Tervetuloa jouluglögille Raision Vasemmistoliitto tarjoaa glögit Raision torilla lauantaina klo

Transkriptio

1 Raision Vasemmistoliitto Joulukuu #4/2011 Tervetuloa jouluglögille Raision Vasemmistoliitto tarjoaa glögit Raision torilla lauantaina klo Arhinmäki tavattavissa Vasemmistoliiton presidenttiehdokas tavattavissa Kauppakeskus Myllyssä lauantaina kolumni 08 kulttuuri 10 urheilu 11 kaupunki Takuulla töitä nuorille Kuusi kysymystä kulttuuriministerille Miten käy Loimun lainan Harkon kohtalo valinkauhassa

2 2 vasen raisio pääkirjoitus pekka närhinen Oikeaa keskustelua kuntien valtionosuuksista Telakalla ja kasitiellä va lt i o l e i k k a a kuntien valtionosuuksia yli 600 miljoonalla eurolla, ja kompensoi ne mm. kustannusten jaon tarkistuksilla ja ylimääräisellä yhteisöveron tuloutuksella. Loppupeleissä kunnat saavat yhteensä yli 360 miljoonaa euroa aiempaa enemmän. Ylimääräinen yhteisöveron tuloutus on kompensaatioista pienin. Valtiolta kuntiin tulevat rahat ovat ilman sitäkin nykytasoon verrattuna plussalla. Tuloutus on luvattu kahdeksi vuodeksi, minkä jälkeen perusteet tarkistetaan. Kuntien on ollut helppo älähtää valtionosuusleikkauksista ja unohtaa muu. Viimeisin kurjistumisuutinen koski Maskua. Lehtitietojen mukaan sen valtionosuudet pienenevät 1,1 miljoonaa. Se on totta. Unohtui vain mainita, että muut valtiolta saatavat tulot kasvavat 1,2 miljoonaa. Ylen elokuussa julkaisemien laskelmien mukaan Masku on siis nettovoittaja. Raisiolla vastaavat summat ovat Ylen mukaan ensi vuonna -2,8 miljoonaa ja +4,7 miljoonaa, plussalla siis mekin. Pitkäjänteiseen taloudenpitoon Kunnat ovat hallituksen julkistamista kuntien lisärahoista huolimatta tiedottaneet, että valtiolta tulee yhä vähemmän. Se kertoo enemmän luottamuksesta maan hallitukseen kuin oikeista taloustiedoista. Edelliset hallitukset ovatkin tehokkaasti syöneet luottamuksen. Asenne kunnissa on, että kyllä valtio kuitenkin uusia velvoitteita määrää ja jotain kautta rahahanoja kiristää. Kuntiin ei aurinko paista. Nyt ollaan mielenkiintoisessa tilanteessa. Pystyykö tämä vähän erilaisempi maan hallitus palauttamaan luottamuksen kuntien ja valtion välillä ja onko kunnilla tämän jälkeen eväitä suunnitella talouttaan ja palveluitaan pitkäjänteisesti? m i n i s t e r i u r a n i e n s i m m ä i s e t vierailut suuntautuivat Varsinais-Suomeen. Kuluneen syksyn ohjelmaan kuului tutustuminen STX Finlandin Turun Telakkaan. Telakka oli juuri saanut merkittävän tilauksen, mikä osoittaa, että sen työntekijöiden ammattitaidolle rakentaa isoja risteilyaluksia, on edelleen kysyntää maailmalla. Valtio on antanut tukea telakkateollisuuden hankkeille panostamalla tuotekehittelyyn ja takaamalla telakan ja varustamon luottoja. Telakkateollisuus on hallituksen suojeluksessa. Samalla vierailulla sain hyvän sisäänajon Turku-Pori väliseen valtatie 8 -tiehankkeeseen. Bussin kyydissä Turusta Mynämäelle testasimme väylän kunnon tien päältä eikä vain karttojen takaa. Samalla sain kuulla paikallisten asukkaiden omia kokemuksia tienparantamisen tarpeesta. Hankkeiden valinnassa korostuu liikenneturvallisuus Valtatie 8 on yksi tärkeimmistä etelä-pohjoissuuntaisista teistä. Tieosuuden liikenneturvallisuus on kolmen huonoimman joukossa koko maassa. Hankkeita valittaessa haluan painottaa nimenomaan liikenneturvallisuutta. Mikäli hanke toteutuu, Raision ja Nousiaisen välille rakennetaan moottoritie, johon tehdään kaksi eritasoliittymää. Tärkeä on myös Maskun kohdalla tehtävät pohjavesisuojaukset. Päätykö Turku-Porin välin tiehanke tämän hallituksen liikennepoliittisen selonteon listalle? Siitä päätetään ensi talven ja kevään aikana. Raisiolaisille toivotan menestystä ja terveiset. merja kyllönen (vas.) Liikenneministeri merja kyllönen Liikenneministeri Kansanedustaja vuodesta 2007 Ennen ministerin tehtäviä toiminut mm. - Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana - työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa - maa- ja metsätalousvaliokunnassa Suomussalmen kunnanvaltuutettu Ammatti: Bioanalyytikko Perhe: aviomies ja kolme virkeää koiraa Asuu: Suomussalmen Pesiökylällä Harrastukset: runoblogi osoitteessa Ei verorahoja veroparatiiseihin Raisio korotti veroprosenttia, mikä oli aivan oikein. Maan alhaisimpien joukkoon kuuluneella veroprosentilla ei pystytty enää järjestämään kuntalaisten tarvitsemia ja laadukkaita palveluita. Tehokkaasti pitää toimia, mutta pitää tunnustaa, että päivähoito tai vanhusten kotipalvelu maksaa. Sitä vartenhan veroja kerätään. Julkisuudessa on ihmetelty veroparatiisin katoavia lääkärifirma Mehiläisen rahoja. Osa uutisoinnista on herkullista populismia, mutta totta toinen puoli. Yritys elää ja voi yhteiskunnan rahoilla hyvin. Raisiossa erilaiset palvelujen ostot ovat iso summa suhteessa työntekijöiden palkkoihin. Näistä ostoista maksetaan palkkojen lisäksi myös yrityksille niiden kokoama voitto. Palvelut kannattaa tehdä omana työnä aina kun se on mahdollista. Verovaroista ei pidä turhaan maksaa yritysten voittoja. Se ei ole tehokasta verovarojen käyttöä. Bussin kyydissä Turusta Mynämäelle testasimme väylän kunnon tien päältä eikä vain karttojen takaa. Samalla sain kuulla paikallisten asukkaiden omia kokemuksia tienparantamisen tarpeesta. Raision Vasemmistoliiton kunnallisjärjestö ry Lumparlankatu Raisio Puh raisio@vs-vas.fi Julkaisija Raision Vasemmistoliitto Päätoimittaja Pekka Närhinen Taitto Anna Kalso Painopaikka West Point Rauma Kannen kuva Pekka Närhinen Vasen-Raisio on Raision Vasemmistoliiton julkaisema säännöllisesti ilmestyvä kaikkiin raisiolaisiin talouksiin jaettava tiedotelehti.

