkoita sitä, aikuisen vastuulla. Lapsen etua selvitettäessä on myös pereh että ratkaisu jätettäisiin lapsen tehtäväksi. Lap ta voidaan havannoida hänelle tärkeiden ih nen tahtonsa, mielipiteensä ja käsityksensä sel sen huollon ja hoidon järjestäminen on aina tarpeita ja vastata niihin. Ristiriitatilanteissa

22 11. Menettely. Sosiaalihuoltolain 39 :ään sen puhevallasta tulevat sovellettavaksi lasten suojeluasiassa. - lylakiin sisältyy säännöksiä 15 vuotta täyttä nyt 15 vuotta on huoltajansa ohella oikeus tä lapsen etujen ja tarpeiden turvaamiseksi. käyttää puhevaltaa itseään koskevassa lasten lon viranomaisten kanssa on usein välttämätön nettelylakiin sisältyvät säännökset vai aavaltai Oikeudenkäymiskaareen ja hallintomenette erikseen säätää, että lapsella, joka on täyttä sa käyttää myös asiantuntija-apua. siaalityötä. Sosiaalilautakunnan tulee tarvittaes neen vajaavaltaisen puhevallasta hänen hen kiöön koskevissa asioissa. Vaikka hallintome suojelussakin, on katsottu tarpeelliseksi vielä teltaessa ja toteutettaessa on tarpeen ottaa huo Sosiaalilautakuiman yhteistyö terveydenhuol suunnitelma tarkistettava tarpeen mukaan. nökset on tarkoitus sisällyttää asetukseen. - Lastensuojelun toteuttaminen edellyttää yh teistyötä asianosaisten kanssa. Huoltoa suunni mahdollisuudet. - mioon asianosaisten toivomukset, mielipiteet ja Huoltosuunnitelmaa koskevat tarkemmat sään. km pitkästä sijaishuollon tarpeesta, on huolto edellyttää usein intensiivistä ja aktiivista so vitaan erityistä tukea ja apua. Kun lapsen ja nuoren kohdalla saattaa olla kysymys hyvin. dittavaa huohosuunnitelmaa. Perhe- ja yksilökeskeisessä lastensuojelussa huoltosuunnitelmat pyrkiä vaidinnuttamaan lapsen kasvuolot suo tuisiksi. Sosiaalihuollon toteuttaminen edellyt tää yleensä yhteistyössä asiakkaan kanssa laa kohtaista huoltoa toteutettaessa on tärkeätä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tavoit minen. Ehdotuksen mukaan perhe- ja yksilö vitse laatia ko. suunnitelmaa. Huohosuunnitel eri toimien todennäköiset vaikutukset lapsen määrin taas sellaisista ongelmista, joissa tar mys nuorten kehitysvaiheen ongelmista, missä misen velvoittava säännös. Ainoastaan tilapäis tömäksi sisällyttää huohosuunnitelman teke erityisesti arvioimaan, missä määrin on kysy sella ja tuella tarkastelevat ongelmallista elä sena on turvata riittävän pitkäjänteinen tuki Huoltosuunnitelman laadinta on prosessi, dinta edellyttää, että sitä varten varataan riit noja myönteisten muutosten aikaansaamiseksi. massa tulee selvittää lapsen etu ja arvioida jossa asianosaiset yhdessä työntekijän avustuk detty tarpeellisena vielä erikseen määritellä jelun toteuttamisen kannalta on kuitenkin pi taan 9 ssä tarkoitettu lapsen edun toteutti tä ohjausta ja neuvontaa varten ei erikseen tar kehitykseen ja kasvuun. tävästi aikaa. Huohosuunnitelman tarkoituk siaalihuohoon liittyvä yleissäännös. Lastensuo nitelmallisen sosiaalityön toteuttamiseksi. Lakiehdotukseen on tästä syystä nähty välttämät tuäntilannettaan ja pohtivat vaihtoehtoisia kei toteuttamisessa. Säännös on yleinen koko so teita ja menettelytapoja. Näillä turvataan osal ovat erityisen tärkeitä tavoitteellisen ja suun Tarkoituksenmukaisen huohosuunnitelman laa sisältyy säännös menettelystä sosiaalihuollon asiakkaalle. Nuorten kohdalla joudutaan lisäksi vp. jelutoimenpiteisiin lasta, nuorta ja hänen van koituksenmukaista pyrkiä kohdistamaan huo kunnan on avohuollon tukitoimin tuettava ja tettävä hänelle sijaishuolto (16 ). annettava perhe- ja yksilökohtaista lastensuo hempiaan koskevien oirekeskeisten tunnusmer lisuuksiin ja lapsen tarpeisiin. niistä edellytyksistä, joiden täyttyessä lauta Sosiaalilautakunnan on ehdotuksen mukaan kunnan on ryhdyttävä toimenpiteisiin sekä kunnan on otettava lapsi huostaan ja järjes autettava lasta, nuorta ja hänen perliettään sistaan ne edellytykset, joiden täyttyessä lauta kistöjen perusteella. Kun oireenmukainen lä hestymistapa on asianosaista leimaavaa, on tar olosuhteisiin sekä vanhempien kasvatusmahdol rostamiseksi lakiehdotuksessa on erotettu toi mio sen sijasta lasta ja nuorta vaarantaviin 8 :n mukaan lautakunnan on ryhdyttävä suo menpiteisiin. Voimassa olevan lastensuojelulain Ävohuolloii tukitoimien ensisijaisuuden ko lain 8 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä. avo- että sijaishuollon järj estämiseksi samojen Voimassa olevassa lastensuojelulaissa läuta 12. Sosiaalilautakunnan velvollisuus toi Ävohuollon tukitoimet 4 luku esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsi tulee perheja yksilökohtaisen lapsensuojelun piiriin lä selle yhteistyössä. Yhteistyön tarve korostuu vät samanaikaisesti terveydenhuollon ja sosiaa lihuollon palveluja, olisi nämä turvattava lap hinnä mielenterveydeifisistä syistä. Silloin kun lapsen hoito ja kasvatus edellyttä HE n:o 13

23 vp. HE jelua vlipyrnättä silloin, kun kasvuolot vaa rantavat tai eivät turvaa lapsen tai nuoren terveyttä tai kehitystä. Velvollisuus toimenpi teisiin on myös silloin, kun lapsi tai nuori käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai ke hitystään, taikka käyttäytyy väkivahaisesti. Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tar vetta aiheuttavat monet eri syyt esimerkiksi perheen pitkäaikaiset vaikeudet, vanhempien kasvatuskyvyn puutteellisuus tai lapsen orpous. perhe saattaa ajautua kriisiin, kun elämänku lussa tapahtuu suuria muutoksia. Kriisin syynä voi olla työttömyys, perheenjäsenen sairaus tai avioero. Kriisivaiheita liittyy myös perheen normaaliin elämänkulkuun, jolloin perheenjä senten keskinäiset suhteet tai suhde lähiympä rjstöön voivat vaikeutua. Vanhempien kasvatuskyky ja tietoisuus van hemmuudesta saattaa olla puutteellinen mo nella eri tavalla ja monista eri syistä. Lapsen suotuisaa kehitystä voivat uhata muun muassa lapsen epäjohdonmukainen kasvatus, alistaminen tai olennaisten tarpeiden huomiotta jättäminen. Lisäksi vanhempien kontaktit lapseen saattavat olla vähäiset. Van hemman ja lapsen roolit voivat myös olla muotoutumattomat tai päinvastaiset: lapsi voi joutua ottamaan aikuiselle kuuluvaa vastuuta. Huohajan mielenterveydelliset ongelmat ja liiallinen päihteiden käyttö voivat vaikuttaa hänen kasvatuskykyynsä. Vanhempien mahdol lisuuksia huolehtia lapsistaan vähentävät myös taloudelliset ongelmat tai työelämässä koetut uajkeudet Perhe- ja yksilökolitaisen lastensuojelun tar ve saattaa johtua myös siitä, että lapsi on poikkeuksellisen herkkä erilaisille ärsykkeille, helposti sairasteleva ja ahdistuva tai erityisen levoton. Tällainen lapsi vaatii huohajalta ta vanomaista enemmän kärsivällisyyttä ja huo lenpitoa ja huoltaja saattaa tällöin tarvitä tu kea kasvatuksessa. Se, missä määrin kasvuoloissa ilmenevät on gelmat vaarantavat tai haittaavat lapsen kehi tystä, on yksilöllistä. Toinen lapsi selviää koh tuullisesti vaikeissakin oloissa, kun taas toisen kehitystä voivat uhata suhteellisen vähäisetkin puutteet. Jos lapsen iähiympäristöstä puuttuvat muut tukea antavat aikuissuhteet, perheen si säiset ongelmat voivat häiritä lapsen kehitystä. Myös yhteisöffiset tekijät saattavat vaikut taa haitaifisesti lasten ja nuorten kehitykseen. jos asuinalueet ovat virikkeettömiä tai vailla n:o mielekkäitä toimintamahdollisuuksia, on mah dollista, että nuoret purkavat toimettomuu tensa erilaisena ilkivaltana. Tällaisissa tilanteis sa sosiaafflautakunnan olisi myös ryhdyttävä toimenpiteisiin kasvuolojen kehittämiseksi. 13. Sosiaatipatvetut ja muut tukitoimet. Sosiaalipalveluista, sosiaaliavustuksista, toi meentulotuesta sekä muista sosiaalihuoltoon liittyvistä tehtävistä on säädetty sosiaalihuoho laissa ja useissa sosiaalihuollon erityislaeissa. Viittauksella näihin säännöksfln on korostettu lapsen etujen ja tarpeiden huomioon ottamista myös näitä palveluja ja toimenpiteitä toteutet taessa. Lisäksi on tarpeellista luetella sellaisia las ten ja nuorten tarpeita, joiden tyydyttämistä sosiaalilautakunnan olisi tuettava taloudellista tai muuta tukea antamalla. Luettelo on esi merkinomainen. Tukitoimia voidaan järjestää edelleen esi merkiksi tehostettuna perhetyönä, mikä on tärkeä lastensuojelun työmuoto jo tällä het kellä. Tehostetussa perhetyössä jatkuvaa työnohjausta saava kodinhoitaja työskentelee per heessä tavanomaista laaja-alaisemmin ja inten siivisemmin. Sosiaalityöntekijä voi niinikään työskennellä asiakkaan kotona pitkiäkin ajanjaksoja. Loma- ja virkistystoiminta, kuten kesälapsi toiminta, on nykyisin vakiintunut osa lastensuojelua. Sen rinnalle tulisi voida kehittää myös uusia tukitoimia, esimerkiksi perheleiri toimintaa. Muita tärkeitä ja keskeisiä tukitoi mia ovat tukihenldlön tai tukiperheen järjestä minen lapselle tai nuorelle. Sosiaalihuoholain mukaan kunta voi päät tämiensä perusteiden mukaan myöntää ehkäi sevää toimeentulotukea. Sosiaalilautakunta voi tukea lapsiperhettä tarvittaessa taloudeffisella avustuksella kuten nykyisinkin lasten ja nuor ten harrastus-, kulttuuri- ja virkistystoiminnas sa sekä koulutuksessa ja työllistämisessä. Taloudellisten esteiden lisäksi on kaikkein vaikeimmassa asemassa olevilla lapsilla ja nuo rilla usein myös sosiaalisia ja psykologisia estei tä käyttää tarjolla olevia mahdollisuuksia. So siaalilautakunnan tulee pyrkiä poistamaan näitä esteitä. Tuldtoimien tavoitteena on, että jokai selle lapselle turvataan koulutus, jokin pysyvä harrastus ja euä häntä tuetaan opintojen jär jestärnisessä ja työn hankkimisessa. Sosiaalityö on yksi sosiaalihuoholain sääte lemistä yleisistä sosiaalipalveluista. Esimerkiksi

