OPAS JÄRKEVÄÄN LÄMMITTELYYN PESÄPALLOSSA. - Urheilijalle, valmentajalle, huoltajille ja vanhemmille -

Transkriptio

1 OPAS JÄRKEVÄÄN LÄMMITTELYYN PESÄPALLOSSA - Urheilijalle, valmentajalle, huoltajille ja vanhemmille -

2 OPAS JÄRKEVÄÄN LÄMMITTELYYN PESÄPALLOSSA Ohjeet ja kuvasto Kirjoittanut Jarkko Kujanpää

3 Esipuhe Pesäpallon lajivalmentajatutkintoon (PLVT) kuuluu oleellisena osana lajinkehittämistyön tekeminen. Käsissäsi oleva opus on minun lajinkehittämistyöni lopputuotos. Työn tarkoituksena on saada luotua pesäpallon harrastajalle valmis konsepti jolla alkulämmittelyn voi suorittaa, ja tiivistää se oppaaksi. Oppaassa käsitellyn lämmittelyvaihtoehdon tarkoitus on parantaa urheilijan motorisia taitoja, ja sitä kautta ehkäistä vammojen syntymistä kilpailukaudella. Onneksi suurin osa syntyvistä akuuteista vammoista on pieniä, mutta myös vakavampia loukkaantumisia esiintyy välillä. Pesäpallossa esiintyvät vammat ovat usein passiivisia, jolloin vammat syntyvät usein pitkäaikaisen korkean kuormituksen tuloksena, jolloin lihashuoltoa on usein laiminlyöty. Opasta lukiessasi kannattaa muistaa, ettei ole olemassa yhtä ainoaa, kaikille sopivaa taktiikkaa lämmittelyn suorittamiseksi. Siksi nämä kuvatut suoritteet tulisi ajatella ohjeen nuorana, jota soveltamalla jokainen voi suunnitella oman patteristonsa, annettuja lainalaisuuksia hyödyksi käyttäen. Tätä opasta voidaan hyödyntää pesäpallojoukkueen aktivoivien lämmittelyiden suunniteltaessa, ja toteutettaessa. Opas käsittelee valokuvin ja tekstein tehokasta alkulämmittelyä. Erityiskiitokset kuvituksessa mallina toimineelle Annika Rantamäelle.

4 Aktivoiva lämmittely perustuu seuraaviin kuuteen vaiheeseen: 1. Hengitys- ja verenkierron aktivointi 2. Dynaaminen liikkuvuus 3. Keskivartalon aktivointi 4. Alaraajojen lihasten aktivointi 5. Reaktiivinen aktivointi 6. Liikekokonaisuus harjoitteet Lämmittelyn keston tulisi olla vähintään 10 minuuttia, mutta suositus on vähintään minuuttia. Lämmittely voidaan toteuttaa myös itsenäisenä harjoituksena. Jatkossa esitettävät liikkeet ovat suuntaa antavia, ja niitä voi kehitellä ja varioida omiin tarpeisiin aivan loputtomasti. Tähän on pyritty valitsemaan mahdollisimman selvät ja kuvaavat liikkeet. Osittain vapaammasta sisällöstä huolimatta nämä edellä mainitut kuusi vaihetta tulee suorittaa ennalta annetussa järjestyksessä.

5 Verenkierron ja hengityselimistön aktivoinnilla pyritään nostamaan kehon lämpötilaa ja mahdollistetaan lihasten ja nivelten optimaalinen toiminta. Perinteisesti lämmittely aloitetaan hölkkäämällä, mutta hyviä konsteja on myös koordinaatiojuoksut, tikapuut, haarahypyt tai vaikka hyppynaru. Lämmittävässä osiossa on hyvä mahdollisuus kasvattaa urheilijan motoriikkaa, koordinaatiota sekä liiketaitavuutta. X-hypyt normaalisti Kädet ylä-ala-suunnassa Kädet ristiin - jalat sivusuunnassa jalat ristiin Toistoja Paikalla tekemisen lisäksi voidaan nämä toteuttaa myös liikkeestä. Jonoista noin 20 m välimatkalla. Joko suoraan hypyillä tai esimerkiksi kiertäen neljän hypyn välein 90 astetta myötäpäivään/vastapäivään. Näin saadaan samalla myös helppo koordinaatioharjoitus.