3 #4/ Raision kaupunginhallituksen puheenjohtaja Leena Rihko ja kaupunginhallituksen jäsen Seppo Kalliotie kommentoivat tällä palstalla tuoreimpia kunnallispoliittisia käänteitä. Budjetti ensi vuodelle on valmis. Mitkä ovat näkemyksenne valmisteluvaiheesta ja ryhmien välisestä yhteistyöstä? l e e n a : Valmisteluvaihe on aina melko vaikeaa aikaa, koska tilanteet ja tarpeet muuttuvat nopeasti. Esimerkkinä Raisiotunnelin käyttökielto tai hoito- ja hoivapalveluja tarvitsevien määrän nopea kasvu. Poliittisten ryhmien välillä tehtiin hyvää yhteistyötä ja investointien lykkäämisestä tuleviin vuosiin oltiin jo hyvissä ajoin samaa mieltä. s e p p o : Budjettikäsittely meni muuten kohtuullisen hyvin, mutta Sos-Ter meni jälleen vaikeaksi. Käsiteltiin vain rahaa eikä palveluita ja vasta kolmas versio budjetista tuli hyväksytyksi. Investoinnit on tarkoin harkittava mitkä toteutetaan. Saavutettu tavoite, joka Vasemmistoliitolle oli tärkeä. s e p p o : Vastaanottopalveluihin saatiin lisää henkilöstöresurssia l e e n a : Budjetti sisältää monia Vasemmistoliitolle tärkeitä asioita, esim. joukkoliikenneyhteistyö, lisäresurssit terveydenhuollon vastaanottopalveluihin ja koulupalvelujen säilyminen ennallaan. Mikä jäi toteutumatta? l e e n a : Lähinnä sosiaalipuolelta puuttuu paljon rahaa ennaltaehkäisevistä palveluista, sosiaalisen työllistämisen rahaa Valtuusto ei lisännyt budjettiin eikä esim. mielenterveysasiakkaiden hoitotarpeen arviointiin. s e p p o : Esim. hoito-ja hoivapalveluihin olisi tarvittu lisää panostusta. Uskon, että lisäbudjetille tulee tarvetta. Joululahja raisiolaisille. Mitä toivot kuntalaisille vuodelle 2012? s e p p o : Raisio Raisiona. Laadukkaat kuntapalvelut vuodelle l e e n a : Tietysti kaikkea hyvää! Koska sitä ei voi antaa, toivon raisiolaisille luottamusta tulevaisuuteen uhkakuvia maalaavista uutisista huolimatta. Toivon kaikille uskallusta pyytää apua vaikeina hetkinä joko virallisilta tahoilta, lähellä olevilta tai ihan vierailta. Toivon kaikille ystävää: yksin ei saa jäädä eikä jättää. Hyvää joulumieltä kaikille! Toivon kaikille uskallusta pyytää apua vaikeina hetkinä joko virallisilta tahoilta, lähellä olevilta tai ihan vierailta. Toivon kaikille ystävää: yksin ei saa jäädä eikä jättää. Hyvää joulumieltä kaikille! Vaalivuosi 2012 e n s i v u o s i t u l e e o l e m a a n kaltaiselleni järjestö- ja ammattiyhdistysaktiiville lähes painajaismainen. Vaalisuma starttaa heti presidentinvaaleilla, jatkuen Metalliliiton vaalien kautta kuntavaaleihin, näistä kahdessa jälkimmäisessä olen mukana ehdokkaanakin. Tämä näin vinkkinä lukijoille, jotka kaipaavat varteenotettavaa ehdokasta. Alkukevennyksen jälkeen asiaosuuteen, joka oli minulla kirkkaana mielessä, kun käynnistin kymmensormijärjestelmäni, jossa vähintään kahdeksan on lepovuorossa. Siis vaalit. Presidentinvaalissa kansa perinteisesti vaeltaa kiitettävällä aktiivisuudella uurnille, vaikka se on vaali, jonka lopputulos ei vaikuta käsitykseni mukaan arkeemme millään lailla. Kertoopahan vain sen, mikä on poliittisten valtaklikkien senhetkinen arvojärjestys. Joten eiköhän valituksi tule joku eläkeikäinen porvariuros. Kun taas metallin- ja kuntavaaleissa on vaikeuksia saada äänestäjiä liikkeelle, vaikka päätökset vaikuttavat suoraan äänestäjän omaan arkeen. Näissä vaaleissa on mahdollisuus vaikuttaa valintoihin, jotka määrittelevät tulevaisuuden arvovalinnat ja painopisteet siinä poliittisessa päätöksenteossa, joka tapahtuu äänestäjän omassa elinympäristössä, eli työmaalla ja kotikunnassa. En toki kuvittele tämän kirjoituksen muuttavan asiantilaa, mutta tulinpahan kirjoittaneeksi. Kaikesta huolimatta lähdemme liput liehuen ja rinta kaarella vaalitaistojen tielle, kun- han kinkut on sulateltu ja raketit ammuttu. Eli ehkä kohtaamme jonkun torin, ostoskeskuksen tai kojun liepeillä. Siellä me politiikan puuhailijat ymmärrämme juuri sinun tarpeitasi ja toiveitasi, ja saatammepa kahvitkin tarjota. Riemukasta joulua, juha jormanainen Raision Vasemmistoliiton Kunnallisjärjestön puheenjohtaja Metallimies A Valitse uusi koti energialuokkaa! NCC Rakennus Oy ASUNTOMYYNTI Puh Yliopistonkatu 30, Turku ncc.fi/asunnot Raision keskusta MANDOLIINI Tornikatu 4a, Raisio Raisiontien poikkikadulla on ennakkomarkkinoinnissa raikkaita kerrostalokoteja. Lasitetut parvekkeet, avarat kodit. Rakentaminen alkaa pian, arvioitu valmistuminen vuoden 2012 lopussa. ESIMERKKI- HUONEISTOJA: 46,5 m 2 8, 2. KRS 2H+KT+SAUNA MH VH ,0 m 2 4, 2. KRS 3H+K+SAUNA MH VH ,0 m 2 21, 5. KRS 4-5H+K+SAUNA MH VH ncc.fi/mandoliini Tutustu!