24 sellä. olisi huolehdittava myös siitä, että kriisitilan sellaisia perheitä, joiden ihmissuhteissa tapah valla. Tämän mukaisesti sosiaalilautakunnan lapsen huoltajia myös lapsen huoltoa ja tapaa joko sopimuksella tai tuomioistuimen päätök misoikeutta koskevan asian ratkaisemiseksi tuneet muutokset tai perheen vaikeudet vaarantavat lapsen kehitystä ja hyvinvointia, on tar koituksenmukaista tukea ärj j estämäjiä sosiaalityötä tehostetusti. Sosiaalilautakunnan on tarvittaessa tuettava kunnassa esiintyvän tarpeen edelly ttämällä ta Lakiehdotuksen 4 :n mukaan yksilö- ja perhekohtaista lastensuojelua on järjestettävä voidaan järjstää ns. leirikouluja, joissa lasten toisiinsa 1 2 viikon ajan kuntoutustarkoituk mista, minkä vuoksi ehdotetaan, ettei sitä voi hän on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa 12 vuötta nuorempaankin lapseen nähden, jos tukitoimena silloinkin, kun lapsen huoltaja on täyttäneen lapsen tahtoa. Sama on voimassa sessa. Perhe- tai laitoshoitoa tulisi voida antaa ta siihen rinnastettavasta syystä. - oman kodin ulkopuolista hoitoa jostakiii nuus Säännöksessä tarkoitettu perhehoito ja liii da järjestää vastoin vanhempien ja 12 vuotta hoito, kasvatus ja opetus nivelletään tilvljstj toshuoito poikkeaa muista avohuollon tukitoi joutunut sairaalaan tai lapselle on järjestettävä Hoitoa voidaan järjestää myös osa-aikaisesti, perinteissti käytetty vain huostaanotettujen me;uz. Mahdollisuutta erilaisten tukitoimien 14. Perheboito taitoshuoito tukitoi sa tarkoitettuja tukitoimia toteutetaan yhteis da apua ja tukea. Päivystyspalveluja kriisitilan työssä lapsen, nuoren sekä lapsen vanhempien Myös muissa lastensuojelulaitoksissa voidaan jien kasva tusmahdollisuuksia ja lasten tarpei tarvitsevalla on mahdollisuus välittömästi saa veyskeskusten ja lastenkodin kanssa. Pykälän 3 momentin mukaan 2 momentis tarjoamiseen on tarkoituksenmukaista nykyises teita varten voidaan järjestää yhteistyössä ter tai muita lasta hoitavien henkilöiden kanssa. huoltosuunnjtelman mukaista muuta huoltoa Perhehoitoa tai laitoshuohca voidaan järjes teessa perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua tään laajentaa. Perhehoito ja laitoshuolto on Kun perhehoidon ja laitoshuollon avulla on hoidolla ja laitoshuolloila voidaan täydentää den huomioon ottamista. tää esimerkiksi siten, että lapsen huoltajat ja! lasten ja nuorten sijaishuollon järjestämiseen. mahdollista tarkoituksenmukaisesti tukea myös kasvatusta, ehdotetaan tätä koskeva säännös sisällytettäväksi lakiin. Lapsen huolto säilyisi kokonaisuudessaan lapsen huoltajalla. Perhe esimerkiksi perheen kriisitilanteissa. Lasta ja suorittamisessa ja harrastuksissa. Laitoksissa hänen huoltajiaan voidaan tällöin tukea teh tävään erityisesti valmennetussa perheessä tai laitoksessa, kuten turvakodissa tai ensikodissa. kaikkia perheenjäseniä tukemalla lisätä huolta tai lapsi voivat olla viikonloppuisin perhe- tai laitoshuollossa. jolloin lasta voidaan tukea esimerkiksi koulupäivän päättymisen jälkeen koulutehtävien vp. HE voidaan kiinnittää huomiota. Lapsen huoltoa tai tapaamisoikeu tta koskevan tuomion täytän toonsa voidaan kiinnittää huomiota. Ehdotettu panoon ei saisi ryhtyä vastoin 12 vuotta täyt esityksen kanssa. jen yleisin syy. Aikaisemmin huostaanotot pe tumattomuus on vuodesta 1976 ollut suojelu 13 S. Lapsen edun valvonta. Koulusopeu säännös olisi siten vhdenmukainen mainitun jos lapsi on niin kehittynyt, että hänen tah töönpanosta annetun lain mukaan täytäntöön kasvatusperustein tapahtuneiden huostaanotto täneen ja sitäkin nuoremnian lapsen tahtoa, taisiin tekoihin. tamisesta ja sen syistä on ilmoitettava sosiaa töön. Yhteistyön tavoitteena on, että koulu lilautakunnalle. Tämän menettelyn ei katsottu tarvittaessa olla läsnä oppivelvollisen lapsen koulusta erottamista tai poistamista koskevaa yhteistyön myös koulun oman oppilashuollon Sosiaalilautakunta ehdotetaan edelleen vei asiaa koululautakunnassa käsiteltäessä tai an sen sisällyttämistä myös peruskoululainsäädän sa. Tämä edellyttää asiaa koskevan säännök si ehdotetaan, että sosiaalilautakunnan tulee Voimassa olevan peruskculuasetuksen (443/ 70) mukaan oppilaan lopullisesta koulusta erot taa ennen asian ratkaisemisesta siitä lausunton rustuivat pääasiassa lapsen tai nuoren lainvas riittävästi turvaavan lapsen etua, minkä vuok sopeutumattoman lapsen tilanne selvitetään ja että häntä tuetaan riittävästi. Tämä edellyttää, paitsi sosiaali- ja kouluviranomaisten välisen kunnan läsnäolo ole ilmeisen tarpeetonta. Lau mäksi ilmoitetun rangaistavan teon esitutkin nassa ja tuomioistuinkäsittelyssä, jollei lauta kehittämistä. voitettavaksi olemaan edustettuna lapsen teke n:o 13

25 Huostaanotto tyy pääosiltaan vastaavansisältöinen säännös. sen huoltajan kanssa. merkiksi liikennerikkomuksia käsiteltäessä. Voimassaolevaan lastensuoj eluasetukseen sisäl säännöksen mukaan 1 ja 2 momentissa tarkoi takunnan läsnäolo on ilmeisen tarpeetonta esi tetuissa tapauksissa erityisesti valvoa lapsen tystään mahdollisuuksien mukaan yhdessä lap etua sekä tukea hänen kasvamistaan ja kehi Sosiaalilautakunnan tehtävänä on ehdotetun tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti tystään. Säännöksessä kodilla tarkoitetaan sekä vaarantaa hänen terveyttään tai hänen kehi laiminlyönti. Nämä voivat olla seurausta esi merkiksi huohajien terveyden horjumisesta lapsen huoltajien kotia että muuta kotia, jossa nen turvallisuus, lapsen pahoinpitely tai fyy muusta syystä johtuen voi turvata lapselle hitystä voivat vaarantaa lapsen puutteelli tarve voi syntyä, kun lapsen huohaja ei 5 luku lapsi asuu pysyvästi. Lapsen terveyttä ja ke tai päihteiden väärinkäytöstä. Sij aishuollon senä on, että lapsen puutteellinen huolenpito sisen, sosiaalisen tai psyykkisen huolenpidon HE Ehdotuksen mukaan ensimmäisenä edellytyk B SFS 1980: 621) 1 :n säännöstä myöhemmin md särskilda bestämmelser om vård av unga Säännösehdotus tunnusmerkintöjen perusteella. Ehdotus sisäl tettuihin toimenpiteisiin. takunnan on ryhdyttävä säännöksessä tarkoi lapsen olosuhteet. sia muutoksia, tulee pyrkiä vakiinnuttamaan 16. Velvollisuus huostaanottoon ja sijais tuullisssa ajassa tapahdu lapsen edun mukai dän tilanteensa edellyttämällä tavalla, jotta lapsi voisi palata huoltajiensa luokse. Mikäli luissa on todettu, voimassa olevan lastensuo tää muutoksen voimassa olevaan lakiin nähden. taan ja järjestettävä hänelle sijaishuoho vain silloin kun säännöksessä luetellut edellytykset myös lapsen huohajia pyrittävä tukemaan hei tuksena on lapsen edun turvaaminen. Kun lapsi on sijoitettu sijaishuoltoon, on huollon järjestäminen. Kuten 12 :n peruste jelulain 8 S:n mukaan lautakunnan on ryh hänen vanhempiaan koskevien oireenmukaisten Lapsen edun turvaamiseksi ei ole katsottu mah dolliseksi tai tarkoituksenmukaiseksi luetella tajiensa olosuhteita, joiden olemassaollessa lau huohaj in elämäntilanteessa ei kuitenkaan koli dyttävä suojelutoimenpiteisiin lasta, nuorta ja Sosiaalilautakunnan on otettava lapsi huos täyttyvät. nuorten huoltoa koskevan erityislain (Lagen Lapsen huostaanotto ja sijaishuoitoon sijoit kaildda niitä yksittäisiä lapsen tai hänen huol vuoden 1982 alussa voimaantulleen lasten ja dollisuuksista ja lapsen tarpeista. Sen tarkoi vastaa pääosin Ruotsissa mainittavia poikkeuksia lukuunottamatta. tammen riippuu lapsen huohajan kasvatusmah 1983 vp. tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäy sekä erilaisia liuottimia, kuten liimoja ja tin na tekona säännöksessä tarkoitetaan niitä teko jos hänen huoitoaan ei voida muulla tavoin ti ja, joista voi seurata ankarampi rangaistus kuin huolto on tarpeen myös lapsen ollessa orpo lapäisesti tai muutoinkaan turvata. vasti vaarantaessa terveyttään tai kehitys kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon kehitys tämän vuoksi vaarantuvat. Sijais tään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun taan alkoholia, lääkeaineita ja huumausaineita tymisellään. Säännöksessä päihteillä tarkoite den käytöllä, tulee kiinnittää huomiota lapsen ikään, siihen aineeseen, jota hän käyttää, vää sakkoa tai 6 kuukautta vankeutta. Vähäisenä edellä mainittua korkeampi, jos tekoon ei sa malla liity muuta kuin vähäiseksi katsottavaa silmällä pitäen. Säännösehdotus on tältä set eivät sinänsä ole peruste toimenpiteisiin osin tiukempi kuin mainittuun Ruotsissa voi massa olevaan lasten ja nuorten huoltoa kos yli 6 kuukautta vankeutta. Viime kädessä teon ryhtymiselle, vaikka rangaistusmaksimi olisikin riittävää huolenpitoa ja lapsen terveys ja Lautakunnan on otettava lapsi huostaan ja järjestettävä hänelle sij aishuolto lapsen vaka terveyttään tai kasvuaan ja kehitystään päilitei rinkäytön laajuuteen ja muihin olosuhteisiin. pidetään myös tekoja, joista rangaistusuhka on Muuna kuin vähäisenä pidettävänä rikollise pauksessa erikseen yksittäistä elämäntilannetta kevaan erityislakiin sisältyvä toimenpiteisiin epäasiallisuutta tai moitittavuutta. Tämä mer kitsee sitä, että esimerkiksi liikennenikkomuk rikollisuuden aste on harkittava kussakin ta ryhtymistä koskeva säännös. Säännöksessä ha nenä. Arvioitaessa, vaarantaako lapsi vakavasti n:o 13 25

26 daan katsoa olevan selvä osoitus lapsen ajautu misesta rikolliseen käyttäytymiseen, johtaa si Säännöksessä mainitulla muulla niihin ver sellaista käyttäytymistä, jolla hän vakavasti vaa eivät yksinään ole riittäviä perusteita lapsen sensä muiden tekemistä vaatimuksista ja asiassa ja sijaishuollon järjestämiseen ei tule ryhtyä nin laiminlyönti ja sopeutumattomuus kouluun jaishuollon tarpeeseen. Lapsen huostaanottoon pelkästään yhteiskunnan suojelemiseksi. Toi huollon tarpeeseen. lutaan korostaa sitä, että ainoastaan sellainen yhteiskuntaan sopeutumattomuus, jonka voi menpiteisiin ryhtymisen tulee perustua lapsen rantaa terveyttään tai kehitystään. Koulunkäyn rattavalla käyttäytymisellä tarkoitetaan lapsen maan perustuvia lapsen sijoituspaikan muutosta asianosaiselle varataan tilaisuus antaa selityk. kaisemista asianosaiselle tilaisuus tulla kuul luksi siten kuin hallintomenettelylain 15 :ss dotuksessa samaa henkilöpiiriä kuin haliintome nettelylaissa ja yleisten asiakirj ain julldsuudesta annetussa laissa (83/51). Sijaishuolioon sijoittamisella tarkoitetaan koskevia päätöksiä. Äsianosaisen kuuleminen merkitsee sitä, että on säädetty. Äsianosaisella tarkoitetaan lakieh myös myöhemmin tehtäviä, huohosuunnitel. jaishuoltoon sijoittamista koskeyan asian rat rattava ennen lapsen huostaanottoa ja si sen edun kannalta parhaana ratkaisuna. Lap sen etu tulee tällöin selvittää siten, kuin laki sen edun turvaaminen. Tämän vuoksi edelly pi kuin mainittu Ruotsin lakiin sisältyvä sään sen mukaan samalla tehtävä päätös lapsen si silloin, kun sijaishuoltoa ei voida pitää lap tarkoitetut avohuollon tukitoimet eivät ole Lisäksi edellytetään, että huoltajien kasvatusmahdollisuuksien vahvistamiseksi 4 luvussa lapsen huoltajia ei tavoiteta tahi joku muu lapsen edun kannalta tarkoituksenmukaisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi tai eivät ole mahdollisia muun muassa silloin, toa. Ävohuollon tukitoimet eivät ole lapsen jaamiseksi. van lapsen edun mukaista. Säännösehdotus nös. te,ni;ien. Päätöksen alistaminen. Kun huostaan 17. Asianosaisen ja asiantuiitijoiden kuu olosuhde estää toimenpiteiden toteutumisen. Perhe- tai laitoshoitoa ei voida avohuollon tuki toimena antaa vastoin huohajan ja lapsen tah edun kannalta tarkoituksenmukajsia esimerkik tavalla riittämättömiä silloin, kun niillä ei oie saatu aikaan tarvittavaa muutosta tilanteen kor Lapsen huostaanoton ja sijaishuoltoon si merkitsee tältä osin voimassa olevan lasten suojelulain tarkentamista. Se on myös tiukem huostaanottoon. kun lapsen huoltajat tai lapsi itse, jos hän on täyttänyt 15 vuotta, eivät suostu niihin tai Toimenpiteet ovat säännöksessä tarkoitetulla niihin ei voida ryhtyä. Ävohuollon tukitoimet ehdotuksen 10 :n perusteluissa on selostettu. joittamisen tarkoituksena tulee olla lap sijoittamisesta. Säännös ehdotuksen 1 mo tetään lisäksi, että sijaishuollon arvioidaan ole ottoa koskeva päätös tehdään, on ehdotuk mentin mukaan sos iaalilautakunnan on va vp. osaisella on yleisten asiakirj ain julkisuudesta sellaisesta asiakirjasta. Säännöksen 1 mo lityksen antamista varten annettava tieto myös muusta kuin julkisesta asiakirjasta, jos asian vaikuttaa asian ratkaisuun. Äsianosaiselle on se olevista sellaisista selvityksistä, jotka voivat lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoita. Mikäli lautakunta on kuullut asianosaista ennen ilmaisemaan tahtoaan. Se, että asianosainen ei sisältyy säännös niistä tilanteista, joissa asian vain, kun kuuleminen viivästyttäisi asian rat on ilmeisen tarpeetonta. Jos 15 vuotta täyttänyt tai muu asianosainen sessä tarkoitettuj en asioiden ratkaisemista myös mentissa on lisäksi edellytetty, että lautakun annetun lain nojalla oikeus saada tieto nan on tarvittaessa kuultava ennen säännök tijoiden lausumista. kaisemista ja näin olennaisesti vaarantaisi lap psyykkisen tilansa vuoksi kykene pätevästi merkitse, että asianosainen olisi asetettu hol kykene pätevästi ilmaisemaan tahtoaan ei aina houksenalaiseksi. Asian saa ratkaista asianosais ta kuulematta lisäksi silloin, jos kuuleminen päivän kuluessa päätöksenteosta. Voimassa ole van lastensuojelulain 17 :n mukaan sosiaalilau vastustaa huostaanottoa tai asianosaista ei ole voitu kuulla, on päätös säännösehdotuksen 2 mo sen edun toteutumista, kun asianosainen on kuksellinen menettely. Se tulee kysymykseen tukessa tarkoitettuja asioita ratkaistaessa poik saa ratkaista asianosaista kuulematta. asiantuntijoiden kuulemista, on asianosaiselle varattava tilaisuus antaa selityksensä asiantun Hallintomenettelylain 15 :n 2 momenttiin Kuulematta jäämisen tulee olla säännösehdo tavoittamattomissa tai kun hän ei fyysisen tai mentin mukaan alistettava lääninoikeuden vah vistettavaksi. Alistuksen on tapahduttava 30 HE n:o 13