6 Polvennosto koordinaatioliike: Perusluistelijaliike. Toistoja per puoli. Vastakkainen käsi koskee vastakkaista nilkkaa. Suora käsi nousee ylöspäin.

7 Nykyaikaisen urheiluvalmennuksen perusasioita on dynaaminen, toiminnallinen liikkuvuus. Se korostaa kokonaisvaltaista toiminnallisuutta sekä pitkien lihastoimintaketjujen yhteistyötä. Lihasvastaparit eli agonisti ja antagonisti, kiihdyttäjä/jarruttaja tai vaikuttaja/vastavaikuttaja, tekevät erilaista työtä. Se tarkoittaa sitä, että kun lihastoimintaketju supistuu ja toinen venyy. Tämä yhteistyö toistuu jatkuvasti kaikissa urheilusuorituksissa. Tämän vuoksi lihastoimintaparien toimintaa harjoitellaan dynaamisen liikkuvuuden kautta. Dynaamista liikkuvuutta aktivoidaan aktiivisilla pumppaavilla venytyksillä. Dynaaminen, liikkuva ja aktiivinen venytys ei heikennä lihasten kykyä tuottaa räjähtävää voimaa, sen sijaan staattinen venyttely heikentää sitä. Vartalon kierto molemmille puolille kädet puuskassa. Venytys tulisi saada mahdollisimmat pitkänä kineettiselle sivuketjulle varpaista päähän asti. Molemmille puolille toistoa.

8 Dynaaminen askelkyykky. Askelkyykystä voidaan ottaa useita eri variaatiota. Tässä 5 erilaista vaihtoehtoa. 1. Askelkyykky + taivutus taakse. 2. Askelkyykky + taivutus sivulle. 3. Askelkyykky + kierto vertikaalisesti. 4. Askelkyykky + kierto horisontaalisesti. 5. Askelkyykky + taivutus eteen Liikkeen tarkoituksena on saada luotua useampia erilaisia liikekokonaisuuksia, samalla lämmittäen kehoa. Toistoja / suunta.

9 Dynaaminen eteentaivutus yhdistettynä tasapainoharjoitukseen. Molemmilla jaloilla toistoa. Hyvän suorituksen kannalta suoritustahti tulee olla rauhallinen ja kokoajan hallittu.

10 Keskivartalon aktivointi on hyvin tärkeää, koska jokainen liiketoimintaketju kulkee keskivartalon kautta. Jos keskivartalo ei ole hereillä, valuu itse urheilusuorituksessa osa voimantuotosta hukkaan. Poikittaisen vatsalihaksen oikea toiminta on edellytys kaikelle nopeutta vaativalle liikkeelle. Keskivartalolla tarkoitetaan vatsalihaksia, selkälihaksia, kylkiä sekä reisiä. Keskivartaloon kohdistuu usein urheilusuorituksen aikana nopea ja kova paine, joten kunnon aktivoiva lämmittely ehkäisee viheliäisiä keskivartalovammoja. Keskivartaloharjoitteita myös toistoa. T-Kierto Meritähti Breakdancer Hindupunnerrus

11 Pöytä. Hartialinja ja polvikulma tulisi olla 90 astetta. Siitä ojenna jalka suoraksi ja puikkaa koukkujalan takaa. Lantion pitää pysyä tässä kohtaa ylhäällä, ei saa romahtaa. Pyörähdys punnerrusasentoon ja siitä samaa kautta takaisin alkuasentoon. Mato Lisko