4 4 vasen raisio Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Närhinen: jon vaikeampaa kuin vaikkapa koululaisten määrän arviointi, jossa siinäkään ei aina ole onnistuttu. Päivähoitopaikkojen tarve on todellinen Keskustelu veroprosentista ryöpsäytti valtuustossa keskustelun uusien lastentarhojen tarpeesta. Viime vuoden syksynä Raisiossa avattiin Leijapuiston päiväkoti, ja kaupungin rakentamisohjelmassa on uusi lastentarha keskustaan. pä i vä h o i t o pa i k k o j e n ta r v e on todellinen, eikä sitä pystytä minkäänlaisilla poppakonsteilla ratkomaan. Erilaiset kotihoidon kuntalisät ovat monelle perheelle tervetulleita tarhan vaihtoehtoja, silloin kun kotihoito ylipäätään on työ- tai muun tilanteen mukaan mahdollista, tai toinen vanhemmista haluaa olla lapsen kanssa kotona. Ne eivät ole päivähoitopaikkojen tarpeen ratkaisu. Perhepäivähoito on murroksessa. Sen edellytyksiä pitäisi pystyä kehittämään, jotta se säilyisi vaihtoehtona. Samalla perhepäivähoitajien palkka- ja työehdot pitäisi laittaa kuntoon. Vanhempien viikonlopputyön ja epäsäännöllisten työaikojen lisääntyminen on tutkimustenkin mukaan lisännyt hyvin erilaisia päivähoidon tarpeita. Päivähoito ei ole enää toimintaa seitsemästä viiteen tai kuudesta neljään. Fakta on, että päivähoidon tarve voi vaihdella hyvinkin nopeasti työllisyystilanteen mukaan. Hoidon tarpeen ennakointi on pal- Jatkuvat muutokset huonoja ja kalliita Raisio vastasi 70-luvun nopeaan kasvuun myös päivähoitopaikkoja rakentamalla. Ihalan päiväkoti eli nykyinen Lapiokujan lastentarha suunniteltiin ja rakennettiin nimenomaan kunnallisen päivähoidon käyttöön, ja oli siten Raisiossa lajissaan ensimmäinen. Vuosi taisi olla Pian ovensa avasivat mm. Hakinmäen, Petäsmäen ja Metsäaron päiväkodit. Näin turvattiin raisiolaisten ja Raisioon muuttaville vanhemmille mahdollisuus käydä töissä, jo paljon ennen lakia päivähoito-oikeudesta. Marraskuisessa valtuuston kokouksessa arvosteltiin uusien päiväkotien rakentamista, ja letkautettiin että joka vuosi tehdään uusi päiväkoti. Heitto on surkuhupaisa, joko asiantuntematon tai asenteellinen. Ennen Leijapuiston päiväkotia Raisiossa on avattu uusi päiväkoti 1980-luvulla, kun Varppeen päiväkoti aloitti toimintansa. Siis parikymmentä vuotta sitten. Päivähoitopaikkojen tarvetta on pyritty turvaamaan Raisiossa ja 2000-luvulla saneerausremonteilla. Pieniä tiloja on niiden kunnon ja oletetun tarpeen mukaan avattu ja suljettu tiheästi. Niillä ratkaisuilla on yritetty hakea taloudellisia säästöjä. Toiminta on tullut paitsi kalliiksi, myös aiheuttanut jatkuvaa arvostelua tilojen soveltuvuuden suhteen. Talousarviokäsittelyssä valtuusto päätti, että uudelle Keskustan päiväkodille varataan suunnitteluraha vuodeksi Päiväkoti voitaisiin rakentaa vuosina Tällä uudella lastentarhalla pystytään korvaamaan nyt käytössä olevia pieniä tiloja, joita ei ole alun perin suunniteltu lastentarhoiksi. Lähempänä vuotta 2013 tiedämme tarpeen paremmin, mutta nyt näyttää selvältä, että keskustassa tarvitaan uusi päiväkoti. Takuulla töitä nuorille Hallitusohjelmaan kirjattu nuorten yhteiskuntatakuu on asia, josta tulisi huutaa toreilla. Tavoite on, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. n u o r t e n y h t e i s k u n tata k u u on tarkoitus saattaa voimaan täysimääräisesti vuoden 2013 alusta. Nuorten yhteiskuntatakuu edellyttää yhteiskunnalta laaja-alaista eri toimijoiden yhteistyötä. Parhaillaan työryhmä etsii ratkaisuja siihen, miten kaikille nuorille saadaan työelämässä tarvittavaa osaamista, miten tunnistetaan tuen tarve ja miten työvoimapalvelut saadaan kattamaan nuorten yhteiskuntatakuun haasteet. Mitä keinoja työryhmä kehittää kunnille takuun toteuttamiseksi, on vielä arvoitus. Nuorisotakuuta kaivattiin jo 60-luvulla Näinkin ison asian luulisi puhuttavan kuntatasolla, mutta ainakaan ensi vuoden budjetissa asiaan ei vielä syvennytty. Tätä pyörää ei ole nyt keksitty, vaan ensimmäistä kertaa nuorten yhteiskuntatakuuta ovat esittäneet poliittiset nuorisojärjestöt jo 1960-luvulla. Samat järjestöt ottivat valmisteluun aktiivisesti osaa tänä syksynä, kun järjestöiltä koottiin lausuntoja. Lausunnoissa korostuivat pikaiset ennaltaehkäisevät toimet. Tällä hetkellähän on niin, että suuri osa ikäryhmästä keskeyttää opinnot tai ei hakeudu peruskoulun jälkeen jatko-opintoihin. Osana yhteiskuntatakuuta onkin koulutustakuu, joka takaa jokaiselle peruskoulun päättäneelle jatkopaikan lukiossa, ammattikoulussa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa tai kuntoutuksessa. Eikö yhteiskunta sitten kykene järjestämään palkallista työtä ja opintoja nuorille ilman lailla määriteltyjä takuita? Ilmeisesti ei. On arvioitu, että ilmaisessa työharjoittelussa oli vuonna 2008 noin ihmistä. Ilmaistyötä tekevät Suomessa sekä työttömät että opiskelijat eri koulutusasteilla (lähde: Vasemmistonuoret ry). Pahimmassa tapauksessa takuu on vain keino siirtää nuoret tilastosta toiseen. Vaarana myös on, että nuorisotakuu ainoastaan lisää nuorilla teetettävää ilmaistyötä. Mutta onnistuessaan nuoret saatetaan nopeasti opintojen tai työn ääreen, tämä jos mikä lisää hyvinvointia ja uskoa tulevaan. kiira lasarov Kaupunginvaltuutettu Eikö yhteiskunta sitten kykene järjestämään palkallista työtä ja opintoja nuorille ilman lailla määriteltyjä takuita? Ilmeisesti ei.