27 sa olevan lastensuojelulain 19 5:n mu Kiireellinen huostaanotto. Voimas ) vksi. olevaan lakiin verrattuna. Muutos johtuu Yh asiat on saatettava tuomioistuimen käsiteltä päivänä joulukuuta 1966 hyväksymän kansa tava lääninhallituksen vahvistettavaksi. Sään ty otettavaksi lautakunnan huostaan, on alistet takunnan päätös, jolla lapsi tai nuori on määrät nösehdotus merkitsee siten muutosta voimassa distyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 16 laisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 9 artiidan määräyksestä, jonka mukaan hallinnollista vapaudenriistoa koskevat mista hänen henkilöään koskevissa asioissa. mista tämän omaisuutta koskevissa asioissa. tävä uudelleen, tulee lautakunnan ilmoittaa Voimassa olevan lastensuojelulain mukaan sosiaalilau takunta on huos tas saolevan lap sen hoihooja. Hoihouksen siirtymistä huos enää pidetty tarkoituksenmukaisena. Jos lapsen liolhous huostaanoton yhteydessä on järjestet asiasta hoihouslautakunnalle, joka tekee siitä henkilökohtaisista asioista sekä lapsen edusta sen huollolla tarkoitetaan lapsen hoitoa, kasvatusta sekä huolenpitoa lapsen tarpeista ja Hoihouksella tarkoitetaan vai aavaltaisen omai taanoton yhteydessä sosiaalilautakunnalle ei ole suuden hoitamista sekä vajaavaltaisen edusta rassa tai muutoin kiireeffisen huostaanoton ja on 16 :ssä mainitusta syystä välittömässä vaa Huostaanotetr#z lapsen huolto: Lap si vakavasti vaarantaa kehitystään rikollisella tettavaksi. Jos sijoittaminen on tapahtunut van jätetty noutamatta päivähoidosta eikä hänen huoltajien raju päihteiden käyttö, perheväki tai nuoren henkilön kodin ulkopuolella kasva senä ratkaistu huostaanotto lakkaa 14 päivän na ei ole, että 18 5:n nojalla voitaisiin tehdä nottuna aikana oteta 17 5:n tarkoittamana huostaanottoasiana käsiteltäväksi. Tarkoitukse heenjohtaja tai lautakunnan siihen valtuuttama toimihenkilö voi väliaikaisesti sijoittaa lapsen esitettävä lautakunnan käsiteltäväksi. Lakiin on katsottu tarpeelliseksi ehdottaa sosiaalilautakunnan huostaan alistamatta pää hempien suostumuksetta, on asia viivytyksettä töstä lääninoikeuden vahvistettavaksi, kun hän hoitoaan ole voitu muutoin järjestää. Lapsen välittömästi vaarantaa lapsen turvallisuutta ja toiminnallaan ja epäsosiaalisen kierteen katkai tarpeen. Säännöksen 2 momentin mukaan kiireelli useita peräkkäisiä kiireellisiä ratkaisuja, vaan säännöstä, jonka mukaan lapsi voidaan ottaa sijaishuollon tarpeessa. Säännöksessä tarkoitettu menettely voi tulla kaan klireellisissä tapauksissa lautakunnan pu valta tai muut vastaavat tilanteet saattavat semiseksi välittömästi kiireellinen päätös on kysymykseen esimerkiksi silloin, kun lapsi on siten edellyttää kiireellistä päätöstä. Se voi tulla kysymykseen esimerkiksi myös silloin kun lap kuluessa päätöksen tekemisestä, jollei sitä sa lapsen sijaisi-luolto on tarvittaessa järjestettävä 17 5: ssä tarkoitettuun huostaanottoon perustuen vp. HE hakemuksen tuomioistuimelle. Säännösehdotus dosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta pien ja muiden huoltajien kanssa huoltoa to den huoltajien välisestä yhteydenpidosta siten säädetään. tää siitä kenelle lapsen huolto ja hoihous on sen toteuttamiseksi oikeus päättää lapsen hoi Huollon osalta ehdotetaan, että sosiaa lilautakunnalla on huostaanoton tarkoituk huolenpidosta sekä olinpaikasta. Sosiaalilauta kunnan tulisi kuitenkin mahdollisuuksien mu teuttaessaan. Niinikään sosiaalilautakunta tai lastensuojelulaitoksen johtaja saisi päättää huos koskevan lain mukaisesti. Lain mukaan myös sosiaalilautakunnalla on itsenäinen vireillepano mahdollisuus lapsen huoltoa koskevassa asiassa. Sosiaalilautakunnalle kuuluvan päätösvallan luokse. Kun lapsen paluuta takaisin vanhem piensa luokse valmistellaan, sijoitetaan lapsi kuin lakiehdotuksen 24 ja 23 S:issä tarkemmin usein ensin takaisin perheeseensä ilman, että Huostassapidon aikana tuomioistuin voi päät uskottava lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta verrattuna. taanotetun lapsen ja tämän vanhempien ja mui toteuttamisen perusteella. Risti riitatilanteessa on huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseen vai kuuluuko asia sosiaalilautakunnan vai vanhem pien päätettäviin asioihin. huostassapito lopetetaan. Lapsi voidaan myös sijoittaa huostassapidon ajaksi toisen vanhem vanhemmat eivät kärjistyneessä asumus- ja avio pansa luokse, esimerkiksi silloin, kun lapsen harkittava tapaus tapaukselta onko kysymys kuttavista asioista ja tältä pohjalta päätettävä joittaa vanhempiensa tai toisen vanhempansa Huostaanotettu lapsi voidaan tilapäisesti si on siten muutos voimassa olevaan oikeuteen kaan pyrkiä yhteistoimintaan lapsen vanhem laajuus määräytyy huostaano ton tarkoituksen n:o 13 27

28 ja sijaishuoltoa antavan välillä vallitseva suhde ole asian ratkaisemisen kannalta tarpeetonta. johtaneet syyt, jotta lapsi voitaisiin antaa van ottaen huomioon sijaisliuollon kestoaika, lapsen lopettaminen ilmeisesti ole rvastoin lapsen etua, kunnan tulee pyrkiä poistamaan sijaishuoltoon pidon lopettaminen edellyttäisi myös, ettei sen Säännös vastaa tältä osin voimassa olevaa oi hempiensa hoidettavaksi ja kasvatettavaksi. Huoltosuunnitelman mukaisesti sosiaalilauta keutta. Säännösehdotuksen mukaan huostassa tellä huostassapidon lopettamisen edellytykset. huollosta. nöksellä pyritään edistämään myös muiden muksen tai laitoksen johtajaa, jollei kuuleminen ero tilanteessa pääse yksimielisyyteen lapsen 20. Huostassapidon lakkaaminen. Laissa on edelleen katsottu välttämättömäksi määri teuttamista vain perhe- tai laitoshoitoon, kuten henkilöä tai henkilöitä, joiden kanssa sosiaalilautakunta on tehnyt lapsen perhehoidosta sopi käyttöä. huoltoon liittyvissä kysymyksissä on kuultava sen mukaan sij aishuoltoon sijoitetun lapsen 23. Sijaishuoltajien kuulerni;zen. Säännök.. lapsen tarpeisiin vastaavien toteuttamistapojen Säännöksessä ei ole rajattu sijaishuollon to voimassa olevassa laissa on tehty, vaan säär. laitoksessa, johon lapsi on sijoitettu. Säännös van lapsen perheelle annetaan mahdollisuus asua tuettu asuminen tai se, että sijaishuollossa ole tuksenmukaista huoltoa voisi olla esimerkiksi laitoshuoltoa tai muuta lapsen edun kannalta tarkoituksenmukaista huoltoa. Muuta tarkoi voi säännöksen mukaan olla perhelioitoa tai Sijaish uottoa koskevat yleiset säännökset 22. Sijaishuolton muodot. Sijaisliuolto Sijaishuollon järjestäminen ja jälldhuolto 6 luku luessa siitä, kun päätös sai lainvoiman. Siksi säännöksessä ehdotetaan, että huostaan van päätöksen tultua lainvoimaiseksi, voidaan Jos täytäntöönpanoon ei ole katsottu olevan 21. Huostaanottopäätöksen raukeaminen. Huostassapito lakkaa viimeistään lapsen täyt kaistava lapsen edun mukaisesti. töönpanoa ole aloitettu kolmen kuukauden ku teella, että lapsen huoltajien olot ovat paran täessä 1$ vuotta tai solmiessa avioliiton. syytä ryhtyä välittömästi huostaanottoa koske vuolosuhteensa ovat vakiintuneet, huostassapitoa ei voida lopettaa pelkästään sillä perus tuneet. Huostassapidoii lopettaminen samoin kuin siihen ryhtyminen on viime kädessä rat ottoa koskeva päätös raukeaa, ellei sen täytän olettaa, että sijaishuollon tarvetta ei enää ole. toutunut uuteen ympäristöönsä ja hänen kas välinen kanssakäyminen. Kun lapsi on jo si ja sen laatu sekä lapsen ja hänen vanhempiensa 2$ 1983 vp. HE n:o 13 nalta tärkeiden, jatkuvien ja turvallisten ih missuhteiden turvaamiseksi. sun ihmissuhteisiin, oikeus pitää yhteyttä lii nen lakiin on katsottu tarpeelliseksi sijaishuol keimpien vuosien aikana. Pykälän 1 mo tumisen merkitystä hänen kehityksensä kan sij aishuollossa olevan lapsen kasvuolojen vakiin mentin tarkoituksena on tämän vuoksi korostaa aatteita lapsen sijaishuoltoa suunniteltaessa ja vaihtua lukuisia kertoja lapsen kehityksen tär tietoon ovat keskeisiä ja suuntaa-antavia peri toteutettaessa. Näiden periaatteiden kirjoittami turvaton siksi, että lapsen sijoituspaikka saattaa lossa olevan lapsen oikeuksien ja hänen kas asema sijaishuollossa on nykyisin liian usein 24. Ihmissuhteet ja yhteydenpito. Lapsen erityisiä säännöksiä sij aishuollossa olevan lapsen vunsa ja kehityksensä turvaamiseksi. heisiin ihmisiin sekä häntä itseään koskevaan Voimassa olevassa lastensuojelulaissa ei ole asemasta. Lapsen oikeus jatkuvlin ja turvalli Lapsen asema sijaishuoltossa kittaessa mahdollisia muutoksia lapsen huoltosuunnitelmaan. asioissa, koska he lapsen hoidosta ja kasvatuk huoltoon sij oitetun lapsen huoltoa koskevissa nössä vastaavien henkilöiden merkitystä sijais sen tarpeista, jotka on otettava huomioon har vastaavaa säännöstä. Säännöksen tarkoi Voimassa olevassa lastensuojelulaissa ei ole sesta huolehtivina henkilöinä tietävät niistä lap heutuvista kustannuksista lapsen vanhemmilta. kun päätetään periä korvaus sijaishuollosta ai tuksena on korostaa lapsen hoidosta käytän Kuuleminen on tarpeetonta esimerkiksi silloin joittamisen toisen vanhempansa luokse. mahdollistaa myös huostaanotetun lapsen si

29 1983 vp. HE n:o pykälän 2 momentin mukaan sijaishuol ossa älevalla lapsella on oikeus tavata hänelle lähisi henkilöitä ja pitää heihin yhteyttä. Lapselle tarkeita henkiloita voivat olla paitsi hänen vanhempansa ja sukulaisensa myös esi nerkiksi lastenkodin lähikasvattaja, tukihenkilö tai muu lahemen henkilo Sosiaalilautakunnan on tarpeen mukaan wettava ja autettava lapsen, hänen vanhem piensa sekä muiden lapselle läheisten henki löiden yhteydenpitoa esimerkiksi osallistumalla matkakustannuksiin, järjestämällä maj oituspal veluita ja tarjoamalla myös muuta käytännön apua. 25. Yhteydenpidon rajoittaminen. Pykälän.1 momentin mukaan sosiaalilautakunta tai lai toksen johtaja voi rajoittaa sijaishuollossa ole van lapsen oikeutta tavata tai pitää yhteyttä vanhempiinsa ja muihin hänelle läheisiin hen idiöihin. Säännös mahdollistaa myös lapsen van hempien tai muiden hänelle läheisten henki löiden yhteydenpito-oikeuden rajoituksen. Sijais huollossa yhteydenpito voi tapahtua muun muassa kirj eitse, puhelimitse, vanhempien tai muiden läheisten henkilöiden vierailuina sijais kotiin tai lapsen vierailuina tai lomanviettona kotona. Kuten 24 S:n perusteluissa on todet tu, on yhteydenpito-oikeus sijaishuollossa pe rusoikeus, jota voidaan rajoittaa vain erityisen painavista syistä. Lakiin ehdotetaan otettavak si ne perusteet, joilla 3ihteydenpito-oikeuden ra joittaminen on mahdollista. Yhteydenpitooikeutta voitaisiin rajoittaa, jos siitä on il meisen selvästi haittaa tai vaaraa lapsen ke hitykselle tai turvallisuudelle taikka jos se on välttämätöntä vanhempien, sijaisperheen, lai toksen muiden lasten tai laitoksen henkilö kunnan turvallisuuden tähden. Elämäntilantei den moninaisuudesta johtuen tarkemmat sään nökset yhteydenpidon rajoittamisesta on tar koituksenmukaisinta sisällyttää asetukseen. Sosiaalilautakunnalla olisi pykälän mukaan oikeus päättää myös siitä, että lapsen olinpaik kaa huostassapidon aikana ei ilmaista vanhem mille tai huoltajille. Tämä on ehdotuksen mu kaan mahdollista ainoastaan pykälän 1 momen tissa mainituin edellytyksin. 26. Tietojen antaminen. Sosiaalihuolto lakiin ja yleisten asiakirjain julkisuudesta an nettuun lakiin (83/51), sellaisena kuin se on muutettuna voimassa annetulla lailla (601/82), sisältyy säännöksiä henkilön oikeu desta saada tieto asiakirjasta ja muusta aineis tosta, jolla on merkitystä häntä koskevassa asiassa. Sosiaalihuoltolain 40 :n 3 momentin sääimös on yleinen koko sosiaalihuoltoa kos keva säännös, jonka ei ole lakiehdotusta laadit taessa katsottu riittävän lastensuojelun erityis piirteet huomioonottaen. Lakiehdotuksen 25 :n säännöksen tavoitteena on tästä syystä korostaa sijaishuollossa olevan lapsen oikeutta saada tieto niistä seikoista, jotka hänen elä määnsä ovat vaikuttaneet. Säännökseen sisältyy myös menettelytapaohj e selvityksen antamises ta. Perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua an nettaessa ja erityisesti sijaishuoltoon päädyt täessä on lapsen kanssa riittävästi keskustel tava niistä tekijöistä, jotka ovat huollon tar peen aiheuttaneet. Ävoimuus vaikeissakin asioissa on osoittautunut parhaaksi menettelytavaksi. Kun lapsi tuntee taustaansa ja elä määnsä vaikuttaneita tekijöitä, tukee se hänen identiteettinsä syntymistä ja se lisää myös hä nen kykyään hallita elämäänsä. Lapsen elämäntilanteen syitä selvitettäessä on meneteltävä hienotunteisesti ja tahdikkaas ti. Selvitystä annettaessa on otettava huomioon lapsen ikä ja hänen kehitystasonsa sekä hänen suhteensa hänelle läheisiin ihmisiin. Tietojen on perustuttava tosiasioihin, jotka on kirjattu huoltosuunnitelmiin ja -kertomuksiin. Sosiaalilautakunnan on annettava oma-aloit teisesti selvitys sij aishuollossa olevalle lapselle. Huollon päättymisen jälkeen selvitys on an nettava henkilölle hänen sitä pyytäessään siten, kuin sosiaalihuoholain 40 :ssä on säädetty. Säännöksen 2 momentin mukaan sellaiset tiedot, jotka tvaarantavat lapsen kehitystä tai ovat vastoin erittäin tärkeää yksityistä etua, on jätettävä antamatta. Lapsen kehitystä vaa rantavia voivat tiedot olla muun muassa sil loin, kun on oletettavissa, ettei lapsi ole kyifin kehittynyt kyetäkseen vastaanottamaan tietoja tapahtumista, jotka ovat syvästi järkyttäneet hänen elämäänsä. Tietojen antaminen on vas toin erittäin tärkeää yksityistä etua silloin, kun voidaan olettaa lapsen tietojen antamisen seu rauksena suhtautuvan väkivahaisesti hänen elä määnsä vaikuttaneisiin henkilöihin. Erittäin tär keänä yksityisenä etuna ei säännöksessä sitä vastoin tarkoiteta esimerkiksi tilannetta, jossa lapsen vanhempi haluaa pitää salassa lapsen