12 Lantion nostot siten, että vapaa jalka nousee koukistuneen kanssa samalle tasolle lantion noustessa alustasta. Ylhäällä parin sekunnin pito. Tämä on erinomainen liike harjoittaa sekä aktivoida syviä vatsalihaksia koonnon avulla. Taivutus ristikkäiseen nilkkaan

13 Alaraajojen aktivoinnissa tulee kiinnittää huomiota turvallisiin suoritustekniikoihin esimerkiksi askelkyykyssä, ja muissa polvea koukistavissa liikkeissä. Alaraajojen lämmittelyssä on hyvä muistaa myös koordinaation merkitys, eli osa liikkeista tulisi sisältää koordinaatioharjoittelua jossain muodossa. Alaraajojen aktivointi voi olla monelle nuorelle urheilijalle jo haastava tasapainoharjoitus, jos murrosiässä mittasuhteet ovat paljon muuttuneet. Tässä osiossa voidaan ottaa myös dynaamisessa osa-aluessa mainitut askelkyykyt. Tähtikyykky / kompassi. Kyykky suoritetaan jokaiseen ilmansuuntaan, kuin kompassin mukaan. Lämmittelyvaiheessa kyykkyjä voi tehdä 5 toistoa / suunta. Kyykylle vaihtoehtoisena toteutuksena voidaan tehdä myös jalan kurotukset eri suuntiin. Pumppaavana kurotukseen tulee sopivasti lisää tehoa, mutta on kevyempi suorittaa kuin itse kyykky.

14 Tärkeät asiat kyykkyessä. Nämä asiat tulee ehdottomasti muistaa kun suorittaa valmiusaskel harjoitteita. Polvikulman tulee olla noin 90 astetta. Polvi ei saa mennä varpaiden etupuolelle kyykyn aikana. Jalkaterän asennon tulee olla tukeva. Polven ja varpaiden tulee olla samassa linjassa kokoajan kyykyttäessä. Polven keskilinjan tulisi olla isovarpaan kanssa samassa linjassa. Polvi ei saa karata sisällepäin, eikä ulospäin. Kontrolli pitää pystyä pitämään kokoajan. Jalkaterä ei saa romahtaa maata vasten.

15 Reaktiivisessa vaiheessa lämmittelyä pyritään saada lihaksiin terävyys hermotuksen kautta. Herätellään niin sanotusti hermotusta ja proprioseptiikkaa. Hienosäädetään lihaksisto ja hermosto kilpailua tai harjoitusta varten. Harjoitusten tulisi olla pääasiassa teräviä nopeusvoimatyyppisiä harjoitteita tai joissain tapauksissa jopa maksimivoima tyyppisiä. Esimerkkiharjoituksina tässä voisi toimia esimerkiksi jo aikaisemmin olleet viivan yli hypyt. Myös pudotushypyt ja Jalan proprioseptiikkaa eli asentotuntoa parantavana harjoituksena on hyvä käyttää hyppyjä viivan yli. Etu-taka-suunnassa. Sivu-suunnassa. 90 asteen kulmassa. Nämä kaikki tehdään ensin kahdella jalalla ja sen jälkeen molemmilla jaloilla erikseen. Suorituksia /suunta.