5 #4/ Vasemmiston tavoitteet alkavat näkyä Suomen ulkopolitiikassa s u o m i tav o i t t e l e e y k : n turvallisuusneuvoston jäsenyyttä vuosiksi Turvaneuvoston jäsenenä Suomi voi toimia maailmanjärjestön vahvistamiseksi ja tuoda myös esille omia tavoitteitaan ja kokemuksiaan esimerkiksi rauhanturvaamisessa, kehitysavussa ja siviilikriisinhallinnassa. Turvaneuvoston jäsenyyden saamiseksi tulisi Suomen myös itse toimia opettamallaan tavalla. Viime vuosina Suomen mainetta ovat monien silmissä tahranneet vastahankaan asettuminen Ottawan miinakiellossa, rypäleasesopimuksessa sekä osallistuminen Afganistanin sotaseikkailuun. Uuden hallituksen myötä on vasemmiston pitkään vaatimille painotuksille tullut tilaa Suomen ulkopolitiikassa. Kyseenalaisesta Afganistanin sotaseikkailusta aletaan vetäytyä ja sen sijaan vahvistetaan Libanonin YK-rauhanturvaoperaatiota. Suomi myös liittyy viimeisenä EU-maana Ottawan miinasopimukseen vuonna Presidentinvaaleissa puhutaan Suomen ulkopolitiikan linjoista. Vasemmiston ehdokas Paavo Arhinmäki on korostanut Suomen vahvuuksia, ollut tiukasti Natoa vastaan ja solidaarisuuden puolesta. Nopeasti kansainvälistyvässä maailmassa asevarustelu tai rasismin hyväksyminen eivät edistä kenenkään turvallisuutta. YK:lla on keinoja estää sodat ennalta ja auttaa sodasta kärsineitä yhteiskuntia jaloilleen, jos sille vain annetaan mahdollisuus. Kehitysyhteistyön ja siviilikriisinhallinnan avulla voidaan välttää suunnattomia inhimillisiä kärsimyksiä, pakolaisuutta, taloudellisia menetyksiä ja ympäristön tuhoutumista. Suomi voi tukea sodasta kärsineitä maita omien kokemustensa ja vahvuuksiensa mukaan. Esimerkiksi Afganistanissa miinat vaikeuttavat monin paikoin jokapäiväistä elämää ja maanviljelyksen harjoittamista. Suomi voisi jatkossa tarjota Afganistanin paikallisille toimijoille koulutusta ja osaamista juuri miinanraivauksessa. Suomen on vahvistettava YK:n asemaa ja jatkettava rauhanomaista kehitystä tukevaa linjaansa. Seuraava johdonmukainen askel Suomelta olisi ilmoittaa rypäleaseet kieltävään Oslon sopimukseen liittymisen aikataulusta. Suomi ei enää valmista rypäleaseita ja niiden hankkiminen ulkomailta on hyvin hankalaa. Perustelut pitää kiinni näistä kansainvälisen oikeuden mukaan laittomista aseista alkavat olla vähissä. annika lapintie Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Viime vuosina Suomen mainetta ovat monien silmissä tahranneet vastahankaan asettuminen Ottawan miinakiellossa, rypäleasesopimuksessa sekä osallistuminen Afganistanin sotaseikkailuun. annika lapintie Kansanedustaja, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Ulkoasiain valiokunnan jäsen Perhe: aviomies, kaksi aikuista lasta Koulutus: Varatuomari, työvoimapiirin lakimies Harrastukset: ulkoilu koiran kanssa Aurajoen rannoilla Aura Kehitys Oy Virusmäentie 65 A, Turku, puh juha.heikkila@aurakehitys.fi

6 6 vasen raisio Ota ja anna Pinskut vinkkilinkki.pinskut.fi p i o n e e r i o h j a a j i l l e on räätälöity oma ideapankkisovellus Internetiin. Hökötys löytyy osoitteesta vinkkilinkki.pinskut.fi ja se on vapaasti kaikkien käytettävissä. Vielä näin alkuvaiheessa vinkkejä on jaossa niukalti, mutta määrä lisääntyy koko ajan. Jokainen vinkki on tervetullut. Ei ole väliä, onko kyseessä yksityiskohtainen suunnitelma vai pelkkä ajatuksia herättävä vinkki. Ja löytäessään idean, sille saa keksiä omia sovellutuksia, joita voi myös jakaa edelleen. Mikä on Vinkkilinkki? Internetissä on paljon hankalia palveluita. Vinkkilinkki on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi. Siinä ei ole mitään ylimääräisiä lisäominaisuuksia, jotka tekisivät siitä hankalan. Käyttö on hyvin helppoa. Vinkkien etsiminen Voit etsiä toimintavinkkejä kahdella eri tavalla. Valitsemalla vasemman reunan valikosta aihealueen, saat näkyviin listan kaikista aihealueen vinkeistä. Toinen tapa on etsiä hakusivun kautta painamalla linkkiä "Etsi sopivaa". Sieltä voi hakea tarpeeseen sopivaa vinkkiä aihealueen, ikäryhmän, osanottajamäärän ja tapahtumatyypin perusteella. Sivulle tulevasta listasta voit avata haluamasi vinkin. Uuden vinkin lisääminen Oman ideasi voit pistää jakoon "Jaa oma ideasi" -linkin kautta. Tärkeimmät täytettävät kohdat lomakkeessa ovat aihealue, otsikko ja ohjeet. Myös tarvittavat tarvikkeet ja ennakkovalmistelut kannattaa kirjoittaa niille varattuun kenttään. Vinkkilinkki on avoin Vinkkilinkkiä voi lukea kuka tahansa. Sivuilla olevia vinkkejä saavat käyttää myös muut kuin pioneerit ja sitä saa myös mainostaa muille toimijoille. sami vastamäki SDPL ry. hallituksen jäsen Vinkkilinkkiä voi lukea kuka tahansa. Sivuilla olevia vinkkejä saavat käyttää myös muut kuin pioneerit ja sitä saa myös mainostaa muille toimijoille. Raision Pioneerien kerhot kevätkausi 2012 MAANANTAISIN klo 18 Leffakerho, yli 12 -vuotiaille. TIISTAISIN Toimintakerho Kellarilla klo yli 5-vuotiaille. Suuren suosion saanut kerhomme jatkaa kädentaitojen, askartelujen, kokkauksen ja kivan toiminnan parissa. KESKIVIIKKOISIN Meripioneerit klo 18. Merimiestaitojen harjoitusta, meriretkiä Aina-laivalla. SUNNUNTAISIN Sählyä Ihalan koululla klo Omat välineet mukaan! Kaikki Kerhot kokoontuvat pääsääntöisesti Kulttuurikellarilla, osoitteessa Lumparlankatu 18, Raisio. Kerhot starttaavat kevätkauden viikolla 2. Tarkemmat tiedot puh / Opitaan pelaillen! j ä r j e s t e t t i i n Turun Aurinkolahdessa pioneeriohjaajille suunnattu koulutus. Koulutuksen tavoitteena on siirtää pioneerien opintoaineistoa pelilaudalle, jolloin esim. opintomerkkien suorittaminen kerhoissa tai leireillä voidaan toteuttaa hieman rennommassa hengessä. Koulutukseen osallistui yhdeksän ohjaaja sekä apuohjaajaa. Viikonlopun aikana saatiin valmistettua neljä näyttävää lautapeliä sekä pienimpiä pelaajia silmälläpitäen opettavaisia muistipelejä. Raisiolaisten ohjaajien mieluisat leiripaikatkin löysivät tiensä laudalle kun Afrikan tähti tyyppisesti toteutettu peli sijoittuikin Karhuluotoon. Toivottavasti pelit löytävät tekijöidensä mukana käyttöä kerhoista ja leireiltä. Ensimmäisen kerran pelejä päästään testaamaan Talvileirillä jonka teemana tänä vuonna on pioneeriopiskelu. mirka lasarov Länsirannikon Pioneerit - SDPL ry Raisiolaiset ohjaajat Nora, Tuulia ja Laura hakivat kurssilta ideoita kerhojen ohjaamiseen. Muhkea, oikea joulupukki! Jouluaatoksi tilaukset arkisin Aarre Lehtonen Hyvinvoinnin Hyväksi ry.,raision Demokraattinen yhdistys ry. PINSKUJEN TALVILEIRI Naantalin Kesärannassa. Teemana pioneeriopiskelu, leirillä voi suorittaa ohjaajaliinan, apuohjaajan punoksen, pinskuliinan tai opintomerkkejä. Lisäksi ulkoleikkejä, uusia kavereita, kivaa tekemistä! Ikäraja 7 vuotta, 60 /hlö. Ilmoittautumiset mennessä: Mirka Lasarov puh tai lansirannikko@sdpl.fi Talvileirin järjestää SDPL:n Turun Pioneeriosastojen Aluejärjestö ry. TULE MUKAAN!