30 sa, kansanopistoissa ja kasvatus- ja perheneu sopimuksen ja tukea heitä. Koulutuksella paikallisia olosuhteita ja mahdollisuuksia jous peista. Perheiden koulutus voidaan järjestää pyritään antamaan sekä yleistä tietoutta lapsen erityistietoa sijaishuollossa olevan lapsen tar kehityksestä, tarpeista ja kasvatuksesta että kilöille, joiden kanssa se on tehnyt perhehoito tieto. siaalityöntekijöitä. Lastensuojelun perhehoito merkiksi perhepäivähoitopaikkoj a. Taloudelli tavasti hyödyntäen esimerkiksi työväenopistois. viä mahdollisuuksia kehittää perhehoitoa, koska sen määrän vuoksi vaikeampi saada kuin esi Sosiaalilautakunnilla ei ole aina ollut riittä paikkoja on myös siitä suoritettavan korvauk se edellyttäisi perliehoitoon perehtyneitä so Perhehoito nittava myös, milloin perhehoitosopimus voi kainen ratkaisu myös, jos lapsi tarvitsee lyhytaikaista kodin ulkopuolista sijoitusta tai kun dosta on tehtävä kirjallinen sopimus, jossa sovi daan purkaa. nöstä. perheessä kasvaneet lapset tai ellei siihen ole lasten päivähoidosta annetun lain 5 S:n sään yhä useammin murrosikäinen tai murrosikää 27. Perhehoidon taneita perheitä. Lapsen perhehoito on tullut perhehoidon toirnintamuotoja ovat myös kesä-, järjestäminen. Perhehoi tettavalle lapselle hänen tarpeitaan parhaiten taan huohoon liittyvistä asioista samoin kuin tuksesta ja tukemisesta. Sopimuksessa on mai muuta erityistä syytä. Säännös vastaa pääosin seville lapsille. Perhehoito on tarkoituksenmu ellei kysymyksessä ole sisarukset tai samassa entistä vaativammaksi. Sijaishuoltoa tarvitsee sosiaalilautakunta tukee perhettä. Perinteisiä hehoidon onnistumisen edellytyksiä. Perhehoi omat alle kouluikäiset lapset mukaan luettuna, lapsen hoitoonsa ottaneiden henkilöiden koulu sesti enintään neljää sijoitettua lasta perheen lapsi on erityisen vaikeasti hoidettava. Tällöin dossa voidaan hoitaa ja kasvattaa samanaikai lähestyvä vaikeasti hoidettava lapsi. vastaava perhe. Perheen aito kiinnostus ja kun lapsen hoidosta suoritettavasta korvauksesta ja Säännöksen 2 momentin mukaan perhehoi to pienille, pysyväisluonteista sijoitusta tarvit tymys lapsiin sekä taito ohjata lasta ovat per Perhehoito on usein paras sijaishuolloii muo perhehoidonkin onnistuminen edellyttää, että Tarkoituksena on löytää perhehoitoon sijoi seen asemaan vaikuttaa myös se, etteivät perhepoliittiset etuudet koske lapsen hoitoonsa ot sellaisessa sopivassa perheessä, jonka sosiaalilautakunta on hyväksynyt tähän tehtävään. loma- ja tukiperhetoiminta. to voidaan säännöksen mukaan järjestää vain vp. HE n:o 13 voitehavin ratkaisu, ei lapsen sijoittaminen pysyväisluonteisessa sijoituksessa yleensä ta rosikäiselle lapselle. piensa välillä. Vaikka perhehoito on lapsen ja tiivis yhteydenpito lapsen ja hänen vanhem teästi työskentely lapsen vanhempien kanssa perhehoitoon ole aina mahdollista, esimerkiksi suhteiden turvaaminen on laitoshoidon keskei järjestämiseksi silloin, kun lapsen sijoitus on väliaikainen, ja kun laitoshoitoon liittyy kiin lapsen erityisen vaikeahoitoisuuden vuoksi. kaisu myös sijaishuollon tarpeessa olevalle mur Lapsen merkityksellfsten ja pysyvien ihmis pitää parhaana ratkaisuna lapsen sijaishuollon Laitoshuolto Hyvin järjestettyä laitoshoitoa voidaan usein Laitoshoito on usein tarkoituksenmukaisin rat Jos perhehoito todetaan lapselle sopimatto on säännöksen 2 momentin mukaan pyrittävä alkuvaiheessa ja silloin kun perhehoidossa ole maksi tai puutteelliseksi, sosiaalilautakunnan Perhettä on erityisesti tuettava perhehoidon voite ja sijaishuoltoon sijoitetun lapsen erityis hoidon tarve ratkaisevat miten tiivistä sosiaalityötä ja muuta tukea perheelle järjestetään. nettava perheelle kotipalveluja. Sijoituksen ta perheeseen sijoitetulle lapselle samoin kuin an on järjestettävä tarvittaessa päivähoitopalveluja saamaan aikaan korjaus. Mikäli korjausta ei tarpeellisilla sosiaalipalveluilla. Lautakunnan merkiksi taloudellista tukea. Sosiaalilautakunnan on tuettava perhettä perheiden omaehtois ta toimintaa antamalla esi kasvatustehtävässään sosiaalityön lisäksi muilla hänen tullessaan murrosikään. voloissa. Sosiaalilautakunta voi lisäksi tukea va lapsi on jossakin kriisivaiheessa, esimerkiksi saada aikaan, perhehoitosopimus on purettava. tulisi järjestää valinennusta ja koulutusta hen minen. Säännöksen mukaan sosiaalilautakunnan isän nimen, vaan lapsella on oikeus saada siltä 28. Koulutus, tuki ja epäkohtien korjaa..

31 vaihtuvuuden vuoksi. Laitoshoidon vähäiset mahdollisuudet vastata perustua entistä tiivffmpään sijais- ja avohuol toutusmenetelmien syventämiseen ja iaaj entami tokset. tään eristyneet ja vähän virikkeitä tarjoavat lai tyvien huollon tarpeiden monimutkaistuessa liian suuria odotuksia. Lastensuojelussa esiin lon yhteistyöhön sekä kasvatus-, hoito- ja kun ja vaikeutuessa tulee laitoshoidon kehittämisen lasten tarpeisiin johtuvat myös siitä, että laitos hoidolta puuttuvat osittain selkeät tavoitteet ja että laitoshoitoon kohdistetaan jäsentymättömiä, 4 Ongelmallisia ovat myös suuret, ympäristös nen ongelma henkilöstön vähäisyyden ja sen lon ammatillista henkilöstöä. Lakiin ehdotetaan yksityisiä laitoksia. sisällytettäväksi näitä koskevat säännökset. Lai vään yksityisyyteen. Lapsella on oltava mah toshoitoa koskevat säännökset koskisivat myös Laitoksen toimitilojen voidaan katsoa olevan normaaliympäristössä sijaitseva perheasunto, Laitokseen olisi pyrittävä saamaan vähintään sessa asuvalla lapsella on mahdollisuus riittä seen. Laitoksessa on lisäksi oltava tilat yhteistä jossa kodinomaisuus ja viihtyvyys on turvattu. käyttöä varten. Tavoitteena tulisi olla tilava, riittävät ja asianmukaiset silloin, kun laitok titeetin kannalta vähtämättömään omaan aluee dollisuus rauhalliseen yksinolooi-i ja oman iden nettuun lakiin (294/22). Lastensuojelulaitosten katsottu tarpeelliseksi siksi, että laitos on kas riittävät ja asianmukaiset toimitilat ja toimin j 30. Kasvuoiot ja toiminnan edellytykset. vaj aakykyisiä ja muita erityishoitoa tarvitsevia luontoista huoltoa antavat eli tavalliset lasten kodit, äiti- ja lapsikodit sekä erityislastenkodit Koulukoteja koskevia säännöksiä sisältyy tuun asetukseen (769/78) ja kunnallisten ja (852/49) mukaan lastensuojelulaitoksia ovat van lastenkotien valtionavusta annetun lain, lapsia varten. vahvistaa tätä tarkoittavat ohjeet ja perusteet. vastaano ttokodit, pientenlas tenkodit, pysyväis muun muassa valtion kasvatuslaitoksista annet yksityisten kasvatuslaitos ten valtionavus ta an nimikkeiksi ovat käytännössä vakiintuneet li risokodit, perheryhmäkodit, suojelukasvatuk kannaltakaan, lastensuojelulaitokset ehdotetaan ryhmitettäväksi lakiehdotuksessa lastenkodeiksi, Kun laitosten yksityiskohtainen jaottelu ei hin rinnastettaviksi lastensuojelulaitoksiksi. nuorisokodeiksi, koulukodeiksi ja muiksi näi vuympäristönä erilainen kuin perhe. Laitoksen toiminnan yleisiä edellytyksiä ovat tavälineet sekä tarpeellinen määrä sosiaalihuol muassa siten, että laitoksen toiminnalle asete taan selkeät tavoitteet. Laitoksen ylläpitäjä voi selliset laitokset ja oppilaskodit. peen valtionosuuden ja -avustuksen maksamisen Säännöksen 1 momenttiin on kirjoitettu erityi sesti laitoshoitoa ohjaavia tavoitteita. Tämä on seen. Tätä tarkoitusta voitaisiin edistää muun 29. Lastensuojelutaitokset. Voimassa ole enää SVOL:n voimaantulon jällceen ole tar säksi muun muassa seuraavat: turvakodit, nuo henkilöstön määrästä ehdotetaan säädettäväksi Laitoksen hoitopaikkoj en ja ammatillisen tarkemmin asetuksella. päätöksentekoon, kasvatustapoihin ja -menetel lapsen asuinyksikköä kohti. laitoksen toiminnalle vahvistettaisiin perusteet miota toiminnan tarkoitukseen ja tavoitteisiin, sultaatioon, työnohjaukseen, terveydenhuol toon ja muiden tarpeellisten palveluiden jär jestämiseen sekä lasten osallistumiseen lastenkodin toiminnan suunnitteluun ja tehtäviin. ja yleiset ohjeet. Näissä tulisi kiinnittää huo Lasten monipuolisten ja turvaliisten kasvuolojen takaamiseksi saattaisi olla tarpeen, että miin, työnjakoon ja työtapoihin laitoksessa Laitoksen ylläpitäjän vahvistamat yleiset pe vuoksi. Las tensuoj elulaitokset poikkeavat suu ressakin määrin toisistaan tavoitteiden ja tar dään tarkoituksenmukaiseksi myös sen vuoksi, toa tulee kehittää avohuollon tukitoimena. Tämä merkitsee oleellista laitostoiminnan kehit tavan henkilön elämäntoimintoja ja perusoikeuksia voidaan rajata tavanomaista enem lapseen voida kohdistaa kasvatuksellisia rajoi luonteeseen on katsottu kuuluvaiä, että huollet tonsa toteuttamiseksi lapsen huollosta ja tapaa- toshoidon usin jäsentymättömien tavoitteiden koituksen osalta. Yleiset perusteet ja ohjeet näh tuksia enempää kuin se on tarpeen hänen huoli 31. Pakoeet ja rajoitukset. Laitoshuollon tämistarvetta. rusteet ja ohjeet on katsottu perustelluksi lal että lakiehdotuksen 14 :n mukaan laitoshoi viisi kasvatus- ja hoitotyönteldjää kutakin 6 8 män. Lakiehdotuksessa on yleiseksi lähtökoh sekä laitoksen ja sosiaalitoimiston kesken, kon daksi asetettu, ettei laitoshuollossa olevaan 1983 vp. HE n:o 13 31