16 Viimeisenä kohtana siirrytään liikekokonaisuuksina lämmittelemiseen, eli pyritään lämmittelemään mahdollisimman hyödyllisesti lajinäkökulma huomioon ottaen. Mahdollisesti mailan kanssa, heittoharjoituksia tai erilaisia juoksusuorituksia. Erilaisten liike-elementtien integroiminen kokonaisiksi lajisuorituksiksi siirtovaikutuksen avulla. Yksinkertaisuudessaan tämä voi olla käden lämmittämistä heittoja varten tai vaikkapa pieniä viivajuoksu pyrähdyksiä. Yhtä tärkeää kuin fyysinen lämmittely ennen suoritusta on se, että päästään lämmittelyn aikana hyvään henkiseen vireystilaan, ja keskushermosto aktivoituu. Keskushermoston aktivoituminen tapahtuu tehtävään keskittymällä. Kun motoriset tehtävät ovat riittävän haastavia niin saavutetaan hyvä vireystila. Aktivoivassa alkulämmittelyssä, kuten kaikessa muussakin virittäytymisessä, on erittäin tärkeää keskittyä kokoajan kunnolla. Päämääränä on flow -tila, jossa suorittaminen muuttuu helpommaksi, ja mieli on sisällä tekemisessä. Tällä saavutetaan usein rento lajisuoritus, joka on suoraan yhteydessä laadukkaaseen lopputulokseen. Pelipaikkakohtaiset eroavaisuudet lämmittelyssä Pelaajaroolin vaikutus lämmittelyvaiheessa voidaan ottaa huomioon yksittäisten harjoitustan valinnassa. Pelaajarooli korostuu suurimmaksi osaksi viimeisessä vaiheessa, liikekokonaisuus harjoitteissa. Tässä vaiheessa korostuu eroavaisuudet. Eroavaisuuksia mietittäessä tulee ottaa huomioon eri pelaajaroolien erilainen liikebiomekaniikka. Etukenttä pelaajan tulee olla nopea lyhyillä matkoilla. Liikkeen tulee olla erittäin terävää ja valmiusaskeleen hallinta tulee olla hyvällä tasolla. Etupelaajan tulee kyetä suorittamaan heitto huonoista asennoista, jolloin lihastoimintaketjujen oikea aktoivointi lämmittelyvaiheessa on tärkeää. Kopparipeliin kun verrataan, niin kopparin liike on huomattavasti enemmän kestoluontoista. Liikuttavat matkat ovat pidempiä ja suunnanmuutoksia on huomattavasti vähemmän. Pelin aikana kopparin tekemät lajisuoritukset ovat lukumäärältään vähäisempiä, jos verrataan etukenttäpelaajaan. Tästä syystä kopparin tulee olla kokoajan valmis suorittamaan täydellä teholla. Jo saavutettu lämpö pitää pystyä pitämään yllä kentällä. Tästä syystä on perusteltua sanoa, että kopparin lämmittelyn tuleekin olla kestoluontoisempaa, monipuolisempaa ja kokonaisvaltaisempaa. Voisi sanoa, että koppari pelaa aina eteenpäin, kun etupelaaja joutuu pelaamaan useasti sivusuuntaan yhtä tehokkaasti. Etupelaajan tulisi keskittyä lämmittelyissä erityisesti lihastoimintaketjujen toimivuuteen, keskivartalon tehokkaaseen lämmittelyyn sekä alaraajojen moniuloitteiseen lämmittelyyn. Esimerkiksi askelkyykkyjä tehtäessä kopparin tehdessä liikesuuntiin eteen ja sivulle, on etukentän tehtävä mielummin kulmia kohden.

17 Etenijän ja kotiuttajan aktivoivan lämmittely on eroteltavissa. Karrikoidusti voisi sanoa etenijän tarvitsevan tehokkaammin jalat lämpöiseksi, kun taas kotiuttaja keskivartalon ja ylävartalon / hartiaseudun lämmittelyä. Kotiuttajan tulee lämmittelyvaiheessa huomioida eritoten keskivartalo, koska usein pääkotiuttajat ovat hivenen isokokoisempia jolloin vartalon liikkuvuus on usein hieman rajoittuneempi. Tällöin kaikki voima välittyy koko vartalosta lihastoimintaketjua pitkin. Jos keskivartalo ei ole valmiina voimantuottoon, saattaa syntyä vammoja, tai pallo ei vain lennä. Voima katoaa matkalle. Harjoituksia suuniteltaessa kannattaa pilkkoa lajisuoritus pienemmiksi osasuorituksiksi, ja sitä kautta miettiä, mikä on se liike jota voidaan/halutaan harjoittaa alkulämmittelyssä