7 #4/ Karvalakki päähän ja Moskovaan Bolšoi-teatteri, baletti ja kulinaariset nautinnot panevat kukkahattutädit hihkumaan innosta, mutta mitä 12 miljoonan asukkaan Moskova tarjoaa suomalaiselle lapsituristille? teksti & kuvat timo koskensalo r a i s i o l a i s e l l a Aurora Koskensalolla on tavaton matkakuume. Passin välissä komeilee upealla hologrammilla varustettu viisumi. Pikkutyttö on jo pitkään laskenut päiviä ja katsellut Internetistä Helsingin - Moskovan välillä liikennöivän Tolstoi-junan kuvia. Vanhempia huolestuttaa, miten lapsen kanssa pärjää suurkaupungin vilinässä ja mistä löytää allergiselle tytölle turvallista syötävää. Tolstoi-junassa on nostalginen tunnelma. Henkilökuntaa on joka puolella, ja palvelu on pienistä kielivaikeuksista huolimatta ystävällistä. Eniten yllättävät vessat, jotka ovat vielä Moskovaan saavuttaessakin raikkaita ja kiiltävän puhtaita. Tulolaiturilla tepastelee taksikyytiä tarjoavia miehiä. Matka aamuruuhkassa majapaikkaamme Suomen suurlähetystön nurkille maksaisi 50 euroa. Valitsemme edullisen vaihtoehdon ja suuntaamme matkalaukkuinemme metron väenpaljouteen. Lapsen kanssa maanalaisella kulkeminen on helppoa. Lähes täydestä vaunusta vapautuu heti istumapaikka pienokaiselle, mikä toistuu jatkossakin jokaisella matkalla. Auroralla on mielessään kolmen kohdan ohjelma viikonlopulle. Moskovasta pitää löytyä leikkipuisto, lelukauppa ja eläintarha. Lähdemme heti läheiseen leikkipuistoon, jonne tulee muitakin lapsia. Heidän vaatteensa ovat siistit ja leikkinsä hillittyjä. Ulkoiluhaalarissa ja kumisaappaissa lehtikasan keskellä ilakoiva ulkomaalainen ei selvästikään ole jokapäiväinen näky. Talvi tulee kaupunkiin varhain Marraskuussa vuorokauden keskilämpötila on reilusti pakkasen puolella. Lumituiskut ja tuulen tuiverrus panevat luonnonsuojelijankin pohtimaan karvalakin ostamista Punaisen torin laidalta. Hyvää lelukauppaa ei vaan näy. Aurora huokaa paikallisten lasten kurjuutta, kun kuuluisassa GUM-tavaratalossa ei ole kuin urheiluautoja, hajuvesiä, kelloja, koruja, kenkiä ja vaatteita. Ruuan löytäminen allergiselle lapselle ei ole ylitsepääsemätön ongelma, kunhan keskittyy hampurilais- sekä patonkiravintoloihin ja säästää kulinaariset nautinnot aikuisten matkalle. Lisäksi ruokakauppojen hyllyt notkuvat laadukkaan näköisistä raaka-aineista. Elintarvikkeiden hintataso on selvästi korkeampi kuin Helsingissä. Ei ihme, sillä Moskovassa asuu enemmän dollarimiljardöörejä kuin missään muussa kaupungissa. Julkinen liikenne on sentään halpaa. Eläintarhaan pääsee sisintä kehätietä kiertävällä b- linjan johdinautolla eli trollikalla, jonka kertalippu maksaa noin 50 senttiä. Trollikasta näkee muun muassa Moskovajoen, Gorki-puiston ja Tylypahkan noitakoulua muistuttavat neuvostoaikaiset pilvenpiirtäjät. Edulliselle kiertoajelulle kannattaa pukeutua lämpimästi, sillä sähkölinjureissa ei ole tehokasta lämmitystä luvun puolivälissä perustetussa eläintarhassa asuu yli tuhat lajia. Eniten venäläisiä näyttää kiinnostavan ahtaassa betonikopissaan loikoileva karhu. Viereisissä häkeissä on muun muassa hanhia ja kanoja, joiden munia voi ostaa läheisestä kioskista. Tarha jäi taloudellisesti heitteille neuvostoajan loppupuolella. Se kunnostettiin Moskovan 850-vuotisjuhliin vuonna Nyt yleisilme on siisti. Auroran mielestä hylkeet, mursu, apinat ja eläintarhassa nautittu hattara ovat Moskovan-matkan parasta antia. Moskova tekee vaikutuksen myös aikuiseen. Kaupungin syke on sivistynyttä. Ihmiset osaavat käyttäytyä eikä kaduilla örvelletä. Kommunistinen Neuvostoliitto ja nykyinen Venäjä lyövät kättä jännittävällä tavalla. Leninin kuvat ovat paikoillaan ja sirpit sekä vasarat loistavat kiillotettuina. Myös kansantaksiperinne on voimissaan. Virkavalta tosin varoittaa ilmiön vaaroista ja yrittää poistaa laittomia takseja. Paikalliset kertovat, että pimeän kyydin voi nykyisin saada niin Ladan kuin Porschenkin kuljettajalta. Kuinkahan lennokki lentäisi Mathias Rustin lentokentällä eli Punaisella torilla. Kommunistinen Neuvostoliitto ja nykyinen Venäjä lyövät kättä jännittävällä tavalla. Leninin kuvat ovat paikoillaan ja sirpit sekä vasarat loistavat kiillotettuina. Nähtävyyksiä lapsiperheille Durovin eläinteatteri Gorki-puisto, jossa on kesällä huvipuisto sekä polkuveneitä Kuklachevin kissateatteri Lasten musiikkiteatteri Moskovan eläintarha Moskovan valtion sirkus Rio-ostoskeskuksen merimaailma Lisätietoja nähtävyyksistä löytyy nettiosoitteesta: Moskovajoen ylittävän sillan valot vilkkuvat, kun läheisessä sairaalassa syntyy uusi moskovalainen. Venäläisessä junassa kuuluu juoda teetä, tietää Aurora Koskensalo.

8 8 vasen raisio 2. Viime vuosien aikana kuntien kirjastojen tilanne on heikentynyt, valtava määrä sivukirjastojakin on Suomesta kadonnut ja sitä myötä olennaiset kulttuuripalvelut lapsilta ja eläkeläisiltä. Huolena on, että tämä kirjaston alasajo vain kasvaa, kun valtio patistaa kuntia säästämään menoissaan. Nyt meillä ajetaan kuntaliitoksia ja suurkuntia, joka väistämättä tulee tarkoittamaan reuna-alueiden kirjastopalvelujen heikentämistä, ja muidenkin kulttuuripalvelujen. Jos kunnille keppiä tarjoillaankin, niin mistä niille löytyisi porkkanaa kirjastopalvelujen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi? Mikä on valtion ja kirjastopalvelujen suhde? Itse itsensä työllistäjät tulisi rinnastaa palkansaajiin muun muassa nykyisen perus- ja sosiaaliturvan suhteen. kysymystä kulttuuriministerille Raisiolaiskirjailija Kari Levola esitti kuusi kysymystä kulttuuriministeri Paavo Arhinmäelle. Näin ministeri vastasi. teksti kari levola 1. Kulttuurintekijät ja taiteilijat ovat useimmiten itsensä työllistäjiä, eivät kuitenkaan yrittäjiä jollaiseksi heidät joskus tavataan lukea. Mitä tekisit tämän ammattiryhmän, itsensä työllistäjien ammatillisen aseman parantamiseksi, jotta myös taiteilijajärjestöjen edunvalvonta ja kollektiivinen sopiminen helpottuisi? Itsensä työllistäjä on työsuhteen ulkopuolella työllistyvä ihminen. Hän tekee oikeastaan ihan samaa työtä kuin joku toinen palkkatyösuhteessa, mutta hän ei ole palkkatyösuhteen turvassa. Itse itsensä työllistäminen koskee itse asiassa muitakin kuin taidealoja. Aito yrittäjyys luo kasvua, mutta näistä pakkoyrittäjistä suuri osa saa toimeentulo- ja asumistukea. Olen tietoinen siitä, että monen ansiotaso jää köyhyysrajan alapuolelle. Viime vuonna Vasemmistoliiton Pienyrittäjä ohjelmassa linjattiin, että alle euron vuositulojen pitää olla verottomia kaikille itsensä työllistävistä palkan- ja etuisuuksien saajiin kunnallisverotuksessa tehtävää perusvähennystä nostamalla. Itse itsensä työllistäjät tulisi rinnastaa palkansaajiin muun muassa nykyisen perus- ja sosiaaliturvan suhteen. Itse itsensä työllistäviä taiteilijoita helpottaa myös työskentelytilojenlisääminen, apurahojen parannukset. Kirjastot ovat tärkein kulttuurin maksuton palvelu. Olen todennut aikaisemminkin, että kirjastot ovat tärkein kulttuurin maksuton palvelu. Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että kirjastopalvelut ovat koko maan kattava asukkaiden perus- ja lähipalvelu. Tilanne ei kuitenkaan ihan noin dramaattinen, kuin kuvaat. Kirjastopalveluiden saatavuus on pysynyt kohtuullisen hyvänä, vaikka säästöjä on ollutkin. Vuonna 2000 oli pää- ja sivukirjastoja yhteensä 837 ja vuonna eli vähennys on ollut 4,7 %. Laitoksissa toimivien kirjastojen (sairaalat, vanhainkodit) määrä sen sijaan on laskenut em. ajanjaksolla 55,6 % (v. 2000/99 ja v. 2010/44), mikä on ymmärrettävää hoitomenetelmien muuttumisen takia. Huonoin kehitys on ollut kirjastoautojen osalta eli vähentyneet 23,4 % (v. 2000/201 ja v. 2010/154). Osin perusteltuja johtuen väestömuutoksista, mutta on merkinnyt myös haja-asutusalueiden kirjastopalvelujen heikentymistä. Viime vuosien kuntaliitosten yhteydessä ei ole lakkautettu kirjastoja Olennaista kirjastopalvelujen saatavuudessa on fyysisen tilan lisäksi aukioloajat ja monipuolisen aineiston tarjonta. Aineiston osalta tarjonta on osittain riittämätön kysyntään nähden eli kuntien säästöpaineet aiheuttavat ongelmia aineiston hankinnassa ja aukioloajoissa esim. kesällä, kun ei palkata sijaisia. Merkittäviä supistuksia ei kuitenkaan ole ollut. Vielä ei voida puhua kirjastojen alasajosta, vaan kyseessä on yleinen kuntien taloustilanne. Vain vahva kunta turvaa parhaiten myös jatkossa peruspalvelut. Rakenteita tulee siis vahvistaa ja uudistaa. Tulevissa kuntamuutoksissa tulee turvata nykyinen kirjastoverkko, mutta toki pitää pohtia, voidaanko toimintaa rationalisoida. Esim. nyt kirjastot eri kunnissa samaan aikaan kiinni ja auki, vaikka aukioloaikoja voisi porrastaa työssäkäyntialueen kuntien kirjastojen kesken. Uusiutuva kuntarakenne voi siis tuoda myös uusia mahdollisuuksia. Kirjastoja tuetaan valtionosuuksilla yli 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Opetus ja kulttuuriministeriö tukee kirjastojen erityistehtävä (mm. maakuntakirjastot), tietokanta- ja verkkopalvelujen tuottamista, kirjastorakentamista ja kirjastojen kokeilu- ja kehittämistoimintaa yhteensä lähes 15 milj. eurolla vuodessa. 3. Taiteilijoiden ja kirjailijoiden taloustilanne on nyky-suomessa rankka. Esimerkiksi vastikään julkaistiin Suomen Kirjailijaliiton uusi tuloselvitys, jonka mukaan kirjailijat ansaitsevat työstään aikaisempaakin vähemmän, keskimäärin vain 2000 euroa, siis vuodessa. Mitä pitäisi tehdä, millaisiin toimiin valtion pitäisi ryhtyä taiteellisen toiminnan ja sen työskentelyolosuhteiden parantamiseksi?

9 #4/ Entä taitelijoiden keskeisen tulonlähteen ja ainoan omaisuuden, heidän tekijänoikeuksiensa suojaamiseksi? Lainauskorvaus on huomattavasti alemmalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa. Ensi vuonna lainauskorvaus tulee nousemaan noin 20 prosenttia, mikä hivenen parantaa tilannetta. Apurahoja pitää yrittää tulevaisuudessa pystyä ohjaamaan yhä useammalle kirjailijalle. Kirjailijoiden toimeentulosta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää, koska taidetta ei synny ilman toimeentuloa. Tekijänoikeuksissa on hyvä myös huomioida, kysymys on oikeudesta määrätä missä ja milloin teoksia julkistetaan sekä kuka ja miten niitä levitetään. Kustantamoille ja mediataloille ei saa antaa liian suurta valtaa suhteessa tekijöihin. paavo arhinmäki Kulttuuri- ja urheiluministeri Vastaa hallituksessa myös tasa-arvoasioista Vasemmistoliiton puheenjohtaja Kansanedustaja vuodesta 2007 Valittiin 2011 vaaleissa eduskuntaan Helsingin vaalipiirin ykkösenä yli äänellä 4. Eläketulevaisuus huolettaa kaikkia, mutta erityisesti taiteilijoita joille ei työstään ole kertynyt eläkettä edes sen verran kuin palkansaajille. Taiteilijakunnassakin sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat tulossa eläkeikään, mutta ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrä romahti 90-luvun laman aikana puoleen. Nyt on saatu apurahoihin eläkeoikeus, mutta se tulee hyödyttämään kunnolla vasta vuosien päästä eläkkeelle jääviä. Muutama taiteilijaeläkekin saatiin tänä vuonna lisää, mutta esimerkiksi ensi vuoden budjettiin ei ole luvassa lisäystä, ja ollaan kaukana asetetusta tavoitteesta. Miten valtio aikoo vastata huutoon? Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on lukuisia kohtia, joilla pyritään parantamaan kansalaisten sosiaalista asemaa. Hallitusohjelman mukaan hallituksen toimintaa ja kaikkea päätöksentekoa yhdistää kolme keskeistä kokonaisuutta: köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen; julkisen talouden vakauttaminen; sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Mm. tähän liittyen luovilla aloilla toimivien aseman parantamiseksi selvitetään poikkihallinnollisesti työ- sosiaaliturva ja verolainsäädännön uudistustarve. Myös selkiytetään lyhyiden apurahojen asema sosiaaliturvalainsäädännössä. Taiteilijakunta on luonnollisesti olennainen osa luovilla aloilla työskenteleviä. Koska työ-, sosiaaliturva ja verolainsäädäntö eivät kuulu opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan, on tarkoituksena perustaa laaja-alaiset valmisteluryhmät, joissa myös asianomaiset ministeriöt: työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat edustettuina. Tarkoituksena on asettaa valmisteluryhmät siten, että työ pääsisi käyntiin heti ensi vuoden alussa. Selvitystyön aikatavoitteeksi on tarkoitus asettaa vuoden 2012 loppu. Opetus- ja kulttuuriministeriössä ollaan tietoisia yhteiskunnassa tapahtuvasta suurten ikäluokkien eläkeikään tulosta. Tässä tar- Helsingin kaupunginvaltuutettu vuodesta 2001 Tunnetaan intohimoisena jalkapallon harrastajana sekä maksuttomien kulttuurikokemusten puolestapuhujana koituksessa ministeriön on tarkoitus omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että tämä kehitys huomioitaisiin myös ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrässä. 