32 vp. - HE n:o 13 misoikeudesta annetun lain tarkoittamalla tavalla. Tästä on tehty kaksi poikkeusta. Mikäli lapsella on päihteitä tai niiden käyttöön liittyviä välineitä taikka turvallisuutta vaarantavia aineita tai esineitä, ehdotetaan ne otettavaksi laitoksen haltuun ja hävitettäväksi todistettavalla tavalla. Jos on perusteltua syytä epäillä että lapsella on hallussaan edellä mainittuja aineita ja esineitä voitaisiin hänelle 3 momentin mukaan laitoksen johtajan päätöksellä tehdä henkilöön käyvä tarkastus. Mikäli on perusteltua syytä epäillä lapselle osoitetun postin tai muun lähetyksen sisältävän mainittuja aineita tai esineitä tai muita turvallisuutta vaarantavia seikkoja voitaisiin postilähetyksen sisältö laitoksen johtajan luvalla tarkistaa. Toisin kuin Ruotsissa voimassa olevan lainsäädännön mukaan, jossa nämä rajoitukset voidaan kohdistaa vain tietyn tyyppisessä lastensuojelulaitoksessa (hem för särskild tillsyn) olevaan lapseen, koskisivat ehdotetut rajoitukset kaikkia lastensuojelulaitoksia. 32. Erityiset raioitukset. Nykyisen koulukotihuollon eräänä piirteenä on lapselle tai nuorelle asetettava poistumiskielto koulukodin alueelta. Vaikka koulukotien asemaa ja toimintoja ollaan lähiaikoina arvioimassa uudelleen {lastensuojelutoimikunta 1982:lle annettu lisätoimeksianto) ei liene odotettavissa tilannetta, jossa kyseisestä menettelystä voitaisiin kokonaan luopua. Eräiden koulukotien toimintaperiaatteisiin sisältyy nykyisin myös mahdollisuus lapsen väliaikaisesta sijoittamisesta suljetulle osastolle. Koulukodeissa käytetään myös arestirangaistusta sekä eristämistä omaan huoneeseen. Koulukotitoiminnan kehittyessä on tarkoituksenmukaista pyrkiä mahdollisuuksien mukaan luopumaan näiden rajoitusten käytöstä. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan määriteltäväksi ne perusteet, joilla lapselle voidaan asettaa kielto poistua laitoksen alueelta tai joilla hänen oleskeluaan ja liikkumistaan voidaan muutoin rajoittaa. Rajoituksia ei ole tarkoitettu sovellettavaksi kaikissa lastensuojelulaitoksissa. Säännöksessä tarkoitettuja rajoituksia voitaisiin soveltaa lapseen, joka on otettu yhteiskunnan huostaan sillä perusteella, että hän on vaarantanut vakavasti terveyttään tai kasvuaan tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin verrattavalla käyttäytymisellään, tai jos hän laitoksessa ollessaan käyttäytyy edellä mainitulla tavalla tai kielto tai rajoitus on lapsen hoidon kannalta muutoin eri tyisen perusteltua. Ruotsissa voimassa olevan lainsäädännön mukaan kyseessä olevia rajoituksia ei ole sidottu huostaanottoperusteisiin ja vain tietyissä laitoksissa tapahtuvaan huoltoon, vaan rajoituksia voidaan kohdistaa myös turvattomuussyistä huostaanotettuihin lapsiin, mikäli lapsi käyttäytyy siten, että hänen huostaånottonsa olisi käyttäytymisen perusteella mahdollista. Lapsen eristäminen voisi lakiehdotuksen mukaan tapahtua jos hän on vaaraksi itselleen tai muille taikka eristäminen olisi lapsen hoidon kannalta muutoin erityisen perusteltua. Eristäminen ei saisi jatkua yhtämittaisesti yli 24 tuntia ja sen tulisi tapahtua laitoksen henlcilökunnan jatkuvan huolenpidon a4isena. Tarkemmat säännökset eristämisen olosuhteista ehdotetaan annettavaksi asetuksella Yksityisen laitoksen perustaminen ja valvonta. SVOL:n 8 :n mukaan toteuttamissuunnitelmassa on oltava muun muassa selvitys palveluista, jotka kunta hankkii yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Toteuttamissuunnitelman vahvistaa lääninhallitus. Toteuttamissuunnitelman vahvistamisen avulla valvotaan vain sellaisten yksityisten lastensuojelulaitosten perustamista, joilta kunnat SVOL:ssa säädetyllä tavalla hankkivat palveluja. Koska tätä ei voida pitää riittävänä, ehdotetaan, että yksityisen lastensuojelulaitoksen perustamiseen, laajentamiseen ja toiminnan olennaiseen muuttamiseen antaa luvan lääninhallitus. Sosiaalihuoltolain 6 luvussa säädetään yksityisen sosiaalihuollon valvonnasta. Näitä säännöksiä sovellettaisiin myös yksityisten lastensuojelulaitosten valvontaan. ] älkihuolto 34. Sosiaalilautakunnan tehtävät jälkihuollossa. Voimassa olevaan lastensuojelulain 23 :n 4 momenttiin sisältyy jälkihuoltoa koskeva säännös. Kun lapsi tai nuori henkilö päästetään lautakunnan huostasta, on lautakunnan säännöksen mukaan, kun siihen on aihetta, huolehdittava, että lapsi tai nuori saa sopivaa työtä, tarpeellisen vaatetuksen sekä, jos hänessä on ruumiinvika, sen seurausten lieventämiseksi tarpeelliset apuneuvot. Jälkihuollon tarkoituksena on turvata aikaisemman huollon kantavuus ja varmistaa riittä-

33 O 0 vän pitkäjänteisesti se, ettei nuori ajaudu liian varhain lopetetun. tuen vuoksi yhteiskunnan muun huolto- ja hoitokoneiston varaan. Hyvin toteutettu jälldhuolto on myös ehkäisevää las tensu0jelutyötä Tämän. vuoksi sosiaalilautakunta ehdotetaan elvoitettavaksi sijaishuollon antamisen jälkeen pääsääntöisesti tukemaan lasta ja nuorta sekä hänen vanhempiaan tai muita lasta hoitavia henkilöitä siten kuin tämän lakiehdotuksen 3 4 luvuissa ja 23 :ssä on säädetty. Jälkihuoltoa voitaisiin antaa siihen saakka kun nuori täyttää 21 vuotta. Sosiaalilautakun nan on pyrittävä tukemaan lasta tai nuorta sijaisliubilon antamisen jälkeen samalla tavoin, kuin vanhemmat tavanomaisesti tukevat ja avustaiat aikuistuvia ja itsenäistyviä lapsiaan. Jälkihuolto ei merkitse nuoren holhoamista, vaan hänen itsenäistymisensä tukemista. Nuoren jatkaessa asumista perheessä tai 1åi toksessa sijaishuollon päättymisen jälkeen, on hänen kanssaan pyrittävä sopimaan asumiseen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Mikäli lapsi palaa huoltajiensa luo, on so siaalilautakunnan tuettava häntä ja hänen per hettään sopeutumaan tilanteeseen sekä seurat tava lapsen ja hänen perheensä olojen kehi tys tä. 7 luku Muutoksenhaku 35. Muutokseiihaku. Sosiaalihuoltolain 7 lukuun sisältyviä säännöksiä muutoksenhausta sovelletaan pääsääntöisesti myös haettaessa muutosta lakiehdotuksen nojalla tehtyihin päätöksiin. 36 S. Muutoksenhaku alistettavasta päätök sestä. Säännöksen mukaan asianosainen saa ha kea muutosta 17 :n 2 momentissa tarkoite mssa asiassa valittamalla lääninoikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Lakiehdotuksen 17 :n 2 momentin mukaan lapsen huostaanottoa koskeva päätös on alis tettava lääninoikeuden vahvistettavaksi, jos asianosainen vastustaa huostaanottoa tai häntä ei ole voitu kuulla. Haffintovalituslain (154/ 50) 7 :n mukaan alistettavissa asioissa teh dään valitus samalle viranomaiselle, jonka tut kittavaksi tai tarkastettavaksi päätös on alis tettava. Säännösehdotus on siten yhdenmukal nen haifintovalituslain kanssa vp. HE no 13 :33 37 Muintoksenhaku korkeimpaan hallintooikeuteen. Lapsen huostaanottoa, siihen liitty vää sijaishuoltoon -sijoittamista sekä huosta sapitämisen lakkaamista koskevaan asiaan saisi ehdotuksen mukaan hakea muutosta- korkeini malta hallinto-ojkeudelta valittamalla. Sijaishuoltoon sijoittamista koskevalta osii ehdotus poikkeaa voimassa olevasta oikeudesta. Säännös rajaisi muutoksenhakuoikeudeii Jää ninoikeuden päätöksistä vain niihin perhe- jh yksilökohtaista lastensuojelua, koskeviin ratkal suihin, jotka olennaisesti muuttavat lapsen jh hänen huoltajiensa elämää.. 2 3$ Lainvoirnaa vailla olevan paatoksen täytäntöönpano. Eräissä tapauksissa. on lapse terveyden ja kehityksen vaarantumisen vuok si välttämätöntä, että huostaanotto.,ja sj jaishuoltoa koskeva paatos voidaan valittomasti panna taytantoon Taman vuoksi ehdotetaar, että lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoa kos keva paatos voidaan alistuksesta tai muutok senhausta huolimatta panna täytäntöön, jos täytäntöönpanoa ei voida lapsen terveyttä ti kasvua ja kehitystä vaarantamatta siirtää. Täy täntöönpanon edellytyksenä on lisäksi, että täytäntöönpanosta on päätös. Alistus-. tai muu toksenhakuviranomaisella on saannoksen mu kaan myös mahdoffisuus kieltää päätöksen,täy täntöönpano tai määrätä se keskeytettäväksi. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta an netun paatoksen taytantoonpanosta annettuun lakiin (523 /75) sisältyvät säännökset lapsei noutamisesta ja muista lapseen kohdistuvista vastaavista toimenpiteistä. Näiden osalta ehd tetaan lakiin otettavaksi viittaussäännös sano tun lain 9 :ään. 39. Käsittelyn kiireeltisyys. Perhe-.ja yk silökohtaista huoltoa koskevien asioiden osalta on pidetty välttämättömänä, että ne käsitel lään kiireellisinä. Lakiin on ehdotettu otetta vaksi tätä tarköittava säännös. 8 luku Erinäiset säännökset 40. Ilm oitusvelvollisuus. Säännös vastaa pääosin nykyiseen lastensuojelulain 50 ään sisältyvää ilmoitusvelvollisuutta koskevaa sään nöstä. Kun käytäntöä on tarpeen jatkaa, ehdo tetaan vastaava säännös sisällytettäväksi uuteer km lastensuojelulakiin.,, -, B

34 O pitämisen O kunnalle. ma saattaa myös vaihdella mielivaltaisesti: hän Lapsen sijoittaminen kasvattilapseksi on lap Kasvattilapsisuhde syntyy kuitenkin usein sesti enää vuosiin tiedetty mitään. Lapsen ase lapsisuhteesta tulee käytännössä ongelmaifinen tilanteesta tulee vähitellen pysyvä. Kasvatti lapsi yksinkertaisesti jää yksityiskotiln ja tästä sen huoltajien ja lapsen hoitoonsa ottaneen hen kilön :viilinen yksityisoikeudellinen sopimus. :ma ön lainsäädännön kannalta ongelmallinen. ilman Lrnäärätietoista tavoitetta tai päätöstä: kasyattilasten oikeudellinen ja sosiaalinen ase valvonta. Yksityisesti sijoitettujen lasten eli silloin, kun lapsen huoltajasta ei ole mahdoffi voidaan kehittää sekä perhe- ja yksilökohtaj tai muun yhteisön avustuksella. Voimassa ole van lastensuojeluasetuksen 20 :n mukaan so siaafflautakunta voi sijoittaa lapsen kodin ulko tuksessa ehdotetaan pääosin samanlaisen menet hallitus on välittäjäksi hyväksynyt. Lakiehdo mivan yhdistyksen välityksellä, jonka sosiaali.. puolelle myös sellaisen lastensuojelutyössä toi 43. Sijaishuolion järjestäminen. järjestön kä osaltaan lisäävät asiakkaiden oikeusturvaa että lastensuojelun palveluja ja tukitoimia, mit 41 - sen lastensuojelun päätöksenteon valmistelua huoltoa koskevista asioista. Tukiryhmän avulla S. Yksityisesti sijoitettuje. tasten- höidon ta ja etuja. Ilmoitusvelvoliisuus olisi sekä lap löin huolehdittava, että lapsen huolto järjes asioiden ratkaiseminen edellyttää usein moni män vuoksi ehdotetaan, että kunta voi aset taa sosiaalihuollon edustajista, lapsen kasvun ja kehityksen sekä muista asiantuntijoista koos perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun järjes kunta voi säännöksen mukaan kieltää lapsen Epäkohtien ilmetessä sosiaalilautakunta on sen huokaj alla että lapsen hditoonsa ottaneella. on selvitettävä vastaako sijoitus lapsen tarpei hluoksensa ottaneen henkilön sopivuus. Samoin hoidon valvonnasta. Sosiaalilautakunnan on ilmoituksen yksityiskodissa. Lautakunnan on täl yksilökohtaiseen lastensuojeluun kuuluvien tetään hänen etunsa ja tarpeidensa mukaan. säännös yksityiskoteihin sijoitettujen lasten on sijoittanut pysyväisluontoisesti yksityisko miseksi. Jollei korjausta saada aikaan, lauta 42. Lastensuojelun tukiryhmä. Perhe- ja katsottu tarpeelliseksi sisällyttää ehdotukseen Lapsen edun turvaamiseksi on tästä syystä Lapsesta, jonka muu kuin sosiaalilautakunta saatuaan selvitettävä yksityiskodin ja lapsen velvollinen ryhtymään toimiin niiden korjaa taan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto. Osiin kasvuoloihin ja hänen etunsa ja tarpeensa KasvattUapsella tulisi olla oikeus samanlai peitaan olisi järjestelyissä otettu huomioon. tlin tulee viivytyksettä ilmoittaa sosiaalilauta Lautakunnan on tarvittaessa otettava lapsi huos tuvan lastensuojelun tukiryhmän. Tukiryhmän vattilapsena ilman, että hänen etuaan ja tar tulisi ottaa huomioon samalla tavalla kuin muidenkin lasten edut ja tarpeet. puolista ja laaja-alaista asiantuntemusta. Tä tehtävänä olisi avustaa sosiaalilautakuntaa on vuoroin huoltajansa luona, vuoroin taas kas vp. -I1E ii:o 13 siaalihuoltolain (710/82) 13 :n 6 kohdan mukaan sosiaalilautakunnan on sen sisältöisenä Lasten ja nuorten kasvuolojen kehittäminen ohjaaminen vanhusten avuksi ovat esimerkkejä muutosten aikaansaamiseksi tarvitaan useiden nuorten kasvuolojen kehittämisestä. Lapsen päi kehittäminen, koulun ja työelämän vuorovai kutuksen lisääminen sekä lasten ja nuorten sosiaaliturvaa koskevan koulutus-, tutkimus-1 ja toja, jotka vahvistavat ihmisten keskinäistä kanssakäymistä ja lisäävät siten tarvittavaa so kehittärnistoiminnan järjestämisestä. Ehdotuk rätään, huolehdittava sosiaalihuohoa ja muuta ranomaiskäytäntöä, tarvitaan kokeilu- ja kehit Jo töteutetuissa lasten ja nuorten kasvuolo jen kehittämistä koskevissa kokeiluissa on lyhyt määräaika usein johtanut siihen, että kokeilutoiminnan järjestelmällinen arviointi ja vaihtö ehtojen etsintä on jäänyt vähäiseksi. Pysyvien opistojen ja korkeakoulujen kanssa. vähoitoon muun muassa voidaan kytkeä toimin Yhdyskunttyö on eräs esimerkki lasten ja kehittyisi ja juurtuisi osaksi tavanomaista vi tämistoimintaa toimivien ratkaisumallien löy lintokuntien yhteistyötehtävä. Jotta yhteistyö nittua sosiaalihuoltolain säännöstä. tarkoitettua kokeilu- ja kehittämis toimintaa ja SVOL:ssa tarkoitetuissa suunnitelmissa mää säännös täydentäisi las tensuojelun osalta mai ja kasvatuksen tukeminen on kunnan eri hal ja arviointiin perustuvaa työtä. Säännöksessä ja- siinä laajuudessa kuin kulloinkin säädetään sen kokeilu- ja kehittämistolmintaa koskeva 44. Kokeilu- ja kehittämistoiminta. So telyn jatkamista. tämiseksi. -. vuosien pitkäj änteistä, toistuvaan seurantaan voidaan toteuttaa esimerkiksi yhteistyössä yli siaalista tukea ja kontrollia. Kouluyhteisöjen toja lapsen huoltoa, huostaanottoa ja sijais tämistä koskevissa asioissa sekii antaa lausun..

35 vahvistaessaan oma osuutensa ja sille kuulu vat tehtävät kasvuoloja koskevassa kokeilu- ja Myös perhe- ja yksilökohtaisen lastensuoje lun tulee perustua aikaisempaa enemmän tut nykyistä paremmin lasten ja nuorten tarpeisiin tuksessa. Asiakkaiden nykyistä laajempi osal tissa tarkoitettuja yleisiä perusteita ja ohjeita kehi ttämistyössä. kimus- ja kokeilutoirnintaan. Tavoitteena on 45. Perhe- ja yksitöko hiaisen tastensuoje-. sekä tukisi huoltajia lasten hoidossa ja kasva asvuyhteisöjä nykyistä paremmiksi. Sosiaalilautakunnan tulisi määritellä 4 n 2 momen kehittää lastensuojelua niin, että se vastaisi lun käyttäjät ja että toiminta suunnitellaan ja. avaroja myös lastensuojeluun sekä kehittää toiminnoista, joilla voidaan löytää uusia voi edellytyksenä olisi lisäksi, että tojmintaan osal-, net, esimerkiksi asukkaat, oppilaat tai palve-. ja joka on selvittänyt muun mahdoifisen rahoituksen järjestymisen. Sosiaali- ja terveysministeriö selvittäisi sosiaalihallituksen kanssa määrärahan jakamisen yksityiskohdat ja tulosten valtakunnallisen hyödyntämisen. sö, joka on laatinut kokeilusta suunnitelman nan yhteistyönä. Avustusta voisi hakea yhtei toteutetaan vähintään kahden eri hallintokun listuvat asianomaisen yhteisön varsinaiset jäse A-kfflat) korvannut ja täydentänyt virallista muissa Pohjoismaissa on huostaanotettujen las on asiakkaiden keskinäinen toiminta (ÄA-liike, ja kehittämistoimintaa, jönka tarkoituksena on ja 7 :ssä tarkoitetun toiminnan edistämiseksi keinen haaste monipuoliselle kokeilu- ja kehit kiksi säännöksessä tarkoitetus ta toiminnasta ten vanhempien yhteistoiminta. sellaista kokeilu- ja kehittämistoimintaa, joilla suunnitteluun ja toteuttamiseen on eräs kes listuminen heitä itseään koskevien palvelujen huoltojärjestelmää menestyksellisesti. Vastaavaa myönnettäisiin valtionavustusta valtion tulo- ja tämistoiminnalle. Esimeildksi päihdehuollossa Sosiaalihallitus voi yhdessä kuntien sekä yli voidaan katsoa olevan valtakunnallista merki tystä. Sosiaalilautakunnan ja sen alaisten toi listaisi teoreettisen tutkimustiedon ja käytän nön kokemuksen yhteensovittamisen. Tämän toimintaa ei ole vielä lastensuojelussa. Esimer opistojen ja korkeakoulujen kanssa järjestää mipisteiden nykyistä säännöifisempi yhteistyö yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa mahdol seurauksena voidaan arvioida palvelujen tehos tuvan. menoarvion rajoissa. Erillisen määrärahan ta kuntalaisista itsestään, myös lapsista ja nuo rista sekä eri viranomaisten yhteistyöstä mmk, mikä vastaisi noin % koulukotien vuotuisista käyttökustannuksista. Säännöksen 2 momentissa esitetään, että 6 seuraavina viitenä vuotena. Vastaavalla menet Määrärahaa olisi tarkoituksenmukaista varata Avustuksella tulisi rahoittaa sellaista kokeilu voitteena olisi kannustaa toimivien ratkaisumallien etsimistä. Määräraha on,,tarkoitus ot taa tulo- ja menoarvioon lain voimaantuloa man vuoden aikana löytää uusia voimavaroja telyllä on muissa Pohjoismaissa voitu jo useam 1983 yp. HE n:o he- ja laitoshoidon tarpeen arvioidaan kestä se on lapsen edun vastaista. Sosiaalihuoltolain. huolehdittava muun muassa sosiaalipalveluiden lehdittava laitoshuollon ja muiden sosiaalipal Kunnan velvollisuudesta järjestää perhe- ja leen. Lain 14.S :n mukaan kunnan asukkaalla löllä ole edellä tarkoitettua kotipailckaa kun kirj alaissa tarkoitettu kotipaikka. Jollei henki nassa, pidetään häntä sen kunnan asukkaana jossa hän oleskelee. Sosiaalihuoltolain 15 :n tarkoitetaan henkilöä, jolla on kunnassa väestö-. ja sosiaaliavustusten järjestämisestä asukkail siaalihuoltolain 13 $ n mukaan kunnan on tun järjestämisestä vastuussa oleva kunta. So mukaan kiireellisissä tapauksissa tai olosuhtei veluiden järjestämisestä muullekin kunnassa yksilökohtaista lastensuojelua on säännösehdo tuksen mukaan voimassa, mitä sosiaalihuolto yksilökohtaisena lastensuojeluna järjestettävään sosiaalihuoltolain 15 :n 2 momentisa, 16 Sosiaalilautakunnan tulee siten, milloin per nöksen 4 momentin mukaan siirtoa ei saa kui kitsee sitä, ettei siirtoon saa ryhtyä, milloin detty. Säännösehdotuksen mukaan perhe- ja tenkaan määrätä tehtäväksi, milloin se huol toin olisi henkilölle kohtuutonta. Tämä mer mättä kirjallisesti sen kunnan sosiaalilautakun den muutoin niin vaatiessa kunnan on huo-. oleskelevalle henkilölle kuin kunnan asukkaalle., lain 14 :n ja 15 :n 1 momentissa on sää perhe- ja laitoshoitoon. sovelletaan myös, mitä :ssä ja 42 :ssä On säädetty. nalle, jolle huollon järjestäminen olisi sosiaali4 vän yli 14, vuorokautta, ilmoittaa asiasta viipy huoltolain 13 :n mukaan kuulunut. Lääninoikeus voi 16 S:n säännöksen nojalla oikeut siihen kuntaan, jonka asukas hän on. Sään taa sosiaalilautakunnan toimittamaan henkilön lon tarkoituksenmukaisuuden kannalta tai muu viä sosiaalisia ongelmia. Avustuksen saannin lievittää, korjata ja ehkäistä yhteisössä ilmene

36 tulevilla nuksista hakemuksesta korvaus siltä kunnalta, mömentit tulisivat sovellettaviksi vain poik Ehdotetun lastensuojelulain 42 :n 2 ja 3 pausten vuoksi, joissa erityisesti sij aishuollon jolle perhe- ja laitoshoidon järjestäminen so perhe- ja laitoshoidosta aiheutuvista kiistan lisiksi sellaisten käytännössä esiin tulleiden ta 42 :n nojalla kunnalla on oikeus saada anta mastaan vähintään 14 vuorokautta kestäneestä siaalihuoholain 13 :n mukaan olisi kuulunut. keustilanteissä. Säännökset on katsottu tarpeel järjestämisvastuussa olevan kunnan löytäminen on ollut hankalaa. Perhe- ja yksilökohtaisen relle, joka on Suomen kansalainen mutta jolla lastensuojelun järjestäminen lapselle tai nuo omaan käyttöön hänen henkilökohtaisia tarpei taan ja itsenäistymistään varten. Maksun määräämisestä, suorittamisesta, pe mukaan sosiaalipalvelusta määrätty maksu voi daan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa, mioon ottaen siihen on syytä. jos henkilön elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huo detty. Sosiaalihuoltolain 28 :n 4 momentin se, mitä sosiaalihuoholaissa maksuista on sää roista on varattava kohtuullinen osa lapsen rinnästä ja perimättä jättämisestä on voimassa iuria tehtäviä. gille. oleskelumaassiian, kuuluisi Helsingin kaupun Lisäksi ehdotetaan, että asianomainen kunta voisi pyytää ulkoasiainministeriön välityksellä silla ja hänelle - tai niiltä henkilöiltä, jotka voimassa olevan per kan sosiaalilautakunta voi periä maksun siltä 6leskelupaikkaa Suomessa ja jonka sosiaalihalli tus ei saamiensa alustavien tietojen perusteella katso saavan asianmukaista huoltoa asuin- tai virka-apua lastensuojelutarpeen selvittämiseksi. Selvityksen voisi ulkomailla tehdä myös sel tussa tapauksessa, ehdotetaan korvattavaksi val mään huolta lapsen elatuksesta ja hoidosta. on säädetty; Lapsen tuloilla, saami lainen viran- tai toimenhahija, joka ulkoasiain höksen kanssa. löista, saamisista ja hänelle tulevista kor hallinnosta annetun lain (1129/77) 16 :n mukaan voisi suorittaa julkiselle notaarille kuu osiaalihuoltolaissa tarkoitettua kotipaikkaa tai ei sosiaalihallituksen selvityksen mukaan ole aiheutuvat perhe- ja yksilökolitaisen lastensuo Kustannukset, jotka Helsingin kaupungille tion varoista Saannosehdotus on yhdenmuka; hen kehitysvammaisten erityishuoiosta anne tun lain (519/77) 44 :n 3 momentin sään 46. Maksut. Säännöksen mukaan sosiaalilautakunta voi periä maksun sijaishuollosta an nettavasta perhehoidosta ja laitoshuollosta ja la Lautakunta voi periä maksun myös lapsen tu jelun järjestämisestä 3 momentissa tarkoite helainsäädännön mukaän ovat velvollisia pitä vauksista siten kuin sosiaalihuoholain 29 korvauksilla tarkoi kiehdötuksen 14 :ssä tarkoitetusta perhehoi dosta ja laitoshuollosta. Säännösehdotuksen mu saneläkettä ja muita eläkkeitä, elinkorkoa, ja tetaan lapsilisä,: elatusapua, elatustukea, kan vp. 49. Lain voimaantuto. Lain voimaantulon yhteydessä on samanaikaisesti kumottava taminen. Mikäli kumottavaan lastensuojelula 50. Vuoden 1936 lastensuojetutain sovel pano- tahi muutoksenhakuaika päättyisi vasta lain voimaantullessa voimassaolleita säännöksiä. hakea korvausta, ei lakiehdotus tulisi muutta maan korvausvelvollisuutta koskevaa järjeste semmin voimassaolleita säännöksiä. 51. Siirtymäsäännöksiä. Mikäli kasvattilapsesta on tehty voimassa olevan lastensuo lyä, koska korvaamiseen sovellettaisiin aikai kun perustuva asia olisi vireillä tai vireille uuden lainsäädännön johdosta tarpeettomiksi hetta varten on katsottu tarpeelliseksi ottaa annettu sellaista huoltoa, josta on mahdollista käyneet säännökset. Tämän takia ehdotetaan kumottavaksi lastensuojelulaki. Lakiehdotuksen voimaantulon siir tymävai lakiehdotukseen eräitä erityissäännöksiä. tämän lain voimaantulon jälkeen, sovelletaan Mikäli nykyisen lastensuojelulain nojalla on Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Voimaantulosäännökset 9 luku 48. Asetuksenantovattuus. Ehdotuksen kal miiliräysten antamista asetuksella. muita vuoden 1936 lastensuojelulain rangais tussäännöksiä kuin laitoksesta karkaamisen edistämistä koskeva säännös. tainen laaja säännöstö edellyttää tarkempien Ehdotukseen ei ole tarkoituksenmukaista ottaa 47 S. Rangaistus karkaamisen eäistämisestä. suoritettavaa jatkuvaa tai kertakaikkista kor sairausvakuutuspäivärahaa sekä muuta hänestä vausta ja saamista. Edellä tarkoitetuista va