5. Entä miten itse aiot vastata Oopperan sinulle esittämään Paavo-räppiin? Paavo-rap oli hauska lahja. Tietysti suoraan vastasin siihen sillä, että olen käynyt Kansallisoopperassa. Eikö vastalahjankin pitäisi olla taideteos? Paljastukoon se, kun aika on kypsä. 6. Mitä kirjoja olet lukenut viimeksi, vai ehditkö kulttuuriministerinä enää lukea? Ministerinä ehtii lukea vähemmän kirjoja kuin haluaisi. Usein aika jonka aikaisemmin on käyttänyt lukemiseen, menee iltaisin ja öisin kyselyihin ja posteihin vastailuun. Pyrin lukemaan kuitenkin kiinnostavat uudet suomalaiset kirjat. Vuonna 2000 oli pää- ja sivukirjastoja yhteensä 837 ja vuonna Jukka Uotila kari levola Raisiolainen kirjailija Julkaissut yli 50 teosta, runokokoelmia, nuortenkirjoja, novelleja ja romaaneja. Tv- ja elokuvakäsikirjoituksia. Useita oppikirjajulkaisuja, joissa toimittajana ja kirjoittajana Toiminut kirjailijaliiton puheenjohtajana ja Turun ja Porin läänin kirjallisuuden läänintaiteilijana Palkittu esikoisrunokokoelmastaan Avovedet J.H. Erkon palkinnolla 1980 ja Finlandia Junior -palkinnolla 1999 nuortenromaanista Tahdon sekä Raision kaupungin kulttuuripalkinnolla Lisäksi useita muita tunnustuksia. Vuonna 2010 myönnetty valtion kirjallisuustoimikunnan viisivuotinen taiteilija-apuraha

10 10 vasen raisio Loimun laina miten käy Kaupunginvaltuusto päätti taata vuonna 2002 Raisio Loimulle euron lainan konkurssin välttämiseksi. Seuralla oli tuolloin puolen miljoonan kassavaje ja kirjanpitokin hoitamatta. Paikka oli totinen, miten käy vanhan perinteikkään raisiolaisseuran. teksti pekka närhinen va s e m m i s t o l i i t t o o l i toista mieltä ja totesi, että rahoja ei saada takaisin, eikä lainalle ole myöskään mitään vakuuksia. Nyt ollaan tilanteessa, jossa Loimu ei ole lyhentänyt lainaa tänä vajaana kymmenenä vuonna euroakaan ja korkojen maksussakin on ollut ongelmia. Kaupunki joutui kuittaamaan raisiolaisten veronmaksajien piikkiin ensimmäisen euroa muutama vuosi sitten. Lainaa jäi tuolloin vielä , senkään takaisinmaksu ei ole näillä näkymin Loimulle mahdollista. Valtuusto käsitteli Loimun laina-asiaa 2011 marraskuussa. Päätös takauksesta on tehty 2002 ja sen osalta pulinat pois. Nyt ei enää voi päättää siitä maksetaanko vai ei. On vain toimittava niin, että vahingot kaupungille olisivat mahdollisimman pienet ja katsottava miten lentopallo voi Raisiossa jatkua. Kaupunki halusi päätöksellään Loimun lainan omiin nimiinsä. Näin myös seuran mahdolliset lyhennykset tulevat kaupungille, eivät pankille. Tämä on kaupungille hieman edullisempi ratkaisu. Valtuustossa SDP:n riveistä esitettiin, että koko laina annettaisiin anteeksi. Tämä ei ymmärrettävästi saanut kannatusta. va lt u u s t o l l e t u o t i i n Loimun lainojen uudelleenjärjestelyn yhteydessä myös tieto siitä, että seuralla oli salivuokria maksamatta yli euroa. On selvitettävä asia, miten näin on päässyt syntymään, eikä asiaa ole kaupungin puolelta valvottu. Vasemmistoliiton esityksestä valtuusto irrotti maksurästit muusta lainapääomasta ja niille tehdään erillinen maksuohjelma. Tämä on tärkeää siksi, että vuokrien osalta kaikkia salinvuokraajia kohdellaan samoin. Loimulle tehtävä maksuohjelma kertoo, että tarpeen vaatiessa samanlainen ohjelma tehdään kaikille pahoihin ongelmiin joutuneille vuokraajille. Kevein perustein niihin ei silti ole syytä lähteä. Paikalliseen toimintaan kannat taa satsata, on kyse urheilusta tai kulttuurista. Loimulla on oma arvokas paikkansa raisiolai sena urheiluseurana. Turvattiinko raisiolainen lentopallo Kaupunginvaltuuston käsittelyssä ainoa uusi asia oli kun SDP:n Raimo Sulonen totesi julkisesti, että Loimun lainan takaamisella pystyttiin vapauttamaan silloiset muut takaajat vastuistaan. Tätä asiaahan hallinto-oikeuskin käsitteli sille tehdessä valituksessa vuonna Oikeus totesi, ettei tuolloisessa valituksessa yksilöity vastuusta vapautettuja eikä mainittu kuka olisi ollut esteellinen. Näin ollen se ei voinut ottaa asiaan kantaa. Olisiko Sulosen aika kertoa kenet kaupungin päätöksellä vapautettiin takausvastuista ja oliko siis kyse aivan muusta kuin raisiolaislentopallon turvaamisesta? Päättäjiä on myös närästänyt se, että kaupunki on maksumiehenä, mutta rahaa tuntuu olevan. Laina ei lyhene ja toistuvasti lehdet kirjoittavat Loimun palkanneen hakkurin milloin Argentiinasta, milloin Brasiliasta tai Yhdysvalloista. Ehkä ammattipelaajien palkat maksetaan eri tililtä kuin laina. Paikalliseen toimintaan kannattaa satsata, on kyse urheilusta tai kulttuurista. Loimulla on oma arvokas paikkansa raisiolaisena urheiluseurana. Arvioitavana tietenkin on, onko tällainen panostus ammattiurheiluun kaupunkilaisten kannalta ollut mielekästä. Raision Työväenkulttuurin Edistämissäätiön kulttuuri-iltapäivä teksti kiira lasarov kuvat oili niittynen r a i s i o n t y ö vä e n k u l t t u u r i n Edistämissäätiö juhlii 40-vuotiasta taivaltaan. Merkkivuottaan säätiö vietti Raision kaupungintalolla kulttuuri-iltapäivällä. Yli 80 osallistujaa kerännyt tapahtuma rakentui politiikan ja musiikkiesitysten ympärille. Säätiön puheenjohtaja Aarre Lehtonen muistutti avajaissanoissaan säätiön perustamisen lähtökohdista, jotka ovat edelleen tänä päivän ajankohtaisia puhuttaessa työväenkulttuurista. Työväenkulttuurin tekijöiden tukeminen tarjoamalla taloudellista tukea ja mahdollisuuksia päästä esille, ovat olleet säätiön perusajatuksia alusta asti, kertoi Lehtonen. Pitkään Raisiossa vaikuttanut ja säätiön hallituksessa toimiva Sirpa Ruisniemi toivoikin tilaisuudesta jokavuotista tapahtumaa, joka kokoaisi yhteen paikallista vasemmistolaista kulttuuriosaamista. Kulttuuri-iltapäivässä kuultiin pelimannimusiikkia, kuoroesityksiä sekä uudempia versioita työväenlauluista. Nuorten trio säväytti työväenlaulujen uusilla sovituksilla. Jussi Tiainen, Niilo Rantala ja Mathias Hermansson. Työväenkulttuurin tekijöiden tukeminen tarjoamalla talou dellista tukea ja mahdollisuuksia päästä esille, ovat olleet säätiön perusajatuksia alusta asti. Tilaisuudessa esiintynyt Raision Seudun Eläkeläisten lauluryhmä