37 jelulain 26 :n 1 momentin mukainen ilmoi taan, on selvyyden vuoksi ehdotettu säädettä Milloin lapsi on otettu voimassaolevan las vauskysymysten osalta määräaikojen noudatta umpeen tämän lain tullessa voimaan, 45 :n 90 päivän määräaika ei ole vielä kulunut luttua tämän lain voimaantulosta. tensuojelulain 41 :n 2 momentissa tarkoitettu sesti aina 18 vuoteen saakka. misessa, ehdotetaan, että mikäli nykyisen las selvyyksien välttämiseksi kuntien välisten kor 52. Eräät siirtyrnäkauäen määräajat. Epä uutta päätöstä tämän lain säännösten mukai vksi, että huostassapitäminen jatkuu ilman tensuojelulain nojalla sosiaalilautakunnan huos t:iis, ei uusi ilmoitus myöskään olisi tarpeen. kien... Lakiehdotukseen ei sisälly nykyisen lasten koittamaa väliaikaista huostaanottoa eikä 19 :n 1 momentin nojalla tapahtunutta lapsen kunnalle jäisi riittävästi aikaa valmistella lap suojelulain 9 :n 2 momentin c-kohdan tar väliaikaista sijoitusta kodin ulkopuolelle kas säädettäväksi, että mainitut toimenpiteet päät sivät lain tultua voimaan. Jotta sosiaalilauta tyisivät viimeistään kolmen kuukauden ku sen vastaisen huollon järjestämistä, ehdotetaan vatettavaksi, joten nämä toimenpiteet päättyi alkavaksi vasta tämän lain voimaantulosta lu yleisiin kasvuoloihin, tukemalla huoltajia las ten kasvatuksessa sekä toteuttamalla perhe- ja Lasiensuojetu suhteissa sellaisen huollon kuin lapsen huol losta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa Tässä laissa idetään lapsna alle 1$-vuotiasta ja miorena alle 21-vuotiasta henkilöä. Lapsi ja nuori 2S 3S 6S (361/83) säädetään. 2 luku Tavoitteena on, että lapsi saa kaikissa olo yksilökohtaista lastensuojelua. Las tensuojelun tarkoituksena on turvata lap sen 1 :ssä mainitut oikeudet vaikuttamalla mintaan sovelletaan sosiaali -ja terveydenhuol Suhde muihin takeihin Tämän lain nojalla kunnan järjestämään toi lon suunnittelusta ja valtionosuudesta annet kasvatuksen tukeminen omaisten on seurattava ja kehitettävä lasten Kasvuolojen kehittäminen ja Kasvtiolojen kehittärrzinen Sosiaafflautakunnan ja kunnan muiden viran tua lakia (677/82), ellei lailla ole toisin sää detty..5 seen suojeluun. Lapsen oikeus Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä is Yleiset säännökset antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityi ja ohjeet lautakunnan alaisen lastensuojelun lyttää. Kunnan on huolehdittava siitä, että lastensuojelu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edel Lasiensuojelun järjestäminen Sosiaalilautakunta hyväksyy yleiset perusteet järjestämiseksi ja kehittämiseksi. 1 luku 4S Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Lastensuoj elulaki kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakielidotus: 1 momentissa tarkoitettu määräaika luettaisiin Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus 1983 vp. HE n:ö13 37

38 olojen edäkohtia ja ehkäistävä niiden synty inista. Sosia1ilautakunnan on välitettävä tietoa las-. koulutointa sekä muita lapsille, nuorille ja Huoliajan.ohella on 13 vuotta tävttäneellä Kunnan tulee sosiaali- ja terveydenhuoltoa, ten ja nuorten kasvuoloista ja säsiaalisista on t ikerniseksi gelmista sekä annettava asiantuntija-apua kun ja nuorten kasvuoloja - Pcil. elujen kebzttam;ten kasvatuksen 7 nan muille viranomaisille samoin kuin asukkaille j i kunnassa toimiville yhteisoille sekä poistettava kasvu-, Perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuoje!usa on toimittava mahdollisimman hienovaraisest Lapsen etua selvitettäessä on otettava huo hinkoa lapsen suotuisalle kehitykselle. mioon lapsen omat toivomukset ja mielipide, tava, miten eri lastensuojelutoimet todenniiköi sesti vaikuttavat lapsen kehitykseen. perehdyttävä lapsen kasvuoloiliin sekä arvioi Lapsen edun selvittäminen ja lapsen pubevatta 1o sekä siten, ettei toimenpiteifiä aiheuteta va Keskeiset periaatteet Perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuojelussa lasta hoitavien henkilöiden kasvatusmahdoffi Kun sijaishuolto on tarpeen ja se on lapsen nuttamiseksi. edun mukainen, se on järjestettävä vllvytykset detään. on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu sekä tuettava lapsen vanhempien ja muiden suuksia lapselle suotuisten kasvuolojen vakiln tä siten kuin 5 ja 6 luvussa tarkemmin sää 9S Perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua ovat avohuollon tukitoimet, huostaanotto ja sij ais Toimintamuodot huolto sekä jälkihuolto. - 8S toimintamuodot ja periaatteet Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun 3 luku nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. sään pitää huolta myös siitä, että näiden pal tä huomiota lasten ja nuorten tarpeisiin ja toi lapsiperheille tarkoitettuja palveluja kehittäes tuksessa ja kyetään saamaan selville lasten, velujen avulla tuetaan huoltajia lasten kasva Palveluja kehitettäessä tulee kiinnittää erityis vomuksiin. Milloin aikuiselle annetaan sosiaali- ja ter veydenhuollon, kuten päihdehuollon ja mielen terveyspalveluja, on otettava huomioon myös tarve. hänen huoliossaan olevan lapsen hoidon ja tuen vp. HEn:o Sosiaatipalvelut ja muut tukitoimet Sosiaalipalveluita, sosiaaliavustuksia, toi 13S toimenpiteisiin vun mukaisiin tukitoimiin vilpymättä, - Sosiaatitautakunnan velvollisuus Sosiaalilautakunnan on ryhdyttäpä tämän lu tystä; taikka vaarantaa terveyttään tai kehitystään taikka turvaa lapsen tai nuoren terveyttä tai kehi käyttäytyy väkivahaisesti. 2) milloin lapsi tai nuori käyttäytymisellään 1) milloin kasvuolot vaarantavat tai eivät Avohuolion tukitoimet 4 luku sa asiantuntija-apua ja tarvittaessa järjestettävä ja ohjaus. Huoltosuunnitelma on tarkistettava on kussakin tapauksessa tehtävä huoltosuunni Perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuojeiusa telma, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta tava perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuojelus lapsen hoito. - Menettely tarpeen mukaan. Terveydenhuollon viranomaisten on annet 11 lapsella oikeus kayttaa puhevahaa lanti ;seaan koskevassa lastensuojeluasiassa. 13

39 , 1) järjestettävä tukihenkilö tai perhe; mintaa. mioon tämän lain 3 luvun säännökset. ja muissa sosiaalihuollon laeissa, otettava huo jjstä on säädetty sosiaalihuoltolaissa (710/82) viii tehtäviä toteutettaessa on sen lisäksi, mitä ineentulotukea ja muita sosiaalihuoltoon liitty Sosiaalilautakunnan on lisäksi tarvittaessa: taisten tarpeiden tyydyttämisessä taloudellista 3) sekä järjestettävä loma- ja virkistystoi ja muuta tukea antamalla; 2) tuettava lasta tai nuorta koulunkäyn nissä, ammatin hankinnassa, työhön sijoittu misessa, liarrastuksissa ja muiden henkilökoh Velvollisuus huostaanotioo; ja sijaishuotton. järjestämiseen Sosiaalilautakunnan on otettava lapsi huos taan ja järjestettävä hänelle sij aishuolto: kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä 1) jos puutteet lapsen huolenpidossa tai jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaa rantaa lapsen terveyttä tai kehitystä taildca 1 16 Huostaanotto 5 luku Lapsen edun valvonta tetuissa tapauksissa erityisesti valvottava lap mistaan vastuullisuuteen. -: Lautakunnan on 1 ja 2 momentissa tarkoi asian ratkaisemista siitä lausuntonsa. dessä huoltajien kanssa tuettava hänen kasva lei se ole ilmeisen tarpeetonta. sen etua sekä mahdollisuuksien mukaan yh läsnä oppivelvollisen lapsen koulusta erotta mista tai poistamista koskevaa asiaa koulu Sosiaalilautakunnan tulee tarvittaessa olla lautakunnassa käsiteltäessä tai antaa ennen Sosiaaljlautakunnan tulee olla edustettuna esitutkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä, jol lapsen tekemäksi ilmoitetun rangaistavan teon 15S ja hänen vanhempansa tai muun huohajansa sefl tahtoa. Sama on voimassa 12 vuotta nuo Lapsen kasvatuksen tukemiseksi tai lapsen Perhehoito ja taitöshuolto tukitoimena kuntouttamiseksi voidaan järjestää väliaikaisesti perhehoitoa tai laitoshuoltoa. Tätä hoitoa tai kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiin huoltoa ei voida antaa vastoin vanhemman, rempaankin lapseen nähden, jos lapsi on niin nittää huomiota. 14 hrnun huoltajan tai 12 vuotta täyttäneen lap tavien henkilöiden kanssa. mia toteutetaan yhteistyössä lapsen tai nuoren sekä lapsen vanhempien tai muiden lasta fbi Edellä 2 mornentissa tarkoitettuja tukitoi 1983 vp. HE tamatta päätöstä lääninoikeuden vahv istetta koitettuna huostaanottoasiana käsiteltäväksi. lei sitä sanottuna aikana oteta 17 :ssä tar Kiireeltinen huostaanotto Kiireellinen huos taanotto lakkaa viimeis tään 14 päivässä päätöksen tekemisestä, jol väuittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen vaksi. huostaanoton ja sijaishuollon tarpeessa, voidaan hänet ottaa sosiaalilautakunnan huostaan alis Milloin lapsi on 16 :ssä mainitusta syystä 18S sen huostaanotosta.. tai sijaishuoltoon sijoitta Sosiaalilautakunnan on ennen päätöstä lap Päätöksen atistaminen kuulluksi siten kuin hallintomenettelylain vistettavaksi. ja kehityksen asiantuntijoita. (598/82) 15 :ssä on säädetty. Lautakunnan Asianosaisen ja asiantuntijoiden kuuleminen. on lisäksi tarvittaessa kuuhava lapsen kasvun osaista ei ole voitu kuulla, on päätös alistet misesta varattava asianosaiselle tilaisuus tulla Jos 15 vuotta täyttänyt lapsi tai muu asianosainen vastustaa huostaanottoa tai jos asian tava 30 päivän kuluessa lääninoikeuden vah 17 jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi; ja ole tarkoituksenmukaisia tai mahdollisia taikka sen edun mukaista. teon tai muulla niihin verrattavalla käyttäyty misellään; muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen 2) jos 4 luvussa tarkoitetut toimet eivät 3) jos sijaishuollon arvioidaan olevan lap n:ö 13 39

40 Kun lapsi on otettu sosiaalilautakunnan välisestä yhtydenpidosta siten, kuin 24 ja 25 sen hoidosta,. kasvatuksesta, huostaan, sosiaalilautakunnalla on huostaanoton valvonnasta ja muusta huolenpidosta sekä olinpailcasta. So siaalilautakunnan tulee kuitnkin mahdollisuuk vanhempien ja muiden huoltajien kanssa. Sosiaalilautakunta tai laitoksen johtaji päät pien ja muiden lapselle läheistenhenkilöiden tää. huostaanotetun lapsen ja tämän vanhem sien mukaan pyrkiä yhteistoimintaan lapsen Huostaanotetiin lapsen huolto tarkoituksen toteuttamiseksi oikeus päättäi lap Milloin lapsi on sijoitettu sijaishuoltoon, on Lapsen asema sijaiskuoltossa 24 tehnyt perhehoitosopirnuksen, taikka lastensuo.. hänen huoltoonsa liittyvissä kysymyksissä kuul tava niitä, joiden kanssa sosiaalilautakunta on jelulaitoksen johtajaa, jollei kuuleminen aian ratkaisemisen kannalta ole tarpeetonta. 19S hoitona tai Iaitoshuoltona taikka muulla tar koituksenmukaisella tavalla. Sijaishuotlon muodot Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhe 22 Sijaishuollon järjestäminen ja jälkihuolto Sijaishziottoa koskevat yteiset säännökset 6 luku Huostaanottopäätöksen raukeaminen pantu täytäntöön 3. kuukauden kuluessa siitä, Päätös huostaanotosta raukeaa, jollei sitä ole kun päätös on saanut lain voiman. 21 sen laatu sekä lapsen ja hänen vanhempiensa laissa on säädetty. päättää siitä kenelle lapsen huolto ja liolhous Huöstassapidon aikana tuomioistuin vdi pito, kun.16 :n mukaista huostasapidon ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa ja hoihous Httostassapidon takkaaminen Sosiaalilautakunnan on lopetettava huos tassa :ssä tarkemmin säädetään. on uskottava siten kuin lapsen huollosta ja 20 sen etua. Lapsen etua harkittaessa on ätettava sijaishuollon tarvetta ei enää ole, jollei lopet taminen ole ilmeisen ratkaisevasti vastoin lap huomioon sijaishuollon kestoaika, lapsen ja si välinen kanssakäyminen. Huostassapito lakkaa, jaishuohoa antavan välillä vallitseva suhde ja kun lapsi tiyttää 18 vuotta tai solmii avio liiton vp. HE n:o 13 Tietojen antaminen Sosiaahlautakunnan on omasta aloitteestaan selvitettävä sijaishuollossa olevalle lapselle hä joihin aiotaan ryhtyä. 26 nen ikänsä ja kehitystasonsa mukaan asialdr jojen ja muun aineiston perusteella, miksi hä toimia, joihin hänen asiassaan on ryhdytty tai net on otettu huostaan sekä selostettava niitä Yhteydenpidon rajoittaminen Sosiaalilautakunta tai laitoksen johtaja voi siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään, vaaraa lapsen kehitykselle tai turvallisuudelle; 1) jos siitä on ilmeisen selvästi haittaa tai hemmille tai huoltajille. rajoittaa sijaishuollossa olevan lapsen oikeuksia tavata tai pitää yhteyttä vanhempiinsa ja mui hin hänelle läheisiin henkilöihin, jaisperheen, laitoksen muiden lasten tai laitok Sosiaalilautakunta voi 1 momentissa maini tuin edellytyksin myös päättää, että lapsen olinpaikkaa huostassapidon aikana ei ilmaista van 25 2) jos se on välttämätöntä vanhempien, si sen henkilökunnan turvallisuuden tähden. ta vanhempiaan ja muita hänelle läheisiä ihftxi siä sekä pitää heihin yhteyttä. valliset ihinissuheet. Lapsella on oikeus tava kehityksensä kannalta tärkeät, jatkuvat ja tur Sosiaalilautakunnan on tarpeen mukaan tuet tava ja autettava yhtäältä lapsen ja hänen van hempiensa sekä toisaalta lapsen ja muiden hä Sijaishuollossa lapselle ön turvattava hänen nelle läheisten henkilöiden yhteydenpitoa. Ihmissuhteet ja yhteydenpito 23 Sijaishuottajien kiuleminen

41 27 samanaikaisesti- enintään neljää lasta perheen hyväksymässä sopivassa perheessä. sen perusteella sosiaalilautakunnan tehtävään Perhehoidon järjestäminen Perheboito Pefhehoito järjestetään kirjallisen sopimuk Perhehoidossa voidaan hoitaa ja kasvattaa kaiset toimitilat ja toiiiiintaväiineet sekä tar peellinen määrä sosiaalihuollon ammatillista lienkilöstöä. Laitoksen hoitopaikkojen ja so Lapsen kasvatuksessa on noudatettava, mitä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta anne Mikäli lapsella on pihteitä tai niiden käyt tussa laissa säädetään. Pakotteet ja rajoitukset O Lpsdll& 1 vaarantavat hänen kehitystään tai ovat vastoin erittäin tärkeää yksityistä etua.- - et saa antaa -sellaisia tietoja, - jotka Laitoksessa on oltava riittävät ja asianmu 30 vaa vasttiullisuuteen ja aikuisuuteen. Lapselle on lastensuojelulaitoksessa järjestet tävä turvalliset ja monipuoliset kasvuolot sa Kasvztotot ja toiminnan edellytykset moin kuin mahdollisuus itsenäistyä sekä kas sia. muita näihin rinnastettavia lastensuojelulaitok Lastensuojetulaitokset Lastensuojelulaitoksia ovat lastenkodit, nuo risokodit ja koulukodit, joiden lisäksi voi olla 29 Laitoshuotto mu on purettava. lisia sosiaalipalveluj a. on pyrittävä saamaan aikaan korjaus. Jollei kor tava heitä kasvatustehtävässä antamalla tarpeel se on teimyt perhehoitosopimuksen, sekä tuet Sosiaalilautakunnn on järjestettävä valmen Koulutus, tt1ki ja epäkohtien korjaaminen nusta ja koulutusta henkilöille, joiden kanssa Jos perhehoito todetaan lapselle sopimatto jausta saada aikaan, perhehoitoa koskeva sopi 28 maksi tai puutteelliseksi, sosiaalilautakunnan ole muita erityisiä syitä. tarkoitetusta enimmaismaarasta po;kkeamiseen jollei ole kyse. sisaruksista tai samassa per heessä kasvaneista lapsista, taikka jollei edellä omat alle kouluikäiset lapset mukaanluettuina, 1983 HE n:ö 13 4 toksen alueelta tai hänen oleskeluaan ja liik tään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun Lapselle voidaan asettaa kielto poistua lai muulla niihin verrattavalla käyttäytymisellään; 3) jos kielto tai rajoitus on lapsen hoidon nen ei saa jatkua yhtämittaisesti yli 24 tuntia Lapsi voidaan eristää laitoksen muista lap sista, jos hän on vaaraksi itselleen tai muille min asetuksella kohdassa mainitulla tavalla tai rantanut vakavasti terveyttään tai kehitys 1) jos lapsi on otettu sosiaalilautakunnan kumistaan voidaan muutoin rajoittaa asetuksel kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teor tai Erityiset rajoitukset huostaan sillä perusteella, että lapsi on vaa: 2) jos lapsi laitoksessa ollessaan käyttäytyy kannalta muutoin erityien perusteltua. taikka jos eristäminen on lapsen hoidon kan nalta muutoin erityisen perusteltua. Eristämi jatkuvan huolenpidon alaisena. Eristämisen olosuhteista säädetään tarkem ja sen tulee tapahtua laitoksen henkilökunnan 32 la tarkemmin säädettävällä tavalla. osoitetun postin tai muun lälietyksen sisältä turvallisuutta vaarantavia seikkoja, voidaan pos Jos taasen on perusteltua syytä epäillä lapselle tin tai lähetyksen sisältö laitoksen johtajan luvalla tarkistaa. tavalla. Jos on perusteltua syytä epäillä, että lapsella on hallussaan 2 momentissa mainittuja ainefta vän mainittuja aineita tai esineitä taikka muita töön liittyviä välineitä taikka turvallisuutta vaarantavia aineita tai esineitä, ne on otettava laitoksen haltuun ja hävitettävä todistettavalla tai esineitä, voidaan hänelle laitoksen johtajan päätöksellä tehdä henkilöön käyvä tarkastus. 31S siaalihuollon ammatillisen henkilöstön määrästä säädetään asetuksella.

42 -. valvonta viipymättä Jätkihuotto rustamiseen, laajentamiseen ja toiminnan olen takunnan on tuettava sijaishuollossa ollutta Yksityisen taitoksen perustaminen ja Luvan yksityisen lastensuojelulaitoksen. pe Sosiaatilautakunnan tehtävät jälkihuoltossa naiseen muuttamiseen antaa lääninhallitus. Sijaishuollon päättymisen jälkeen sosiaalilau myös lääninoikeuteen korkeimmalle haifinto. 38 va päätös voidaan alistuksesta tai muutoksen 33S hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty. Valituskirja liitteineen voidaan antaa oikeudelle toimitettavaksi. tökseen ei saa valittafnalla hakea muutosta. täytäntöönpano Lapsen huostaanottoa ja sijaishuohoa koske ja yksilökohtaista lastensuojelua koskevaan pää. Lain voimaa vailla olevan päätöksen ninoikeuden tämän lain nojalla antamaan perhe. Muuhun kuin 1 momentissa säädettyyn lää HE hallinto-oikeuteen Lääninoikeuden tämän. lain nojalla antamaan päätökseen lapsen huostaanottoa, siihen liitty Muutoksenhaku korkeimpaan linto-oikeudelta siten kuin muutoksenhausta hakea valittamalla muutosta korkeimmaha hal sapitämisen lakkaamista. koskevassa asiassa saa vä siaishuoltoon sijoittamista, sekä huostas 37S delle sekä lijttä mukaan oma lausuntonsa. ottamista koskevaan, päätökseen valittamalla 2 momentissa tarkoitettuun lapsen huostaan Äsianosainen, saa hakea muutosta 17 :n tiedoksi saannista. Valitus voidaan antaa tuona aikana myös sosiaalilautakunnalle, jonka tulee Mitutoksenhaku alistettavasta päätöksestä laanmoikeuteen 30 paivan kuluessa paatoksen toimittaa se 14 päivän kuluessa lääninoikeu 36 säädetä. 7 luvussa on säädetty. jollei jäljempänä toisin Muutoksen haku Muutoksenhausta tässä laissa tarkoitetuissa 35 asioissa on voimassa, mitä sosiaalihuoholain Muutoksenhaku 7 luku ja 4 luvussa ja 24 :ssä on säädetty. muita lasta hoitavia henkilöitä siten kuin 3 lasta tai nuorta sekä hänen vanhempiaan tai vp. tettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen. 40 Milloin sosiaali- ja terveydenhuollon, koulu. virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmei tarpeessa olevasta lapsesta, on hänen ilmoitet, tava asiasta Ilm öittisvelvollisuus sosiaalilautakunnalle. Jokainen muukin kuin 1 momentissa tarkoi tai poliisitoimen taikka seurakunnan palveluk sestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun sessa tai luottamustoimessa oleva henkilö on Eriniiiset säännökset 8 luku tai sta lastensuojelua koskevat muutoksenhaku Tässä laissa tarkoitetut perhe- ja yksilökoh asiat on käsiteltävä kiireellisinä. Käsittelyn kiireettisyys 39 (523/75) 9 :ssä on säädetty. tun päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain sen kskeytettätäksi. on määrännyt päätöksen heti täytäntöönpanta vaksi. täntöönpanoa ei voida lapsen terveyttä tai kehitystä vaarantamatta siirtää ja viranomainen hausta huolimatta panna täytäntöön, jos täy tu, alistus- tai muutoksenhakuviranomainen voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai määrätä tuva toimenpide on suoritettava siten kuin Kun alistus on tehty tai muutosta on haet Lapsen noutaminen ja muu lapseen kohdis lapsen huollosta ja tapaamisoikeudes ta anne n:o 13

43 Lapsesta, jonka muu kuin sosiaalilautakunta tim, on viipymättä ilmäitettava sosiaalilauta lapsen hoitoon ja kasvatukseen, kykeneekö lap lapsesta sekä onko sijoitus lapsen edun mukai sekä lapsen huoltaja että henkilö, jonka hoi sen luoksensa ottanut henkilö huolehtimaan Ilmoituksen saatuaan sosiaalilautakunnan on toon lapsi on sijoitettu. kunnalle Ilmoituksen on velvollinen tekemään vatvota Yksityisesti sijoitettujen lasten hoidon selvitettävä sopiiko yksityiskoti olosuhteiltaan sosiaalihuoltolain 14 :ssä ja 15 :ni mo 41 on s jo ttanu t pysyvaisluonteisesti yksityisko järjestämisestä vastuussa oleva kunta Kunnan velvoifisuudesta järjestää perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua on voimassa, mitä mentissa on säädetty. Mitä mainitun lain 15 säädetty, sovelletaan myös tämän lain nojalla Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuöjlun jär siaalihallituksen selvityksen mukaan oleskelu on Suomen kansalainen mutta jolla ei ole jstäminen sellaiselle lapselle tai nuorelle, joka :n 2 momentissa skä 16 ja 42 :ssä on järjestettävään peffiehoitoon ja laitoshuoltoon. alueellisesti merkittävään tutkimus-, kokeilutai kehittämistoimintaan. Kokeilu- ja kehittämistoiminta kokeilu- ja kehittämistoimintaa lasten ja nuor myöntää?1tionavu.stusta 6 ja 7 :ssä tarkoi tettuja tehtäviä tuk evaan, valtakunnallisesti tai Kunnan on tarpeen mukaan järjestettävä lastensuojelun kehittämiseksi. Valtion tulo- ja menoarvion rajoissa voidaan ten kasvuolojen sekä perhe- ja yksilökohtaisen 44 Sosiaalilautakunta voi järjestää lapsen sijais huollon myös sellaisen lastensuoj eluj ärj estön tai - muun yhteisön avustuksella muun yhteisön avustuksella, jonka sosiaalihalli- - tus on tähän tehtävään hyväksynyt. Sifaishuotlon järjestäminen järjestön tai 43 sjaishuohoa koskevista asioista. sen lastensuojelun järjestämisessä sekä antaa Lastensuojetun tukiryhmä lausuntoja lapsen huoltoa, huostaanottoa ja lautakunta voi kieltää lapsen pitämisen tässä Kunta voi asettaa sosiaalihuollon edustajista, kasvatus todetaan sopimattomaksi tai puutteel Jos yksityiskoti tai siinä annettu hoito ja liseksi, sosiaalilautakunnan on yritettävä saada aikaan korjaus. Jollei korjausta saada aikaan, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sekä muista asiantuntijoista koostuvan lastensuojelun tukiryhmän, jonka tehtävä on avus yksityi skodissa. 42 taa sosiaalilautakuntaa perhe- ja yksilökohtai flcfl vp: HE n:o13 43 Sosiaafflautakunta voi periä sijaishuoltona 46 misesta annetun lain mukaan vastaavat lapsen 2) lapsen tuloista, saamisista ja hänelle kuu olevalle lapselle on varattava hänen henkilö tämän lain 14 :n mukaisesta hoidosta mak mitä sosiaalihuoltolaissa maksuista on säädetty. Maksut kuin nämä avioliittolain (234/29), lapsen ela elatuksesta; annetusta perhehoidosta ja laitoshuollosta sekä tuksesta annetun lain (704/75) ja lapseksiotta luvista korvauksista sosiaalihuoltolain 29 :n mukaisesti. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa huollossa kohtaisia tarpeitaan sekä itsenäistymistään var ten riittävä määrä käyttövaroja. Maksun määräämisestä, suorittamisesta, pe rinnästä ja perimättä jättämisestä on voimassa, 1) lapsen vanhemmilta siinä laajuudessa sua: so saavan asianmukaista huoltoa asuin- ja oles saamiensa alustavien tietojen perusteella kat kelumaassaan, kuuluu Helsingin kaupungille. Asianomainen kunta voi pyytää ulkoasiain sen voi ulkomailla tehdä myös sellainen virantai toimenhaltij.a, joka uikoasiainha1linnost kuntaa Suomessa ja jonka sosiaalihallitus ei lutarpeen selvittämiseksi ulkomailla. Selvityk annetun lain (1129/77) 165:n mukaan voi suorittaa julldselle notaarille kuuluvia tehtäviä. ministeriön välityksellä virka-apua las tensuoje lun järjestämisestä, korvataan valtion varoista. Kustannukset, jotka Helsingin kaupungille aiheutuvat 2 momentin mukaisen lastensuoje Perhe- ja yksitökohtaisen lastenszwjetun 45..,

44 O Milloin vp HE fl: 13 7S Rangaistus karkaarnisen edistämisestä Jos - joku tahallaan auttaa huostaanotettua lasta luvattomasti poistumaan lastensuojelulai toksesta, on hänet tuomittava karkaamisen edistiirnisestä sakkoon. 48S Asetuksenantovaltuus Tarkemmat säännökset tämän lain täytän töönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuk sella luku Voim aantulosäännökset 4,9. Lain vöimaantuto Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 198. Tällä. laifia kumotaan 17 päivänä tammikuu ta 1936 annettu lastensuojelulaki (52/36), jäljempänä vuoden 1936 lastensuojelulald, sii hen myöhemmin tehtyine muutoksineen., Milloin muussa laissa on säädetty noudatet tavaksi vuoden 1936 lastensuojelulain säännök siä, noudatetaan, mitä tässä laissa on säädetty. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryh tyä sen täytäntöönpanon edellyttämlin toimen piteisiin. Sos Vuoden 1936 tastensuojelutain soveltaminen Milloin vuoden 1936 lastensuojelulaidin pe rustuva asia on vireillä tai mifioin vireifiepano tai muutoksenhakuaika päättyy vasta tämän lain voimaantulon jälkeen, sovelletaan tämän lain voimaantullessa voimassa olleita säännök siä. Ennen tämän lain voimaantuloa lapselle ari netun sijaishuollon korvaamiseen sovelletaan aikaisemmin voimassa olleita säännöksiä. 51 Siiriymäsäännöksiä Jos tässä laissa tarkoitetusta kasvättilapsesta on tehty vuoden 1936 lastensuojelulain 26 5:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus, ei lapsesta tarvitse tehdä tämän lain edellyttämää ilmoi tiista. lapsi on otettu sosiaahlautakunnan huostaan lainvoimaisella pääätökseliä vuoden 1936 lastensuojelulain nojalla, jatkuu tämä huöstassapitäminen ilman uutta päätöstä tämän lain säännösten mukaisesti Eräät siirtymäkauden määräajat Milloin vuoden 1936 lastensuojelulain 41 :11 2 momentin mukainen rnääräaika ei ole päättynyt ennen tämän lain voimaantuloa, lue taan tämän lain 42 5:n 1 momentissa tarkoi tettu määräaika tämän lain voimaantulosta. Vuoden 1936 lastensuojelulain 9 5:n 2 mo mentin c-kohdassa tarkoitettu väliaikainen huos taanotto ja 19 5:n 1 momentin nojalla tapah tunut lapsen väliaikainen sijoitus kodin ulko puolella kasvatettavaksi päättyvät viimeistään 3 kuukauden kuluttua tämän lain voimaantu losta. Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1983 Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Ministeri Marjatta Väänäne;i