11 #4/ Rakennus on keskeisellä paikalla ja sopii hyvin ympäristöön, ei tällaisia rakennuksia kuulu purkaa. Takana nyt tyhjillään olevassa teatteritilassa nykyinen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Aarre Lehtonen päätti jo vuonna 1969 Raision asioista. Harkon saneerauksen yhteydessä teatteritilat vihdoin saatiin. Jos Harkkoa ei saneerata, on jälleen edessä uusien tilojen etsintä. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty nykyisen paloaseman tiloihin suunniteltua Nuorisokeskus Brankkaria, jonka saneerauksen on tarkoitus valmistua Teatteritilojen rakentaminen ei ole ilmaista ja samalla menetettäisiin se talkootyö, jota teatterilaiset ovat tehneet Harkon tilojen eteen. Onnettomin vaihtoehto olisi se, että Raision teatteri sekä lapsi- ja nuorisoteatteri päätyisivät taas huutolaisiksi ilman omia tiloja. Arvorakennus kannattaa korjata Vanhan kaupungintalon kohtalosta ei ole vielä päätetty. Jos saneerausvaihtoehtoon päädytään, olisi näillä näkymin järkevintä saneerata se nykyiseen käyttöön, johon se sopii virastokäyttöä paremmin. Lehtonen on Raision kaupunginvaltuutetuista ainoa, joka on päättänyt Raision asioista kuudella vuosikymmenellä. Vuonna 1969 Lehtonen aloitti valtuustotyönsä juuri Harkon nykyisessä teatteritilassa, joka toimi vuosikymmenien ajan valtuustosalina. Rakennus on keskeisellä paikalla ja sopii hyvin ympäristöön, ei tällaisia rakennuksia kuulu purkaa, kertoo Lehtonen mielipiteensä. Museo- ja kulttuurikeskus Harkko Rakennettiin Raision kunnantaloksi, valmistui 1955 Valtio myönsi avustuksen samassa yhteydessä rakennettavaa kirjastoa varten Kirjasto muutti 70-luvulla pois tiloista ja tilat jäivät virastokäyttöön Harkon kohtalo valinkauhassa Kaupunki laittoi keväällä Museo- ja kulttuurikeskus Harkon käyttökieltoon. Vettä kellarissa ja sisäilmassa ongelmia. Remontin kustannuksia on vain arvailtu, haarukan ollessa 1-2 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoja saneerauksen ja purkamisen välillä mietitään. Nykyinen kaupungintalo valmistui vuonna 1981, jonka jälkeen kirjasto siirtyi takaisin ja koko rakennus toimi kirjastona Vuonna 1999 kirjastolle valmistuivat uudet nykyisin käytössä olevat tilat Saneerattu rakennus vihittiin nykyiseen käyttöönsä Museo- ja kulttuurikeskukseksi vuonna 2000 Tiloissa toimi kesään 2011 taidemuseo ja arkeologiset näyttelytilat. Rakennuksessa oli myös sivistysviraston henkilökunnan työhuoneita. Toisen kerroksen entiseen valtuustosaliin on kunnostettu n. 100 paikkainen teatteritila, joka oli Raision teatterin ja Raision lapsi- ja nuorisoteatterin käytössä. Toukokuussa 2011 kaupunginhallitus päätti sulkea rakennuksen toistaiseksi rakennuksesta löydettyjen sisäilmaongelmien vuoksi teksti & kuva pekka närhinen e n t i n e n k u n n a n ta l o on palvellut monessa. Kaupungin ykköskiinteistönä, kahteen otteeseen kirjastona ja nyt näyttely- ja teatteritilana. Arkkitehti Lauri Sipilän suunnittelema talo valmistui vasta vuonna 1955, vaikka monissa yhteyksissä valmistumisvuodeksi kerrotaankin Alkuun oma huone oli kunnanjohtajan lisäksi vain kolmella muulla virkamiehellä. Raisiossa oli 6800 asukasta ja virkailijat mahtuivat kunnantalon kahteen kerrokseen. Näyttelytilat ja arkeologinen näyttely onnistunut kokonaisuus Yhtenä pontimena museon synnylle tilojen vapauduttua oli kaupungin yhteistyö Eero Rantasen säätiön kanssa. Säätiö oli valmis luovuttamaan taidekokoelmansa kaupungille, jos kaupungilla olisi myös asianmukaiset näyttelytilat. Vaikka Harkossa ei olekaan ollut laajasti esillä säätiön kokoelmien töitä, on niitä esillä kaupungin eri tiloissa. Kaupunki käyttää näyttelytiloina Harkon lisäksi kaupungintaloa ja kirjastoa. Eero Rantasen säätiön hallituksessa kaupunkia edustava Aarre Lehtonen antaa kiitosta Harkon näyttelytoiminnalle. Näyttelyt kiinnittävät enemmän huomiota Harkossa, kuin esimerkiksi kaupungintalolla, sanoo Lehtonen. Kaupungin teatteritila Raisiossa kauan toimineelle harrastajateatterille oli etsitty pitkään kunnollisia tiloja. Matkan varrella teatterilaiset olivat keränneet nimilistoja ja eri tilavaihtoa oli esitetty. Rakennus-Koskinen rakentaa As Oy Kaurinhelmi AAPONKUJA 9, RAISIO Esittely ja myynti Arvostetulle Kaurin alueelle, puistomaiseen ympäristöön lähelle Raision keskustaa on valmistunut 3-kerroksinen hissillinen pienkerrostalo. Asunnossa korkealuokkaiset materiaalit ja hyvin varusteltu keittiö, sekä suuri lasitettu parveke. Asunnon hintaan sisältyy autokatospaikka nosto-ovella. 2 Muuttovalmiina 2h+kk 37 m Mh euroa Lainaosuus euroa Sarkamaantie 15, Raisio, puhelin (02)

12 Tule mukaan Arhinmäen vaalityöhön Tule mukaan Arhinmäen vaalityöhön! Eri puolilla maata perustetaan Paavo Arhinmäen tukiryhmiä presidenttivaalin kampanjointia varten. Tukiryhmät järjestävät erilaisia tilaisuuksia, organisoivat materiaalin jakoa ja pitävät ehdokasta esillä. Tukiryhmänä voi toimia puolueosasto tai tukiryhmän voi perustaa erikseen. Ehdokas Paavo Arhinmäki kiertää eri puolilla maata, mutta aika on rajallinen. Ensimmäinen kierros on jo ja ennakkoäänestys järjestetään Tästä syystä on tärkeää, että kaikkialla maassa järjestetään tilaisuuksia Paavo Arhinmäen tunnetuksi tekemiseksi. Seuraa tilaisuuksia fi sivuilla. Ilmoittaudu mukaan alueelliseen vaalityöhön. Alueellisesta vaalityöstä voit kysyä Vasemmistoliiton toiminnanjohtajalta: Jukka Tamminen Tue Vasemmiston presidenttiehdokkaan vaalikampanjaa Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Paavo Arhinmäen vaalikampanjaa rahoitetaan kansalaiskeräyksellä. Jokainen maksamasi euro käytetään kampanjaan. Nostamme kampanjassa esiin vasemmistolaisia arvoja vapautta, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä sekä oikeutta työhön ja toimeentuloon. Haluamasi tukisumman voit maksaa tilille FI viitenumerolla 1025 (muistathan mainita viite) Vasemmistoliiton keräysluvan numero: 2020/2011/2232 Kiitos tuestasi! Muistathan, että kampanjassa tarvitaan kaikenlaista apua! Vasemmistoliitto julkaisee viikoittain uutiskirjettä. Tammikuussa uutiskirje tulee tiuhaan tahtiin. Siitä saat ajan tasalla olevaa lisätietoa kampanjasta. Levitä tietoa uutiskirjeestä kavereillesikin. Viikoittain ilmestyvän uutiskirjeen voi tilata osoitteesta Samasta osoitteesta voi tilata myös vaalimateriaalia jaettavaksi. Tilaa nyt Paavo Arhinmäen vaalilehteä ja esitteitä jakoon! Jokainen teko vie kohti hyvää tulosta. Etsi ristikosta 14 jouluista sanaa. oili niittynen